Millaisia ovat tuntemanne 25-35v ikisinkkunaiset?

Mitä tarkoittaa kevytkenkäinen? Oon jo 50, mut en oo tajunnu tota sanaa. Crocksit vai lipparit jalassa:).

Vierailija kirjoitti:

Hauska, töissäkäyvä, aikaansaava, intohimoinen harrastuksensa suhteen, jonka parissa viettää todnäk kaiken vapaa-aikansa töiden ulkopuolella. Ei käy baareissa eikä käytä alkoholia, tuskin on Tinderissä. Vaikuttaa onnelliselta, vaikka joskus puheissa kuuluukin, että olisi kiva tavata joku. 

Tässä kuvailit juuri minut ja ollaankohan kavereita. Ikää minulla 34 v.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hauska, töissäkäyvä, aikaansaava, intohimoinen harrastuksensa suhteen, jonka parissa viettää todnäk kaiken vapaa-aikansa töiden ulkopuolella. Ei käy baareissa eikä käytä alkoholia, tuskin on Tinderissä. Vaikuttaa onnelliselta, vaikka joskus puheissa kuuluukin, että olisi kiva tavata joku. 

Tässä kuvailit juuri minut ja ollaankohan kavereita. Ikää minulla 34 v.

Mikä sinusta sitten on omalla kohdallasi syy ikisinkkuuteen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hauska, töissäkäyvä, aikaansaava, intohimoinen harrastuksensa suhteen, jonka parissa viettää todnäk kaiken vapaa-aikansa töiden ulkopuolella. Ei käy baareissa eikä käytä alkoholia, tuskin on Tinderissä. Vaikuttaa onnelliselta, vaikka joskus puheissa kuuluukin, että olisi kiva tavata joku. 

Tässä kuvailit juuri minut ja ollaankohan kavereita. Ikää minulla 34 v.

Mikä sinusta sitten on omalla kohdallasi syy ikisinkkuuteen?

No en varsinaisesti ole etsinyt miestä ja olen sellaisella alalla missä ei paljon miehiä ole töissä Plus en käy viihteellä kuin kerran vuodessa. Olen aika nirso myös ja onhan sitä vientiä ollut aina on nytkin, mutta ehkä tykkään olla yksin.

Useita lemmikkejä.

Vierailija kirjoitti:

Useita lemmikkejä.

Kumpi on pahempi ikisinkkuuden aiheuttaja, koira vai kissa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin kuvailla itseäni. Minä olen ihan tavallinen 27v nainen. Tykkään ruuanlaitosta ja kotihommista. Vastavalmistunut amk:sta, työssäkäyvä, eläinihminen (kaksi pikkukoiraa on). Asun rivitalossa ja haaveilen perhe-elämästä. 

Opinnoissani ei juuri miehiä pyörinyt, ne jotka pyöri oli minua selvästi nuorempia vasta lukion päättäneitä, baarit ei enää kiinnosta ja aikana kun niissä kävin, kaikki paremman näköiset kaverini veti miehet aina puoleensa ja minä olin miehille ilmaa. Minulla ei ole varsinaisia harrastuksiakaan joissa miehiä tapaisin. Työpaikalla kaikki miehet on minua reilusti vanhempia, enkä muutenkaan halua riskeerata työsuhteita sellaisella että työpaikalta miestä alkaisin etsimään. Treffeillä olen joskus käynyt netin kautta löytämieni miesten kanssa ja joskus ollut muutaman tyypin kanssa pitempäänkin säätöä, ne on päättyneet aina miesten aloitteesta että eivät ole enää halunneet tavata. Olen kuulemma kiva ja suloinen mutta ei kuitenkaan sitä mitä he hakevat. 

Mun ihannemieheni olisi ihan tavallinen, jolla on käytöstavat hallussa, kiinnostunut urheilusta (ei himourheilija mutta että saisin seuraa kun tykkään etenkin talviurheilusta kuten laskettelusta ja hiihtämisestä ja kesällä olisi kiva mennä vaeltamaan), olisi ees pienesti kunnianhimoa uran suhteen (ettei nyt ihan niihin perinteisiin ns. kesätyöjuttuihin juutu koko iäkseen), pitäisi lapsista ja haluaisi omia pari... siis ihan tavallista miestä kaipaan, en  mitenkään erikoista mielestäni. 

