Miten jakaa kulut perheessä?
Vielä ei lapsia,mutta suunnitteilla. Oma netto 1500, miehen 3000. Tähän asti maksettu laina ja muu puoliksi, molemmat maksaa oman autonsa kulut. Miehellä enemmän menoja liittyen asuntosijoittamiseen ja yritykseensä. Tekee mm.ylimääräisiä lyhennyksiä korkeakorkoisimpiin lainoihin.
Jos käyttäisi mallia 35% netosta yhteiselle tilille summat olisi 1050€+525€, elettäis sillä aika hyvin, mutta maksaisin paljon vähemmän kuin ennen. Tuntuisi jotenkin oudolta että mulle jäis sitten paljon enemmän omaa rahaa kuin nyt vaikka vauva olisi tullut? Ja entä vauvan hoito kotona? Jos saisin 300€ kodin hoidontukea, mitä miehen olisi kohtuullista maksaa? Jos lasketaan että häviän 1200€/kk verrattuna normaaliin palkkaani.
Mun palkka varmaan kuulostaa monelle pieneltä, mutta elän sillä tosi hyvin ainakin nyt kun vaan itsensä täytyy elättää.
Kommentit (173)
Vierailija kirjoitti:
Ilkeitä kommentteja jotkut, haloo kyllä näitä on hyvä miettiä. Mun vanhemmilla esim on ollut aina omat rahat ja hyvin on mennyt, mutta heillä tulotaso on ollut samanlainen.
Jos perheellämme olisi yhteiset tulot 4500€/kk, olisi se puoliksi 2250€/kk. Yhtäkkiä mulla olisi 750€/kk enemmän rahaa, edes mun osuus lapsesta ei maksa niin paljon kuukaudessa.
Mies on sanonut että ymmärtää että maksaa sitten enemmän kun lapsi tulee, mutta summista ei olla päästy sopimaan. Mä aion todellakin pitää omat tilit niin kuin vanhemmillanikin. Mä haluan että mulla on rahaa ostaa mitä haluan ilman että pitää kysyä lupaa toiselta. En vaan keksi miten nää summat pitäis jakaa.
Ap
Summat pitää jakaa niin, että sinullekin jää selustan turvaa näille elämän "yllätyksille" esim. ero, työttömyys, jne. Jos et saa jäämään mitään säästöön tulojako ja kulunne on liian suuret suhteutettuna tuolihinne. Ei se ole mitään amerikantiedettä jakaa menoja suhteutettuna tuloihin.
Meillä niin, että muija hoitaa ruokajutut, lastenvaatteet ja tietysti omat vaatteet,meikit,laukut,yms. Minä maksan kaiken muun.
Minulla suurempi netto.
Vierailija kirjoitti:
Ilkeitä kommentteja jotkut, haloo kyllä näitä on hyvä miettiä. Mun vanhemmilla esim on ollut aina omat rahat ja hyvin on mennyt, mutta heillä tulotaso on ollut samanlainen.
Jos perheellämme olisi yhteiset tulot 4500€/kk, olisi se puoliksi 2250€/kk. Yhtäkkiä mulla olisi 750€/kk enemmän rahaa, edes mun osuus lapsesta ei maksa niin paljon kuukaudessa.
Mies on sanonut että ymmärtää että maksaa sitten enemmän kun lapsi tulee, mutta summista ei olla päästy sopimaan. Mä aion todellakin pitää omat tilit niin kuin vanhemmillanikin. Mä haluan että mulla on rahaa ostaa mitä haluan ilman että pitää kysyä lupaa toiselta. En vaan keksi miten nää summat pitäis jakaa.
Ap
No kun teillä ei ole samanlainen tulotaso ja hetken kuluttua sä elät köyhyydessä kun toinen porskuttaa rahoissaan. Kyllähän ihmisillä nyt pääsääntöisesti omat tilit onkin vaikka talous on yhteinen, ei niillä asioilla ole mitään tekemistä keskenään. Lapselliselta kuulostat eikä sulla tunnu olevan mitään käsitystä kuinka kalliiksi lapsi tulee. Parempi kun jätätte lisääntymättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki yhteiset kulut 50/50, loput rahat omiin menoihin. Ei ole pariskunnan toisen osapuolen vika jos toinen tienaa huonosti. Näin menty 15v ja hyvin toimii!
Meillä on samoin.
