”Leipominen on hyvän ihmisen mittari”
Äitini ja sukuni naiset yleensäkin, ovat leipomisvimmaisia. Suuriin ikäluokkiin kuuluvat, ja heidän mielestään leipominen on hyvän naisen mittari. Itse leipova on kunnon ihminen! Leipominen menee esim koulutuksen ja uran ohi - viis siitä vaikka olis mikä tohtori mutta jos ei leivo, on epäilyttävä ja outo.
Siskoni on äitini lempilapsi kun leipoo monesti viikossa. Minua avoimesti inhotaan kun en leio koskaan,
En ymmärrä leipomisvimmaa. Pelkkää vehnäjauhoa, hiilihydraattia ja sokeria. Suvun leipominen on juuri pullaa, piirakkaa ja kakkua.
Mulla on vaativa työ johtajana ja useampi lapsi, en edes ehtisi leipoa. Siskoni on elämäntapatyöyön jota vanhempani elättävät vielä nelikymppisenä. Mutta sisko on loistava ihminen koska LEIPOO.
Olen tullut tulokseen että joillekin leipominen on ainoa millä päteä kun muuta ei löydy.
Muilla leipomismaanikkoja suvussa??
Kommentit (85)
Leipuri-kondiittorina ihan sama. Leivon jos jotain pitää tarjota ja sattuu huvittamaan. En koe olevani muita parempi.
Yleensä en viitsi leipoa koska vaimo söisi käytännössä kaiken. Se alkaa näkymään.
Joissain suvuissa todella on tällaisia sisäisiä sääntöjä. Mieheni suvussa kunnon mies metsästää. Jos inhoaa metsästämistä, niin sitten hän itkee ja metsästää! Metsästämätöntä nöyryytetään ja suljetaan ulkopuolelle.
Usein suku muutenkin vähän ”hullu”, siis ne missä sääntöjä ja vaatimuksia.
Mun isoäiti oli kova leipomaan, mutta käytti kaiken energiansa pitääkseen lapset poissa keittiöstä. Teki voileivät valmiiksi iltapäivällä (oli perhepäivähoitaja), jotta lapset voivat lukea läksyjä. Kannusti koulunkäyntiin ja v. 1947 syntynyt äitini sisaruksineen kouluttautuivat pitkälle. Äitini on erittäin epäkäytännöllinen. Mikä on ärsyttänyt meitä lapsia todella paljon. Me leivomme ym. Äiti aiba ihmettelee, että miten me voidaan osata, mistä ollaan opittu... ei, se ei ole rakettitiedettä...
Vierailija kirjoitti:
Leipova ihminen ei voi olla paha ihminen.
Voi olla. Turpiin leipova ihminen ei varmaan ole mikään mukava?
Vierailija kirjoitti:
Leipoa on vähän niinkuin pakko, jos tahtoo syödäkin muuta kuin einespullaa. Olet johtaja, joten sinulla on parempi palkka. Voisit hyvin tilata kotileipurilta valmiita leivonnaisia, joita tarjoaisit vuorollasi. Sukulaisesi selvästi välittävät siitä mitä syövät. Kai laitat kotiruokaa, jos et, niin tarvitset kotikokinkin. Miksi olla johtaja, jos elintaso laskee ja joutuu tyytymään työpaikkaruokailun lisäksi einesruokaan?
Ei kenenkään ole pakko syödä einespullaa vaikka ei koskaan leipoisi.
Varsinkin ne ihmiset, jotka välittävät siitä mitä syövät, eivät syö minkäänlaista pullaa tai sokeri-vehnä-leivonnaisia.
Meidän suvun leipomishysteerikot menivät sekaisin kun lapsellani todettiin vehnä-, maito- ja muna-allergia.
Yksikään niistä täydellisistä ihmisista ei ole oppinut tekemään mitään allergiselle sopivaa tarjottavaa.
Ei ole minulle ongelma ottaa omia eväitä mukaan, mutta ärsyttää se että nämä ihmiset todellakin pitävät leipomista hyvän ihmisen mittarina. Ja erityisen tärkeänä pitävät sitä että niitä omia leivonnaisia tarjotaan vieraille.
Luulisi että joku himoleipoja oppisi nopeasti tekemään jotain vähän erilaistakin, mutta ei.
