Lue keskustelun säännöt.
Mies uhkaa lähteä, ellen keskeytä raskautta.
15.08.2018 |
Vahinkoraskaus siis kyseessä. Mies raivoaa ja uhkaa lähteä, ellen keskeytä raskautta.
Mä en pysty edes ajattelemaan mitään, koska mies on niin kamala.
Kommentit (337)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos pidät lapsen niin muistathan kieltäytyä kirjallisesti elareista mieheltä.
Muuten olet vähintään yhtä kusipää kuin (ex-)miehesi.
Missä on miehen vastuu? Apn lapset sikiää neitseellisesti?
Missä on miehen vastuu kun mies haluaa lapsen ja nainen tekee abortin? Miksi miehellä on vain vastuita ja velvollisuuksia, mutta ei oikeuksia?
NO katsos biologia nyt vaan ei ole reilua. Vai sopisiko miehille sitten sekin, että jos päätäntävalta on tasan, niin täytyyhän sitten fyysinen vastuukin mennä tasan. Mieheltä leikataan myös väliliha, eiks joo? Jos nainen saa synnytyksessä vaurioita niin miehelle samat. Jos nainen kuolee synnytyksessä, niin mies myös hengiltä.
Miten se voi olla niin vaikea tajuta, että NAISEN KEHO. Nainen kantaa koko elämänsä kaikki ne jäljet mitä raskauksista tulee. Eikä ne kaikki ole kivoja ja helppoja. Miehen elämässä ei ole yhtä vaarallista vaihetta ja hetkeä kuin naisella on raskaus ja synnytys. Jälkimmäiseen ihan oikeasti kuollaan vielä nykypäivänäkin ja länsimaissa.
Että sanoisinpa että aika vähällä mies näissä lapsentekoprosesseissa pääsee. Ja toki myös jää paitsi niiiiiiin hienoista jutuista...
Mutta joo. Te Miesten Oikeuksien Puolustajat, kertokaahan nyt MITEN se tasa-arvo abortti-asiassa toteutettaisiin? Jos mies haluaa abortin ja nainen ei, naiselle tehdään viranomaisten toimesta väkisin abortti? Jos nainen haluaa abortin ja mies ei, niin nainen vangitaan raskausajaksi? VAI MITEN???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos toinen ei halua lasta, niin onko siihen tilanteeseen millään tavalla järkevää sellaista tuoda? Pakotettu abortti on pienempi paha kuin pakotettu vanhemmuus. Meillä nainen päätti yksin pitää lapsen samassa tilanteessa ja nyt olen jumissa suhteessa, jossa olen katkera naiselle. Erota en voi, koska haluan olla lapseni elämässä mukana. En saanut päättää oman elämäni suuntaa. Kyllä miehellä täytyy olla oikeus kieltäytyä vanhemmuudesta.
Mitä sinä tiedät pakotetusta abortista? Miksi et ollut mennyt sterilisaatioon?
Nyt alat kantaa vastuun itsestäsi ja otat eron sen sijaan että annat lapsen kasvaa myrkyllisessä ympäristössä. Aika lopettaa vain itsensä ajattelu!Olin tuolloin 19 vuotias. En olisi sterilisaatiota saanut enkä halunnut. Jos ajattelisin vain itseäni, olisin eronnut ajat sitten. Ajattelen lapseni parasta. Jos eroasin, en todennäköisesti pystyisi olemaan lapsen elämässä paljonkaan mukana naisen muuttaessa eri paikkakunnalle. Ympäristö ei ole lapselle myrkyllinen.
Abortti kestää pienen hetken ja mahdollisesta psykologisesta vammasta toipuu kyllä. Kun nainen yksin päättää tehdä lapsen, niin miehestä tulee loppuelämäksi isä vasten tahtoaan. Kyllä sillä abortilla on pienempi vaikutus elämään kuin sillä, että pakotetaan vasten tahtoa isäksi.
Kyllä tilanne jossa lapsi kasvaa on myrkyllinen jos sinä olet katkerana siellä sille jonka pitäisi olla kumppanisi.
Olet saanut lapsen. Itse sanot että et hänestä halua luopua. Abortissa nainen saa vain ne henkiset vammat joiden paranemisesta sinä et voi sanoa mitään.Niin, minulta meni vaan koko suunnitelma elämälleni, nuoruusvuodet menivät lapsia kasvattaessa, jne. Loppuelämän henkisiä vammoja abortista saavat vain henkisesti heikot naiset. Mikä siinä abortissa ne henkiset vammat aiheuttaa? Mikä siinä niin kamalaa on? Ei siinä menetä mitään muuta kuin alkeellisen soluklöntin. Lapsia voi saada abortin jälkeenkin.
Monien naisten hormoonitoiminta muuttuu heti kun raskaus alkaa. Se solumöykky siellä mahassa on monelle lapsi siitä raskaustestin viivasta lähtien.
Itse olen nähnyt lapseni sydämen sykkivän viikolla 6+5. Kyllä se jo silloin oli mulle ihan jotain muuta kuin soluklimppi. Ja jos se tekee musta henkisesti heikon naisen, olen sitä mielelläni.
