Mies, millaista naista et halua heti viedä makuuhuoneeseen vaan tutustua muulla tavoin viikkokaupalla?

En odottelisi. Seksi on erittäin tärkeä asia ja jos sitä ei piakkoin ala olla, niin aika kuivakalta näyttää tulevaisuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toiset tykkää pihtaamisesta ja näkevät siinä että "naista suojellaan seksin likaisuudelta" jotain ylevää tai niitä halujakaan ei paljoa ole. Toisilla taas kunnon rakastuminen vie jalat alta ja se on menoa sitten eikä seksistä tehdä alun alkaenkaan haudanvakavaa vallankäytön välinettä, vaan se on hauska, rento ja luonnollinen asia. Enkä tarkoita että heti kannattaa hypätä sänkyä kenen tahansa kanssa, mutta jos tyyliin kuukausia "suojellaan" naista (huonolta?) seksiltä..

Itse en tarvitse suojelua omilta terveiltä haluiltani ja luulisin, että miehessä olisi moni muukin asia vinossa jos suhtautuisi minuun ja maailman luonnollisimpaan asiaan noin.

Tämä vastaa omiakin ajatuksiani täysin! Minä haluan kumppanin, jolle seksi on luonnollinen ja iloinen asia joka kuuluu ihastumiseen ja toisesta tykkäämiseen. Seksin näkeminen likaisena, häpeällisenä ja naisen pilaavana asiana on kieroutunut ajatusmalli jota en halua elämääni missään muodossa. Onneksi meitä on moneen junaan, niin saavat siveät ja vapaamieliset pariutua rauhassa keskenään.

Todellakaan ei kaikki "siveät" ajattele niin, että seksi on likaista tai häpeällistä, ja "pihtaa" sen takia. Mä ajattelen, että seksi on suhteen kruunu, kaunein asia kahden ihmisen välillä, ja sen takia sitä ei harrasteta heti eikä heppoisin perustein, vaan vasta sen jälkeen kun on jollain tavalla sitouduttu tunnetasolla ja ollaan toisilleen erityisiä.

Miksi sitä kauneinta asiaa sitten ei voi harrastaa heppoisemmin perustein? Miksi kauneutta pitää säästellä? Pidätkö sinä kauneimmat taulusikin piilossa vierailta ja näytät ne vain omalle perheellesi? Meneekö se kauneus pilalle, jos näytät ne taulut jollekulle, jonka pelkäät aliarvostavan niitä tauluja? 

Eikö sinulla ole mitään niin "pyhää", että jaat sen vain tärkeiden ja erityisten ihmisten kanssa? Minun on vaikeaa keksiä hyvää vertailukohtaa ihmiselle, jolle seksi ei sitä ole. T. Eri

Ei ollut kyse siitä, että se jaettaisiin kaikkien kanssa, vaan pointtini oli se, että sen jakamista sen yhdenkin ihmisen kanssa odotetaan, koska siitä voisi seurata jotain pahaa. Ilmaisin vähän huonosti. Mietin vain, mitä pahaa olisi siinä, että sille tärkeänä pitämällesi ihmiselle se kauneus paljastettiin liian aikaisin. 

Jos ajatellaan tuota näkökulmaa, että jokin olisi pyhää, voitaisiin ajatella esimerkiksi salaisuuksia, joita ei ole kerrottu kovin monelle. Eikö se ole hienoa, että tavattuasi ihmisen, sinulle tulee varhaisessa vaiheessa tunne, että voit puhua tälle ihmiselle sen salaisuutesi, koska hän ei sinua siitä tuomitse vaan ymmärtää ja kuuntelee. On toki ymmärrettävää, että sen salaisuuden kertominen pelottaa, mutta jos sitä pelkoa ei ole, eikö se ole vain hyvä juttu, että sitä salaisuutta ei panttaa, vain siksi, että sitä "kuuluu" pantata. Ei kukaan ulkopuolinen varmastikaan tule sanomaan sinulle, että menit nyt pilalle, kun avauduit toiselle ihmiselle liian varhain. Pikemminkin päinvastoinhan näissä ketjuissa kehotetaan tekemään, eli tutustumaan mahdollisimman hyvin ja paljon. Mutta kun pästään fyysiseen tutustumiseen ja luottamukseen, tämä onkin yhtäkkiä väärin. 

Ei kommentoija kirjoittanut missään kohtaa, että "kaikkien kanssa". 

Sähän et voi tietää, että ihmisestä tulee tärkeä ja erityinen, ennen kuin hänestä on tullut tärkeä ja erityinen. Ja sä et voi tietää, että hän on luotettava, ennen kuin tunnet häntä tarpeeksi ja hän on jollain tavalla osoittanut luotettavuutensa. Toiset haluaa nimenomaan rakentaa luottamusta ensin, ennen kuin edetään fyysiseen tutustumiseen, eivätkä aloita luottamuksen rakentamista fyysisen tutustumisen kautta.

Ja mitä useammalle salaisuutensa kertoo, sitä vähemmän salaisuus se on. Siksi kannattaa harkita tarkkaan eikä luottaa mihinkään kivaan ensihytinään.

Edelleen, en puhunut siitä, miten monelle salaisuutensa kertoo, vaan siitä, missä vaiheessa se kerrotaan sille yhdelle. 

Miten ihmisestä voi tulla tärkeä ja erityinen, jos en päästä häntä lähelleni millään tavalla? Tämä on vähän paradoksaalista, että voi luottaa vasta, kun hän on osoittanut luotettavuutensa. Miten hän voisi sen osoittaa, ellei hänelle anneta mitään, missä vaaditaan luottamusta? 

Se, millaista luottamusta kukin vaatii ennen fyysistä tutustumista, ei pitäisi olla mikään absoluuttinen totuus, vaan kunkin pitäisi saada päättää siitä ihan itse. Siksi kulostaa hassulta nämä aikarajat. 

Eli sulle ainut tapa päästää toinen lähelle on seksi? Vai mitä tarkoitit tuolla, että "en päästä häntä lähelleni millään tavalla"? Ei kai seksistä pidättäytyminen sulje pois niitä muita tapoja, joilla pääsee lähelle toista ihmistä? Ja voi osoittaa luotettavuutensa. Mä haluan aloittaa tutustumisen ja luottamuksen rakentamisen henkisestä päästä ja fyysisellä puolellakin ensin muuten ja vasta lopuksi varsinaisen seksin kautta. 

