Lue keskustelun säännöt.
Arjen fyysiset epämukavuudet, jotka koettelevat sietokykyäsi
Aloitan: hellehiki, krooninen kusihätä, närästys, runsaat ja kivuliaat kuukautiset sekä ruikulivatsa. Silmätulehdus, takapuolen suonenveto ja toispuoleinen nuha. Nämä erikseen ja varsinkin yhdessä. (Keskitytään ihan lillukanvarsinillitykseen; kroonisiin sairauksiin kuuluvat kivut ja kärsimykset eivät välttämättä kuulu tähän keskusteluun.)
Kommentit (1723)
Vierailija kirjoitti:
Olen todella herkkä hajuille ja elämäni on yhtä luovimista eri tavalla inhottavien hajujen myllerryksessä. Vessat, ruuat, roskikset, työkaverien hiki. Tätä on ollut aina vaikea selittää muille ja useimmiten vain sinnittelen hajuissa, jotka tuntuvat tunkeutuvan suoraan aivoihini ja estävän kaiken keskittymisen. En ole yliherkkä eli allergiasta ei kyse, vaan jotenkin ääriherkästä hajutietoisuudesta.
Minulla on eritäin herkkä haju aisti. Vihaan inhoan tupakan savua. Tupakoitsijat eivät itse sitä haista.Koska on heidän ominaishajunsa.Kostealla säällä se haisee kuin mädäntynyt raato. Mero/pussi vaidan paikaa heti. Jos viereeni tulee tupakalle haiseva ihminen. Sama kun parveke tupakoivat,lastus kiinni läpi vuoden aikojen.Karsea lemu raoista siirtyy muiden parvekkeille!Yäk
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kamala olla liki vieraita ihmisia. Tarkoitan etta haluan pitaa ainakin pari metria valia. En halua istua missaan jonkun vieressa, tai olla tungoksessa.
Onneksi pystyn aika pitkalle tata kontrolloimaan, mutta esim lentokone tai juna vaikea.
Hyi juna on kauhea tai oli ennen coronaa. Erittäin vastenmielistä jos joku tulee viereiselle istuimelle. Kun oli ne paikkavaraukset.
Ja vielä kun koko vaunu oli täynnä.
Kertakäyttömaski, vaikka otan puhtaan maskin pakkauksesta suoraan minigrippiin niin aina kun sen otan käyttöön, on koirankarva suupieliessä tai nenässä, ei sitä sitten viitsi alkaa räpeltämään pois vaan pakko kärvistellä.. Terveisin, kahden runsaan pohjavillan omaavan koiran omistaja.
Melkein mikä tahansa fyysinen tekeminen, ellei se tapahdu spontaanisti omasta aloitteestani ja/tai halustani. Tulee herkästi sekava, stressaantunut ja turhautunut olo (minulla on ADHD).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole vielä koskaan todistanut pussilakanan ja siihen tungetun peiton sopusointuista liittoa. Jompikumpi aina kurttuilee tai turtsottaa. Tai sitten peitto vaivihkaa pakenee parisuhteesta jalkopäähän ja lopulta pussista ulos ;)
Magneettiset peitonkesyttäjät on ratkaisu tohon viimeiseen!
Googlaa : Salkin peitonpidike
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen todella herkkä hajuille ja elämäni on yhtä luovimista eri tavalla inhottavien hajujen myllerryksessä. Vessat, ruuat, roskikset, työkaverien hiki. Tätä on ollut aina vaikea selittää muille ja useimmiten vain sinnittelen hajuissa, jotka tuntuvat tunkeutuvan suoraan aivoihini ja estävän kaiken keskittymisen. En ole yliherkkä eli allergiasta ei kyse, vaan jotenkin ääriherkästä hajutietoisuudesta.
Minulla on eritäin herkkä haju aisti. Vihaan inhoan tupakan savua. Tupakoitsijat eivät itse sitä haista.Koska on heidän ominaishajunsa.Kostealla säällä se haisee kuin mädäntynyt raato. Mero/pussi vaidan paikaa heti. Jos viereeni tulee tupakalle haiseva ihminen. Sama kun parveke tupakoivat,lastus kiinni läpi vuoden aikojen.Karsea lemu raoista siirtyy muiden parvekkeille!Yäk
Mero/pussi????🤔onko sinulla menopaussi?kuulostatkin niin kärttysältä....vaidan paikaa,,? lastus kiinni.?......yhdyssanatkin hukassa, pistähän korkki jos se kirjoituskin sitten onnistuisi. Tsemiä👍
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kamala olla liki vieraita ihmisia. Tarkoitan etta haluan pitaa ainakin pari metria valia. En halua istua missaan jonkun vieressa, tai olla tungoksessa.