Mutta kiinnitti huomiota tuo kommenttisi LAPSIA kasvattaessa. Teitkö niitä sitten lisääkin vastentahtoisesti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos toinen ei halua lasta, niin onko siihen tilanteeseen millään tavalla järkevää sellaista tuoda? Pakotettu abortti on pienempi paha kuin pakotettu vanhemmuus. Meillä nainen päätti yksin pitää lapsen samassa tilanteessa ja nyt olen jumissa suhteessa, jossa olen katkera naiselle. Erota en voi, koska haluan olla lapseni elämässä mukana. En saanut päättää oman elämäni suuntaa. Kyllä miehellä täytyy olla oikeus kieltäytyä vanhemmuudesta.
Mitä sinä tiedät pakotetusta abortista? Miksi et ollut mennyt sterilisaatioon?
Nyt alat kantaa vastuun itsestäsi ja otat eron sen sijaan että annat lapsen kasvaa myrkyllisessä ympäristössä. Aika lopettaa vain itsensä ajattelu!Olin tuolloin 19 vuotias. En olisi sterilisaatiota saanut enkä halunnut. Jos ajattelisin vain itseäni, olisin eronnut ajat sitten. Ajattelen lapseni parasta. Jos eroasin, en todennäköisesti pystyisi olemaan lapsen elämässä paljonkaan mukana naisen muuttaessa eri paikkakunnalle. Ympäristö ei ole lapselle myrkyllinen.
Abortti kestää pienen hetken ja mahdollisesta psykologisesta vammasta toipuu kyllä. Kun nainen yksin päättää tehdä lapsen, niin miehestä tulee loppuelämäksi isä vasten tahtoaan. Kyllä sillä abortilla on pienempi vaikutus elämään kuin sillä, että pakotetaan vasten tahtoa isäksi.
Seliseli. Et vaan saa aikaiseksi hakea eroa vaan odotat, että nainen tekee sen. Sinä et halua luopua ilmaisesta kodinhoitajasta. Lopeta vaimosi syyttely ja tee itse ratkaisusi.
En ole viemässä lapseltani läsnäolevaa isää sen takia, että naiset tekee mitä lystää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos toinen ei halua lasta, niin onko siihen tilanteeseen millään tavalla järkevää sellaista tuoda? Pakotettu abortti on pienempi paha kuin pakotettu vanhemmuus. Meillä nainen päätti yksin pitää lapsen samassa tilanteessa ja nyt olen jumissa suhteessa, jossa olen katkera naiselle. Erota en voi, koska haluan olla lapseni elämässä mukana. En saanut päättää oman elämäni suuntaa. Kyllä miehellä täytyy olla oikeus kieltäytyä vanhemmuudesta.
Mitä sinä tiedät pakotetusta abortista? Miksi et ollut mennyt sterilisaatioon?
Nyt alat kantaa vastuun itsestäsi ja otat eron sen sijaan että annat lapsen kasvaa myrkyllisessä ympäristössä. Aika lopettaa vain itsensä ajattelu!Olin tuolloin 19 vuotias. En olisi sterilisaatiota saanut enkä halunnut. Jos ajattelisin vain itseäni, olisin eronnut ajat sitten. Ajattelen lapseni parasta. Jos eroasin, en todennäköisesti pystyisi olemaan lapsen elämässä paljonkaan mukana naisen muuttaessa eri paikkakunnalle. Ympäristö ei ole lapselle myrkyllinen.
Abortti kestää pienen hetken ja mahdollisesta psykologisesta vammasta toipuu kyllä. Kun nainen yksin päättää tehdä lapsen, niin miehestä tulee loppuelämäksi isä vasten tahtoaan. Kyllä sillä abortilla on pienempi vaikutus elämään kuin sillä, että pakotetaan vasten tahtoa isäksi.
Öö tahdot siis ehdottomasti olla aktiivisesti mukana lapsesi elämässä vastoin tahtoasi pakotettuna?
Minut pakotettiin vanhemmaksi. Nyt kun sellainen olen, niin haluan vapaaehtoisesti olla hyvä vanhempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos toinen ei halua lasta, niin onko siihen tilanteeseen millään tavalla järkevää sellaista tuoda? Pakotettu abortti on pienempi paha kuin pakotettu vanhemmuus. Meillä nainen päätti yksin pitää lapsen samassa tilanteessa ja nyt olen jumissa suhteessa, jossa olen katkera naiselle. Erota en voi, koska haluan olla lapseni elämässä mukana. En saanut päättää oman elämäni suuntaa. Kyllä miehellä täytyy olla oikeus kieltäytyä vanhemmuudesta.
Mitä sinä tiedät pakotetusta abortista? Miksi et ollut mennyt sterilisaatioon?
Nyt alat kantaa vastuun itsestäsi ja otat eron sen sijaan että annat lapsen kasvaa myrkyllisessä ympäristössä. Aika lopettaa vain itsensä ajattelu!Olin tuolloin 19 vuotias. En olisi sterilisaatiota saanut enkä halunnut. Jos ajattelisin vain itseäni, olisin eronnut ajat sitten. Ajattelen lapseni parasta. Jos eroasin, en todennäköisesti pystyisi olemaan lapsen elämässä paljonkaan mukana naisen muuttaessa eri paikkakunnalle. Ympäristö ei ole lapselle myrkyllinen.
