Lue keskustelun säännöt.
Arjen fyysiset epämukavuudet, jotka koettelevat sietokykyäsi
Aloitan: hellehiki, krooninen kusihätä, närästys, runsaat ja kivuliaat kuukautiset sekä ruikulivatsa. Silmätulehdus, takapuolen suonenveto ja toispuoleinen nuha. Nämä erikseen ja varsinkin yhdessä. (Keskitytään ihan lillukanvarsinillitykseen; kroonisiin sairauksiin kuuluvat kivut ja kärsimykset eivät välttämättä kuulu tähän keskusteluun.)
Kommentit (1723)
Törkeän painavat ovet julkisissa tiloissa. Niitä kiskoessa tulee aina sellainen olo, että minua ei haluta tänne. Esimerkkinä äskettäin avattu kauppakeskus Helsingissä. Ja sitten se höntti tunne, kun ei ole voinut aavistaa, että ovi onkin automaattinen ja sitä olisi voinut ihan vain pikkuisen täppäistä. Ja joskus se automaattiovi lähtee sulkeutumaan, vaikka ei ole kunnolla ehtinyt alta pois. Hirveää joutua ovien vainoamaksi.
Kun seisoo ratikassa painavien ostoskassien kanssa ja kuski ei kääntyessään jarruta yhtään. Inhottaa heilua siinä ja yrittää pysyä tasapainossa.
Kun jostain ikkunasta tulee sikanautajauhelihan hajua jonkun tehdessä ruokaa.
Sellainen tietty vihreä väri, joka oli muotia miesten vaatteissa 90-luvun alussa. Sen näkeminen puistattaa vieläkin.
Kun vetää sukkahousut jalkaan ja se etusauma ei asetu keskelle ja sitten yrittää asemoida sitä uudelleen, mutta tulee vain omituinen mutka eikä ole aikaa pukea niitä toiseen kertaan. Sitten on koko päivän vähän vinksahtanut olo.
Sateenvarjo, jolle ei olekaan käyttöä. Ei pysty iloitsemaan sateettomasta ilmasta, kun joutuu raahaamaan sitä varjoa ja pelkäämään, että se kaiken lisäksi unohtuu jonnekin.
Ja sitten se kun välillä sataa ja välillä ei ja joutuu avaamaan märän sateenvarjon.
Iltaisin ei ole yhtään tietä tai katua, jota pitkin ei ajaisi joku teiniporukka huudattaen musiikkia. Se jytke on aina jotain kammottavaa.
Kaupungissa kuuluvat paukahdukset, jotka kuulostavat siltä kuin jossain olisi ammuttu, mutta koskaan ei kuitenkaan ole. Tai jos on, niin sitä en ole kuullut.
Lyijytäytekynän lyijy konstailee aina. Ihan sama mikä kynä ja millä vuosikymmenellä. Ja se lyijyn katkeaminen on raivostuttavaa.
Kun on kuolemanväsynyt ja herää puoli tuntia ennen kellon soimista eikä saa enää unta tai saa, mutta vasta minuuttia ennen kuin kello soi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Iltapäivää kohden toimstossa istuessa alkaa kertyä mahaan ilmaan eikä siitä meinaa päästä eroon, ei sitten millään. Maha vaan turpoaa ja on hankala olo.
Kuukupin hienonmuotoinen antenni, joka painaa, mutta jota ei raaskisi leikata poiskaan, koska se on niin hieno.
Se kun pesee kasvoja ja aina hiussuortuvat karkaa kasvoille ja kastuu. Siinä sitten hierot märkiä hiuksia naamaan. Lopuksi vesi valuu kaulaa pitkin paidan sisään. Hyiii!
Menkkap*aska; kun vuoto on kovimmillaan, kakkoshädällä käyminen sattuu/tuntuu ilkeältä. Ihan niin kuin jo pelkissä menkkakrampeissa ei olisi tarpeeksi.
Jalkapohjissa olevat sellaiset piikkimäiset, ihonmyötäiset kovettumat, jotka saa kyllä rapsuteltua pois, mutta uusiutuvat jonkun ajan päästä taas ja alkavat sattua kävellessä. Tulevat itselleni etenkin päkiöiden alle.