Ja totta kai jokainen saa päättää itse, minkälaista luottamusta vaatii ennen seksiä. Jos ei vaadi mitään tai luottaa ensimmäiseen perstuntumaan, niin siitä vaan. Itse en halua tehdä niin.

Täällä kai oli tarkoitus keskustella nimenomaan siitä, miksi joku mies ei halua viedä naista heti sänkyyn. Yksi vastaus on se, että mies, joka haluaa tutustua ja luoda luottamusta ja tunnesiteen ennen seksiä.

Minähän puhuin tuossa aiemmassa viestissä mm salaisuuksista ja avautumisesta. Sen lasken myös lähelle päästämiseksi. Tarkoitin sen vertailukohdaksi seksille, lähelle päästämistä kumpikin. Tuolla joku ehti jo kuitenkin senkin tuomitsemaan, että ei saa avautua, ellei toinen ole luotettava ja tärkeä. Ihmettelen vain miten kenestäkään voi tulla luotettava ja tärkeä, jos puhutaan vain säästä eikä mitään henkilökohtaista avata toiselle. 

Vierailija kirjoitti:

N-73 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka tunnetason yhteyttä korostava kehtaa tunnustaa, että heillä on parisuhteessa myös huonoa ja väsynyttä seksiä välillä? Ettei edes vahva tunneside ihmisten välillä tee aina siitä seksistä fantastista sielujen yhtymistä toisiinsa?

Tottakai on, miten tämä kysymys edes liittyy koko ketjuun? Rakkaan ja tutun ihmisen kanssa sen huonon lässähdysseksinkin ottaa mieluummin vastaan kuin vieraan lakanoissa.

Liittyy siten, että tässä on useaan kertaan kysytty, mitä kukaan saa siitä huonosta irtoseksistä, kun seksin kuuluu olla sitä tajunnanräjäyttävää parisuhdeseksiä. Täysin ignoorataan sellainen fakta, että joskus se irtoseksi voi olla parempaa kuin parisuhdeseksi, tunteista huolimatta. 

Mun silmään tämä keskustelu on painottunut melkeinpä toisin päin. Saivarrellaan ja väännetään asioista joista ei ole yhtä totuutta.

Toisille nyt vaan sopii hitaampi etenemisvauhti kuin toisille. Toiset saa irtoseksistä tarpeeksi ja toiset eivät.

Toiset kykenevät tutustumaan paremmin myös nopeasti johtaneen seksin jälkeen, toiset taas eivät.

Tärkeintä kai se on löytää se itselleen sopivin kumppani niin kemioiden kuin etenemisvauhdin suhteen.

Itse olen kokenut niin intohimon lässähtämistä nopeasti edenneessä suhteessa, että hitaasti edenneessä suhteessa. On ollut hyviä ja huonojakin irtosuhteita.

Ei näitä voi oikein lokeroida tai vastakkain asetella, kun mukana on niin monta muuttujaa ja harmaan eri sävyjä.

No sitähän minä tässä yritänkin sanoa, että ei ole yhtä totuutta. Nämä odottelijathan sitä totuuttaan täällä julistavat ja taivastelevat muiden tapoja. Yksikään nopeampi etenijä ei ole käskenyt muitakin etenemään nopeammin, vaan ovat kertoneet ainoastaan omasta tilanteestaan ja ihmetelleet, mikseivät saisi edetä sitä tahtia kuin itsetä hyvältä tuntuu. 

Vai luetkohan nuo viestit näiltä "odottelijoilta" nyt tuolla asenteella jo valmiiksi?

Minusta he ovat ihan yhtä lailla kertoneet minkä ovat itselleen kokeneet sopivaksi, ihan samoin kuin nopeammin etenevät.

N-73 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

N-73 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka tunnetason yhteyttä korostava kehtaa tunnustaa, että heillä on parisuhteessa myös huonoa ja väsynyttä seksiä välillä? Ettei edes vahva tunneside ihmisten välillä tee aina siitä seksistä fantastista sielujen yhtymistä toisiinsa?

Tottakai on, miten tämä kysymys edes liittyy koko ketjuun? Rakkaan ja tutun ihmisen kanssa sen huonon lässähdysseksinkin ottaa mieluummin vastaan kuin vieraan lakanoissa.

Liittyy siten, että tässä on useaan kertaan kysytty, mitä kukaan saa siitä huonosta irtoseksistä, kun seksin kuuluu olla sitä tajunnanräjäyttävää parisuhdeseksiä. Täysin ignoorataan sellainen fakta, että joskus se irtoseksi voi olla parempaa kuin parisuhdeseksi, tunteista huolimatta. 

Mun silmään tämä keskustelu on painottunut melkeinpä toisin päin. Saivarrellaan ja väännetään asioista joista ei ole yhtä totuutta.

Toisille nyt vaan sopii hitaampi etenemisvauhti kuin toisille. Toiset saa irtoseksistä tarpeeksi ja toiset eivät.

Toiset kykenevät tutustumaan paremmin myös nopeasti johtaneen seksin jälkeen, toiset taas eivät.

Tärkeintä kai se on löytää se itselleen sopivin kumppani niin kemioiden kuin etenemisvauhdin suhteen.

Itse olen kokenut niin intohimon lässähtämistä nopeasti edenneessä suhteessa, että hitaasti edenneessä suhteessa. On ollut hyviä ja huonojakin irtosuhteita.

Ei näitä voi oikein lokeroida tai vastakkain asetella, kun mukana on niin monta muuttujaa ja harmaan eri sävyjä.

No sitähän minä tässä yritänkin sanoa, että ei ole yhtä totuutta. Nämä odottelijathan sitä totuuttaan täällä julistavat ja taivastelevat muiden tapoja. Yksikään nopeampi etenijä ei ole käskenyt muitakin etenemään nopeammin, vaan ovat kertoneet ainoastaan omasta tilanteestaan ja ihmetelleet, mikseivät saisi edetä sitä tahtia kuin itsetä hyvältä tuntuu. 

