Ihmisten huono tilannetaju juhliin pukeutumisen suhteen

Vierailija kirjoitti:

Menn eräisiin häihin mittojen mukaan teetetyssä goottimekossa. Oli siisti, helma lattiaan, rintavako peitossa yms. Pitkään mietin, voinko siinä mennä, mutta päätin pysyä sen ajan tyylilleni uskollisena. Lopputulemana sain hääparilta kovasti ihastelua asuvalinnasta, samoin monelta vieraalta. Varmasti osa silti katsoi pahasti. Lopulta menin itsekin naimisiin kyseisessä mekossa. Silloin opin, että tärkeintä on silti olla oma itsensä, etenkin kun tuttujen ihmisten juhlista on kyse. He tietävät keitä ovat kutsumassa. Vähemmän tuttujen ihmisten juhliin olisin valinnut jotakin tavanomaisempaa.

Sullahan oli tilannetajua tuossa. Nyt puhuttiin niistä joiden mielestä häihin/hautajaisiin on asiallista mennä crocseissa ja farkkusortseissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistähän muuten juontaa useassa kommentissa oleva mielikuva, että juhlavaatteet olisivat epämukavia? Silloin vasta pitäisi epämukava olo olla, jos huomaa olevansa ihan eri asussa kuin muut. Mutta ne alipukeutujat eivät taida huomata sitäkään.

Varmaan omasta kokemuksesta? Itse ainakin näin 40v kokemuksella huomannut asian. En halua pukeutua vaatteisiin, joissa mua ahdistaa, joten jätän mieluummin tulematta

Etkö sä vielä yli 40-vuotiaana osaa valita itsellesi sopivia vaatteita? Mä en ymmärrä tätä ulinaa epämukavuudesta, minulla on ties kuinka paljon juhlamekkoja ja jakkupukuja ym. Eikä yksikään ole epämukava. Valitsen ainostaan mukavia vaatteita eikä yksikään koottu kiristä. Myönnettävä on sen verran että korkokengät alkavat yleensä jossain vaiheessa tuntua epämukavilta mutta silloin vaihdan tasapohjallisiin juhlakenkiin.

Ehkä olet niitä ihmisiä jotka eivät suostu uskomaan olevansa kokoa isompaa ja siksi ostat liian pieniä vaatteita jotka sitten puristavat ikävästi. Siksi kuvittelet että kaikki muut vaatteet kuin verkkarit ja löysä T-paita ovat epämukavia.

Viime talvena olin kaverini häissä ja, vaikka aikuiset olivat asiallisesti pukeutuneita, niin moni lapsista oli silti paikalla rymyvaatteissa, ihan sen näköisinä, kuin olisivat häiden sijasta menossa pulkkamäkeen. Monilla oli verkkarit, osalla myös vaatteet likaisina, tytöillä edellispäivän hapsottavat kampaukset, pojilla hiihtopipot sisätiloissa.

Jostain syystä suomalaisilla on käsitys, että vielä kouluikäistenkään lasten ei tarvitse noudattaa pukukoodia. Mistä tällainen käsitys on tullut? Ja eikö nuoret tytötkään enää halua pukeutua hienoihin mekkoihin, kun ollaan pukujuhliin menossa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun teinitytär oli serkkunsa rippijuhlissa polvipitusissa farkkusortseissa ja t-paidassa, ei sillä ole juhlavaatteita sen paremmin. Oisko pitänyt jättää sitten menemättä?

Ei toki pitänyt jättää menemättä, mutta on tyttärelläsi ihan varmasti myös pitkiä housuja.

On pitkiä housuja, mutta sillon oli juuri ne tappohelteet, ja huom, ei ollut kirkossa, vain siellä niiden kotona juhlimassa.

 

Juu joskus nuorena kun olin kesätöissä hautausmaalla niin tuli nähtyä siinä samalla jos jonkinmoista juhla-asua hautajaisvierailla. Kaikista yleisin moka oli ehdottomasti kireät minimekot, yleensä jotain pitsiä tai lycraa. Ilman sukkahousuja. Ei voi käsittää.

Vierailija kirjoitti:

Anoppini ilmestyi häihimme kokomustassa asussa. Esikoispojasta luopuminen taisi olla hänelle paljon kovempi paikka, kuin mitä olin etukäteen kuvitellut. Kun sitä varten kerran piti häihin pukea päälle suruasu. 😒

Minun isomummini pukeutuu juhlaan kuin juhlaan kokomustaan mekkoon. Hänelle se on juhlavaate, ei protesti.