Abortti kestää pienen hetken ja mahdollisesta psykologisesta vammasta toipuu kyllä. Kun nainen yksin päättää tehdä lapsen, niin miehestä tulee loppuelämäksi isä vasten tahtoaan. Kyllä sillä abortilla on pienempi vaikutus elämään kuin sillä, että pakotetaan vasten tahtoa isäksi.
Kyllä tilanne jossa lapsi kasvaa on myrkyllinen jos sinä olet katkerana siellä sille jonka pitäisi olla kumppanisi.
Olet saanut lapsen. Itse sanot että et hänestä halua luopua. Abortissa nainen saa vain ne henkiset vammat joiden paranemisesta sinä et voi sanoa mitään.Niin, minulta meni vaan koko suunnitelma elämälleni, nuoruusvuodet menivät lapsia kasvattaessa, jne. Loppuelämän henkisiä vammoja abortista saavat vain henkisesti heikot naiset. Mikä siinä abortissa ne henkiset vammat aiheuttaa? Mikä siinä niin kamalaa on? Ei siinä menetä mitään muuta kuin alkeellisen soluklöntin. Lapsia voi saada abortin jälkeenkin.
Monien naisten hormoonitoiminta muuttuu heti kun raskaus alkaa. Se solumöykky siellä mahassa on monelle lapsi siitä raskaustestin viivasta lähtien.
Itse olen nähnyt lapseni sydämen sykkivän viikolla 6+5. Kyllä se jo silloin oli mulle ihan jotain muuta kuin soluklimppi. Ja jos se tekee musta henkisesti heikon naisen, olen sitä mielelläni.
Mutta kiinnitti huomiota tuo kommenttisi LAPSIA kasvattaessa. Teitkö niitä sitten lisääkin vastentahtoisesti?
"Solumöykky siellä vatsassa" oliko sulla kasvain? Sikiö kasvaa kohdussa ei vatsassa. Heikolla on sun biologian tuntemus kun et tätä tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos toinen ei halua lasta, niin onko siihen tilanteeseen millään tavalla järkevää sellaista tuoda? Pakotettu abortti on pienempi paha kuin pakotettu vanhemmuus. Meillä nainen päätti yksin pitää lapsen samassa tilanteessa ja nyt olen jumissa suhteessa, jossa olen katkera naiselle. Erota en voi, koska haluan olla lapseni elämässä mukana. En saanut päättää oman elämäni suuntaa. Kyllä miehellä täytyy olla oikeus kieltäytyä vanhemmuudesta.
Mitä sinä tiedät pakotetusta abortista? Miksi et ollut mennyt sterilisaatioon?
Nyt alat kantaa vastuun itsestäsi ja otat eron sen sijaan että annat lapsen kasvaa myrkyllisessä ympäristössä. Aika lopettaa vain itsensä ajattelu!Olin tuolloin 19 vuotias. En olisi sterilisaatiota saanut enkä halunnut. Jos ajattelisin vain itseäni, olisin eronnut ajat sitten. Ajattelen lapseni parasta. Jos eroasin, en todennäköisesti pystyisi olemaan lapsen elämässä paljonkaan mukana naisen muuttaessa eri paikkakunnalle. Ympäristö ei ole lapselle myrkyllinen.
Abortti kestää pienen hetken ja mahdollisesta psykologisesta vammasta toipuu kyllä. Kun nainen yksin päättää tehdä lapsen, niin miehestä tulee loppuelämäksi isä vasten tahtoaan. Kyllä sillä abortilla on pienempi vaikutus elämään kuin sillä, että pakotetaan vasten tahtoa isäksi.
Kyllä tilanne jossa lapsi kasvaa on myrkyllinen jos sinä olet katkerana siellä sille jonka pitäisi olla kumppanisi.
Olet saanut lapsen. Itse sanot että et hänestä halua luopua. Abortissa nainen saa vain ne henkiset vammat joiden paranemisesta sinä et voi sanoa mitään.Niin, minulta meni vaan koko suunnitelma elämälleni, nuoruusvuodet menivät lapsia kasvattaessa, jne. Loppuelämän henkisiä vammoja abortista saavat vain henkisesti heikot naiset. Mikä siinä abortissa ne henkiset vammat aiheuttaa? Mikä siinä niin kamalaa on? Ei siinä menetä mitään muuta kuin alkeellisen soluklöntin. Lapsia voi saada abortin jälkeenkin.
Monien naisten hormoonitoiminta muuttuu heti kun raskaus alkaa. Se solumöykky siellä mahassa on monelle lapsi siitä raskaustestin viivasta lähtien.
Itse olen nähnyt lapseni sydämen sykkivän viikolla 6+5. Kyllä se jo silloin oli mulle ihan jotain muuta kuin soluklimppi. Ja jos se tekee musta henkisesti heikon naisen, olen sitä mielelläni.