Ei ole mieheni vika, että minä en aikanaan tajunnut opiskella ja hankkia hyvää ammattia. Hänen tehtävänsä ei ole kompensoida tyhmyyttäni.
Toisaalta kotityöt meillä on kutakuinkin 50/50 eli myös ne on jaettu tasan. Jos mies maksaisi suhteessa enemmän kuluja, tulisi minun tehdä huomattavasti enemmän kotitöistä,koska perhehän on yhteinen yritys. Jos toinen jo maksaa lähes kaikki kulut, ei voi enää ajatella, että hän joutuu myös tekemään ison osan kotitöitstä. Mikä yhteinen perhe sellainen on, missä mies joutuisi panostamaan rahansa ja aikansa, naiselle riittää se, että on?
Kuvailemasi perhe ei ole yhteinen, vaan erillinen. Yhteisessä perheessä kaikki on yhteistä. Niin sinun rahat kuin minun rahat.
Tämäkin keskustelu osoittaa sen, että osa porukasta on niin tyhmää, että parempi olisi olla perustamatta perhettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen, ettei teidän kannata alkaa niitä muksuja vääntämään. Näen kaikki karastrofin ainekset tässä. Koska raha.
Päin vastoin! Tosi fiksu miettiä näitä asioita etukäteen, eikä vasta sitten jälkikäteen. Koska nämä kysymykset pitää jollain tavalla ratkaista joka tapauksessa. Ei se mitään ratkaise työntää pää pensaaseen ja toivoa parasta!
Kukaan ei ymmärrä sitä kuinka kalliiksi lapsi tulee ennen kuin sen on itse kokenut. Joten aika turhaa spekulointia ennen.
Lapset on loppupelissä aika halpoja ylläpitää. Suurin menoerä oli vanhempainvapaan ansionmenetys, sen jälkeen ei ole ollut mitään isompaa mullistusta. Päivähoito maksaa noin 200 e/kk/lapsi (oletuksena, että lapsilisä kompensoi osan maksusta), harrastuksista ei ole pakko maksaa ja sen päivähoidon vaatiman kurahaalarin saa kirppikseltä. Muuten on ihan omasta mielenkiinnosta kiinni, ostaako kalliit vaatteet ja rattaat vai ei.
Unohdat täysin sen, että asunto pitää olla isompi kun on lapsia. Lapset sairastelevat usein paljon, lääkekustannukset kasvavat. Nämä tulivat nyt ensimmäisenä mieleen.
Teini-iästä puhumattakaan. Koulukirjat maksaa, matkustellessa menee lapsesta aikuisen hinta, vaatteita ei löydä kirppareilta, ruokakulut kasvaa jne. Teini kuluttaa enemmän kuin aikuinen.
Vierailija kirjoitti:
No yhdessä maksetaan ja hankitaan, kummallekin katsotaan että on sen verran että saadaan hankittua mitä tarvitaan. Meillä kaikki menee mitä tulee, joten ihan sama kuka maksaa. Samoin oli meillä, miehen tienesti 3000 paikkeilla, itsellä 1200 noin.. Ärahat ja vrahat samaa luokkaa, khtuki onkin sitten muutaman satasen ja mies maksaa liki kaiken. Oktalo nielee loput mitä jää ja sijoitukset on yhteisiä.
Yhdessä ollaan, yhdessä tehdään, yhdessä omistetaan, yhdessä on lapset tehty.
Ja meillä muksuja viisi ja silti ollaan pärjätty, vaikka olen hoitovapaalla ollut.
Vääntöä on rahasta välillä tullut, mutta mitä siinä vääntää kun ei kummallakaan taskuun jää yhtään, yhteiset talot ja sijoitukset imee kaiken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen, ettei teidän kannata alkaa niitä muksuja vääntämään. Näen kaikki karastrofin ainekset tässä. Koska raha.
Päin vastoin! Tosi fiksu miettiä näitä asioita etukäteen, eikä vasta sitten jälkikäteen. Koska nämä kysymykset pitää jollain tavalla ratkaista joka tapauksessa. Ei se mitään ratkaise työntää pää pensaaseen ja toivoa parasta!
Kukaan ei ymmärrä sitä kuinka kalliiksi lapsi tulee ennen kuin sen on itse kokenut. Joten aika turhaa spekulointia ennen.