Siskon mies tuli isämme hautajaisiin villapaidassa, housut taisivat olla farkut vai oliko peräti verkkarit, en muista. Täysi puupää muutenkin

Minäkin ihmettelen aina ns. kitinää "ahdistavista" juhlavaatteista.

Ihan "samanlaisia" ne juhlavaatteet on mitä verkkarit/farkutkin, malli ja materiaali vaikuttaa siihen miltä se vaate tuntuu päällä. Jos kittanaa tekokuitua päällä, tottakai se ahdistaa! Kun ostaa oikean kokoisia vaatteita luonnon materiaaleja suosien, niin ei ahdista.

Jos on joku "inhokki" esim. sukkahousut voi välttää ne käyttämällä housuja/pitkää mekkoa tm.

Samoin korkokenkiä on erilaisia, ja myös matalat kengät (kunhan siistit) on ihan ok.

Trine kirjoitti:

Joku valitti, että pitää hankkia epämukava juhlavaate.

No ÄLÄ hyvä ihminen osta epämukavaa vaatetta.... kuka siihen pakottaa? 

Jos ei tunne oloaan mukavaksi hameessa/mekossa tai suorissa housuissa, niin mitä vaihtoehtoja jää?

Vierailija kirjoitti:

Siskon mies tuli isämme hautajaisiin villapaidassa, housut taisivat olla farkut vai oliko peräti verkkarit, en muista. Täysi puupää muutenkin

Minä ja mieheni oltiin molemmat farkuissa isäni hautajaisissa, olin kyllä kertonut kutsussa että kyseessä ei ole pukujuhlat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin eräissä kihlajaisjuhlissa, joihin oli selkeästi merkitty pukukoodi. Vieraat ja isäntäpari olivat pukeutuneet tyylikkäästi polvipituisiin mekkoihin, miehillä kauluspaidat, muutamalla puvuntakki.  Naiset olivat laittaneet kauniit meikit ja nähneet vaivaa hiustensa kanssa ja isäntäpariskunta oli nähnyt vaivaa juhlapaikan ja ruokien suhteen. Paikalle lompsi sitten pariskunta farkuissa ja t-paidoissa, olutpulloja heilutellen. Kyllä siinä yhden jos toisen kulmat kohosivat. 

0/5 Kuka muka juhlii nykyisin kihlajaisia yhtään mitenkään? Puhumattakaan että järjestetään pönötysjuhlat. Jollakin satuilijalla kulmakarvat kohoilee milloin missäkin juhlissa olutpullojen kanssa lompsijoiden takia. Liekö aina samat mielikuvituslompsijat.

En oo kyllä koskaan kuullutkaan mistään kihlajaisjuhlista. Ja mulla iso karjalainen suku, kutsu olisi tullut postissa jos sellaset olisi jossain pidetty.

Mitä lie höpöromantikkojen nykykakkakekkereitä. Kukaan normaali ei kyllä kihlajaisia vietä.

Vierailija kirjoitti:

Viime talvena olin kaverini häissä ja, vaikka aikuiset olivat asiallisesti pukeutuneita, niin moni lapsista oli silti paikalla rymyvaatteissa, ihan sen näköisinä, kuin olisivat häiden sijasta menossa pulkkamäkeen. Monilla oli verkkarit, osalla myös vaatteet likaisina, tytöillä edellispäivän hapsottavat kampaukset, pojilla hiihtopipot sisätiloissa.

Jostain syystä suomalaisilla on käsitys, että vielä kouluikäistenkään lasten ei tarvitse noudattaa pukukoodia. Mistä tällainen käsitys on tullut? Ja eikö nuoret tytötkään enää halua pukeutua hienoihin mekkoihin, kun ollaan pukujuhliin menossa?

Periaatteessa samaa mieltä, mutta tämä ilmiö on kyllä ollut jo pitkään. Itse olin lapsi 80-90-luvulla, ja äitini aina päivitteli sitä kun esim. serkun esikouluikäiset lapset tulivat synttärikutsuille pelkissä sukkiksissa ja t-paidoissa. Joten ilmeesti aina on ollut sekä niitä pukeutujia että niitä hälläväliä-tyyppejä.

Siis häissä vierailla PUNAINEN mekko! En voi käsittää,miten joku ei tiedä itsestäänselvää etikettiä....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun teinitytär oli serkkunsa rippijuhlissa polvipitusissa farkkusortseissa ja t-paidassa, ei sillä ole juhlavaatteita sen paremmin. Oisko pitänyt jättää sitten menemättä?