Mulla varmaan iso ongelma on se että ei ole luontevaa paikkaa tavata tälläisiä miehiä ja toisaalta epäilen, että useimmat ikäluokkani täntyyppiset miehet ovat jo parisuhteessa. 

Naisen koirat, vieläpä sellaiset joilla tyypillisesti elinikää yli kymmenen vuotta jäljellä, ei yleensä miehiä kauheasti kiihota. Saattavatpa laskea naisen kiihottavutta.

t. mies

On kyllä kummallista, että joku voi edes samassa yhteydessä mainita kiihottavuuden ja koirat...

Sitten olisi ehkä ymmärrettävää, jos lemmikille lässyttävä nainen olisi turn-off esimerkiksi siksi, että se lässyttävä puhetapa ärsyttäisi ja haluaisi kumppaninsa "kantavan" itseään vähän vakavammin, "aikuisemmin",

mutta tuskinpa tässäkään oli kyse siitä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin kuvailla itseäni. Minä olen ihan tavallinen 27v nainen. Tykkään ruuanlaitosta ja kotihommista. Vastavalmistunut amk:sta, työssäkäyvä, eläinihminen (kaksi pikkukoiraa on). Asun rivitalossa ja haaveilen perhe-elämästä. 

Opinnoissani ei juuri miehiä pyörinyt, ne jotka pyöri oli minua selvästi nuorempia vasta lukion päättäneitä, baarit ei enää kiinnosta ja aikana kun niissä kävin, kaikki paremman näköiset kaverini veti miehet aina puoleensa ja minä olin miehille ilmaa. Minulla ei ole varsinaisia harrastuksiakaan joissa miehiä tapaisin. Työpaikalla kaikki miehet on minua reilusti vanhempia, enkä muutenkaan halua riskeerata työsuhteita sellaisella että työpaikalta miestä alkaisin etsimään. Treffeillä olen joskus käynyt netin kautta löytämieni miesten kanssa ja joskus ollut muutaman tyypin kanssa pitempäänkin säätöä, ne on päättyneet aina miesten aloitteesta että eivät ole enää halunneet tavata. Olen kuulemma kiva ja suloinen mutta ei kuitenkaan sitä mitä he hakevat. 

Mun ihannemieheni olisi ihan tavallinen, jolla on käytöstavat hallussa, kiinnostunut urheilusta (ei himourheilija mutta että saisin seuraa kun tykkään etenkin talviurheilusta kuten laskettelusta ja hiihtämisestä ja kesällä olisi kiva mennä vaeltamaan), olisi ees pienesti kunnianhimoa uran suhteen (ettei nyt ihan niihin perinteisiin ns. kesätyöjuttuihin juutu koko iäkseen), pitäisi lapsista ja haluaisi omia pari... siis ihan tavallista miestä kaipaan, en  mitenkään erikoista mielestäni. 

Mulla varmaan iso ongelma on se että ei ole luontevaa paikkaa tavata tälläisiä miehiä ja toisaalta epäilen, että useimmat ikäluokkani täntyyppiset miehet ovat jo parisuhteessa. 

Naisen koirat, vieläpä sellaiset joilla tyypillisesti elinikää yli kymmenen vuotta jäljellä, ei yleensä miehiä kauheasti kiihota. Saattavatpa laskea naisen kiihottavutta.

t. mies

On kyllä kummallista, että joku voi edes samassa yhteydessä mainita kiihottavuuden ja koirat...

Sitten olisi ehkä ymmärrettävää, jos lemmikille lässyttävä nainen olisi turn-off esimerkiksi siksi, että se lässyttävä puhetapa ärsyttäisi ja haluaisi kumppaninsa "kantavan" itseään vähän vakavammin, "aikuisemmin",

mutta tuskinpa tässäkään oli kyse siitä...

Ei naisen lässytys ketään miestä haittaa.