Vai luetkohan nuo viestit näiltä "odottelijoilta" nyt tuolla asenteella jo valmiiksi?

Minusta he ovat ihan yhtä lailla kertoneet minkä ovat itselleen kokeneet sopivaksi, ihan samoin kuin nopeammin etenevät.

Sinä et ole ilmeisesti kovin pitkään tätä ketjua seurannut, jos et tätä huomaa. 

Vierailija kirjoitti:

N-73 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

N-73 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka tunnetason yhteyttä korostava kehtaa tunnustaa, että heillä on parisuhteessa myös huonoa ja väsynyttä seksiä välillä? Ettei edes vahva tunneside ihmisten välillä tee aina siitä seksistä fantastista sielujen yhtymistä toisiinsa?

Tottakai on, miten tämä kysymys edes liittyy koko ketjuun? Rakkaan ja tutun ihmisen kanssa sen huonon lässähdysseksinkin ottaa mieluummin vastaan kuin vieraan lakanoissa.

Liittyy siten, että tässä on useaan kertaan kysytty, mitä kukaan saa siitä huonosta irtoseksistä, kun seksin kuuluu olla sitä tajunnanräjäyttävää parisuhdeseksiä. Täysin ignoorataan sellainen fakta, että joskus se irtoseksi voi olla parempaa kuin parisuhdeseksi, tunteista huolimatta. 

Mun silmään tämä keskustelu on painottunut melkeinpä toisin päin. Saivarrellaan ja väännetään asioista joista ei ole yhtä totuutta.

Toisille nyt vaan sopii hitaampi etenemisvauhti kuin toisille. Toiset saa irtoseksistä tarpeeksi ja toiset eivät.

Toiset kykenevät tutustumaan paremmin myös nopeasti johtaneen seksin jälkeen, toiset taas eivät.

Tärkeintä kai se on löytää se itselleen sopivin kumppani niin kemioiden kuin etenemisvauhdin suhteen.

Itse olen kokenut niin intohimon lässähtämistä nopeasti edenneessä suhteessa, että hitaasti edenneessä suhteessa. On ollut hyviä ja huonojakin irtosuhteita.

Ei näitä voi oikein lokeroida tai vastakkain asetella, kun mukana on niin monta muuttujaa ja harmaan eri sävyjä.

No sitähän minä tässä yritänkin sanoa, että ei ole yhtä totuutta. Nämä odottelijathan sitä totuuttaan täällä julistavat ja taivastelevat muiden tapoja. Yksikään nopeampi etenijä ei ole käskenyt muitakin etenemään nopeammin, vaan ovat kertoneet ainoastaan omasta tilanteestaan ja ihmetelleet, mikseivät saisi edetä sitä tahtia kuin itsetä hyvältä tuntuu. 

Vai luetkohan nuo viestit näiltä "odottelijoilta" nyt tuolla asenteella jo valmiiksi?

Minusta he ovat ihan yhtä lailla kertoneet minkä ovat itselleen kokeneet sopivaksi, ihan samoin kuin nopeammin etenevät.

Sinä et ole ilmeisesti kovin pitkään tätä ketjua seurannut, jos et tätä huomaa. 

Tai sitten olen ihan alusta asti.

N-73 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

N-73 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka tunnetason yhteyttä korostava kehtaa tunnustaa, että heillä on parisuhteessa myös huonoa ja väsynyttä seksiä välillä? Ettei edes vahva tunneside ihmisten välillä tee aina siitä seksistä fantastista sielujen yhtymistä toisiinsa?

Tottakai on, miten tämä kysymys edes liittyy koko ketjuun? Rakkaan ja tutun ihmisen kanssa sen huonon lässähdysseksinkin ottaa mieluummin vastaan kuin vieraan lakanoissa.

Liittyy siten, että tässä on useaan kertaan kysytty, mitä kukaan saa siitä huonosta irtoseksistä, kun seksin kuuluu olla sitä tajunnanräjäyttävää parisuhdeseksiä. Täysin ignoorataan sellainen fakta, että joskus se irtoseksi voi olla parempaa kuin parisuhdeseksi, tunteista huolimatta. 

Mun silmään tämä keskustelu on painottunut melkeinpä toisin päin. Saivarrellaan ja väännetään asioista joista ei ole yhtä totuutta.

Toisille nyt vaan sopii hitaampi etenemisvauhti kuin toisille. Toiset saa irtoseksistä tarpeeksi ja toiset eivät.

Toiset kykenevät tutustumaan paremmin myös nopeasti johtaneen seksin jälkeen, toiset taas eivät.

Tärkeintä kai se on löytää se itselleen sopivin kumppani niin kemioiden kuin etenemisvauhdin suhteen.

Itse olen kokenut niin intohimon lässähtämistä nopeasti edenneessä suhteessa, että hitaasti edenneessä suhteessa. On ollut hyviä ja huonojakin irtosuhteita.

Ei näitä voi oikein lokeroida tai vastakkain asetella, kun mukana on niin monta muuttujaa ja harmaan eri sävyjä.

No sitähän minä tässä yritänkin sanoa, että ei ole yhtä totuutta. Nämä odottelijathan sitä totuuttaan täällä julistavat ja taivastelevat muiden tapoja. Yksikään nopeampi etenijä ei ole käskenyt muitakin etenemään nopeammin, vaan ovat kertoneet ainoastaan omasta tilanteestaan ja ihmetelleet, mikseivät saisi edetä sitä tahtia kuin itsetä hyvältä tuntuu. 

Vai luetkohan nuo viestit näiltä "odottelijoilta" nyt tuolla asenteella jo valmiiksi?

Minusta he ovat ihan yhtä lailla kertoneet minkä ovat itselleen kokeneet sopivaksi, ihan samoin kuin nopeammin etenevät.

Kyllä sieltä lopusta löytyy useimmiten joku piikittelevä loppulause tai naurettavaa spekulaatiota siitä miten ne nopeammin etenevät ajattelevat. On väitetty tai vihjattu ettei nopeasti etenevillä ole mitään kriteerejä kumppaneilleen vaan kuka tahansa kelpaa, nopeasti etevillä puuttuu jotain elämästä, he eivät ole koskaan kokeneet tai edes pysty tuntemaan rakkautta eivätkä he kykene uskollisuuteen parisuhteessa. Ihan muutamia vaan mainitakseni.