Kuivat silmät aamuisin. Juuri, kun olet saanut naaman kuosiin ja lähdet bussipysäkille & töihin suuntaamaan, niin eikös ole joku hento tuulenvire tai aurinko outona valoilmiönä juuri sopivasti paistaa silmiin, niin että vedet valuvat silmistä putouksena. Vedenkestävä ripsiväri käytössä, mutta tummien silmänalusien peittoon en ole mitään niin kestävää löytänyt, etteikö se "peseytyisi" kyynelillä pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Takkujen selvittäminen. Itselläni on helposti takkuuntuva tukka ja oikein mitkään hoitoaineet eivät tepsi. Yhtä tuskaa kammata auki kun tuntuu että koko päänahka repeytyy päästä.
Toinen ei niin arkinen, mutta pinnien irrottaminen lakkaa täynnä olevasta kampauksesta, etenkin juhlakampauksesta. Yhtä tuskaa, nykyisin välttelen tiukkoja nutturuita että urakka olisi edes vähän helpompi.
Naama kutisee todella herkästi. Pitkät hiukset niin ne usein kutittaa tai sitten muuten vain tulee joku itsepintainen kutina ja tietysti just silloin kun esim täytät astianpesukonetta tai laitat pyykkiä. Muutenkin kutittaa herkästi esim päänahka. Tuntuu että näytän idiootilta kun oon aina raapimassa päätäni. Alapää ja peräpääkutinat on kanssa helvetistä. Mulla kutina on usein niin voimakasta et tuntuu et taju lähtee jos en pääse raapimaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hirveet kivuliaat tulvamenkat ja pomo vaatii jotain fyysistä suoritusta ja aktiivisuutta. Tuntuu että pitäs vaan käpertyä peiton alle.
Se kun näin talvella kerrospukeutuu ja liikkuu, ja alimmaisen paidan helma lähtee kipuamaan ylöspäin. Vetääkseen sen alas on avattava takki ja nostettava päälimmäisiä kerroksia.
Tai legginssit/sukkahousut valumaan alaspäin housujen alla. Aaargh!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se kun astuu sukilla märkään kohtaan ja sukka kastuu. En kestä sekuntiakaan märässä suojassa.
Meillä on tiskiallas ja saareke eri puolilla keittiötä. Jotenkin vaan aina kun pesen esim. kasviksia ja menen saarekkeelle pilkkomaan niitä, vettä tippuu matkalla lattialle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kostunut posti postilaatikossa ja aina se lerpahtanut, kostea pizzerian mainos (vaikka on Ei mainoksia -tarra).
Kolikon kaivaminen laukusta, että saa ostoskärryn käyttöönsä.
Hyllyjen suunnan muuttuminen tutussa ruokakaupassa. Hirveä aivotyö opetella uusi reitti poimimaan ne samat tutut tuotteet kuin ennenkin.
Kun lähimaksu ei onnistu ja tulee melkein rikollinen olo.
Sähköiskut autolautoilla.
Tyynyjen siirtyminen yön aikana. Sitten herää niska kipeänä ja päänsärkyisenä.
Kun laittaa vahingossa puoli lusikallista liian paljon sokeria teehen ja se maistuu ällön makealta.
Meikkiä pestessä huulipunaa jää huuliin ja sen pyyhkiminen pois paperilla on jotenkin kiduttavaa.
Uutissivustojen automaattisesti käynnistyvät videot (jotka eivät edes välttämättä liity aiheeseen).
Nenäkarvan juuttuminen sillä tavalla, että se on koko pituudeltaan (tai lyhyydeltään) kiinni limakalvossa. Sitä poistaessa syntyy lähinnä verenvuotoa, mutta karva pysyy paikallaan kuin tauti.
Kun kesällä huomaa, että nauttisi kaikesta edes hieman, jos olisi reilusti toppatakki päällä.
Korkin tai kannen ympärille kiertynyt hius.
Oman peilikuvan näkeminen sattumalta jossain oudommassa ympäristössä. Hetken aina ihmettelee, mistä tuo ihminen on tuttu.