Koirissa haittaa muutama seikka: 

- koirat, joilla on vähintään pari vuotta ikää, eivät tule ikinä pitämään emännän uudesta miehestä, vaan suhtautuvat aggressiivisesti mieheen useimmiten lopullisesti. Pieni koira aiheuttaa lähinnä ärsytystä riehumisellaan, iso ja uutta miestä vihaava koira sen sijaan aiheuttaa jo tilanteita, joissa miehen olisi parasta aseistautua mennessään naisen luokse.

- Koiraihmiset ovat siitä erikoisia, että he tietyllä tapaa rakastavat koiriaan pyyteettömämmin kuin ihmisiä. Tuskin kovin moni mies nauttii siitä, että naisella ykköspaikalla sydämmessä on joku koira.

- Kolmanneksi, koirat aiheuttavat hankaluuksia asumisen/ paikkakunnan vaihtamisen/ matkustelun/ rahatilanteen/ työpaikan vaihtamisen suhteen. Elikkä kaikki ne asiat, jotka ovat enemmän tai vähemmän vaarassa muuttua silloin kun pariskunta on tosissaan suhteensa kanssa ja ollaan siirtymässä yhteiseen elämään, vaikeutuvat tai jopa tulevat mahdottomiksi koiran takia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin kuvailla itseäni. Minä olen ihan tavallinen 27v nainen. Tykkään ruuanlaitosta ja kotihommista. Vastavalmistunut amk:sta, työssäkäyvä, eläinihminen (kaksi pikkukoiraa on). Asun rivitalossa ja haaveilen perhe-elämästä. 

Opinnoissani ei juuri miehiä pyörinyt, ne jotka pyöri oli minua selvästi nuorempia vasta lukion päättäneitä, baarit ei enää kiinnosta ja aikana kun niissä kävin, kaikki paremman näköiset kaverini veti miehet aina puoleensa ja minä olin miehille ilmaa. Minulla ei ole varsinaisia harrastuksiakaan joissa miehiä tapaisin. Työpaikalla kaikki miehet on minua reilusti vanhempia, enkä muutenkaan halua riskeerata työsuhteita sellaisella että työpaikalta miestä alkaisin etsimään. Treffeillä olen joskus käynyt netin kautta löytämieni miesten kanssa ja joskus ollut muutaman tyypin kanssa pitempäänkin säätöä, ne on päättyneet aina miesten aloitteesta että eivät ole enää halunneet tavata. Olen kuulemma kiva ja suloinen mutta ei kuitenkaan sitä mitä he hakevat. 

Mun ihannemieheni olisi ihan tavallinen, jolla on käytöstavat hallussa, kiinnostunut urheilusta (ei himourheilija mutta että saisin seuraa kun tykkään etenkin talviurheilusta kuten laskettelusta ja hiihtämisestä ja kesällä olisi kiva mennä vaeltamaan), olisi ees pienesti kunnianhimoa uran suhteen (ettei nyt ihan niihin perinteisiin ns. kesätyöjuttuihin juutu koko iäkseen), pitäisi lapsista ja haluaisi omia pari... siis ihan tavallista miestä kaipaan, en  mitenkään erikoista mielestäni. 

Mulla varmaan iso ongelma on se että ei ole luontevaa paikkaa tavata tälläisiä miehiä ja toisaalta epäilen, että useimmat ikäluokkani täntyyppiset miehet ovat jo parisuhteessa. 

Naisen koirat, vieläpä sellaiset joilla tyypillisesti elinikää yli kymmenen vuotta jäljellä, ei yleensä miehiä kauheasti kiihota. Saattavatpa laskea naisen kiihottavutta.

t. mies

On kyllä kummallista, että joku voi edes samassa yhteydessä mainita kiihottavuuden ja koirat...

Sitten olisi ehkä ymmärrettävää, jos lemmikille lässyttävä nainen olisi turn-off esimerkiksi siksi, että se lässyttävä puhetapa ärsyttäisi ja haluaisi kumppaninsa "kantavan" itseään vähän vakavammin, "aikuisemmin",

mutta tuskinpa tässäkään oli kyse siitä...

Ei naisen lässytys ketään miestä haittaa.

Koirissa haittaa muutama seikka: 

- koirat, joilla on vähintään pari vuotta ikää, eivät tule ikinä pitämään emännän uudesta miehestä, vaan suhtautuvat aggressiivisesti mieheen useimmiten lopullisesti. Pieni koira aiheuttaa lähinnä ärsytystä riehumisellaan, iso ja uutta miestä vihaava koira sen sijaan aiheuttaa jo tilanteita, joissa miehen olisi parasta aseistautua mennessään naisen luokse.