T. Ohis
Sua selvästi harmittaa kun et osaa leipoa tai ainakaan hyvin 😊
Onpa ikävää! En ole itse törmännyt tuollaiseen vihamielisyyteen, mutta siihen kyllä, että ihmiset, joilla on jokin yhteinen harrastus/mielenkiinnon kohde, viihtyvät hyvin toistensa seurassa.
Millä tavalla sinua, ap, on halveksittu tai nöyryytetty asian vuoksi? Vai voiko olla kyse siitä, että elämäsi on niin erilaista kuin heidän, että ei löydy niin paljon molemmille osapuolille kivoja puheenaiheita, ja sen seurauksena eivät viihdy niin hyvin sinun luonasi? Ja voiko olla, että urasi luominen on vienyt sinulta niin paljon aikaa, että oma yhteydenpitosi sukulaisiisi on ollut huomattavasti vähäisempää kuin siskosi, minkä vuoksi siskosi on heille läheisempi?
Ja mietin vain, että siskollesi työttömyytensä voi olla todella kova pala ja sinun hienon urasi rinnalla hän kokee itsensä entistä surkeammaksi -> kipua (-> katkeruutta) -> ei viihdy seurassasi? Vaikka se kipu onkin hänen kipunsa, niin kyllä se edellyttää sinultakin jonkinlaista ymmärrystä asialle - ainakin jos tahdot hyvät välit siskoosi.
En tarkoita tällä tekstillä, että syy olisi sinussa, mutta ihmissuhde on kuitenkin aina kahden kauppaa, olipa toinen osapuoli sitten oikeudenmukainen ja hyvätapainen tai sitten ei.
Vierailija kirjoitti:
Äitini ja sukuni naiset yleensäkin, ovat leipomisvimmaisia. Suuriin ikäluokkiin kuuluvat, ja heidän mielestään leipominen on hyvän naisen mittari. Itse leipova on kunnon ihminen! Leipominen menee esim koulutuksen ja uran ohi - viis siitä vaikka olis mikä tohtori mutta jos ei leivo, on epäilyttävä ja outo.
Siskoni on äitini lempilapsi kun leipoo monesti viikossa. Minua avoimesti inhotaan kun en leio koskaan,En ymmärrä leipomisvimmaa. Pelkkää vehnäjauhoa, hiilihydraattia ja sokeria. Suvun leipominen on juuri pullaa, piirakkaa ja kakkua.
Mulla on vaativa työ johtajana ja useampi lapsi, en edes ehtisi leipoa. Siskoni on elämäntapatyöyön jota vanhempani elättävät vielä nelikymppisenä. Mutta sisko on loistava ihminen koska LEIPOO.Olen tullut tulokseen että joillekin leipominen on ainoa millä päteä kun muuta ei löydy.
Muilla leipomismaanikkoja suvussa??
Eilen leivoin ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen kreikkalaisia filotaikinaan tehtyjä fetapinaattipiirakoita. Ovat sokerittomia. Olenko nyt sitten hyvä vaiko huono äiti ja ihminen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on aika ilkeää sanoa, että leipomisesta tykkäävälle ihmiselle leipminen on ainoa asia, millä päteä.
En tarkoita että normaalilla tavalla leipominen olisi pätemistä. Mutta siinä vaiheessa kun se onkin ihmisyyden mittari ja ”ei-leipovia” katsellaan halveksuen (ja samalla kuvitellen itse olevansa parempi ihminen) niin silloin se on hullua pätemistä! Ap
Minä tunnistan tuon myös meidän suvussa ja itse kyllä leivon paljonkin, mutta selvästi olen huomannut tämän jotta esim veljeni vaimo on hyvä ihminen joka leipoo kaiken itse ja usein.
Se nyt ei haittaa ketään, että ovat koko perhe hyvin ylipainoisia ja tähän vaikuttaa kyllä ne pullat ja kakut jne.
Syön muuten pullaa juuri jonka tein hapanjuureen ja patongit odottaa koululaista, mutta en tunne paremmuutta asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerran oli lehdessä pieni uutinen otsikolla "Pullantuoksu kotona ehkäisee nuorisorikollisuutta".
Oli muuten HS, joka uutisoi pienesti ko. tutkimuksen :-)
Meillä ei tuoksu pulla muulloin kuin laskiaisena kun jokaiselle ostetaan leipomosta laskiaispulla. Ilmeisesti se on riittävä määrä kun teineistä ei ole tullut rikollisia ja he ovat kunnollisia ja raittiita teinejä.