Olisi. Koko perheen jos ei sen vertaa ole järkeä että lasta komennetaan pukeutumaan kunnolla. Olisiko vaikeaa laittaa pitkät housut tai hame?

Ja hän, joka ihmettele ettei juhlien järjestäjä loukkaannu ja kysele toisten pukeutumisesta, luuletko ettei niin käy?

Päin naamaa harvempi kehtaa sanoa että joku on väärin pukeutunut ja Suomessa on joku ihme tapa hiljaisesti kiristää juhlien järjestäjää "tulen sellaisena kun olen tai en tule ollenkaan". Jäätkööt tulematta jos ei arvosta muita ihmisiä tai itseään.

En mä siellä juhlissa ollut, oli mummonsa, serkkunsa ja tätinsä kanssa. Ja huom, eivät olleet kirkossa, vaan kotijuhlissa.

Onneksi meidän suvussa ei ole tollasia kireänutturaisia luiskaotsia kuin sinä, tärkeämpää on että menee paikalle, kuin se miten ja missä asussa pönöttää. Sitäpaitsi onneksi karjalaisessa suvussa ei pönötetä, vaan nauretaan ja jopa halaillaan. Ruoka on tärkeintä ja huumori.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siskon mies tuli isämme hautajaisiin villapaidassa, housut taisivat olla farkut vai oliko peräti verkkarit, en muista. Täysi puupää muutenkin

Minä ja mieheni oltiin molemmat farkuissa isäni hautajaisissa, olin kyllä kertonut kutsussa että kyseessä ei ole pukujuhlat.

Meillä tällaista mainintaa ei ollut. Isä oli eläessään aina tarkka että me lapsetkin menimme juhliin ja varsinkin kirkkoon siististi pukeutuneina.

Vierailija kirjoitti:

Anoppini ilmestyi häihimme kokomustassa asussa. Esikoispojasta luopuminen taisi olla hänelle paljon kovempi paikka, kuin mitä olin etukäteen kuvitellut. Kun sitä varten kerran piti häihin pukea päälle suruasu. 😒

Miksi sulhanen pukeutuu myös mustaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin eräissä kihlajaisjuhlissa, joihin oli selkeästi merkitty pukukoodi. Vieraat ja isäntäpari olivat pukeutuneet tyylikkäästi polvipituisiin mekkoihin, miehillä kauluspaidat, muutamalla puvuntakki.  Naiset olivat laittaneet kauniit meikit ja nähneet vaivaa hiustensa kanssa ja isäntäpariskunta oli nähnyt vaivaa juhlapaikan ja ruokien suhteen. Paikalle lompsi sitten pariskunta farkuissa ja t-paidoissa, olutpulloja heilutellen. Kyllä siinä yhden jos toisen kulmat kohosivat. 

Kihlajaisjuhlat? Millä vuosikymmenellä?

Paremmat piirit juhlivat niitä tietenkin. Samoin vähän huonommatkin piirit kyllä...

Mainitse nimeltä yksi ei-kuninkaallinen, joka juhlii kihlajaisia.

Aivan kuin joku rupeaisi täällä ystäviensä nimiä listaamaan

Että ketään julkkista ei tule mieleen? Ei se sitten kovin tavallista voi olla. Hääjuhlista sen sijaan on ollut lehtijuttu jos toinenkin.

En lue juorulehtia, iltapuluja tai seiskaa, joten eipä nuo julkkikset muutenkaan kovin tuttuja ole. Oli yleisiä tai ei, myös omassa porukassani juhlitaan jotenkin kihloihin menoa. Olemme isossa kaupungissa (ei Hki) asuvia kaksi-kolmekymppisiä ihmisiä, joita yhdistää, ja nyt sanon sen tämän palstan kirosanan, akateeminen koulutus. Enpä ole koskaan itsekään ajatellut, että näissä juhlissa olisi jotain ihmeellistä, vuoden sisällä olen ollut kaksissa. Tästäpä aiheesta saisikin ihan mielenkiintoisen sosiologisen tutkimuksen 

Tosiaankin. Itse en ole kihlajaisia viettänyt itse, enkä ole tuttavapiirissäkään kenenkään kuullut näin tehneen. Olemme kaikki samoin akateemisia ja suhteellisen hyvässä sosioekonomisessa asemassa, jos niin saa sanoa.