- Koiraihmiset ovat siitä erikoisia, että he tietyllä tapaa rakastavat koiriaan pyyteettömämmin kuin ihmisiä. Tuskin kovin moni mies nauttii siitä, että naisella ykköspaikalla sydämmessä on joku koira.

- Kolmanneksi, koirat aiheuttavat hankaluuksia asumisen/ paikkakunnan vaihtamisen/ matkustelun/ rahatilanteen/ työpaikan vaihtamisen suhteen. Elikkä kaikki ne asiat, jotka ovat enemmän tai vähemmän vaarassa muuttua silloin kun pariskunta on tosissaan suhteensa kanssa ja ollaan siirtymässä yhteiseen elämään, vaikeutuvat tai jopa tulevat mahdottomiksi koiran takia.

Aika paljon selittelyä ihan tavallisesta koirapelosta. Kyllä sen voi ihan sanoa vaan. Ei nykyään tarvitse häpeillä tuollaista. Koiriin kyllä tottuu vielä ihan aikuisenakin, ei kannata vältellä koirapelon takia naisia.

Mä oon 29 pian 30 v ikisinkku nainen. Ikisinkulla tarkoitan siis että en ole koskaan seurustellut. Olin aikanaan ihan tavis, alipainoinen 26 v asti kunnes aloin syömään mielialalääkkeitä. Nyt normaalipainon ylärajoilla ja vähän plösö. Kyllä mun kohdalla syy tähän ikisinkkuisuuteen on naama. Kropalta olen ollut siellä alipainon ja nyt plösön rajalla enkä ole miehille kelvannut joten kropasta ei voi olla kyse, kyllä se on valitettavasti naamani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kilt timies kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt kun aloin miettiä niin en tunne yhtään tuon ikäluokan naista joka olisi sinkku. Vaikka itsekin siihen kuulun (28v) ja siis lähipiirissä paljon samaa ikäluokkaa. Kaikki ovat pitkissä suhteissa. Ainoat sinkut jotka tunnen ovat 22-23 vuotiaita.

Niinpä, sellaista se on naisilla.

No kyllä he kaikki ovat parisuhteessa miehen kanssa joka kuuluu samaan ikäluokkaan. Lähipiiriini ei kuulu lesbopareja.

Naisista 80% on yhdessä sen 20% miehistä kanssa, ja me kiltimmät miehet jäämme ulos niistä karkeloista.

Suomalaisista niin iso osa on avioliitossa, että tuo lukema ei voi pitää paikkansa. Jos pitäisi, täällä olisi iso liuta miehiä, jotka ovat naimisissa kahden naisen kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin kuvailla itseäni. Minä olen ihan tavallinen 27v nainen. Tykkään ruuanlaitosta ja kotihommista. Vastavalmistunut amk:sta, työssäkäyvä, eläinihminen (kaksi pikkukoiraa on). Asun rivitalossa ja haaveilen perhe-elämästä. 

Opinnoissani ei juuri miehiä pyörinyt, ne jotka pyöri oli minua selvästi nuorempia vasta lukion päättäneitä, baarit ei enää kiinnosta ja aikana kun niissä kävin, kaikki paremman näköiset kaverini veti miehet aina puoleensa ja minä olin miehille ilmaa. Minulla ei ole varsinaisia harrastuksiakaan joissa miehiä tapaisin. Työpaikalla kaikki miehet on minua reilusti vanhempia, enkä muutenkaan halua riskeerata työsuhteita sellaisella että työpaikalta miestä alkaisin etsimään. Treffeillä olen joskus käynyt netin kautta löytämieni miesten kanssa ja joskus ollut muutaman tyypin kanssa pitempäänkin säätöä, ne on päättyneet aina miesten aloitteesta että eivät ole enää halunneet tavata. Olen kuulemma kiva ja suloinen mutta ei kuitenkaan sitä mitä he hakevat. 