Mutta kiinnitti huomiota tuo kommenttisi LAPSIA kasvattaessa. Teitkö niitä sitten lisääkin vastentahtoisesti?
Noista tunteista luulisi pääsevän eroon loogisesti ajattelemalla. Hormoonitoiminta palaa abortin jälkeen normaaliksi. Solumöykyllä ei ole vielä toimivia aivoja, ei muistoja, ei kykyä elää kehosi ulkopuolella, ei mitään, mikä tekisi siitä lapsen. Tuo tunneside soluklimppiin on ihan oma valinta. Sinä se päätät ajatella sitä lapsena. Ja kyllä, tuo nainen teki saman tempun toisenkin kerran. Ei siinä mitään, muuraan katkeruuteni sisälleni ja keskityn olemaan hyvä isä. Suututtaa vaan naiset, joiden mielestä miehen elämällä ei ole merkitystä. Omat hormonitunteet menee miehen ja ehkä jopa tulevan lapsen elämän edelle.
Ilman muuta pidät sen lapsen. Miehistä ei nykyään ole paljonkaan iloa parisuhteessa. Miehet usein heittäytyvät aivan kamalaksi, ne alkaa vainota vaimoaan ja vahtia ettei käy missään, kukaan ei saa tulla kylään. Pidä huolta lapsistasi, kyllä me muutkin pärjätään ilman miestä. Nykymiehet eivät edes anna rahaa ruokaan, mutta silti syövä jääkaapin tyhjäksi. Lapset ovat aina iloisia, eikä ne tuollaista isää tarvitsekkaan. Voisit vaikka sanoa sille ettei tää lapsi edes ole sinun. Saat sitten Kelalta heti rahaa. Olen kahden lapsen äiti. Olen ikionnellinen etten tehnyt aborttia. Ei kaikkia muitakaan maailman lapsia ennen mitenkään suunniteltu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkäisystä. Olen itse kokeillut kaikki mahdolliset ehkäisymuodot, eikä mikään ole sopinut. Miehen oli tarkoitus mennä vasektomiaan, mutta hän on lykännyt ja lykännyt sitä. Kondomia mies ei halua käyttää. ”Ehkäisynä” oli ns varmat päivät. Mies tiesi kierron ja päätti, milloin on sopivaa laueta sisään. Käytännössä siis päivän pari ennen ja jälkeen kuukautisten.
En ole päättänyt pitää lasta. Olen hakenut lähetteen keskeytyksen ja itkenyt, etten tiedä, miten pystyn. Mies ei kestä itkua ja ajattelee tämän tarkoittavan ainoastaan sitä etten halua mennä keskeytykseen. Ap
jaaaaa trolliksi paljastui
Olen pahoillani puolestasi AP. Toivon tilanteen selviävän parhain päin ja että voisitte jatkaa yhdessä perheenä kaikesta huolimatta.
Yllätysraskaus on kriisi, ja ihmisten kyky käsitellä kriisejä vaihtelee. Jos taitoja tai jaksamista ei ole, käyttäytyminen saattaa olla epäkypsää ja vastuutonta. Voisiko tästä olla kyse miehesi kohdalla?
Miehen käytöksessä surettaa lähtemisestä uhkailu, mutta sydäntäsärkevää on uhkavaatimus perheen harjoittamisesta johon sisältyy esikoislapsen hylkääminen.
Miehesi on tehnyt itsestään ejakuloivan uhrin. Jos hänellä on yhtään järkeä ja selkärankaa, hän pitää mölyt maassaan, pyytää anteeksi ja kantaa vastuunsa isänä ja puolisona. Ja varaa ajan vasektomiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perheellisenä miehenä täytyy myöntää että minä lähtisin tuossa tilanteessa myös. Jos ei suhteessa voi luottaa kumppaniin, niin mitä järkeä on edes olla suhteessa. Pettämisen voisin antaa anteeksi, mutta tätä en.
Huolehditko itse ehkäisystä? Jos et, kannat itse myös vahinkoseuraukset, koska olet osasyyllinen vahinkoon.
Minä olen lapseni tietoisesti tehnyt. Jos olisimme sopineet ett ei enempää lapsia ja ehkäisy olis pettänyt, niin silloin on väärin että nainen muuttaa yksin mielensä ja pitää lapsen. Jos molemmat ovat lapsen kannalla niin tilanne on selvä. Voidaan myös verrata tilannetta siihen kun pari päättää tehdä lapsen, ja lapsen synnyttä mies häipyy, eikä joudu maksamaan elatusmaksuja. Se on tietysti tuomittavaa eikö? Koska nämä idiottit ovat päättäneet että lapsia ei tule, mutta eivät ole käyttäneet asianmukaista ehkäisyä, niin en ymmärrä miksi heidän kummankaan tulisi lisääntyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos toinen ei halua lasta, niin onko siihen tilanteeseen millään tavalla järkevää sellaista tuoda? Pakotettu abortti on pienempi paha kuin pakotettu vanhemmuus. Meillä nainen päätti yksin pitää lapsen samassa tilanteessa ja nyt olen jumissa suhteessa, jossa olen katkera naiselle. Erota en voi, koska haluan olla lapseni elämässä mukana. En saanut päättää oman elämäni suuntaa. Kyllä miehellä täytyy olla oikeus kieltäytyä vanhemmuudesta.
