”Leipominen on hyvän ihmisen mittari”

Niin totta! Olen törmännyt samaan. Ja sitten ollaan niiiiiin lihavia, ja ihmekös tuo kun ollaan koko ajan niitä leivoksia massuttamassa.

Toiset pitävät leipomisesta ja toiset eivät. Minä pidän ihan hirveän paljon leipomisesta ja yhtä mielelläni olen leipomukset syönytkin. Koska paino nousi reippaasti, oli leipominen pakko lopettaa. Jos tiedän tulevista vieraista, leivon jotan kahvipöytään. Yllätysvieraille meillä ei ole tarjolla yhtään mitään. Kuukausia pakkasessa muhineet pullat maistuvat pahalle.

Äiti ei ole koskaan arvostanut leipomista muuten kuin juhlien aikaan. Siivoaminen on se, joka osoittaa naisen arvon. Minä en pidä siivoamisesta enkä osaa sitä, en saa tunnissa asuntoa kiiltämään. Jumitun lukemaan roskiin lähteviä lehtiä, jos niissä sattuisi jotain leipomisohjeita olemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leipoa on vähän niinkuin pakko, jos tahtoo syödäkin muuta kuin einespullaa. Olet johtaja, joten sinulla on parempi palkka. Voisit hyvin tilata kotileipurilta valmiita leivonnaisia, joita tarjoaisit vuorollasi. Sukulaisesi selvästi välittävät siitä mitä syövät. Kai laitat kotiruokaa, jos et, niin tarvitset kotikokinkin. Miksi olla johtaja, jos elintaso laskee ja joutuu tyytymään työpaikkaruokailun lisäksi einesruokaan?

Elintaso laskee? En tajua.

Miksei ap:n mies muka voi leipoa tai lapset?

Otsikossa oli että ihmisen mitta, muttei se ollutkaan ihmisen mitta vaan naisen. Miksei miehiltä vaadita samaa?

Olispa hauska järkyttää ap:n sukua, olla nainen joka harvoin leipoo ja laittaa ruokaa.

No joidenkin mielestä ”elintaso” ja elämänlaatu on huono jos ei ole pullaa. Ehkä yksi ketjussa edes luki ja tajusi että en syö pullaa/sokerileivonnaisia, siis en ikinä. En todellakaan laita miestäni leipomaan sillä sokerikakkua emme syö lainkaan. En siis jää mistään paitsi! En ole kateellinen, en halua oppia leipomaan, en laita miestäni leipomaan ja en tilaa leivonnaisia mistään. Mutta kiitos kaikista ehdotuksista kuitenkin :) ap

Vierailija kirjoitti:

En tiedä miten akateeminen loppututkinto ja leipominen sulkis toisensa pois. Onko jossain määrätty, kuka saa leipoa? Mäkin olen korkeasti koulutettu ja "hyvissä töissä", muttei leipominen aiheuta mussa noin vahvaa vihareaktiota ja jopa pidän tuosta sokerivehnäjauhopaskasta, niin kuin ystävälliset leivonnaisia kuvailet.

Joo mäkään en ymmärrä miks tähän leipomis kysymykseen on ap vetäissyt niin vahvasti tuollaisen näkökulman että jos on kiireinen ja akateeminen on hyväksyttävää olla leipomatta ja jos on työtön tai ei akateeminen se arvostus on sitten saatava leipomalla tai ompelemalla. Ellei sitten kyse ole pelkästään siitä että jos ei ole hyvissä varoissa on paheksuttavaa ostaa valmiita leivonnaisia. Jotenkin erittäin vanhanaikainen näkökulma tuollainen että hyvä nainen leipoo, ompelee hyvin ja mielellään ellei sitten ole toimitusjohtaja. Ja ahdasmielisellä vaikuttaa sekin että jos ei ole miljonääri on röyhkeää ostaa valmiina leipomotuotteita. Varmaan tuollaiselle ihmiselle tekee tuskaa ostaa ja kuluttaa mitään muuta kun leipää ja vettä.