-Eri

Jos palataan aiheeseen, minä kunnioittaisin miestä joka ei yrittäisi viedä minua heti sänkykamariinsa.

Eli sellainen mies ei veisi, joka haluaa, että nainen näkee hänessä muutakin kuin sen mahdollisuuden seksiin.

Miten voi joku olla niin naurettava, että harmittelee jälkeenpäin, kun *missasi* mahdollisuuden saada toiselta pimpsaa tai penistä?

Kun ei heti tarttunut tuumasta toimeen.

Silloinhan se ihminen itsessään ei ole edes tärkeä vaan se, että ihminen mahdollistaa sen, että saa seksiä, silläkin kertaa.

Ihan kuin joka ikinen *menetetty* seksikerta olisikin se harmitus?

Onko se niin kamalaa, jos ihminen osoittautuu mukavaksi ja memllyttäväksi vaikka ei sitten sitä seksiä juuri sillä kertaa saisikaan?

Onko seuraava tai sitä seuraava tapaaminen ilman seksiä niin traumaattinen ja tuskallinen kokemus miehelle (tai naiselle), että mieluummin sitten ei enää haluakaan tavata?

Aika kummallinen ajatusmaailma mielestäni. Ja kuvaa kyllä jotain tästä ajasta ja ihmisistä.

Jotain on mennyt pieleen tai vinoon.

Vierailija kirjoitti:

Jos palataan aiheeseen, minä kunnioittaisin miestä joka ei yrittäisi viedä minua heti sänkykamariinsa.

Eli sellainen mies ei veisi, joka haluaa, että nainen näkee hänessä muutakin kuin sen mahdollisuuden seksiin.

Miten voi joku olla niin naurettava, että harmittelee jälkeenpäin, kun *missasi* mahdollisuuden saada toiselta pimpsaa tai penistä?

Kun ei heti tarttunut tuumasta toimeen.

Silloinhan se ihminen itsessään ei ole edes tärkeä vaan se, että ihminen mahdollistaa sen, että saa seksiä, silläkin kertaa.

Ihan kuin joka ikinen *menetetty* seksikerta olisikin se harmitus?

Onko se niin kamalaa, jos ihminen osoittautuu mukavaksi ja memllyttäväksi vaikka ei sitten sitä seksiä juuri sillä kertaa saisikaan?

Onko seuraava tai sitä seuraava tapaaminen ilman seksiä niin traumaattinen ja tuskallinen kokemus miehelle (tai naiselle), että mieluummin sitten ei enää haluakaan tavata?

Aika kummallinen ajatusmaailma mielestäni. Ja kuvaa kyllä jotain tästä ajasta ja ihmisistä.

Jotain on mennyt pieleen tai vinoon.

Ei tässä mielestäni kukaan sitä ole harmitellutkaan. Sen sijaan on suoraan sanottu, että seksiä liian aikaisin vältellään, ettei se sitten myöhemmin harmittaisi. Mutta mitään ongelmaa ei ilmeisesti nähdä siinä, että ihastuminenkin voisi jälkeen päin harmittaa, koska tutustumista ja ihastumista ei tarvitse mitenkään vältellä. Tätä ei ole kukaan vieläkään minulle avannut, miksei se tunnepuolen pettymys sitten tunnu ollenkaan pahalta, vaan pelkästään se harrastettu seksi. 

Vierailija kirjoitti:

N-73 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

N-73 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka tunnetason yhteyttä korostava kehtaa tunnustaa, että heillä on parisuhteessa myös huonoa ja väsynyttä seksiä välillä? Ettei edes vahva tunneside ihmisten välillä tee aina siitä seksistä fantastista sielujen yhtymistä toisiinsa?

Tottakai on, miten tämä kysymys edes liittyy koko ketjuun? Rakkaan ja tutun ihmisen kanssa sen huonon lässähdysseksinkin ottaa mieluummin vastaan kuin vieraan lakanoissa.

Liittyy siten, että tässä on useaan kertaan kysytty, mitä kukaan saa siitä huonosta irtoseksistä, kun seksin kuuluu olla sitä tajunnanräjäyttävää parisuhdeseksiä. Täysin ignoorataan sellainen fakta, että joskus se irtoseksi voi olla parempaa kuin parisuhdeseksi, tunteista huolimatta. 

Mun silmään tämä keskustelu on painottunut melkeinpä toisin päin. Saivarrellaan ja väännetään asioista joista ei ole yhtä totuutta.

Toisille nyt vaan sopii hitaampi etenemisvauhti kuin toisille. Toiset saa irtoseksistä tarpeeksi ja toiset eivät.

Toiset kykenevät tutustumaan paremmin myös nopeasti johtaneen seksin jälkeen, toiset taas eivät.

Tärkeintä kai se on löytää se itselleen sopivin kumppani niin kemioiden kuin etenemisvauhdin suhteen.

Itse olen kokenut niin intohimon lässähtämistä nopeasti edenneessä suhteessa, että hitaasti edenneessä suhteessa. On ollut hyviä ja huonojakin irtosuhteita.

Ei näitä voi oikein lokeroida tai vastakkain asetella, kun mukana on niin monta muuttujaa ja harmaan eri sävyjä.

No sitähän minä tässä yritänkin sanoa, että ei ole yhtä totuutta. Nämä odottelijathan sitä totuuttaan täällä julistavat ja taivastelevat muiden tapoja. Yksikään nopeampi etenijä ei ole käskenyt muitakin etenemään nopeammin, vaan ovat kertoneet ainoastaan omasta tilanteestaan ja ihmetelleet, mikseivät saisi edetä sitä tahtia kuin itsetä hyvältä tuntuu. 

Vai luetkohan nuo viestit näiltä "odottelijoilta" nyt tuolla asenteella jo valmiiksi?

Minusta he ovat ihan yhtä lailla kertoneet minkä ovat itselleen kokeneet sopivaksi, ihan samoin kuin nopeammin etenevät.