Mitä sinä tiedät pakotetusta abortista? Miksi et ollut mennyt sterilisaatioon?
Nyt alat kantaa vastuun itsestäsi ja otat eron sen sijaan että annat lapsen kasvaa myrkyllisessä ympäristössä. Aika lopettaa vain itsensä ajattelu!Olin tuolloin 19 vuotias. En olisi sterilisaatiota saanut enkä halunnut. Jos ajattelisin vain itseäni, olisin eronnut ajat sitten. Ajattelen lapseni parasta. Jos eroasin, en todennäköisesti pystyisi olemaan lapsen elämässä paljonkaan mukana naisen muuttaessa eri paikkakunnalle. Ympäristö ei ole lapselle myrkyllinen.
Abortti kestää pienen hetken ja mahdollisesta psykologisesta vammasta toipuu kyllä. Kun nainen yksin päättää tehdä lapsen, niin miehestä tulee loppuelämäksi isä vasten tahtoaan. Kyllä sillä abortilla on pienempi vaikutus elämään kuin sillä, että pakotetaan vasten tahtoa isäksi.
Seliseli. Et vaan saa aikaiseksi hakea eroa vaan odotat, että nainen tekee sen. Sinä et halua luopua ilmaisesta kodinhoitajasta. Lopeta vaimosi syyttely ja tee itse ratkaisusi.
En ole viemässä lapseltani läsnäolevaa isää sen takia, että naiset tekee mitä lystää.
Ilman isää on parempi kuin kasvaa saaden mätiä malleja perheestä, parisuhteesta ja rakkaudesta. Läsnäolosi on mahdollisesti vahingoittanut lapsen kehitystä. Ei voi enää mitään. Vahinkoja sattuu myös sinulle etkä sinäkään osaa aina toimia silloin oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, kyllä se mies sitten lähtee, koska ei ainakaan ole valmis isäksi. Tee abortti, jos et jaksa hoitaa yksin lasta.
Mitä tästä opimme: kun perheen lapsiluku on täynnä, niin
1) huolehditaan ehkäisystä kunnolla ja yhdessä
2) keskustellaan etukäteen, mitä mahdollisen vahinkoraskauden suhteen tehtäisiin.
Meillä on miehen kanssa juuri käyty näitä asioita läpi. Tiedän jo etukäteen, että minulle henk.koht. olisi tosi vaikeaa tehdä aborttia edes tällaisessa tapauksessa ( en siis mitenkään vastusta aborttia yleensä, tiedän vain omalta kohdalta, että kun aavistus raskaudesta tulee, minulla tulee myös heti tosi voimakas rakkaudentunne tulevaa lasta kohtaan). Mun mielestä on tärkeää, että mieheni tietää tästä etukäteen. Vielä ei olla päädytty mihinkään lopputulokseen keskusteluissa, mutta on kyllä tosi hyvä näitä miettiä yhdessä rauhassa ja rakentavasti. Helppohan se toki on rauhassa pohtia, kun ei tilanne päällä, kuten AP:lla... Mutta ei kyllä AP:n mies saavuta MITÄÄN hyvää sillä, että painostaa tai riehuu näin vakavan asian äärellä. Nyt tarvitsisi miehen ottaa aikuisen asenne ja istua rauhassa alas keskustelemaan AP:n kanssa. Oli lopputulos mikä hyvänsä, niin pitäisi sen verran vastuunkantoa olla, että hillitsee itsensä ja keskustelee asiat läpi. Jos ei mies tähän pysty, niin parisuhteen jatkoa täytyy AP:n miettiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rankka tilanne, kun yksi lapsi on jo ennestään. Rikkoakko perhe? Voiko mieheen enää luottaa? Katuisitko aborttia koko loppuelämäsi? Joka tapauksessa kannattaa ottaa nyt pieni aikalisä koko suhteeseen, ja miettiä haluatko ylipäätään jatkaa tuollaisen painostavan miehen kanssa eloa. Mies myös voisi käydä hakemassa vasektomian joka tapaukesssa, jatkaa sinun kanssasi tai ei. Se on miehelle huomattavasti helpompi operaatio kuin sterilisaatio naiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos toinen ei halua lasta, niin onko siihen tilanteeseen millään tavalla järkevää sellaista tuoda? Pakotettu abortti on pienempi paha kuin pakotettu vanhemmuus. Meillä nainen päätti yksin pitää lapsen samassa tilanteessa ja nyt olen jumissa suhteessa, jossa olen katkera naiselle. Erota en voi, koska haluan olla lapseni elämässä mukana. En saanut päättää oman elämäni suuntaa. Kyllä miehellä täytyy olla oikeus kieltäytyä vanhemmuudesta.
Mitä sinä tiedät pakotetusta abortista? Miksi et ollut mennyt sterilisaatioon?
