Voi paska. Sainpahan taas kielteisen vastauksen työhaastattelun jälkeen :(
Kävin eilen työhaastattelussa ja tuo paikka olisi ollut täydellinen (kyse oli lastenhoitajan paikasta yhdessä perheessä) ja varsinkin se vanhempi lapsi oli ihana ja me tultiin heti juttuun. Ja kun selitin tuossa sähköpostissani stoorini, perheen äidin mielestä olin paras hakija siihen mennessä. Mutta enpähän sitten näköjään ollutkaan, koska paikka meni toiselle.
Alkaa pilkku hiljaa kyrsimään nuo ainaiset kielteiset vastaukset tai täys hiljaisuus, kun on lähettänyt hakemuksen.
Elämä on kyllä koulinut sen verta pahasti viimeisten neljän vuoden aikana, että suhtaudun nykyisin joka helvetin asiaan negatiivisesti, koska vaikka kuinka yrittäisi ja yrittäisi, se ei onnistu. Olkoot kyse sitten opiskelupaikasta tai työpaikan saannista.
Viimeisten neljän vuoden aikana olen ollut pelkästään työttömänä ja olen hakenut joka kevät ja syksy opiskelemaan. Lukion jälkeen olin vuoden kahdessa eri perheessä lastenhoitajana, sen jälkeen olin hetken työttömänä ja sen jälkeen olin pari kuukautta puhelinmyyjänä, mutten saanut kuin pari lehteä kaupaksi ja ansaitsin peräti hulppeat viisi euroa. Olin liian kiltti tuohon hommaan.. Ja sen jälkeen jaoin kuukauden mainoksia. Olin myös neljä kuukautta päiväkodissa työharjoittelijana.
Mitään koulutusta mulla ei ole.
MUTTA olen siis hakenut opiskelemaan. Olen hakenut:
2 kertaa ammattikorkean sosionomilinjalle, kummallakaan kerralla hakijoita oli liian vähän. Hain ekan kerran jo heti lukion jälkeen ja tokan kerran pari vuotta myöhemmin.
3 kertaa ammattikorkean "vanhuslinjalle" (en muista tuon nimeä), mutta taaskin hakijoita oli liian vähän.
4 kertaa lähihoitajalinjalle ja joka kerta olen saanut hyvät pisteet, kun olen tilannut nuo tulokset testien jälkeen.
2 kertaa koulunkäyntilinjalle, en päässyt, koska mulla ei ole alan työkokemusta.
Kerran kätilölinjalle. En päässyt.
Kerran puutarhurilinjalle. En päässyt.
Olen hakenut ties kuinka monta kertaa Cittarin ja Lidlin myyjäksi, en ole päässyt, koska hakijoita on ollut liikaa ja paikkoja on ollut pelkästään 1-4.
Olen hakenut siivoojaksi ties kuinka monta kertaa. En ole päässyt, koska ei ole koulutusta.
Puhelinmyyjäksi en edes viitsi hakea, koska tuo yksi kerta riitti.
Henkilökohtaiseksi avustajaksi olen hakenut pari kertaa, mutta kun ei ole sitä koulutusta.. niin ei ole tärpännyt.
Ja joo, tiedän. Mä olen luuseri Isolla ÄLLÄLLÄ.
Kommentit (93)
et ole mikään luuseri. sähän kokoajan toimit ja olet ollut aktiivinen!
mun ehdotus: hae joensuuhun lukemaan tkt:a yliopistoon. yliopisto on siitä kiva et siellä voi ekan vuoden lukea jotain mitä kiinnostaa (mihin on vapaa sivuaineoikeus) ja sit vaik hakea seuraavana vuonna sinne jos se millä pääsi sisälle ei ookaan se oma ala.
tsemppiä ap! kyllä se siitä!
ja hei täs on kans yx idea: hae koulunkäyntiavustajaksi. monet koulut ottaa ihan yo-pohjalta ja tarjoudut sijaiseksi kanssa!
ja alkoi haukkua ja kiroilla ja vastailla epäystävällisesti.