Onneksi pystyn aika pitkalle tata kontrolloimaan, mutta esim lentokone tai juna vaikea.
Ah, kanssatoveri. Minä huomasin oireilevani fyysisesti psyykkisen rasituksen takia lentokoneessa. Istuin yleensä ikkunapaikalle ja laskeutuessa mun pitää aina tasata korvien ilmanpaineet. Oikea korva meni toistuvasti tukkoon, eikä millään auennut. Tajusin sitten, että silläpuolella on se liian lähellä oleva ihminen. Olin aivan jännittynyt vasemmalle, poispäin hänestä. En kääntänyt päätäni sinne päin, ja jos istuin vasemmalla puolella konetta, se olikin VASEN korva joka meni tukkoon.
Kun tajusin tämän otin itseäni jännittyneestä niskasta kiinni ja pakotin itseni rentoutumaan siitä ällöttävästä lähimmäisestä huolimatta. Käänsin päätä, haukottelin, pyörittelin olkaa, keskityin istumaan tasapainoisesti. Ja kas kummaa, molemmat korvat alkoivat reagoida normaalisti ja lentäminen oli helpompaa.
Alan uskoa niitä joogaohjaajia, jotka sanovat meidän kantavan kehoissamme traumoja ja ahdistuksia, sellaisina kroonisina kramppeina, lihasjännityksinä ja paineina. Se on kuulkaa ihan todellista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kamala olla liki vieraita ihmisia. Tarkoitan etta haluan pitaa ainakin pari metria valia. En halua istua missaan jonkun vieressa, tai olla tungoksessa.
Onneksi pystyn aika pitkalle tata kontrolloimaan, mutta esim lentokone tai juna vaikea.
Ah, kanssatoveri. Minä huomasin oireilevani fyysisesti psyykkisen rasituksen takia lentokoneessa. Istuin yleensä ikkunapaikalle ja laskeutuessa mun pitää aina tasata korvien ilmanpaineet. Oikea korva meni toistuvasti tukkoon, eikä millään auennut. Tajusin sitten, että silläpuolella on se liian lähellä oleva ihminen. Olin aivan jännittynyt vasemmalle, poispäin hänestä. En kääntänyt päätäni sinne päin, ja jos istuin vasemmalla puolella konetta, se olikin VASEN korva joka meni tukkoon.
Kun tajusin tämän otin itseäni jännittyneestä niskasta kiinni ja pakotin itseni rentoutumaan siitä ällöttävästä lähimmäisestä huolimatta. Käänsin päätä, haukottelin, pyörittelin olkaa, keskityin istumaan tasapainoisesti. Ja kas kummaa, molemmat korvat alkoivat reagoida normaalisti ja lentäminen oli helpompaa.
Alan uskoa niitä joogaohjaajia, jotka sanovat meidän kantavan kehoissamme traumoja ja ahdistuksia, sellaisina kroonisina kramppeina, lihasjännityksinä ja paineina. Se on kuulkaa ihan todellista.
Siis.. korjaan tekstiäni. Jos istuin oikealla puolella ikkunapaikalla, vasen korva meni tukkoon. Ja päinvastoin. Siis se ahdistunut puoli, jonka vieressä oli ihminen.
Opin vapautumaan niin, että voin nykyisin istua jopa keskellä ja käytäväpaikalla. Olen siedättänyt itseäni myös lentokentällä jäämällä turistien keskelle seisomaan. Samalla olen huomannut, että moni suomalainen hiipii syrjemmälle, eikä kestä sitä tungosta. Monella aasialaisella ja italialaisella ei ole samaa turvavälifiilistä vaan he tunkevat todella lähelle. Minä olen opetellut kestämään sitä :) Jos näette jossain lauman aasialaisia ja pidemmän blondin mamman keskellä hymyilemässä zenmäisesti, se on minä!