Kyllä sieltä lopusta löytyy useimmiten joku piikittelevä loppulause tai naurettavaa spekulaatiota siitä miten ne nopeammin etenevät ajattelevat. On väitetty tai vihjattu ettei nopeasti etenevillä ole mitään kriteerejä kumppaneilleen vaan kuka tahansa kelpaa, nopeasti etevillä puuttuu jotain elämästä, he eivät ole koskaan kokeneet tai edes pysty tuntemaan rakkautta eivätkä he kykene uskollisuuteen parisuhteessa. Ihan muutamia vaan mainitakseni.

-Eri

Juuri näin. Ja useampaan kertaan on kysytty, mitä joku saa seksistä tuntemattoman kanssa. Ilmaistaan siis nimenomaan se, ettei ymmärretä erilaisia kokemuksia. Kukaan ei ole kysynyt, miksei odottajat pysty nauttimaan irtoseksistä. Ei kertaakaan. 

Ja juurihan tuossa joku sanoi, että joku on mennyt vinoon, kun tapaaminen ilman seksiä on hirveää tuskaa. Ettekö oikeasti näe näitä kommentteja, joissa vääristellään ja halveksitaan toista näkökantaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos palataan aiheeseen, minä kunnioittaisin miestä joka ei yrittäisi viedä minua heti sänkykamariinsa.

Eli sellainen mies ei veisi, joka haluaa, että nainen näkee hänessä muutakin kuin sen mahdollisuuden seksiin.

Miten voi joku olla niin naurettava, että harmittelee jälkeenpäin, kun *missasi* mahdollisuuden saada toiselta pimpsaa tai penistä?

Kun ei heti tarttunut tuumasta toimeen.

Silloinhan se ihminen itsessään ei ole edes tärkeä vaan se, että ihminen mahdollistaa sen, että saa seksiä, silläkin kertaa.

Ihan kuin joka ikinen *menetetty* seksikerta olisikin se harmitus?

Onko se niin kamalaa, jos ihminen osoittautuu mukavaksi ja memllyttäväksi vaikka ei sitten sitä seksiä juuri sillä kertaa saisikaan?

Onko seuraava tai sitä seuraava tapaaminen ilman seksiä niin traumaattinen ja tuskallinen kokemus miehelle (tai naiselle), että mieluummin sitten ei enää haluakaan tavata?

Aika kummallinen ajatusmaailma mielestäni. Ja kuvaa kyllä jotain tästä ajasta ja ihmisistä.

Jotain on mennyt pieleen tai vinoon.

Ei tässä mielestäni kukaan sitä ole harmitellutkaan. Sen sijaan on suoraan sanottu, että seksiä liian aikaisin vältellään, ettei se sitten myöhemmin harmittaisi. Mutta mitään ongelmaa ei ilmeisesti nähdä siinä, että ihastuminenkin voisi jälkeen päin harmittaa, koska tutustumista ja ihastumista ei tarvitse mitenkään vältellä. Tätä ei ole kukaan vieläkään minulle avannut, miksei se tunnepuolen pettymys sitten tunnu ollenkaan pahalta, vaan pelkästään se harrastettu seksi. 

No onhan sitä yrittänyt useampi jo selittää. Tuntuuhan se pettyminen tunne puolella pahalta, mutta tuntuu pahalta tai harmittaa myös harrastettu seksi jos kumppani on osottautunut heti kohta kumminkin vääräksi.

Kyllä mua itteäni satuttaa ja pelottaakin enemmän se pettymys ihmiseen tunne puolella, kuin se harrastettu seksi, mutta silti edettiin nykyisen kumppanin kanssa hitaammin kuin olen edennyt muiden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

N-73 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

N-73 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka tunnetason yhteyttä korostava kehtaa tunnustaa, että heillä on parisuhteessa myös huonoa ja väsynyttä seksiä välillä? Ettei edes vahva tunneside ihmisten välillä tee aina siitä seksistä fantastista sielujen yhtymistä toisiinsa?

Tottakai on, miten tämä kysymys edes liittyy koko ketjuun? Rakkaan ja tutun ihmisen kanssa sen huonon lässähdysseksinkin ottaa mieluummin vastaan kuin vieraan lakanoissa.

Liittyy siten, että tässä on useaan kertaan kysytty, mitä kukaan saa siitä huonosta irtoseksistä, kun seksin kuuluu olla sitä tajunnanräjäyttävää parisuhdeseksiä. Täysin ignoorataan sellainen fakta, että joskus se irtoseksi voi olla parempaa kuin parisuhdeseksi, tunteista huolimatta. 

Mun silmään tämä keskustelu on painottunut melkeinpä toisin päin. Saivarrellaan ja väännetään asioista joista ei ole yhtä totuutta.

Toisille nyt vaan sopii hitaampi etenemisvauhti kuin toisille. Toiset saa irtoseksistä tarpeeksi ja toiset eivät.

Toiset kykenevät tutustumaan paremmin myös nopeasti johtaneen seksin jälkeen, toiset taas eivät.

Tärkeintä kai se on löytää se itselleen sopivin kumppani niin kemioiden kuin etenemisvauhdin suhteen.

Itse olen kokenut niin intohimon lässähtämistä nopeasti edenneessä suhteessa, että hitaasti edenneessä suhteessa. On ollut hyviä ja huonojakin irtosuhteita.

Ei näitä voi oikein lokeroida tai vastakkain asetella, kun mukana on niin monta muuttujaa ja harmaan eri sävyjä.

No sitähän minä tässä yritänkin sanoa, että ei ole yhtä totuutta. Nämä odottelijathan sitä totuuttaan täällä julistavat ja taivastelevat muiden tapoja. Yksikään nopeampi etenijä ei ole käskenyt muitakin etenemään nopeammin, vaan ovat kertoneet ainoastaan omasta tilanteestaan ja ihmetelleet, mikseivät saisi edetä sitä tahtia kuin itsetä hyvältä tuntuu. 

Vai luetkohan nuo viestit näiltä "odottelijoilta" nyt tuolla asenteella jo valmiiksi?

Minusta he ovat ihan yhtä lailla kertoneet minkä ovat itselleen kokeneet sopivaksi, ihan samoin kuin nopeammin etenevät.