Nyt alat kantaa vastuun itsestäsi ja otat eron sen sijaan että annat lapsen kasvaa myrkyllisessä ympäristössä. Aika lopettaa vain itsensä ajattelu!Olin tuolloin 19 vuotias. En olisi sterilisaatiota saanut enkä halunnut. Jos ajattelisin vain itseäni, olisin eronnut ajat sitten. Ajattelen lapseni parasta. Jos eroasin, en todennäköisesti pystyisi olemaan lapsen elämässä paljonkaan mukana naisen muuttaessa eri paikkakunnalle. Ympäristö ei ole lapselle myrkyllinen.
Abortti kestää pienen hetken ja mahdollisesta psykologisesta vammasta toipuu kyllä. Kun nainen yksin päättää tehdä lapsen, niin miehestä tulee loppuelämäksi isä vasten tahtoaan. Kyllä sillä abortilla on pienempi vaikutus elämään kuin sillä, että pakotetaan vasten tahtoa isäksi.
Kyllä tilanne jossa lapsi kasvaa on myrkyllinen jos sinä olet katkerana siellä sille jonka pitäisi olla kumppanisi.
Olet saanut lapsen. Itse sanot että et hänestä halua luopua. Abortissa nainen saa vain ne henkiset vammat joiden paranemisesta sinä et voi sanoa mitään.Niin, minulta meni vaan koko suunnitelma elämälleni, nuoruusvuodet menivät lapsia kasvattaessa, jne. Loppuelämän henkisiä vammoja abortista saavat vain henkisesti heikot naiset. Mikä siinä abortissa ne henkiset vammat aiheuttaa? Mikä siinä niin kamalaa on? Ei siinä menetä mitään muuta kuin alkeellisen soluklöntin. Lapsia voi saada abortin jälkeenkin.
Monien naisten hormoonitoiminta muuttuu heti kun raskaus alkaa. Se solumöykky siellä mahassa on monelle lapsi siitä raskaustestin viivasta lähtien.
Itse olen nähnyt lapseni sydämen sykkivän viikolla 6+5. Kyllä se jo silloin oli mulle ihan jotain muuta kuin soluklimppi. Ja jos se tekee musta henkisesti heikon naisen, olen sitä mielelläni.
Mutta kiinnitti huomiota tuo kommenttisi LAPSIA kasvattaessa. Teitkö niitä sitten lisääkin vastentahtoisesti?
Noista tunteista luulisi pääsevän eroon loogisesti ajattelemalla. Hormoonitoiminta palaa abortin jälkeen normaaliksi. Solumöykyllä ei ole vielä toimivia aivoja, ei muistoja, ei kykyä elää kehosi ulkopuolella, ei mitään, mikä tekisi siitä lapsen. Tuo tunneside soluklimppiin on ihan oma valinta. Sinä se päätät ajatella sitä lapsena. Ja kyllä, tuo nainen teki saman tempun toisenkin kerran. Ei siinä mitään, muuraan katkeruuteni sisälleni ja keskityn olemaan hyvä isä. Suututtaa vaan naiset, joiden mielestä miehen elämällä ei ole merkitystä. Omat hormonitunteet menee miehen ja ehkä jopa tulevan lapsen elämän edelle.
Jo yläasteella kerrotaan, että seksistä voi tulla raskaaksi.
Ja silti se yhä uudelleen tulee aikuisille miehille isona yllätyksenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos toinen ei halua lasta, niin onko siihen tilanteeseen millään tavalla järkevää sellaista tuoda? Pakotettu abortti on pienempi paha kuin pakotettu vanhemmuus. Meillä nainen päätti yksin pitää lapsen samassa tilanteessa ja nyt olen jumissa suhteessa, jossa olen katkera naiselle. Erota en voi, koska haluan olla lapseni elämässä mukana. En saanut päättää oman elämäni suuntaa. Kyllä miehellä täytyy olla oikeus kieltäytyä vanhemmuudesta.
Mitä sinä tiedät pakotetusta abortista? Miksi et ollut mennyt sterilisaatioon?
Nyt alat kantaa vastuun itsestäsi ja otat eron sen sijaan että annat lapsen kasvaa myrkyllisessä ympäristössä. Aika lopettaa vain itsensä ajattelu!Olin tuolloin 19 vuotias. En olisi sterilisaatiota saanut enkä halunnut. Jos ajattelisin vain itseäni, olisin eronnut ajat sitten. Ajattelen lapseni parasta. Jos eroasin, en todennäköisesti pystyisi olemaan lapsen elämässä paljonkaan mukana naisen muuttaessa eri paikkakunnalle. Ympäristö ei ole lapselle myrkyllinen.
Abortti kestää pienen hetken ja mahdollisesta psykologisesta vammasta toipuu kyllä. Kun nainen yksin päättää tehdä lapsen, niin miehestä tulee loppuelämäksi isä vasten tahtoaan. Kyllä sillä abortilla on pienempi vaikutus elämään kuin sillä, että pakotetaan vasten tahtoa isäksi.
Seliseli. Et vaan saa aikaiseksi hakea eroa vaan odotat, että nainen tekee sen. Sinä et halua luopua ilmaisesta kodinhoitajasta. Lopeta vaimosi syyttely ja tee itse ratkaisusi.