Kissan irronneet viiksikarvat, jotka menevät jalkapohjastasi läpi kuin tikari ja pistävät joka askeleella. Katsot, etkä näe mitään. Muistat viiksikarvat ja haet pinsetit, menet kirkkaaseen valoon ja hivelet sormella jalkapohjaa kunnes tulet pienen, terävän kivun kohdalle. Katsot ja siinä se on, noin milli karvaa sojottaa jalastasi. Otat kiinni pinseteillä ja vedät kymmenen fakin senttiä suoraa karvaa jalastasi ulos yrittämättä yökkiä. Viet karvan varovasti roskiin ja unohdat asian koska jalkaasi ei enää satu. Kunnes taas seuraavan kerran!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vatsa ei kestä xylitolia ja sitä on yhdessä lääkkeessä jota joudun syömään. Xylitolitonta versiota ei ole markkinoilla, kysyin apteekista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun pääset mukavasti lämpimän peiton alle sänkyyn mutta sitten alkaa pissattaa.
Kun kutiset julkisella paikalla, paksut talvivaatteet päällä niin että järki on mennä (atopia)
Kun astut sukalla johonkin märkään. En siedä pienintäkään märkää kohtaa sukassa.
Kun aamulla poskessa on tyynynkuva,joka ei peity edes meikkivoiteella.
Kun tyyny on mennyt yöllä huonosti ja heräät niska kipeänä
Käsien paleleminen. Oon saanut kylmänsietokykyä parannettua ulkoilun ja liikunnan avulla paljon ja pärjään ulkona pakkasilla muuten hyvin, mutta kädet jäätyy aina. Mulla on heikentynyt ääreisverenkierto ja sopivia hanskoja ei ole löytynyt esim. hiihtoon. Harmittaa tosi paljon koska tykkään muuten talviurheilusta.
Talviautoilu, kun autossa ei ole webastoa tai edes lämmintä tallia jossa autoa pitää.
Se aivan umpijäässä olevan tuulilasin hinkkaaminen -25 pakkasessa ja sitten paksuissa talvivaatteissa autoon pakkautuminen, ajaminen järkyttävän paksut tumput käsissä niin kauan että se kottero on sen verran lämmin että tarkenee edes ilman niitä hiton tumppuja.
Siis nämä aurinkoiset pakkaspäivät on ihania ja ulos menen mielelläni kovassakin pakkasessa mutta se autolla mihinkään lähteminen on jotain ihan uskomattoman ärsyttävän epämukavaa että meinaan alkaa kirkumaan joka kerta kun täytyy johonkin lähteä!
Vierailija kirjoitti:
Kissan irronneet viiksikarvat, jotka menevät jalkapohjastasi läpi kuin tikari ja pistävät joka askeleella. Katsot, etkä näe mitään. Muistat viiksikarvat ja haet pinsetit, menet kirkkaaseen valoon ja hivelet sormella jalkapohjaa kunnes tulet pienen, terävän kivun kohdalle. Katsot ja siinä se on, noin milli karvaa sojottaa jalastasi. Otat kiinni pinseteillä ja vedät kymmenen fakin senttiä suoraa karvaa jalastasi ulos yrittämättä yökkiä. Viet karvan varovasti roskiin ja unohdat asian koska jalkaasi ei enää satu. Kunnes taas seuraavan kerran!
Eipä ole noin käynyt ikinä, vaikka kissoja on ollut 40 vuotta.Mutta toki mahdollista, jos niikseen on.
Kuivan ihon hoitaminen talvella. Suihkussa käymisen jälkeen iho on kahta pahempi. Rasvaaminen auttaa hetkellisesti, mutta sitten oikein tuntuu kuinka iho halkeilee, krinnaa kuivuudesta ja alkaa ihon särkeminen. Kuivuudesta johtuen silmät myös kutisee. Ja nenään saa koko ajan suihkuttaa näitä a-tippoja.
Ja sitten vielä se kylmä ja niljakas suihkuverho joka käärmeen lailla kietoutuu kehoosi ollessasi suihkussa.
Kiitos kun sain avautua. :)
Vihervassarien aivoituksa joka päivä.
Tää ei kyllä nyt avaudu. En ole koskaan kuullut sanaa
kassukka, kassukat.
Millaiset sellaiset oikein on, ja miksi kukaan sellaisia ostaa (avo-sellaiset) jos ne on noin hankalat pitää?