Vierailija kirjoitti:
Sua selvästi harmittaa kun et osaa leipoa tai ainakaan hyvin 😊
Öö..what? Johan sanoin että en syö ollenkaan sokeri-vehnäjauhopaskaa rli vaikka osaisin niin en leipoisi. Lisäksi itse kyllä koen että akateeminen jatkotutkinto ja vastuullinen työ ihmishenkien pelastamisessa on tärkeämpää kuin leipominen. Oon järkyttynyt koska näköjään samat leipomisnatsit täälläkin. Eikö nyt voi tajuta että minun mielestäni leipominen on about vähiten tärkeä asia maailmassa. Miten edes mielessäsi sait vetäistyä kateuskortin esiin asiasta??? Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sua selvästi harmittaa kun et osaa leipoa tai ainakaan hyvin 😊
Öö..what? Johan sanoin että en syö ollenkaan sokeri-vehnäjauhopaskaa rli vaikka osaisin niin en leipoisi. Lisäksi itse kyllä koen että akateeminen jatkotutkinto ja vastuullinen työ ihmishenkien pelastamisessa on tärkeämpää kuin leipominen. Oon järkyttynyt koska näköjään samat leipomisnatsit täälläkin. Eikö nyt voi tajuta että minun mielestäni leipominen on about vähiten tärkeä asia maailmassa. Miten edes mielessäsi sait vetäistyä kateuskortin esiin asiasta??? Ap
Av palstan mukaan leipominen on paljon arvokkaampaa kuin lääkärin hommat. Lääketieteen lisurin paperit saa kuka jamppa tahansa ihan milloin vaan, mutta kaikkipa ei osaa leipoa! Asiat tärkeysjärjestykseen! :)
Niin, ohiksena, kuka enää nykyään syö sokerikakkuja? Omista tutuistani ei kukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on aika ilkeää sanoa, että leipomisesta tykkäävälle ihmiselle leipminen on ainoa asia, millä päteä.
En tarkoita että normaalilla tavalla leipominen olisi pätemistä. Mutta siinä vaiheessa kun se onkin ihmisyyden mittari ja ”ei-leipovia” katsellaan halveksuen (ja samalla kuvitellen itse olevansa parempi ihminen) niin silloin se on hullua pätemistä! Ap
Minä tunnistan tuon myös meidän suvussa ja itse kyllä leivon paljonkin, mutta selvästi olen huomannut tämän jotta esim veljeni vaimo on hyvä ihminen joka leipoo kaiken itse ja usein.
Se nyt ei haittaa ketään, että ovat koko perhe hyvin ylipainoisia ja tähän vaikuttaa kyllä ne pullat ja kakut jne.
Syön muuten pullaa juuri jonka tein hapanjuureen ja patongit odottaa koululaista, mutta en tunne paremmuutta asiasta.
Kiitos, asiallinen vastaus, jossa tunnistettiin ilmiö. Olen sitä mieltä että joillain suurilla ikäluokilla tämä leipomisvimma liittyy samasn pätemiskompleksiin johon siivous, ompelu, marjastus. Ainakin omalla äidillä oli tää ”oireyhtymä”, nimeltään kulissien ylläpitäminen. Perhe oli onneton, isä juoppo väkivaltainen, mutta aina oli siivottu ja leivottu ja näillä leipomisilla retosteltiin koko suvulle (ja salattiin ne oikeat ongelmat).
Sen takia sisko on 150kg kun oppi lapsena syömään suruunsa ja äiti vain leipoi lsää syötävää. Leipomisen sijaan olisi voinut huolehtia lapsistaan ja heidän onnellisuusestaan/turvallisesta lspsuudestaan. Mutta ei. Kun se leipominen :). Ap
Vierailija kirjoitti:
En leipoisi, ellen tahtoisi syödä parempaa. En siivoaisi, ellen tahtoisi asua puhtaassa kodissa. Oletko ap tottunut siihen, että ihmiset leipovat, koska pitävät leipomisesta? Ehei, kaikki eivät pidä, mutta tekevät sen silti. Aikansa voisi käyttää huonomminkin. Älä tarjoa minulle ainakaan edullista valmiskakkua, josta ei löydy aitoa kermaa, voita, kananmunia, marjoja...! Minäkin näen vaivaa ja teen kakun, kun tulet vierailulle! Jos sinulla ei ole aikaa tehdä, mutta on rahaa, niin ostahan parempaa! Aineksetkaan eivät ole ilmaisia, joten parempi kakku maksaa enemmän!