Kyllä sieltä lopusta löytyy useimmiten joku piikittelevä loppulause tai naurettavaa spekulaatiota siitä miten ne nopeammin etenevät ajattelevat. On väitetty tai vihjattu ettei nopeasti etenevillä ole mitään kriteerejä kumppaneilleen vaan kuka tahansa kelpaa, nopeasti etevillä puuttuu jotain elämästä, he eivät ole koskaan kokeneet tai edes pysty tuntemaan rakkautta eivätkä he kykene uskollisuuteen parisuhteessa. Ihan muutamia vaan mainitakseni.

-Eri

Noita oletuksia viljellään paljon hengellisissä piireissä. Että ei voi olla uskollinen jos on kokemuksia ennen avioliittoa jne. Ettei tutustu toiseen muuten, henkisesti, jos harrastaa seksiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos palataan aiheeseen, minä kunnioittaisin miestä joka ei yrittäisi viedä minua heti sänkykamariinsa.

Eli sellainen mies ei veisi, joka haluaa, että nainen näkee hänessä muutakin kuin sen mahdollisuuden seksiin.

Miten voi joku olla niin naurettava, että harmittelee jälkeenpäin, kun *missasi* mahdollisuuden saada toiselta pimpsaa tai penistä?

Kun ei heti tarttunut tuumasta toimeen.

Silloinhan se ihminen itsessään ei ole edes tärkeä vaan se, että ihminen mahdollistaa sen, että saa seksiä, silläkin kertaa.

Ihan kuin joka ikinen *menetetty* seksikerta olisikin se harmitus?

Onko se niin kamalaa, jos ihminen osoittautuu mukavaksi ja memllyttäväksi vaikka ei sitten sitä seksiä juuri sillä kertaa saisikaan?

Onko seuraava tai sitä seuraava tapaaminen ilman seksiä niin traumaattinen ja tuskallinen kokemus miehelle (tai naiselle), että mieluummin sitten ei enää haluakaan tavata?

Aika kummallinen ajatusmaailma mielestäni. Ja kuvaa kyllä jotain tästä ajasta ja ihmisistä.

Jotain on mennyt pieleen tai vinoon.

Ei tässä mielestäni kukaan sitä ole harmitellutkaan. Sen sijaan on suoraan sanottu, että seksiä liian aikaisin vältellään, ettei se sitten myöhemmin harmittaisi. Mutta mitään ongelmaa ei ilmeisesti nähdä siinä, että ihastuminenkin voisi jälkeen päin harmittaa, koska tutustumista ja ihastumista ei tarvitse mitenkään vältellä. Tätä ei ole kukaan vieläkään minulle avannut, miksei se tunnepuolen pettymys sitten tunnu ollenkaan pahalta, vaan pelkästään se harrastettu seksi. 

No onhan sitä yrittänyt useampi jo selittää. Tuntuuhan se pettyminen tunne puolella pahalta, mutta tuntuu pahalta tai harmittaa myös harrastettu seksi jos kumppani on osottautunut heti kohta kumminkin vääräksi.

Kyllä mua itteäni satuttaa ja pelottaakin enemmän se pettymys ihmiseen tunne puolella, kuin se harrastettu seksi, mutta silti edettiin nykyisen kumppanin kanssa hitaammin kuin olen edennyt muiden kanssa.

Sitten minulta on mennyt joitakin viestejä kyllä ohi, kun en ole vielä yhtäkään viestiä nähnyt, jossa tämä ihan reilusti myönnettäisiin. Joku käytti sitä kakkuvertausta, jossa sivuutti kokonaan sen tunnepuolen. 

Jos se tunnepuoli on kuitenkin myös merkittävä pelon aihe, miksi on kuitenkin ihan suotavaa tutustua ja ihastua? Miksi tälle ei aseteta samanlaisia rajoituksia kuin seksille? Esim, että jos alkaa syntyä tunteita, pitää ottaa etäisyyttä ja deittailla välillä muitakin. Minusta on jotenkin epäloogista "suojautua" yhdellä osa-alueella pettymykseltä, mutta toisella osa-alueella on ihan ok ja jopa toivottavaa, että edetään nopeasti, jos siltä tuntuu. 

Ja jos verrataan taas näihin seksiin käytettyyn perusteisiin, yksihän on se, että seksin pitää olla niin spesiaalia, että sitä harrastetaan vain harvojen kanssa. Päteekö sama sitten myös ihastumisiin ja miten tätä sitten "kontrolloidaan"? Onko turn-off, jos joku kertoo ihastuneensa monta kertaa elämässään? Sehän tarkoittaa sitä, että sinuun ihastuminen ei ole kovin spesiaalia, kun se ihastus on "tusinatavaraa". 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos palataan aiheeseen, minä kunnioittaisin miestä joka ei yrittäisi viedä minua heti sänkykamariinsa.

Eli sellainen mies ei veisi, joka haluaa, että nainen näkee hänessä muutakin kuin sen mahdollisuuden seksiin.

Miten voi joku olla niin naurettava, että harmittelee jälkeenpäin, kun *missasi* mahdollisuuden saada toiselta pimpsaa tai penistä?

Kun ei heti tarttunut tuumasta toimeen.

Silloinhan se ihminen itsessään ei ole edes tärkeä vaan se, että ihminen mahdollistaa sen, että saa seksiä, silläkin kertaa.

Ihan kuin joka ikinen *menetetty* seksikerta olisikin se harmitus?

Onko se niin kamalaa, jos ihminen osoittautuu mukavaksi ja memllyttäväksi vaikka ei sitten sitä seksiä juuri sillä kertaa saisikaan?

Onko seuraava tai sitä seuraava tapaaminen ilman seksiä niin traumaattinen ja tuskallinen kokemus miehelle (tai naiselle), että mieluummin sitten ei enää haluakaan tavata?

Aika kummallinen ajatusmaailma mielestäni. Ja kuvaa kyllä jotain tästä ajasta ja ihmisistä.

Jotain on mennyt pieleen tai vinoon.

Ei tässä mielestäni kukaan sitä ole harmitellutkaan. Sen sijaan on suoraan sanottu, että seksiä liian aikaisin vältellään, ettei se sitten myöhemmin harmittaisi. Mutta mitään ongelmaa ei ilmeisesti nähdä siinä, että ihastuminenkin voisi jälkeen päin harmittaa, koska tutustumista ja ihastumista ei tarvitse mitenkään vältellä. Tätä ei ole kukaan vieläkään minulle avannut, miksei se tunnepuolen pettymys sitten tunnu ollenkaan pahalta, vaan pelkästään se harrastettu seksi. 