Just pistin kuivakakun uuniin! :) miehen lempparikakku, yllätyksenä kun tulee kotiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä miten akateeminen loppututkinto ja leipominen sulkis toisensa pois. Onko jossain määrätty, kuka saa leipoa? Mäkin olen korkeasti koulutettu ja "hyvissä töissä", muttei leipominen aiheuta mussa noin vahvaa vihareaktiota ja jopa pidän tuosta sokerivehnäjauhopaskasta, niin kuin ystävälliset leivonnaisia kuvailet.

Joo mäkään en ymmärrä miks tähän leipomis kysymykseen on ap vetäissyt niin vahvasti tuollaisen näkökulman että jos on kiireinen ja akateeminen on hyväksyttävää olla leipomatta ja jos on työtön tai ei akateeminen se arvostus on sitten saatava leipomalla tai ompelemalla. Ellei sitten kyse ole pelkästään siitä että jos ei ole hyvissä varoissa on paheksuttavaa ostaa valmiita leivonnaisia. Jotenkin erittäin vanhanaikainen näkökulma tuollainen että hyvä nainen leipoo, ompelee hyvin ja mielellään ellei sitten ole toimitusjohtaja. Ja ahdasmielisellä vaikuttaa sekin että jos ei ole miljonääri on röyhkeää ostaa valmiina leipomotuotteita. Varmaan tuollaiselle ihmiselle tekee tuskaa ostaa ja kuluttaa mitään muuta kun leipää ja vettä.

Olen mykistynyt. Miten kukaan voi ymmärtää keskustelun pointin noin väärin? Onko täällä palstalla kaikkien äo alle 50? Lienee turhaa pohtia täällä yhteiskunnallisia ilmiöitä kun jokainen vain sönkkää omasta elämästään.

”Hyväksyttävää olla leipomatta”... se on vissiin kansalaisvelvollisuus, se leipominen?

Vierailija kirjoitti:

No jos mä vierailin teidän molempien kotona niin arvaa kummalle menisin kylään?

Kyllä tuote pulla on hyvää, en jaksa leipoa itse.

Mä menisin sen luo, josta pidän ihmisenä. En käy kenenkää luona vierailulla syömisen takia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No jos mä vierailin teidän molempien kotona niin arvaa kummalle menisin kylään?

Kyllä tuote pulla on hyvää, en jaksa leipoa itse.

Mä menisin sen luo, josta pidän ihmisenä. En käy kenenkää luona vierailulla syömisen takia.

Ihana!

Kyllä se, että 60-70% suomalaista on ylipainoisia, on ainakin jossain määrin sokerikakun ansiota! Hyvä kakut!

Minut lähes "pakotettiin" nuorena leipomaan. Leivoin sitten täytekakun josta tulikin pannukakku. Siitä jäi varmaankin ikuiset traumat enkä sen jälkeen ole koskaan leiponut. Ikää minulla on 58 v.

Äitini ei ole leiponut, surkea ruuanlaittaja, siivoaja ja kodin- ja lastenhoitaja (kokopäiväinen) oli koko 80-luvun, myöhemmin vain siivoaja ja puutarhanhoitaja (olen syntynyt 1979). Äiti ei välittänyt perheestä, se näkyi kaikessa, vain ura oli tärkein. Halveksi omaa äitiänsä, joka oli perhekeskeinen ja taloudellinen, mutta vain vähän koulutettu. Dissasi juuri leipomista ym. Omissa mielikuvissani ne, joiden kotona leivottiin, välittivät lapsistaan. Kenellekään en toivo kasvuympäristöksi sitä kolkkoutta, missä itse kasvoin. Eli tunmistan Ap:n ilmiöstä tämän puolen.

Vierailija kirjoitti:

Äitini ei ole leiponut, surkea ruuanlaittaja, siivoaja ja kodin- ja lastenhoitaja (kokopäiväinen) oli koko 80-luvun, myöhemmin vain siivoaja ja puutarhanhoitaja (olen syntynyt 1979). Äiti ei välittänyt perheestä, se näkyi kaikessa, vain ura oli tärkein. Halveksi omaa äitiänsä, joka oli perhekeskeinen ja taloudellinen, mutta vain vähän koulutettu. Dissasi juuri leipomista ym. Omissa mielikuvissani ne, joiden kotona leivottiin, välittivät lapsistaan. Kenellekään en toivo kasvuympäristöksi sitä kolkkoutta, missä itse kasvoin. Eli tunmistan Ap:n ilmiöstä tämän puolen.