Lapset on loppupelissä aika halpoja ylläpitää. Suurin menoerä oli vanhempainvapaan ansionmenetys, sen jälkeen ei ole ollut mitään isompaa mullistusta. Päivähoito maksaa noin 200 e/kk/lapsi (oletuksena, että lapsilisä kompensoi osan maksusta), harrastuksista ei ole pakko maksaa ja sen päivähoidon vaatiman kurahaalarin saa kirppikseltä. Muuten on ihan omasta mielenkiinnosta kiinni, ostaako kalliit vaatteet ja rattaat vai ei.
Unohdat täysin sen, että asunto pitää olla isompi kun on lapsia. Lapset sairastelevat usein paljon, lääkekustannukset kasvavat. Nämä tulivat nyt ensimmäisenä mieleen.
Teini-iästä puhumattakaan. Koulukirjat maksaa, matkustellessa menee lapsesta aikuisen hinta, vaatteita ei löydä kirppareilta, ruokakulut kasvaa jne. Teini kuluttaa enemmän kuin aikuinen.
Kun lapsi on teini, on vanhemmat jälleen työelämässä ja tietysti se maksaa enemmän kuluja, jolla on isompi palkka. Ei se niin vaikeaa ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen, ettei teidän kannata alkaa niitä muksuja vääntämään. Näen kaikki karastrofin ainekset tässä. Koska raha.
Päin vastoin! Tosi fiksu miettiä näitä asioita etukäteen, eikä vasta sitten jälkikäteen. Koska nämä kysymykset pitää jollain tavalla ratkaista joka tapauksessa. Ei se mitään ratkaise työntää pää pensaaseen ja toivoa parasta!
Kukaan ei ymmärrä sitä kuinka kalliiksi lapsi tulee ennen kuin sen on itse kokenut. Joten aika turhaa spekulointia ennen.
Lapset on loppupelissä aika halpoja ylläpitää. Suurin menoerä oli vanhempainvapaan ansionmenetys, sen jälkeen ei ole ollut mitään isompaa mullistusta. Päivähoito maksaa noin 200 e/kk/lapsi (oletuksena, että lapsilisä kompensoi osan maksusta), harrastuksista ei ole pakko maksaa ja sen päivähoidon vaatiman kurahaalarin saa kirppikseltä. Muuten on ihan omasta mielenkiinnosta kiinni, ostaako kalliit vaatteet ja rattaat vai ei.
Unohdat täysin sen, että asunto pitää olla isompi kun on lapsia. Lapset sairastelevat usein paljon, lääkekustannukset kasvavat. Nämä tulivat nyt ensimmäisenä mieleen.
Kyllä lapsi mahtuu ihan hyvin 4h+k asuntoon, ei isompaa tarvita. Eikä kaikki lapset sairastele, antibiootit on halpoja. Lisäksi voi ottaa vakuutuksen (30 e/kk), josta on apua, jos epäilee saavansa sairaan lapsen. Tosin niissäkin on kulukatto.
Menkää nyt ees naimisiin.Muuten jäät puille paljaille kun ero tulee koska vauva tai lapsi muuttaa parisuhteen ja tulemiset ja menemiset ihan täysin.
av llä kaikkien miehillä on 3000 netto. Vähintään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen, ettei teidän kannata alkaa niitä muksuja vääntämään. Näen kaikki karastrofin ainekset tässä. Koska raha.
Päin vastoin! Tosi fiksu miettiä näitä asioita etukäteen, eikä vasta sitten jälkikäteen. Koska nämä kysymykset pitää jollain tavalla ratkaista joka tapauksessa. Ei se mitään ratkaise työntää pää pensaaseen ja toivoa parasta!
Kukaan ei ymmärrä sitä kuinka kalliiksi lapsi tulee ennen kuin sen on itse kokenut. Joten aika turhaa spekulointia ennen.
Lapset on loppupelissä aika halpoja ylläpitää. Suurin menoerä oli vanhempainvapaan ansionmenetys, sen jälkeen ei ole ollut mitään isompaa mullistusta. Päivähoito maksaa noin 200 e/kk/lapsi (oletuksena, että lapsilisä kompensoi osan maksusta), harrastuksista ei ole pakko maksaa ja sen päivähoidon vaatiman kurahaalarin saa kirppikseltä. Muuten on ihan omasta mielenkiinnosta kiinni, ostaako kalliit vaatteet ja rattaat vai ei.
Unohdat täysin sen, että asunto pitää olla isompi kun on lapsia. Lapset sairastelevat usein paljon, lääkekustannukset kasvavat. Nämä tulivat nyt ensimmäisenä mieleen.