Jos sinulle on ihan oikeasti uusi asia se, että metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan niin kannattaa ruveta pohtimaan omaa käytöstään.
ja alkoi haukkua ja kiroilla ja vastailla epäystävällisesti.
Jos sinulle on ihan oikeasti uusi asia se, että metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan niin kannattaa ruveta pohtimaan omaa käytöstään.
Luepas viestisi uudestaan, ne eivät ole niin kauhean ystävällisiä!
Miten huutaan, siten metsä vastaa!
mutta ap:llä ei ole oikeus haukkua teitä ilman että leimautuu vihaiseksi ja hankalaksi ihmiseksi!
Te taidatte olla aika vittuja itse!
pistä viestiä sinne takaisin et oot käytettävissä sijaisena jos niitten palkkaama sairastuu. ehkä se lähtee siitä...
niin ei varmaan sitten ole mikään ihme, että et huomaa niitä ongelmia käytöksessäsi, jotka vaikeuttavat työnsaantiasi.
Suosittelen jotain työkkärin työnhakukurssia.
Kaikesta paistaa, että olet karkea, vulgääri, moukkamainen etkä näe totuutta. Laudaturin paperit kirjoittaneena on pakko sanoa, että nuo seiskan paperit EIVÄT ole suinkaan "hyvät", kuten väität.
Niin siinä puhuu täydellin ällän paperit saanut. Et sitten tiedä, että jollekkin seiskan paperit on HYVÄT???!! ET NÄKÖJÄÄN!
Itse olen saanut kaikki hakemani paikat.
Niin etkä voi tajuta, ettei kaikki saa, niin kuin sinä!
Tässä sinulle pari vinkkiä:
- ota selvää paikasta, jota haet
Niin olen ottanutkin.
- käy hyvällä (lue: kalliilla) kampaajalla
Jaa, vai että oikein KALLIILLA kampaajalla?`No sori nyt vaan, mutta mun hiuksille ei tarvitse tehdä yhtikäs mitään ja osaan kyllä itse huolehtia ulkonäöstäni ilman mitään kampaajia.
- osta siistit (lue: kalliit ja laadukkaat) vaatteet haastattelua varten
Ja taas KALLIIT JA LAADUKKAAT??? Taidat kuule olla rikas eukko tai ukkos maksaa. Kaikilla ei kuule ole varaa ostaa kalliita vaatteita. Mulla on kyllä vaatekaappi täynnä hyviä ja siistejä vaatteita.
- käy (tai tee itse) manikyyrissä
Kynsissä ei ole vikaa, mutta en käytä kynsilakkaa (enkä muitakaan meikkejä ikinä!)
- hymyile, hymyile, hymyile
Olen luonteeltani sellainen, että hymyilen paljon. En tarvitse mitään tuollaista pakkohymy ohjetta. Tiedätkö muuten, että sellainen väkinäinen tekohymy on perseestä??
- kuuntele, mitä toinen sanoo, osoita, että kuuntelet
Sattumoisin, olen hyvä kuuntelemaan, jo yläasteella mulle on sanottu tuosta.
Kyllä mä pidän hygienista huolen.
Mutta tämä palsta on luultavasti täynnä itse täydellisyyksiä, jotka ovat saaneet kaiken helposti, pelkästään sormia napsauttamalla.
Voin kyllä sanoa, ettei mun lapsuuskaan ollut mitään herkkua. Mutta ei siitä sen enempää.
ja onko sillä väliä minne haet jos kerrat et omalle alueelle pääse opiskelemaan.
http://www.epopisto.fi/ammatillinenkoulutus/
ja onko sillä väliä minne haet jos kerrat et omalle alueelle pääse opiskelemaan.
Mä olen yli 30v ja ollut vain pätkätöissä. Opiskelen parhaillaan ja pääsin kouluun vain siksi, että hankin alalta työvoimapoliittista koulutusta. Lukion papereilla ei toivoakaan (ka 8,6, kirjoituksista L, M, 3xC) päästä opiskelemaan! Mä tosin hankin ekan ammatin heti lukion jälkeen ja se on ollut todella hyvä ammatti, siitä on poikinut työsuhteita, vaikkakaan ei kovin pitkäkestoisia.
