Miten nouset polkupyörän selkään?
Tärkeä kysymys.
Kommentit (15)
Jos käytän lukkopolkimia niin silloin istun ensin. On ärsyttävää kaatua jo pyörälle noustessa.
Istun ensin ja sitten vasta jalka polkimelle. Tälläkin tekniikalla tulee välillä horjahduksia ja kaatumisia. Aina olen ihmetellyt tuota tapaa, että lähdetään suoraan polkemaan ennen kuin edes istutaan. Ja aina halunnut sen oppia, ilmeisesti turhaan.
Ensin jalka polkimelle, sitten otan vähän vauhtia ja istahdan. Satulani saattaa olla aavistuksen liian korkealla (en pysty istumaan satulassa jalat maassa), joten tuo on helpoin tapa. En ole viitsinyt hankkia sopivaa työkalua satulan laskemiseen, ehkä muuten pitäisi. Kiitos muistutuksesta.
Ööh... mä pyöräilen paljon, mutta en kuollaksenikaan nyt muista, että miten nousen pyörän selkään...? 😆 tapahtuu niin automaattisesti, etten kiinnitä näköjään mitään huomiota.
No, mutta ainakaan niin EN nouse, että heilauttaisin korkealta takakautta jalan pyörän toiselle puolelle, niinkuin näen useiden tekevän..
Vierailija kirjoitti:
Istun ensin ja sitten vasta jalka polkimelle. Tälläkin tekniikalla tulee välillä horjahduksia ja kaatumisia. Aina olen ihmetellyt tuota tapaa, että lähdetään suoraan polkemaan ennen kuin edes istutaan. Ja aina halunnut sen oppia, ilmeisesti turhaan.
Minulla on penkki niin korkealla etteivät jalat yletä maahan. Parempi polkea silleen, mutta liikkeelle pitää lähteä jalka polkimella ja takapuoli ilmassa.
Pyörä liikkeelle jalka polkimella ja vauhdissa istumaan.
Mun tyttö tekee juuri päivastoin..
Vierailija kirjoitti:
Istun ensin ja sitten vasta jalka polkimelle. Tälläkin tekniikalla tulee välillä horjahduksia ja kaatumisia. Aina olen ihmetellyt tuota tapaa, että lähdetään suoraan polkemaan ennen kuin edes istutaan. Ja aina halunnut sen oppia, ilmeisesti turhaan.
Kuinka matalalla sulla on satula? Minä olen säätänyt (ja lapsena minulle säädettiin) satulan niin, että jalka on aika suorana polkimella alhaalla, joten ei jalat ylety maahan, jos istun satulalla.
Mulla on satula niin alhaalla, että yllän jaloilla maahan. En kantapää myöden vaan varpailla seisten.
Muut olen kokenut liian korkealla olemiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Ööh... mä pyöräilen paljon, mutta en kuollaksenikaan nyt muista, että miten nousen pyörän selkään...? 😆 tapahtuu niin automaattisesti, etten kiinnitä näköjään mitään huomiota.
No, mutta ainakaan niin EN nouse, että heilauttaisin korkealta takakautta jalan pyörän toiselle puolelle, niinkuin näen useiden tekevän..
Mitä kautta sitten laitat jalkasi toiselle puolelle? Minulla on ns. miesten pyörä eli korkea tanko, eli muuten jalkaa ei saa kuin takakautta nostamalla.
Jos haluaisin istua satulaan ensin, pitäisi ajaa lastenpyörällä. Jalat kun on sellaiset tapit..
Vanhemmiten ongelmaksi on tullut jarruttamisen jälkeen pysähtyminen. En osaa enää jarruttaa tiukasti niin, että toinen jalka jäisi polkimelle, vaan jarrutan vähän ja sitten polkaisen eteenpäin niin että pystyn hypähtämään pyörältä. Kovassa alamäessä jne on tosi hankalaa. En muista miten lapsena jarrutin, varmaan pelottomasti kurvaten?
Entä miten te laskeudutte pyörältä? Tää on jostain syystä ollut mulle aina vaikeaa, siksi kiinnostaa kuulla.
Sama täällä. Satula on aivan turha, mutta satulaputken olen toki jättänyt paikoilleen. Tekee niin henua, kun polkee putki peräaukossa.
Nyt kun on tullut vanhaksi ja epävarmaksi omasta tasapainosta, niin pitää laittaa ensin se pyörä jalkojen väliin, jalka polkimelle ja sit vasta liikkeelle.