Teini-iästä puhumattakaan. Koulukirjat maksaa, matkustellessa menee lapsesta aikuisen hinta, vaatteita ei löydä kirppareilta, ruokakulut kasvaa jne. Teini kuluttaa enemmän kuin aikuinen.
Jos teini matkustelee, niin toki hän maksaa itse omat kulunsa. Perhe taas päättää yhdessä reissaamisen.
Vierailija kirjoitti:
Meillä niin, että muija hoitaa ruokajutut, lastenvaatteet ja tietysti omat vaatteet,meikit,laukut,yms. Minä maksan kaiken muun.
Minulla suurempi netto.
Näin meilläkin, mulla paljon suurempi netto. Muijalle ei jäisi muuten koskaan omaa rahaa ja mulle taas yllin kyllin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä menetät tuloja äitiyslomasi ja hoitovapaasi aikana, kun hoidat yhteistä vauvaa.
Mies tietenkin siirtää sinulle summan, joka korvaa ansionmenetyksesi.
Jos mies siirtää minulle 1200€/kk, hän köyhtyy sen verran lapsen hankkimisesta, minä en yhtään. Onko sekään reilua?
Ap
Kuka maksaa vauvan kulut?
On juridisesti säädetty, että lapsella on oikeus saada elatusta molemmilta vanhemmiltaan eli yhdessä pitäisi maksaa, eikä tehdä mitään kulu siirtoja. Jos perhe ei pysty hitsautumaan yhteen edes taloudellisesti ero on edessä ennemmin tai myöhemmin. Jos aletaan laskea kuka hyötyy ja häviää, kuka maksaa mitäkin kun perustetaan perhe kannattaa vielä hetki harkita.
Eli jos mies ei lahjoita puolikasta omasta firmastaan ja puolta sijoitusasunnoistaan aloittajalle niin suhde on tuomittu epäonnistumaaan!?
Ei ole mitään perustetta miksi ehdottomasti parisuhteessa pitää olla yhteinen talous. Tottakai molempien täytyy kantaa oma osansa yhteisen perheen kuluista, mutta ei se ole sama asia kuin että kaiken pitää olla yhteistä. Tämä on ihan kiinni siitä miten asian haluaa sopia.
Tässähän ap on rahoittanut koko ajan tuloihinsa suhteututusti ylisuurella osuudella miehen sijoitustoimintaa sen sijaan, että olisi itse vaurastunut. Tällaiseen suostuminen on typeryyttä. Lapsia tuohon ei ainakaan kannata hankkia.
En tajua, miten olen rahoittanut miehen sijoutustoimintaa? Maksamalla oman osuuteni elinkustannuksistani?
Ap
Paljonko sinä olet tänä aikana tehnyt sijoituksia omaksi hyväksesi? Mies hyötyy sinusta. Oikeudenmukaisempi kustannusten jako olisi jakaa ne tulojenne suhteessa, joilloin kumpikin säästäisi kuluissaan. Tässä tilanteessa mies kuppaa hyödyn itselleen.
Miten teillä jaetaan asumiskulut jos ap jää 500€ säästöön joka kk?
Meillä oli ennen tilanne missä mies oli töissä, minä opiskelin ja hoidin lapsia. Silloin mies hoiti isot kulut, minä arjen menot.
Nyt molemmat töissä ja minä tienaan vähän enemmän, molemmat maksaa yhteiselle taloustilille summan, minä vähän enemmän, mies hieman vähemmän. Tältä tililtä menee talon ylläpitoon menevät rahat, molemmat maksaa omilta tileiltään omat henkkoht menonsa ja lasten kuluista vastaa se joka kulloinkin sattuu kohdalle (vaatteet, harrastukset,you name it, menoja on ja kasvaa vaan).
Miehen ei tule antaa rahojaan sulle, mutta tuskin teidän kannattaa lisääntyä vielä kun kumpaakin kiinnostaa vaan lisärahan hankinta.
Ap vaikuttaa provolta. Kovin moni tuon tulotason omaavista ihmisistä ei koe tulevansa taloudellisesti hyvin toimeen ellei ole aiempaa varallisuutta runsaasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä menetät tuloja äitiyslomasi ja hoitovapaasi aikana, kun hoidat yhteistä vauvaa.
Mies tietenkin siirtää sinulle summan, joka korvaa ansionmenetyksesi.
Jos mies siirtää minulle 1200€/kk, hän köyhtyy sen verran lapsen hankkimisesta, minä en yhtään. Onko sekään reilua?
