Lue keskustelun säännöt.
Mikä kirja sulla on kesken juuri nyt?
Kommentit (12467)
Vierailija kirjoitti:
Äänikirjana Yuval Noah Hararin Sapiens, Ihmisen lyhyt historia
En ole lukenut, ainoastaan selaillut, mutta silti ihmettelen tuon kirjan suosiota. Suosio ei voi johtua siitä, että kirja olisi jotenkin lumoavasti kirjoitettu, vaan sen täytyy johtua ajastamme. Ehkä Harari tekee vaikeista ja monimutkaisista asioista helppoja, hutaisee synteesejä, kuten olen kuullut väitettävän, ja vaikean maailman, tai ihmiskunnan, paketoiminen nopeasti ja vaivattomasti valmiiseen lahjapussiin on se mistä nykykuluttaja pitää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas yks Waltarin historiallinen romaani lähdössä alkuun. Edellinen oli tosin niin hyvä että siitä pitänee hetki toipua. Kohta nekin olen lukenut kaikki, yhyy.
Alkuviikosta luin yhden parisataa sivusen pokkarin joka ei ollut kovin kaksinen.
Mulla on vielä monta Waltarin historiallista romaania lukematta! Löysin tavaroistani Mikael Hakimin viroksi, pitäisköhän lukea se :D
ApItse luin juuri Karvajalan viimeksi :P Meinasin vähän hypätä Hakimin yli ja säästää sen ehkä viimeiseksi että olisi siellä sitten sokerina pohjalla.
Sä taidat olla todellinen Waltari-fani! Mä en ole Waltaria hirveästi lukenut, mutta Sinuhen kuuluu kyllä suosikkeihini. Jossain vaiheessa tulee varmasti sellainen olo, että haluan lukea Waltarin tuotannon, joten en nyt pinnistä. Mikä on sun suosikkisi?
Ap
En minä fanista tiedä :D Olen noita hänen historiallisia romaaneja aina vaan kirjastossa käydessäni napannut mukaan ja vähitellen niitä saanut luettua. Pidän Waltarin tavasta käsitellä asioita ja hänen omalaatuisesta (ehkä hieman mustasta) huumoristansa. Lähinnä harmittaa siinä että kun ne loppuvat kesken että täytynee keksiä jotain uutta luettavaa. Toki muutakin luen mutta noihin Waltareihin jää aina koukkuun.
Sinuhe on kyllä todella hyvä ja varmaan myös näistä se oma suosikki.
Suon villi laulu - ei ole turhaan kehuttu tätä kirjaa, aivan mahtava tunnelmaltaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin juuri Henriikka Rönkkösen Määmatka:n. Taattua roisia rönkköstä!
Selailin kerran Akateemisessa kirjoja ja vastaan tuli tämä Rönkkönen. Kirja aukesi kohdasta, jossa kertoja kuvailee seikkaperäisesti miten nuolee miehen anusta. Pistin kirjan kiinni ja tuomitsin Rönkkösen huomiohakuiseksi kaupunkisinkuksi, joka on viimein keksinyt, miten elättää itsensä heppoisella tavalla.
En tiedä sinusta, mutta minusta ei olisi kovinkaan "heppoista" elättää itsensä kirjoittamalla rohkeasti tuollaisista asioista omalla nimellään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin juuri Henriikka Rönkkösen Määmatka:n. Taattua roisia rönkköstä!
Selailin kerran Akateemisessa kirjoja ja vastaan tuli tämä Rönkkönen. Kirja aukesi kohdasta, jossa kertoja kuvailee seikkaperäisesti miten nuolee miehen anusta. Pistin kirjan kiinni ja tuomitsin Rönkkösen huomiohakuiseksi kaupunkisinkuksi, joka on viimein keksinyt, miten elättää itsensä heppoisella tavalla.
En tiedä sinusta, mutta minusta ei olisi kovinkaan "heppoista" elättää itsensä kirjoittamalla rohkeasti tuollaisista asioista omalla nimellään.
Mä oon tästä kyllä samaa mieltä. En erityisesti tykkää Rönkkösestä, olen kyllä yhden hänen kirjansa lukenut, mutta ei hän nyt varmasti ihan syyttä ole tuohon asemaan noussut. Kyllä hänen kirjoitustensa täytyy puhutella laajempaa yleisöä, ei hän muuten julkaisisi useampia kirjoja. Kaikki ei ole kaikille, eikä tarvitsekaan olla.