Mun ihannemieheni olisi ihan tavallinen, jolla on käytöstavat hallussa, kiinnostunut urheilusta (ei himourheilija mutta että saisin seuraa kun tykkään etenkin talviurheilusta kuten laskettelusta ja hiihtämisestä ja kesällä olisi kiva mennä vaeltamaan), olisi ees pienesti kunnianhimoa uran suhteen (ettei nyt ihan niihin perinteisiin ns. kesätyöjuttuihin juutu koko iäkseen), pitäisi lapsista ja haluaisi omia pari... siis ihan tavallista miestä kaipaan, en  mitenkään erikoista mielestäni. 

Mulla varmaan iso ongelma on se että ei ole luontevaa paikkaa tavata tälläisiä miehiä ja toisaalta epäilen, että useimmat ikäluokkani täntyyppiset miehet ovat jo parisuhteessa. 

Naisen koirat, vieläpä sellaiset joilla tyypillisesti elinikää yli kymmenen vuotta jäljellä, ei yleensä miehiä kauheasti kiihota. Saattavatpa laskea naisen kiihottavutta.

t. mies

On kyllä kummallista, että joku voi edes samassa yhteydessä mainita kiihottavuuden ja koirat...

Sitten olisi ehkä ymmärrettävää, jos lemmikille lässyttävä nainen olisi turn-off esimerkiksi siksi, että se lässyttävä puhetapa ärsyttäisi ja haluaisi kumppaninsa "kantavan" itseään vähän vakavammin, "aikuisemmin",

mutta tuskinpa tässäkään oli kyse siitä...

Ei naisen lässytys ketään miestä haittaa.

Koirissa haittaa muutama seikka: 

- koirat, joilla on vähintään pari vuotta ikää, eivät tule ikinä pitämään emännän uudesta miehestä, vaan suhtautuvat aggressiivisesti mieheen useimmiten lopullisesti. Pieni koira aiheuttaa lähinnä ärsytystä riehumisellaan, iso ja uutta miestä vihaava koira sen sijaan aiheuttaa jo tilanteita, joissa miehen olisi parasta aseistautua mennessään naisen luokse.

- Koiraihmiset ovat siitä erikoisia, että he tietyllä tapaa rakastavat koiriaan pyyteettömämmin kuin ihmisiä. Tuskin kovin moni mies nauttii siitä, että naisella ykköspaikalla sydämmessä on joku koira.

- Kolmanneksi, koirat aiheuttavat hankaluuksia asumisen/ paikkakunnan vaihtamisen/ matkustelun/ rahatilanteen/ työpaikan vaihtamisen suhteen. Elikkä kaikki ne asiat, jotka ovat enemmän tai vähemmän vaarassa muuttua silloin kun pariskunta on tosissaan suhteensa kanssa ja ollaan siirtymässä yhteiseen elämään, vaikeutuvat tai jopa tulevat mahdottomiksi koiran takia.

Alkuperäinen viesti koski sitä, että koira naisella ei KIIHOTA miestä. Se, ettei vain itse pidä koirista/eläimistä (tai siitä millaista eläimet elämästä tekee) vs. ettei voi KIIHOTTUA naisesta sen takia, että tällä on LEMMIKKIELÄIN, on kaksi ihan eri asiaa.

Tuntemani tuohon ikähaarukkaan osuva "ikisinkkunainen" eli yksi parhaista ystävistäni on älykäs (pari tutkintoa), kunnianhimoinen (päässyt nopeasti johtavaan asemaan), aikaansaava (osallistunut jo kouluajoista lähtien aina keikanlaiseen toimintaan), kiinnostava (matkustele paljon, osaa kieliä, tuntee kulttuureja), urheilullinen, rento ja hauska. Kaverini on sellainen ikisinkku, jolle parisuhde ei koskaan ole ollut tärkeä asia tai edes tavoiteltavaa. Monikin mies mielellään syventäisi tapailun parisuhteeksi, mutta kaverillani ei ole kiinnostusta parisuhdetoimintaan. Monet ei niin läheiset ystävät varmaan kuvittelevat että kaverini on tahdottomasti sinkku, useat ovat jopa yrittäneet järkkäillä sokkotreffejä "auttaakseen" kaveriani.