Oletko tosissasi vai kirjoititkin piloillasi? ”Ne kodit missä leivottiin välitettiin lapsista” Mä en halveksi tai dissaa niitä jotka leipoo tai on super taloudellisia mutta halveksin niitä jotka halveksii toisia, jotka eivät tee asioita ihan samalla tavalla tai ajattele asioista ihan samalla tavalla juuri nämä jotka dissaavat siitä että ei esim. leivota ja joskus ostetaan jopa pullaa kaupasta.

Minä ymmärrän sua AP. Itsekään en ole mikään kodin hengetär, mutta työskentelen arvostetussa asemassa ja mulla on kaksi maisterin tutkintoa. Mua ei kukaan mun perheessä onneksi syrji, mutta mm sinkku markkinoilla olen huomannut, että moni mies hakee kuitenkin pullantuoksuista äitiä.

Ja hei, mä en mene kenenkään luokse syömään, vaan tapaamaan sitä ihmistä. Jos mulla on 2 kyläpaikkaa valittavana, toisessa valmisruokaa ja mahtavaa seuraa ja toisessa kuivakkaa seuraa ja tuoretta kuohkeata pullaa, niin ilman muuta meen tohon ekaan. PS. En usko, että olen leiponut vuosiin. Mulla on yleensä ihan vain kahvia tarjolla. Ei maitoa, ei sokeri. Ei tarvii tulla jos ahdistaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äitini ei ole leiponut, surkea ruuanlaittaja, siivoaja ja kodin- ja lastenhoitaja (kokopäiväinen) oli koko 80-luvun, myöhemmin vain siivoaja ja puutarhanhoitaja (olen syntynyt 1979). Äiti ei välittänyt perheestä, se näkyi kaikessa, vain ura oli tärkein. Halveksi omaa äitiänsä, joka oli perhekeskeinen ja taloudellinen, mutta vain vähän koulutettu. Dissasi juuri leipomista ym. Omissa mielikuvissani ne, joiden kotona leivottiin, välittivät lapsistaan. Kenellekään en toivo kasvuympäristöksi sitä kolkkoutta, missä itse kasvoin. Eli tunmistan Ap:n ilmiöstä tämän puolen.

Oletko tosissasi vai kirjoititkin piloillasi? ”Ne kodit missä leivottiin välitettiin lapsista” Mä en halveksi tai dissaa niitä jotka leipoo tai on super taloudellisia mutta halveksin niitä jotka halveksii toisia, jotka eivät tee asioita ihan samalla tavalla tai ajattele asioista ihan samalla tavalla juuri nämä jotka dissaavat siitä että ei esim. leivota ja joskus ostetaan jopa pullaa kaupasta.

En kirjoittanut piloillani. Kyllä ajattelin lapsena niin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerran oli lehdessä pieni uutinen otsikolla "Pullantuoksu kotona ehkäisee nuorisorikollisuutta".

Oli muuten HS, joka uutisoi pienesti ko. tutkimuksen :-)

Meillä ei tuoksu pulla muulloin kuin laskiaisena kun jokaiselle ostetaan leipomosta laskiaispulla. Ilmeisesti se on riittävä määrä kun teineistä ei ole tullut rikollisia ja he ovat kunnollisia ja raittiita teinejä.

Tutkimuksessa oli tutkittu riskiryhmän sisällä olleita eroja ja todettu, että niissä kodeissa missä leivottiin tie ei johtanut yhtä helposti vankilaan, kuin samassa viitekehyksessä olleilla, joiden kotona ei leivottu.

Ketkä kuuluvat riskiryhmään?