No onhan sitä yrittänyt useampi jo selittää. Tuntuuhan se pettyminen tunne puolella pahalta, mutta tuntuu pahalta tai harmittaa myös harrastettu seksi jos kumppani on osottautunut heti kohta kumminkin vääräksi.

Kyllä mua itteäni satuttaa ja pelottaakin enemmän se pettymys ihmiseen tunne puolella, kuin se harrastettu seksi, mutta silti edettiin nykyisen kumppanin kanssa hitaammin kuin olen edennyt muiden kanssa.

Sitten minulta on mennyt joitakin viestejä kyllä ohi, kun en ole vielä yhtäkään viestiä nähnyt, jossa tämä ihan reilusti myönnettäisiin. Joku käytti sitä kakkuvertausta, jossa sivuutti kokonaan sen tunnepuolen. 

Jos se tunnepuoli on kuitenkin myös merkittävä pelon aihe, miksi on kuitenkin ihan suotavaa tutustua ja ihastua? Miksi tälle ei aseteta samanlaisia rajoituksia kuin seksille? Esim, että jos alkaa syntyä tunteita, pitää ottaa etäisyyttä ja deittailla välillä muitakin. Minusta on jotenkin epäloogista "suojautua" yhdellä osa-alueella pettymykseltä, mutta toisella osa-alueella on ihan ok ja jopa toivottavaa, että edetään nopeasti, jos siltä tuntuu. 

Ja jos verrataan taas näihin seksiin käytettyyn perusteisiin, yksihän on se, että seksin pitää olla niin spesiaalia, että sitä harrastetaan vain harvojen kanssa. Päteekö sama sitten myös ihastumisiin ja miten tätä sitten "kontrolloidaan"? Onko turn-off, jos joku kertoo ihastuneensa monta kertaa elämässään? Sehän tarkoittaa sitä, että sinuun ihastuminen ei ole kovin spesiaalia, kun se ihastus on "tusinatavaraa". 

Toisin kuin ihastuminen, seksin harrastaminen on kontrolloitavissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluan tietää onko nainen täysjärkinen. Mieluummin viestitellään kuukausi tai kaksi, kuin mennään heti panemaan, ja sitten riidellään kun toinen ei ollutkaan sitä mitä haettiin.

Ihan turhaa tähän on alapeukkuja antaa. Mä todellakin seulon naisen tarkkaan, ja mä olen yhden naisen mies ja samaa odotan myös naiselta. Kaksi pitkää suhdetta takana, ja se kolmas on mun viimeinen, hautaan asti.

Jossain muualla livauttaisin sulle tämän kuultuani yhteystietoni.

Ovathan nämä *odottelijat* useaan otteeseen selvittäneet mikseivät pysty nauttimaan seksistä tuntemattoman kanssa.

Vai eivätkö nämä *nopeat* osaa lukea?

Eivät halua edetä seksiin ennenkuin on tutustuttu ja saatu jonkinlainen tunneside toiseen.

Miksei tämä selitys tai selvennys tänne kelpaa?

Heille seksi tuntemattoman kanssa ei vaan ole heidän juttunsa.

Eikö se riitä, mitä muuta pitäisi tarkentaa?

Kun nämä heti sänkyyn menivät taas selittävät, ettei se nopeus heitä haittaa.

Toisia se vaan sitten haittaa ja siihen heillä on siihen yhtäläinen oikeus kuin muunlaisillakin etenijöillä.

Ja ihan yhtälailla on piikittely täällä meitä hitaita, varsin runsassanaisesti.

On nostettu jopa uskovaisuus esille, vaikka monelle, esimerkiksi minulle se ei ole se syy.

Ja miksei ihmisellä ole oikeutta uskovaisten vakaumukseen ihan yhtälailla kuin vapaamielisyyteenkin?

Tai ihan mihin tahansa omaan *vakaumukseensa*.

Vai sekö on vain oikea aatemaailma, että ihmisen pitää olla niin vapaa, estoton ja nautinnonhaluinen ettei yhtään *kuulu* odottaa?

Heti kaikki mulle ja nyt.

Muuten on outo ja estynyt?

Jopa joillekin kumppaniksi kelpaamaton?

Suomalainen nainen, se on sellainen otus jota ei kovin mielellään kiksauta ensitöikseen. Joutuu varmistamaan hyvin huolella että se on varmasti maho ja / tai pitämään klyyvarista kiinni kun syöttää sille ne pillerit että ne tulee varmasti otettua eikä mitään väsyneitä "ohoh !" selityksiä tarvi kuunnella. Suomalaisen naisen tarjoamiin kortsuihinkin tulee suhtautua kuin namusedän vastaaviin, ei missään nimessä tule koskea niihin _edes_ pitkällä tikullakaan. Ko. naiset sijoittuvat iältään 18-38/40 v. siihen vaara-alueeseen ja riskiryhmään jota tulee karttaa kuin ruttoa. Poislukien tietty hyvät & luotettavat naiset (mahot yms.), iästä riippumatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos palataan aiheeseen, minä kunnioittaisin miestä joka ei yrittäisi viedä minua heti sänkykamariinsa.

Eli sellainen mies ei veisi, joka haluaa, että nainen näkee hänessä muutakin kuin sen mahdollisuuden seksiin.

Miten voi joku olla niin naurettava, että harmittelee jälkeenpäin, kun *missasi* mahdollisuuden saada toiselta pimpsaa tai penistä?

Kun ei heti tarttunut tuumasta toimeen.

Silloinhan se ihminen itsessään ei ole edes tärkeä vaan se, että ihminen mahdollistaa sen, että saa seksiä, silläkin kertaa.

Ihan kuin joka ikinen *menetetty* seksikerta olisikin se harmitus?

Onko se niin kamalaa, jos ihminen osoittautuu mukavaksi ja memllyttäväksi vaikka ei sitten sitä seksiä juuri sillä kertaa saisikaan?