Tulee mieleen yksi tuttavani, ei mikään sydänystävä, mutta sellainen taviskaveri jonka voin sanoa tuntevani jokseenkin hyvin. Hän haluaisi kovasti parisuhteen, mutta ei veny siihen millään. Syitä on ulkopuolelta katsoen lähinnä kaksi: vaatii aina kaikilta kaikissa tilanteissa että asiat hoidetaan hänen tavallaan tai sitten ei ollenkaan, ja toinen syy on koirahulluus. Hänellä on kaksi koiraa, jotka menevät kaiken edelle. Ne ovat menneet jopa hänen omien vanhempiensa sairauksien edelle ja jos on pitänyt valita, lähteekö miehen kanssa treffeille vai onko koirien tiimoilta joku juttu, niin valitsee aina koirat. Lähtee myös kävelemään ristiriitatilanteista, jos ei saa tahtoaan läpi omalla tavallaan ja jos ei saa hoitaa asioita omalla tavallaan ja tämä ominaisuus on vienyt häneltä sekä pari työpaikkaa että ainakin kaksi hänelle ilmeisen tärkeää ihmissuhdetta sinä aikana, kun mä olen hänet tuntenut.

Hän on jo 44-vuotias ja elänyt yksin niin pitkään omine tapoineen (ja koirineen), että todennäköisyys muuttumiselle ja kumppanin löytämiselle loppuelämän ajaksi pienenee koko ajan kun oma valmius kompromisseihin vastaavasti vähenee koko ajan. Hän ei myöskään näe vikoja itsessään, vaan ne ovat aina muissa

Vierailija kirjoitti:

Tulee mieleen yksi tuttavani, ei mikään sydänystävä, mutta sellainen taviskaveri jonka voin sanoa tuntevani jokseenkin hyvin. Hän haluaisi kovasti parisuhteen, mutta ei veny siihen millään. Syitä on ulkopuolelta katsoen lähinnä kaksi: vaatii aina kaikilta kaikissa tilanteissa että asiat hoidetaan hänen tavallaan tai sitten ei ollenkaan, ja toinen syy on koirahulluus. Hänellä on kaksi koiraa, jotka menevät kaiken edelle. Ne ovat menneet jopa hänen omien vanhempiensa sairauksien edelle ja jos on pitänyt valita, lähteekö miehen kanssa treffeille vai onko koirien tiimoilta joku juttu, niin valitsee aina koirat. Lähtee myös kävelemään ristiriitatilanteista, jos ei saa tahtoaan läpi omalla tavallaan ja jos ei saa hoitaa asioita omalla tavallaan ja tämä ominaisuus on vienyt häneltä sekä pari työpaikkaa että ainakin kaksi hänelle ilmeisen tärkeää ihmissuhdetta sinä aikana, kun mä olen hänet tuntenut.

Hän on jo 44-vuotias ja elänyt yksin niin pitkään omine tapoineen (ja koirineen), että todennäköisyys muuttumiselle ja kumppanin löytämiselle loppuelämän ajaksi pienenee koko ajan kun oma valmius kompromisseihin vastaavasti vähenee koko ajan. Hän ei myöskään näe vikoja itsessään, vaan ne ovat aina muissa

Tällaisia ne taitaa olla suurin osa. Ainakin näin miehenä siltä tilanne vaikuttaa.

Voisi ehkä tiivistää, että vaativat useimmat paljon enemmän miehiltä kuin mitä heillä on itsellään tarjota.

Vierailija kirjoitti:

Mä oon 29 pian 30 v ikisinkku nainen. Ikisinkulla tarkoitan siis että en ole koskaan seurustellut. Olin aikanaan ihan tavis, alipainoinen 26 v asti kunnes aloin syömään mielialalääkkeitä. Nyt normaalipainon ylärajoilla ja vähän plösö. Kyllä mun kohdalla syy tähän ikisinkkuisuuteen on naama. Kropalta olen ollut siellä alipainon ja nyt plösön rajalla enkä ole miehille kelvannut joten kropasta ei voi olla kyse, kyllä se on valitettavasti naamani.