Vierailija kirjoitti:

Äitini ei ole leiponut, surkea ruuanlaittaja, siivoaja ja kodin- ja lastenhoitaja (kokopäiväinen) oli koko 80-luvun, myöhemmin vain siivoaja ja puutarhanhoitaja (olen syntynyt 1979). Äiti ei välittänyt perheestä, se näkyi kaikessa, vain ura oli tärkein. Halveksi omaa äitiänsä, joka oli perhekeskeinen ja taloudellinen, mutta vain vähän koulutettu. Dissasi juuri leipomista ym. Omissa mielikuvissani ne, joiden kotona leivottiin, välittivät lapsistaan. Kenellekään en toivo kasvuympäristöksi sitä kolkkoutta, missä itse kasvoin. Eli tunmistan Ap:n ilmiöstä tämän puolen.

Itse olen tuollainen pullantuoksuinen äiti. Lasten kaverit oli joskus ihmetelleet lapsille, että teillä on aina jotain herkkua. 90-luvun lamavuosina jouduin työttömäksi ja asuntovelkaisena rahat oli tiukalla. Leivoin pullaa, se on halpaa ja tuoretta korvapuustia syödessä ei tuntunut köyhältä. Pitääpä kysyä lapsilta, miten he tuon kokivat.

Vierailija kirjoitti:

Siitä myös suututaan, jos ei suostu syömään toisen leipomia vehnäjauho-, sokeri- ja rasvapullia. Vanha tätini alkoi nimittelemään minua hankalaksi ihmiseksi, jolla on todella luja tahdonvoima, kun en syönyt pullaa vaikka puoliväkisin tyrkytettiin 😂. En ymmärrä, miksi pullia pitäisi syödä. Pelkkää höttöä.

Minulla on IBS ja kaikki eivät sitä tajua tai eivät välitä siitä. Jankkaavat ja tyrkyttävät vaikka sanon kupin teetä riittävän. He eivät taatusti halua minun linnoittautuvat heidän vessaansa jos söisin leipomuksia heidän mielikseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerran oli lehdessä pieni uutinen otsikolla "Pullantuoksu kotona ehkäisee nuorisorikollisuutta".

Oli muuten HS, joka uutisoi pienesti ko. tutkimuksen :-)

Meillä ei tuoksu pulla muulloin kuin laskiaisena kun jokaiselle ostetaan leipomosta laskiaispulla. Ilmeisesti se on riittävä määrä kun teineistä ei ole tullut rikollisia ja he ovat kunnollisia ja raittiita teinejä.

Tutkimuksessa oli tutkittu riskiryhmän sisällä olleita eroja ja todettu, että niissä kodeissa missä leivottiin tie ei johtanut yhtä helposti vankilaan, kuin samassa viitekehyksessä olleilla, joiden kotona ei leivottu.

Ketkä kuuluvat riskiryhmään?

Heikko koulumenestys, add ja adhd on ainakin riskitekijöitä, oppimisvaikeudet liittyy heikkoon impulssikontrolliin, mitä esiintyy rikollisilla muita enemmän.

Tietyt asiat perheen varallisuudesta (onko työttömyyttä), päihteidenkäyttö (nuoren ja hänen vanhempien), kaveripiiri... En tiedä siis tarkemmin, mitä siinä kyseisessä tutkimuksessa oli vertailtu, mutta noi kai on ihan yleisesti tiedossa.

Varallisuuserot näkyy vapaa-ajalla, säännölliset harrastukset esim. joukkuepelaaminen ym. ja hyvät kaverisuhteet suojaa, mut jos jää köyhyyden takia ulkopuolelle ym.

Hahhah, sama homma meillä. Sekä isän että äidin suvun naiset arvottavat muut naiset puhtaasti leipomisen perusteella. Sekä tietysti lisääntymisen.

Minä kun en tee kumpiakaan, olen täysin uusavuton kaikkien mielestä. Lisäksi olen muutenkin tosi outo kun en asu (itse rakennetussa) omakotitalossa, en omista autoa, syön kaikkea tosi eksoottista ja outoa niinkuin avocado ja mozzarella....

En edes yritä näiden ihmisten kanssa. Ei tällaisten kanssa kannata vääntää. Nämä ovat niitä ihmisiä, joiden mielestä vehjäjauhot ovat terveellisiä, ja perunassa on paljon vitamiineja.