Ap
Kjell Westön Tritonus, viimeiset parikymmentä sivua jäivät vielä huomiselle
Alkuun käynnistysvaikeuksia, ehkä minulla ehkä Westöllä, ehkä meillä molemmilla. Hiljalleen kuvio aukesi ja olen nauttinut teoksesta paljon kynttilänvalossa ja sateen ropistessa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elisabeth Goudgen Vihreän delfiinin maa. Ihana vanha kirja johon silloin tällöin palaan.
John Perkinsin Confessions of Economic Hit Man
Olen lukenut eräistä lähteistä, että on fiktiota, kirjoittajan mukaan faktaa. Kummasti todellisuuspohjaa näyttäisi olevan kun vähän historiaan tutustuu. Joka tapauksessa ajatuksia herättävä kirja, vaikka vasta alussa olen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
konmari työnilon löytämisen taika. Sain tästä innon siivota työpisteeni kesken kirjan lukemisen, suosittelen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Leena Lehtolaisen Valapatto. Ihan hyvä jännäri.
Lianne Moriarty: Tavalliset pikku pihajuhlat. Olen ahminut Moriartyn lähes koko käännetyn tuotannon tänä kesänä. Taas kerran tarkkanäköistä ja viihdyttävää kuvausta perhe- ja ystävyyssuhteista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tara Westover: Opintiellä. Todella mielenkiintoinen muistelmateos. Suosittelen.
Robert Wilton: The Last Days of the Romanovs
Raportti vangitun tsaariperheen synkistä kohtaloista, murhasta 1918 ja syyllisistä sekä Sokolovin tutkintakomitean suorittamista tutkimuksista ja harvoin nähdyistä valokuvista murhapaikalta.
Pitkään vaiennettu kirja historiallisesta rikoksesta. En suosittele heikkohermoisille.
Nyt viimeisin kirja jonka kohta olen lukenut on Orange is the new black ( vuosi vankilassa) Piper Kerman. En tiennyt sarjasta mitään tai ollut katsonut sitä, enkä myöskään kirjan todellisuuspohjaa. Minusta kirja oli ihan mukava luettava ja parasta oli hyvä kuvaus sekä ihmisten väliset suhteet ja sellainen ihmillinen kuvaus tavallisesta elämästä. Myös pienien ilonhetkien jakaminen sekä toisten puolesta iloitseminen oli minusta aika ihmeellistäkin sellaisessa paikassa ja juuri niiden ihmisten kesken. Ehkä vankilasta sai paremman kuvan ja ymmärsi, että ihmiset muodostavat sielläkin ystävyyssuhteita ja saavat myös tukea toisiltaan. Moni saattaa auttaa muita paljon ja tehdä toisen elämästä helpompaa. Jotenkin se liikuttikin ja ajattele, että jos nuo ihmiset pystyvät tuohon niin monen muunkin pitäisi pystyä ja joskus ajatella toisin. Sinällään arvattava kirja, mutta kuitenkin minusta hyvä lukukokemus.
Vierailija kirjoitti:
Tara Westover: Opintiellä. Todella mielenkiintoinen muistelmateos. Suosittelen.
Kaikki ne tietämäni ihmiset, jotka ovat Opintiellä lukeneet, ovat moittineet sitä jotenkin hengettömäksi tai tylsäksi kerronnaksi. Itse en ole teosta lukenut, niin en osaa tarkemmin kuvailla asiaa, mutta ilmeisesti jokin siis tökkii, vaikka lukija kuinka yrittäisi päästä kirjan imuun. Olet ilmeisesti lukenut tuon jo loppuun tai ainakin melkein? Miten itse kuvailisit kerrontaa?
Nämä kolme:
Lauri Viidan Moreeni
A-L Härkösen Ei kiitos
Hans-Ulrich Horsterin Lapsi 312
Kaksi jälkimmäistä olen lukenut jo aiemmin. Tuo Lauri Viidan on ihanaa kieltä ja se kiehtoo tällä hetkellä eniten noista kolmesta.