Epäilen, että naama olisi tässä se pääsyy, koska kyllähän aivan kaikennäköiset ihmiset pariutuvat. Ennemminkin ehkä et vain käy paikoissa, joissa tapaisit potentiaalisen kumppanin ja se vielä yhdistettynä sun mielisairauteen, joka voi olla kumppanilla aika raskas piirre?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin kuvailla itseäni. Minä olen ihan tavallinen 27v nainen. Tykkään ruuanlaitosta ja kotihommista. Vastavalmistunut amk:sta, työssäkäyvä, eläinihminen (kaksi pikkukoiraa on). Asun rivitalossa ja haaveilen perhe-elämästä. 

Opinnoissani ei juuri miehiä pyörinyt, ne jotka pyöri oli minua selvästi nuorempia vasta lukion päättäneitä, baarit ei enää kiinnosta ja aikana kun niissä kävin, kaikki paremman näköiset kaverini veti miehet aina puoleensa ja minä olin miehille ilmaa. Minulla ei ole varsinaisia harrastuksiakaan joissa miehiä tapaisin. Työpaikalla kaikki miehet on minua reilusti vanhempia, enkä muutenkaan halua riskeerata työsuhteita sellaisella että työpaikalta miestä alkaisin etsimään. Treffeillä olen joskus käynyt netin kautta löytämieni miesten kanssa ja joskus ollut muutaman tyypin kanssa pitempäänkin säätöä, ne on päättyneet aina miesten aloitteesta että eivät ole enää halunneet tavata. Olen kuulemma kiva ja suloinen mutta ei kuitenkaan sitä mitä he hakevat. 

Mun ihannemieheni olisi ihan tavallinen, jolla on käytöstavat hallussa, kiinnostunut urheilusta (ei himourheilija mutta että saisin seuraa kun tykkään etenkin talviurheilusta kuten laskettelusta ja hiihtämisestä ja kesällä olisi kiva mennä vaeltamaan), olisi ees pienesti kunnianhimoa uran suhteen (ettei nyt ihan niihin perinteisiin ns. kesätyöjuttuihin juutu koko iäkseen), pitäisi lapsista ja haluaisi omia pari... siis ihan tavallista miestä kaipaan, en  mitenkään erikoista mielestäni. 

Mulla varmaan iso ongelma on se että ei ole luontevaa paikkaa tavata tälläisiä miehiä ja toisaalta epäilen, että useimmat ikäluokkani täntyyppiset miehet ovat jo parisuhteessa. 

Naisen koirat, vieläpä sellaiset joilla tyypillisesti elinikää yli kymmenen vuotta jäljellä, ei yleensä miehiä kauheasti kiihota. Saattavatpa laskea naisen kiihottavutta.

t. mies

On kyllä kummallista, että joku voi edes samassa yhteydessä mainita kiihottavuuden ja koirat...

Sitten olisi ehkä ymmärrettävää, jos lemmikille lässyttävä nainen olisi turn-off esimerkiksi siksi, että se lässyttävä puhetapa ärsyttäisi ja haluaisi kumppaninsa "kantavan" itseään vähän vakavammin, "aikuisemmin",

mutta tuskinpa tässäkään oli kyse siitä...

Ei naisen lässytys ketään miestä haittaa.

Koirissa haittaa muutama seikka: 

- koirat, joilla on vähintään pari vuotta ikää, eivät tule ikinä pitämään emännän uudesta miehestä, vaan suhtautuvat aggressiivisesti mieheen useimmiten lopullisesti. Pieni koira aiheuttaa lähinnä ärsytystä riehumisellaan, iso ja uutta miestä vihaava koira sen sijaan aiheuttaa jo tilanteita, joissa miehen olisi parasta aseistautua mennessään naisen luokse.

- Koiraihmiset ovat siitä erikoisia, että he tietyllä tapaa rakastavat koiriaan pyyteettömämmin kuin ihmisiä. Tuskin kovin moni mies nauttii siitä, että naisella ykköspaikalla sydämmessä on joku koira.

- Kolmanneksi, koirat aiheuttavat hankaluuksia asumisen/ paikkakunnan vaihtamisen/ matkustelun/ rahatilanteen/ työpaikan vaihtamisen suhteen. Elikkä kaikki ne asiat, jotka ovat enemmän tai vähemmän vaarassa muuttua silloin kun pariskunta on tosissaan suhteensa kanssa ja ollaan siirtymässä yhteiseen elämään, vaikeutuvat tai jopa tulevat mahdottomiksi koiran takia.