Lisäksi, ihmisestä näkyy ulospäin, jos hän on jo haastatteluun mennessään luovuttanut. Ehkä sinusta näkyi haastattelutilanteessa epävarmuus ja itseluottamuksen puute...? Ethän sanonut haastattelijalle, että rakastat lapsia? Ei tarkoitus ole, että alat julistaa lapsien ihanuutta heti ensimmäisellä tapaamisella.. Ehkä äiti pelästyi?
Kyllä sä löydät paikkasi. Hae vaikka ihan ammattikouluun nyt, kun vapaaksi jääneitä paikkoja täytetään. Joskus kannattaa madaltaa rimaa, saisit ammatin ja ehkä jopa pitäisit alasta...? Unohda ammattikorkea vielä tässä vaiheessa, ehdit sinne myöhemminkin (minäkin ehdin :))
Sattumoisin, olen hyvä kuuntelemaan, jo yläasteella mulle on sanottu tuosta.
Vaikuttaa provolta, menee jo vähän yli.
EN ole provo. Onko se nyt helvetti niin vaikea uskoa, ettei kaikilla ole asiat niin loistavasti??? Ja kyllä, mulla on sanottu jo yläasteella, että olen hyvä kuuntelija. Sun ei sitä tarvitse uskoa.
Perhepäivähoitajan ammattikin on ollut mietinnän alla, mutta ongelmana on kämpän koko; asun yksiössä, joten tänne ei muksuja mahdu :(
Olen 26v.
joka kiroilee ja joka ilmottaisi rakastavansa lapsiani... voisi käydä kuin leffassa Käsi joka kehtoa keinuttaa...
joka kiroilee ja joka ilmottaisi rakastavansa lapsiani... voisi käydä kuin leffassa Käsi joka kehtoa keinuttaa...
EN kiroile koskaan lasten kuullen tai muutenkaan ihmisten ilmoilla. JA toisekseen, ette sitten ole kuulleet sanontaa: LAPSIRAKAS? Ette näköjään.
Vai onko teidän vaan tarkoitus vittuilla ja haukkua mua? Näköjään.
Olisiko täysin mahdoton ajatus lähteä pois "kotikylästä"? Muuttaa johonkin muualle vähäksi aikaa vaikka opiskelemaan?
Isommissa kaupungeissa olisi varmasti enemmän hakijoita ja koulutus voitaisiin aloittaa valituille.
Muutenkin pieni virkistäytyminen uusissa maiseimssa voisi tehdä hyvää!
Kuulostat mielestäni ihan normaalilta ihmiseltä. Täällä taas muutama todellisuudesta vieraantunut mamma vouhottaa. Sitä on niin helppoa tuomita muita viestien perusteella ja samalla kiillottaa omaa, ei todellisuudessa välttämättä ollenkaan niin super fiiniä kuvaa.
tuppukylässä. Ilmeisesti et kuitenkaan missän metropolissakaan, jos kulutusohjelmia ei voida käynnistää liian vähäisten hakiamäärien vuoksi.
Missä asut?
ap tajuamaan itse, että asennetta kannattaisi muuttaa.
Kaikesta paistaa, että olet karkea, vulgääri, moukkamainen etkä näe totuutta. Laudaturin paperit kirjoittaneena on pakko sanoa, että nuo seiskan paperit EIVÄT ole suinkaan "hyvät", kuten väität.
Itse olen saanut kaikki hakemani paikat. Tässä sinulle pari vinkkiä:
- ota selvää paikasta, jota haet
- käy hyvällä (lue: kalliilla) kampaajalla
- osta siistit (lue: kalliit ja laadukkaat) vaatteet haastattelua varten
- käy (tai tee itse) manikyyrissä
- hymyile, hymyile, hymyile
- kuuntele, mitä toinen sanoo, osoita, että kuuntelet
Saat ennen pitkää paikan. Olepa hyvä, tämä neuvo oli ilmainen, vaikka saatat tienata tällä paljon rahaa. ;)