Onko seuraava tai sitä seuraava tapaaminen ilman seksiä niin traumaattinen ja tuskallinen kokemus miehelle (tai naiselle), että mieluummin sitten ei enää haluakaan tavata?

Aika kummallinen ajatusmaailma mielestäni. Ja kuvaa kyllä jotain tästä ajasta ja ihmisistä.

Jotain on mennyt pieleen tai vinoon.

Ei tässä mielestäni kukaan sitä ole harmitellutkaan. Sen sijaan on suoraan sanottu, että seksiä liian aikaisin vältellään, ettei se sitten myöhemmin harmittaisi. Mutta mitään ongelmaa ei ilmeisesti nähdä siinä, että ihastuminenkin voisi jälkeen päin harmittaa, koska tutustumista ja ihastumista ei tarvitse mitenkään vältellä. Tätä ei ole kukaan vieläkään minulle avannut, miksei se tunnepuolen pettymys sitten tunnu ollenkaan pahalta, vaan pelkästään se harrastettu seksi. 

No onhan sitä yrittänyt useampi jo selittää. Tuntuuhan se pettyminen tunne puolella pahalta, mutta tuntuu pahalta tai harmittaa myös harrastettu seksi jos kumppani on osottautunut heti kohta kumminkin vääräksi.

Kyllä mua itteäni satuttaa ja pelottaakin enemmän se pettymys ihmiseen tunne puolella, kuin se harrastettu seksi, mutta silti edettiin nykyisen kumppanin kanssa hitaammin kuin olen edennyt muiden kanssa.

Sitten minulta on mennyt joitakin viestejä kyllä ohi, kun en ole vielä yhtäkään viestiä nähnyt, jossa tämä ihan reilusti myönnettäisiin. Joku käytti sitä kakkuvertausta, jossa sivuutti kokonaan sen tunnepuolen. 

Jos se tunnepuoli on kuitenkin myös merkittävä pelon aihe, miksi on kuitenkin ihan suotavaa tutustua ja ihastua? Miksi tälle ei aseteta samanlaisia rajoituksia kuin seksille? Esim, että jos alkaa syntyä tunteita, pitää ottaa etäisyyttä ja deittailla välillä muitakin. Minusta on jotenkin epäloogista "suojautua" yhdellä osa-alueella pettymykseltä, mutta toisella osa-alueella on ihan ok ja jopa toivottavaa, että edetään nopeasti, jos siltä tuntuu. 

Ja jos verrataan taas näihin seksiin käytettyyn perusteisiin, yksihän on se, että seksin pitää olla niin spesiaalia, että sitä harrastetaan vain harvojen kanssa. Päteekö sama sitten myös ihastumisiin ja miten tätä sitten "kontrolloidaan"? Onko turn-off, jos joku kertoo ihastuneensa monta kertaa elämässään? Sehän tarkoittaa sitä, että sinuun ihastuminen ei ole kovin spesiaalia, kun se ihastus on "tusinatavaraa". 

Toisin kuin ihastuminen, seksin harrastaminen on kontrolloitavissa.

Onhan ihastuminenkin jossain määrin. Tuossa mainitsin etäisyyden ottamisen. Silti harvoin kuulee kenellekään annettavan neuvoa, että ota nyt vähän etäisyyttä, ettei sitten satu niin paljon, jos ihastut, ennen kuin kunnolla tunnet. 

Vierailija kirjoitti:

Ovathan nämä *odottelijat* useaan otteeseen selvittäneet mikseivät pysty nauttimaan seksistä tuntemattoman kanssa.

Vai eivätkö nämä *nopeat* osaa lukea?

Eivät halua edetä seksiin ennenkuin on tutustuttu ja saatu jonkinlainen tunneside toiseen.

Miksei tämä selitys tai selvennys tänne kelpaa?

Heille seksi tuntemattoman kanssa ei vaan ole heidän juttunsa.

Eikö se riitä, mitä muuta pitäisi tarkentaa?

Kun nämä heti sänkyyn menivät taas selittävät, ettei se nopeus heitä haittaa.

Toisia se vaan sitten haittaa ja siihen heillä on siihen yhtäläinen oikeus kuin muunlaisillakin etenijöillä.

Ja ihan yhtälailla on piikittely täällä meitä hitaita, varsin runsassanaisesti.

On nostettu jopa uskovaisuus esille, vaikka monelle, esimerkiksi minulle se ei ole se syy.

Ja miksei ihmisellä ole oikeutta uskovaisten vakaumukseen ihan yhtälailla kuin vapaamielisyyteenkin?

Tai ihan mihin tahansa omaan *vakaumukseensa*.

Vai sekö on vain oikea aatemaailma, että ihmisen pitää olla niin vapaa, estoton ja nautinnonhaluinen ettei yhtään *kuulu* odottaa?

Heti kaikki mulle ja nyt.

Muuten on outo ja estynyt?

Jopa joillekin kumppaniksi kelpaamaton?

Mistä ihmeestä sait sen käsityksen, että tämä olisi jollekulle vielä epäselvää? Etkö itse lue näitä viestejä, kun väität ei-odottelijoiden sanovan sellaisia asioita, joita ei ole missään sanottu. 

Vierailija kirjoitti:

Suomalainen nainen, se on sellainen otus jota ei kovin mielellään kiksauta ensitöikseen. Joutuu varmistamaan hyvin huolella että se on varmasti maho ja / tai pitämään klyyvarista kiinni kun syöttää sille ne pillerit että ne tulee varmasti otettua eikä mitään väsyneitä "ohoh !" selityksiä tarvi kuunnella. Suomalaisen naisen tarjoamiin kortsuihinkin tulee suhtautua kuin namusedän vastaaviin, ei missään nimessä tule koskea niihin _edes_ pitkällä tikullakaan. Ko. naiset sijoittuvat iältään 18-38/40 v. siihen vaara-alueeseen ja riskiryhmään jota tulee karttaa kuin ruttoa. Poislukien tietty hyvät & luotettavat naiset (mahot yms.), iästä riippumatta.

Eli deittailet näitä mahoja sitten ilman aikomustakaan koskaan kiksauttaa? Luulisi olevan parempaakin ajanvietettä kuin deittailla ei-kiinnostavia naisia.