Aika paljon selittelyä ihan tavallisesta koirapelosta. Kyllä sen voi ihan sanoa vaan. Ei nykyään tarvitse häpeillä tuollaista. Koiriin kyllä tottuu vielä ihan aikuisenakin, ei kannata vältellä koirapelon takia naisia.

Ihme vänkäämistä. Te kysyitte ja hän vastasi kattavasti kolme eri pointtia, jotka olivat minusta kyllä jokainen ihan olennaisia. Kaikki ihmiset nyt eivät vaan oikeasti halua elämäänsä mitään koiria, tottui niihin tai ei. Ei sitä kannata loukkauksena ottaa.

Itse olen nainen, enkä minäkään ikimaailmassa seurustelisi kenenkään kanssa, jolla on koira. Mulle tämä on siis aivan ehdoton ei, tapailu oikeasti jäisi siihen. Koirankusetukseen aikataulutettu elämä ei vain sovi mulle - haluan, että on vapaus jäädä vaikka töiden jälkeen suoraan kaupungille, lähteä koska vaan minne vaan ja myös yöpyä molempien luona tasapuolisesti (eikä mun kotiin ole koirilla asiaa). Lisäksi en pidä koirasta eläimenä - en siis todellakaan pelkää, mutta en vain tykkää - enkä näin ollen *halua* sellaista elämääni.

Sori kun tulee tiukasti ja varmasti joku loukkaantuu, mutta näin tämä nyt vain on. Kaikki eivät tykkää koirista. Ihan sukupuoleen katsomatta.

Vierailija kirjoitti:

Määrittelikö ap "ikisinkun"?

Siis eihän tossa iässä voi tietää, tuleeko ns jäämään yksin vai ei.

Vai tarkoittaako, ettei olisi koskaan seurustellut millään lailla?

No, yksi sinkku tulee heti mieleen. 27 vai 28, sairaan hyvä huumorintaju ja malliluokan kaunis, muttei usko sitä itse. Siis myös pitkä ja hoikka. Laittaa itseään nätisti mutta luonnollisesti. Etsii parisuhdetta. On Tinderissä, muttei koskaan laita viestiä ensin itse, mitä en ymmärrä. Myös varovainen laittamaan Instassa edes tykkäystä, ettei toinen luule hänen stalkkaavan. Käy baareissa ym, ei siis piileskele kotona ja ihmettele, miksei kukaan tuu hakeen sieltä.
Oma asunto ja ura nousujohteinen.

Toinen, lähempänä tuota yläikärajaa : hyvä huumori, nätti. Pieni ylipaino, siis pieni. Lenkkeilee. Harrastukset sellaisia, että tapaa miehiä. Ei käy baareissa. Vakityö, oma asunto. Ei etsi aktiivisesti. Luulen, ettei ehkä enää löydäkään ketään.

Mitäs ap näistä naisista ja heidän kuvauksistaan nyt sitten päättelee?

Minä veikkaisin että ystäväsi tietää olevansa malliluokan kaunis.

Ja se on syy miksei viestin laittaminen itse käy; parhaimman näköisillä naisilla on varaa vaatia miehiltä universaalisti tasoa nostavia ominaisuuksia, joihin kuuluu aloitteellisuus ja kyky/halu viedä naisen ollessa passiivisempi osapuoli.

Luonnollisesti ystäväsi vaatii myös urallaan vielä menestyneempää miestä.

Pituus on totta kai kriteerilistalla.

Pitkää, komeaa, menestynyttä, aloitteellista ja silti vakiintumishaluista täydellistä miestä ei siis ole vielä kävellyt vastaan.

Taustalla mt-ongelmia, kuten syömishäiriötä tai ahdistusta. Mies halutaan valmiina pakettina, eikä ymmärretä ettei vapaita toimitusjohtaja-kirurgeja yksinkertaisesti ole, vaan pitää ottaa kehityskelpoinen mies, ja ohjata sitä määrätietoisesti oikeaan suuntaan. Ehkä kymmenen vuoden kuluttua sitten on talossa oma alfauros, jota esitellä kateellisille somessa.