Olisi kyllä todella mielenkiintoista tietää, miksi joissain näitä juhlia on ja toisissa ei, meitäkin kun yhdistää kanssasi siis tuo sos.ek. tausta eli mikä on tosiaan se tekijä? Asuinseutu, tavat, se että muut saavat idean muilta kaveripiirin jäseniltä, vai mikä? En ole koskaan oikein osannut edes kyseenalaistaa kihlajaisia, kun niiden vietto on aina ollut niin itsestäänselvää.

se, jota lainasit 

Onko teillä päin suomenruotsalaista (siis ihan tavallisia tomaatinviljelijöitä Närpiöstä tms) taustaa? Mä luulen, että sieltä ainakin mun tuttavapiiri on saanut vaikutteita näistä pohjanmaalaisten tavoista ? - siis että esim myös kihlajaisista voidaan viettää isolla porukalla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun teinitytär oli serkkunsa rippijuhlissa polvipitusissa farkkusortseissa ja t-paidassa, ei sillä ole juhlavaatteita sen paremmin. Oisko pitänyt jättää sitten menemättä?

Olisi. Koko perheen jos ei sen vertaa ole järkeä että lasta komennetaan pukeutumaan kunnolla. Olisiko vaikeaa laittaa pitkät housut tai hame?

Ja hän, joka ihmettele ettei juhlien järjestäjä loukkaannu ja kysele toisten pukeutumisesta, luuletko ettei niin käy?

Päin naamaa harvempi kehtaa sanoa että joku on väärin pukeutunut ja Suomessa on joku ihme tapa hiljaisesti kiristää juhlien järjestäjää "tulen sellaisena kun olen tai en tule ollenkaan". Jäätkööt tulematta jos ei arvosta muita ihmisiä tai itseään.

Millä tavalla se hame tai pitkät housut ovat paremmat kuin sortsit?

En tiedä, ehkä siistimmät? Asiallisemmat? Juhlavammat? Miltä susta itsestä tuntuu?

Miten hame on asiallisempi kuin polvipituiset sortsit? Hameessahan on yhteys genitaaleihin, minusta ei ollenkaan asiallinen asu, varsinkaan teinitytölle, kun tietää että juhlissa aina miehiäkin on, joiden silmät ja mielikuvitus harhailee.

Eihän poikiakaan hameeseen pueta.

Vierailija kirjoitti:

Naisten kannattaa hankkia yksi polvipituinen lyhythihainen tai puolihihallinen musta mekko, kropan ja maun mukaan vähän myötäilevä (ei kuitenkaan liian kireä) tai löysemmin istuva, jossa on säällinen kaula-aukko. Mekko voi olla hihatonkin jos siihen päälle on bolero tai kevyt siisti neuletakki/jakku. Tätä mekkoa voit pitää hautajaisissa, rippijuhlissa, ylioppilasjuhlissa ja muissa valmistujaisissa, 50-vuotisjuhlissa, työpaikan pikkujouluissa, teatterissa, ravintolaillallisella ja työhaastattelussa asusteiden määrää ja laatua  sekä meikkiä ja kampausta vaihtelemalla. Jos et ole yhtään mekkotyyppi, niin vastaavasti kunnon kankaasta tehdyt mustat housut (ei trikoo) ja yksivärinen kuvioton musta paita, joka voi olla joustavakin jos esim. paitapuserot ei istu hyvin ruumiinrakenteesta johtuen.

Hyi helvetti, millä vuosisadalla elät. Minä en hametta päälleni pue, mutta onneksi jätän useimmat juhlat myös välistä, ei tarvitse kenenkään pyörtyä ja imppailla hajusuolaa, kun nainen ilmestyy HOUSUISSA juhliin.

Joissain kuvatuista tapauksista on ollut selvästi kyse tietoisesta epäkohteliaisuudesta ja välinpitämättömyydestä. 

Useimmissa näistä tapauksista kuitenkin epäkohteliaisuutta ja huonoa käytöstä osoittaa itse kuvauksen kirjoittaja, joka kokee juhlavieraana oikeudekseen arvostella ja taivastella muiden pukeutumista ja tyylitajua. Käsittämätöntä miten joku menee esimerkiksi hautajaisiin ARVOSTELEMAAN VAINAJAN LASTEN PUKEUTUMISTA. Eiköhän vainajan ja lastensa välinen arvostus ja kunnioitus ole kiinni ihan muista asioista kun hautajaisetiketin noudattamisesta. Tuon moukkamaisempaa käytöstä on vaikea kuvitella.