Pakkaukset, joissa on enemmän pakkausta kuin itse tuotetta.
Steissin Burger Kingin järjetön humina ja meteli. Ja ne kirskahtelevat tuolit. Niitä on muuallakin. Voisitteko olla kirskuttamatta niitä?
Ponnarista irtoilevat muita lyhyemmät hiukset, jotka roikkuvat kehystämässä kasvoja. Vaikka on muka pitkä tukka ja tasapitkät latvat!
Kun ottaa hatun pois päästä ja otsalle jää punoittava pitkulainen painauma.
Terv. isopää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lisäys tuossa vähän aiemmin olleeseen: Kun poistaa meikkiä vanulapulla ja iholle jää pieniä vanusäikeitä. Etenkin huulissa ne ovat suorastaan ahdistavia.
Vääränkokoiset liivit. Niin kuin yli 80%:lla naisista varmaan. Itselläkin. Vaikee löytää sopivia!
Tyynyrypyt, ehkä jo mainittukin? Aamulla näyttää kuin olisi kammottava arpi kasvoissa.
Avainten ja sytkärin kaivaminen laukusta
Kun levite on jääkaapin jäljiltä vielä liian jähmeää ja levittäessä leipä menee rikki
Kun on aamulla laittautunut ja ovesta lähtiessä ottaa kahvinkeittimestä suodatinpussin matkalla kompostiin pudotettavaksi ja kikerä kahvilöyhkä tarttuu sormiin
Meikkien peseminen ennen nukkumaanmenoa
Suuhun jäävä hammastahnan maku
Kun on kylmä ilma ja pitää pukeutua lämpimästi, mutta kuitenkin kävellessä tulee hiki
Kun jalat on hionnut koko päivän kengissä ja jossain sosiaalisessa tilassa on riisuttava kengät ja hävettävä jalkojen etikanhajua
Kun aamuinen kahvipaska iskee vasta kotoa lähdettyä ja on paskottava äänekkäästi julkisessa vessassa
Kun kaivaa kaupassa laukkua ja näyttää epäilyttävältä/siltä, että on varastamassa jotain
En kestä yhtään lämpöä, tulen ihan hulluksi jos esim on kaupassa ja siellä alkaa tulla kuuma, eikä asialle voi tehdä mitään.
Toinen on kirkkaat valot, esim TK:n loisteputkivalaisimet ajaa minut hulluuden partaalle. Kovat äänet, huutaminen ja muu turha metelöinti.
Ihmiset yleensä.
Vieraiden/naapureiden tervehtiminen.
Tuntemattomat samassa hississä..
Vierailija kirjoitti:
Lisäys tuossa vähän aiemmin olleeseen: Kun poistaa meikkiä vanulapulla ja iholle jää pieniä vanusäikeitä. Etenkin huulissa ne ovat suorastaan ahdistavia.
Tämä! Ja kun niitä takertuu varomisesta huolimatta silmäripsiin, eikä tällainen ilman silmälaseja puolisokea meinaa millään saada niitä pois. Arghhh...
Se, kun junissa on niin pienet penkit, ja sitten joutuu istumaan fyysisesti liian lähellä (=kosketuksissa) jonkun vieraan ihmisen kanssa. Usein tämä vierustoveri ei vielä tajua, että se, että hänen kätensä on kosketuksissa minun käteeni, on todella epämiellyttävää, joten hän istuu oikein leveästi ja selaa kännykkää tai kirjoittaa tietokoneella kädet reteästi sivuilla ja keskellä omaa penkkiään jököttäen. Sitten, kun yrittää mennä kauhemmaksi penkin reunalle, vierustoveri ottaa vielä leveämmän asennon. Lopuksi istut ihan penkin reunalla, epämiellyttävässä kiemurassa niin, että hartioita ja selkää särkee, ja silti epämiellyttävässä kontaktissa viereiseen ihmiseen. Joskus seison junan eteisessä vaan sen takia, että on niin stressaavaa istua, kun ihmiset eivät tajua olla kohteliaita ja pitää sitä rakoa.