En ole viemässä lapseltani läsnäolevaa isää sen takia, että naiset tekee mitä lystää.
Ilman isää on parempi kuin kasvaa saaden mätiä malleja perheestä, parisuhteesta ja rakkaudesta. Läsnäolosi on mahdollisesti vahingoittanut lapsen kehitystä. Ei voi enää mitään. Vahinkoja sattuu myös sinulle etkä sinäkään osaa aina toimia silloin oikein.
Ei ole. Perheet, joissa vanhemmat eivät tee näkyviä rakkaudenosoituksia ovat ainakin Suomessa varsin yleisiä, eivätkä pahemmin aiheuta haittaa. Yksinhuoltaijen lapset sen sijaan pärjäävät keskimäärin selvästi huonommin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos toinen ei halua lasta, niin onko siihen tilanteeseen millään tavalla järkevää sellaista tuoda? Pakotettu abortti on pienempi paha kuin pakotettu vanhemmuus. Meillä nainen päätti yksin pitää lapsen samassa tilanteessa ja nyt olen jumissa suhteessa, jossa olen katkera naiselle. Erota en voi, koska haluan olla lapseni elämässä mukana. En saanut päättää oman elämäni suuntaa. Kyllä miehellä täytyy olla oikeus kieltäytyä vanhemmuudesta.
Mitä sinä tiedät pakotetusta abortista? Miksi et ollut mennyt sterilisaatioon?
Nyt alat kantaa vastuun itsestäsi ja otat eron sen sijaan että annat lapsen kasvaa myrkyllisessä ympäristössä. Aika lopettaa vain itsensä ajattelu!Olin tuolloin 19 vuotias. En olisi sterilisaatiota saanut enkä halunnut. Jos ajattelisin vain itseäni, olisin eronnut ajat sitten. Ajattelen lapseni parasta. Jos eroasin, en todennäköisesti pystyisi olemaan lapsen elämässä paljonkaan mukana naisen muuttaessa eri paikkakunnalle. Ympäristö ei ole lapselle myrkyllinen.
Abortti kestää pienen hetken ja mahdollisesta psykologisesta vammasta toipuu kyllä. Kun nainen yksin päättää tehdä lapsen, niin miehestä tulee loppuelämäksi isä vasten tahtoaan. Kyllä sillä abortilla on pienempi vaikutus elämään kuin sillä, että pakotetaan vasten tahtoa isäksi.
Kyllä tilanne jossa lapsi kasvaa on myrkyllinen jos sinä olet katkerana siellä sille jonka pitäisi olla kumppanisi.
Olet saanut lapsen. Itse sanot että et hänestä halua luopua. Abortissa nainen saa vain ne henkiset vammat joiden paranemisesta sinä et voi sanoa mitään.Niin, minulta meni vaan koko suunnitelma elämälleni, nuoruusvuodet menivät lapsia kasvattaessa, jne. Loppuelämän henkisiä vammoja abortista saavat vain henkisesti heikot naiset. Mikä siinä abortissa ne henkiset vammat aiheuttaa? Mikä siinä niin kamalaa on? Ei siinä menetä mitään muuta kuin alkeellisen soluklöntin. Lapsia voi saada abortin jälkeenkin.
Monien naisten hormoonitoiminta muuttuu heti kun raskaus alkaa. Se solumöykky siellä mahassa on monelle lapsi siitä raskaustestin viivasta lähtien.
Itse olen nähnyt lapseni sydämen sykkivän viikolla 6+5. Kyllä se jo silloin oli mulle ihan jotain muuta kuin soluklimppi. Ja jos se tekee musta henkisesti heikon naisen, olen sitä mielelläni.
Mutta kiinnitti huomiota tuo kommenttisi LAPSIA kasvattaessa. Teitkö niitä sitten lisääkin vastentahtoisesti?
Noista tunteista luulisi pääsevän eroon loogisesti ajattelemalla. Hormoonitoiminta palaa abortin jälkeen normaaliksi. Solumöykyllä ei ole vielä toimivia aivoja, ei muistoja, ei kykyä elää kehosi ulkopuolella, ei mitään, mikä tekisi siitä lapsen. Tuo tunneside soluklimppiin on ihan oma valinta. Sinä se päätät ajatella sitä lapsena. Ja kyllä, tuo nainen teki saman tempun toisenkin kerran. Ei siinä mitään, muuraan katkeruuteni sisälleni ja keskityn olemaan hyvä isä. Suututtaa vaan naiset, joiden mielestä miehen elämällä ei ole merkitystä. Omat hormonitunteet menee miehen ja ehkä jopa tulevan lapsen elämän edelle.
Jo yläasteella kerrotaan, että seksistä voi tulla raskaaksi.
Ja silti se yhä uudelleen tulee aikuisille miehille isona yllätyksenä.
Ja jo yläasteella kerrotaan, että ei halutun raskauden sattuessa on vaihtoehtona abortti. Kätevästi se naisilta unohtuu, kun halutaan lapsi miehen mielipiteistä välittämättä.