Onpa typerä kommentti! Minä en ainakaan leivo ihan tasan sen takia, etten tykkää leivonnaisista, enkä syö leipää. Pulla, kakut, piirakat, muffinssit ym moskat, en todellakaan syö enkä koe mitään himoa makeaan KOSKAAN. Miksi siis leipoisin sen vuoksi, jos joku tulee kylään? Jos tiedän vieraan olevan joku makeanperso, ostan keksipaketin minkä tuuppaan kahvittelun päätteeksi vieraan matkaan kotiin viemisiksi, minä kun viskaisin sen roskiin. Ihan ehtaa ruokaa tykkään kyllä kokata, ja mielelläni kutsunkin ystäviä luokseni syömään kunnon ruokaa eikä mussuttamaan pullaa.
Minulla on toisenlainen kokemus. Kummastellaan, kun olen leiponut jotain ja ihmetellään miten mä ehdin, ja sitten todetaan että no joo, sä oot kotona niin kai siinä ehtii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En leipoisi, ellen tahtoisi syödä parempaa. En siivoaisi, ellen tahtoisi asua puhtaassa kodissa. Oletko ap tottunut siihen, että ihmiset leipovat, koska pitävät leipomisesta? Ehei, kaikki eivät pidä, mutta tekevät sen silti. Aikansa voisi käyttää huonomminkin. Älä tarjoa minulle ainakaan edullista valmiskakkua, josta ei löydy aitoa kermaa, voita, kananmunia, marjoja...! Minäkin näen vaivaa ja teen kakun, kun tulet vierailulle! Jos sinulla ei ole aikaa tehdä, mutta on rahaa, niin ostahan parempaa! Aineksetkaan eivät ole ilmaisia, joten parempi kakku maksaa enemmän!
Onpa typerä kommentti! Minä en ainakaan leivo ihan tasan sen takia, etten tykkää leivonnaisista, enkä syö leipää. Pulla, kakut, piirakat, muffinssit ym moskat, en todellakaan syö enkä koe mitään himoa makeaan KOSKAAN. Miksi siis leipoisin sen vuoksi, jos joku tulee kylään? Jos tiedän vieraan olevan joku makeanperso, ostan keksipaketin minkä tuuppaan kahvittelun päätteeksi vieraan matkaan kotiin viemisiksi, minä kun viskaisin sen roskiin. Ihan ehtaa ruokaa tykkään kyllä kokata, ja mielelläni kutsunkin ystäviä luokseni syömään kunnon ruokaa eikä mussuttamaan pullaa.
Upeaa, joku tajusi pointtini. Minä voisin halutessani kuukausittsin käyttää vaikka 3000e konditorialeivonnaisten teettämiseen. Mutta en tee niin, koska en ARVOSTA leivonnaisia, huonoa ravintoa. En syötä lapsillenikasn, enkä vieraillekaan. Vieraat saavat kyllä loistotarjoilut mutta niissä ei ole leivonnaiset mukana. Kaikki tollot täällä nyt päätteli että olen kateellinen kun en osaa leipoa. No ei siinä, sitten varmaan irtisanon itseni töistä ja alan päivät pitkät leipomaan, teen silloin yhteiskunnallekin tärkeämpä työtä. Eiku.... :) ap
Siitä myös suututaan, jos ei suostu syömään toisen leipomia vehnäjauho-, sokeri- ja rasvapullia. Vanha tätini alkoi nimittelemään minua hankalaksi ihmiseksi, jolla on todella luja tahdonvoima, kun en syönyt pullaa vaikka puoliväkisin tyrkytettiin 😂. En ymmärrä, miksi pullia pitäisi syödä. Pelkkää höttöä.
Meillä on myös suku, jossa kaikki leipoo, enemmän tai vähemmän.
Minä leivon yleensä suolaista: karjalanpiirakoita, kukkosia, lanttu-lihakukkoja, lihapiirakoita, pitsoja jne
.
Ei näistä kenenkään leipomuksista tai leipomatta jättämisistä ole koskaan tehty numeroa, sitävastoin koulutusta on arvostettu ja arvostetaan maailman tappiin asti.
Siis äitini miniää, ei minun :). veljeni vaimoa suorastaan rääkkäävät. Ap