Ap
Kuka maksaa vauvan kulut?
On juridisesti säädetty, että lapsella on oikeus saada elatusta molemmilta vanhemmiltaan eli yhdessä pitäisi maksaa, eikä tehdä mitään kulu siirtoja. Jos perhe ei pysty hitsautumaan yhteen edes taloudellisesti ero on edessä ennemmin tai myöhemmin. Jos aletaan laskea kuka hyötyy ja häviää, kuka maksaa mitäkin kun perustetaan perhe kannattaa vielä hetki harkita.
Oma kokemus on, että ns. omien rahojen perheet eivät eroa yhtä herkästi kuin ne, joissa rahasta riidellään koko ajan toisen tienatessa ja toisen kuluttaessa. Kun nimenomaan lasketaan ja mietitään, kuka maksaa mitä ja tekeekö toinen vastaavasti enemmän kotitöitä, jotta panostus perheeseen on yhtä suuri, niin erojakaan ei tule niin helposti. Nyt naiset valittavat, että mies ei tee kotitöitä, mutta moni mies voisi valittaa, että nainen ei tee tarpeeksi töitä, että voisi maksaa edes omat laskunsa.
Mutuhan se tietty on se paras tiedon lähde. Itse en edes tunne yhtään erillisrahan perhettä. Kyllä kaikissa on rahat ja menot yhteisiä. Eikä kukaan ole eronnut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilkeitä kommentteja jotkut, haloo kyllä näitä on hyvä miettiä. Mun vanhemmilla esim on ollut aina omat rahat ja hyvin on mennyt, mutta heillä tulotaso on ollut samanlainen.
Jos perheellämme olisi yhteiset tulot 4500€/kk, olisi se puoliksi 2250€/kk. Yhtäkkiä mulla olisi 750€/kk enemmän rahaa, edes mun osuus lapsesta ei maksa niin paljon kuukaudessa.
Mies on sanonut että ymmärtää että maksaa sitten enemmän kun lapsi tulee, mutta summista ei olla päästy sopimaan. Mä aion todellakin pitää omat tilit niin kuin vanhemmillanikin. Mä haluan että mulla on rahaa ostaa mitä haluan ilman että pitää kysyä lupaa toiselta. En vaan keksi miten nää summat pitäis jakaa.
Ap
Summat pitää jakaa niin, että sinullekin jää selustan turvaa näille elämän "yllätyksille" esim. ero, työttömyys, jne. Jos et saa jäämään mitään säästöön tulojako ja kulunne on liian suuret suhteutettuna tuolihinne. Ei se ole mitään amerikantiedettä jakaa menoja suhteutettuna tuloihin.
Paljonko mun pitää saada säästöön yllätyksiä varten? Saman verran kuin miehen tai sama summa kuin nyt ennen lasta, 500€/kk? Molemmat ois kuin lottovoitto...
Ap
En tiedä miksi raha-asioista täytyy tehdä aina niin vaikeita. Tietysti on niistä hyvä keskustella. Minä olen tällä hetkellä äitiyslomalla ja tulot ovat aika pienet kun tienasin nettona n. 1400 kuussa. Miehelle jää parisen tonnia käteen joka kuukausi. Asumme miehen omistusasunnossa, joten mies maksaa talon vakuutukset ja lainanlyhennykset. Molemmat maksavat omat autonsa ja minä käyn ruokakaupassa omalla rahalla. Mies antaa kyllä välillä rahaa ruokaan. Sähkölaskun ja veden maksaa yleensä se, kummalla on sillä hetkellä parempi rahatilanne. Nykyään se on ollut mies, koska minulla menee vauvaan niin paljon rahaa. Minä maksan sitten välillä esim jätehuoltokuluja tai tienhoitomaksuja etten ihan "ilmaiseksi" asu.
No yhdessä maksetaan ja hankitaan, kummallekin katsotaan että on sen verran että saadaan hankittua mitä tarvitaan. Meillä kaikki menee mitä tulee, joten ihan sama kuka maksaa. Samoin oli meillä, miehen tienesti 3000 paikkeilla, itsellä 1200 noin.. Ärahat ja vrahat samaa luokkaa, khtuki onkin sitten muutaman satasen ja mies maksaa liki kaiken. Oktalo nielee loput mitä jää ja sijoitukset on yhteisiä.
Yhdessä ollaan, yhdessä tehdään, yhdessä omistetaan, yhdessä on lapset tehty.