Näitä tapauksia on ollut ennenkin ja kaikille on ollut yhteistä, että nainen on eronnut miehestä joka tapauksrssa, teki abortin tai ei. Jos sen tekee, niin jälkeenpäin inhoaa ja vihaa miestä, joka siihen painosti. Ei ole tulevaisuutta enää missään muodossa tuon miehen kanssa. Eli ero on 100% varmaa, ainoa mitä nyt pitää miettiä ja päättää on, että pidätkö lapsen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos toinen ei halua lasta, niin onko siihen tilanteeseen millään tavalla järkevää sellaista tuoda? Pakotettu abortti on pienempi paha kuin pakotettu vanhemmuus. Meillä nainen päätti yksin pitää lapsen samassa tilanteessa ja nyt olen jumissa suhteessa, jossa olen katkera naiselle. Erota en voi, koska haluan olla lapseni elämässä mukana. En saanut päättää oman elämäni suuntaa. Kyllä miehellä täytyy olla oikeus kieltäytyä vanhemmuudesta.
Mitä sinä tiedät pakotetusta abortista? Miksi et ollut mennyt sterilisaatioon?
Nyt alat kantaa vastuun itsestäsi ja otat eron sen sijaan että annat lapsen kasvaa myrkyllisessä ympäristössä. Aika lopettaa vain itsensä ajattelu!Olin tuolloin 19 vuotias. En olisi sterilisaatiota saanut enkä halunnut. Jos ajattelisin vain itseäni, olisin eronnut ajat sitten. Ajattelen lapseni parasta. Jos eroasin, en todennäköisesti pystyisi olemaan lapsen elämässä paljonkaan mukana naisen muuttaessa eri paikkakunnalle. Ympäristö ei ole lapselle myrkyllinen.
Abortti kestää pienen hetken ja mahdollisesta psykologisesta vammasta toipuu kyllä. Kun nainen yksin päättää tehdä lapsen, niin miehestä tulee loppuelämäksi isä vasten tahtoaan. Kyllä sillä abortilla on pienempi vaikutus elämään kuin sillä, että pakotetaan vasten tahtoa isäksi.
Kyllä tilanne jossa lapsi kasvaa on myrkyllinen jos sinä olet katkerana siellä sille jonka pitäisi olla kumppanisi.
Olet saanut lapsen. Itse sanot että et hänestä halua luopua. Abortissa nainen saa vain ne henkiset vammat joiden paranemisesta sinä et voi sanoa mitään.Niin, minulta meni vaan koko suunnitelma elämälleni, nuoruusvuodet menivät lapsia kasvattaessa, jne. Loppuelämän henkisiä vammoja abortista saavat vain henkisesti heikot naiset. Mikä siinä abortissa ne henkiset vammat aiheuttaa? Mikä siinä niin kamalaa on? Ei siinä menetä mitään muuta kuin alkeellisen soluklöntin. Lapsia voi saada abortin jälkeenkin.
Monien naisten hormoonitoiminta muuttuu heti kun raskaus alkaa. Se solumöykky siellä mahassa on monelle lapsi siitä raskaustestin viivasta lähtien.
Itse olen nähnyt lapseni sydämen sykkivän viikolla 6+5. Kyllä se jo silloin oli mulle ihan jotain muuta kuin soluklimppi. Ja jos se tekee musta henkisesti heikon naisen, olen sitä mielelläni.
Mutta kiinnitti huomiota tuo kommenttisi LAPSIA kasvattaessa. Teitkö niitä sitten lisääkin vastentahtoisesti?
Noista tunteista luulisi pääsevän eroon loogisesti ajattelemalla. Hormoonitoiminta palaa abortin jälkeen normaaliksi. Solumöykyllä ei ole vielä toimivia aivoja, ei muistoja, ei kykyä elää kehosi ulkopuolella, ei mitään, mikä tekisi siitä lapsen. Tuo tunneside soluklimppiin on ihan oma valinta. Sinä se päätät ajatella sitä lapsena. Ja kyllä, tuo nainen teki saman tempun toisenkin kerran. Ei siinä mitään, muuraan katkeruuteni sisälleni ja keskityn olemaan hyvä isä. Suututtaa vaan naiset, joiden mielestä miehen elämällä ei ole merkitystä. Omat hormonitunteet menee miehen ja ehkä jopa tulevan lapsen elämän edelle.
Jo yläasteella kerrotaan, että seksistä voi tulla raskaaksi.
Ja silti se yhä uudelleen tulee aikuisille miehille isona yllätyksenä.
Unohdit mainita että ei nainen yllättyi myös. Joskus voi unohtaa kaiken hulina keskellä ihan oleellisiakin asioita..
Niin, minulta meni vaan koko suunnitelma elämälleni, nuoruusvuodet menivät lapsia kasvattaessa, jne. Loppuelämän henkisiä vammoja abortista saavat vain henkisesti heikot naiset. Mikä siinä abortissa ne henkiset vammat aiheuttaa? Mikä siinä niin kamalaa on? Ei siinä menetä mitään muuta kuin alkeellisen soluklöntin. Lapsia voi saada abortin jälkeenkin.