Mikä kirja sulla on kesken juuri nyt?

Kate Morton: Talo järven rannalla

Umberto Econ "Ruusun nimi"

Tekisi mieli rehellisesti keskeyttää työt ja mennä lukemaan tän "kirjoittamisen" sijasta:D

Rosa Liksom, Everstinna

JP Koskinen, Huhtikuun hiipuva rakkaus.

Dekkari, vaikka nimestä voisi päätellä muuta.

Pidä huolta äidistä, Kyung-sook Shin

Juuri avasin. Odotan innolla.

Lopetin juuri Rosamund Luptonin kirjan Afterwards. Jo oli kummallinen tarina! Koko juonikehitelmä ja tarinankerronta lepäsi sen pohjalla, että minä-kertoja (äiti) ja hänen apulaisensa (teini-ikäinen tytär) olivat henkiolentoja. Sen verran paljastan juonta, että tytär oli palavassa talossa (koulu), jonne äiti ryntäsi hänetä pelastamaan. Tyttären kehosta paloi 25 prosenttia ja äidin päähän putosi palavaa puutavaraa sen verran, että lääkärit sanoivat, ettei hän enää koskaan herää koomasta. Palo osoittautui tahallaan sytytetyksi, ja äiti ja tytär alkoivat henkiolentoina selvittää rikosta. Henkinä he pääsivät kaikkiin huoneisiin kuuntelemaan kaikkien osapuolien keskusteluja, ja äiti vielä autoissa (miehensä ja tämän poliisisisaren - henget siis kuitenkin tarvitsevat kulkuneuvoa ulkoilmassa!) ulos sairaalastakin kuuntelemaan ja katselemaan epäiltyjen elämää. 

Tavallaan kirja oli täysin epäuskottava, juuri kuvailemistani syistä, ja tavallaan mielenkiintoinen rikoksen selvitystarina, kunhan upposi juoneen mukaan eikä välittänyt monesta epäloogisesta ja käsittämättömästä kiemurasta niin juonenkehittelyssä kuin henkilöhahmokaartissakin. Loppu oli kyllä aikamoista sokerihuttua, jonka oli tarkoitus liikuttaa lukija kyyneliin, mutta enpäs vain liikuttunut. Arvosana 6-/10.

Vierailija kirjoitti:

Kertoo kanoista :D

Voi juku :D

Mä en olee vieläkään aloittanut mutta se karhuryhmästä kertova kirja olisi sellainen mikä kiinnostaa.

Matka mullan alle – kuolematyöntekijöiden arki (Gustaf Molander). Kirja kertoo Molanderin kuolematyöntekijöiden työstä tekemästä tutkimuksesta. Tosi mielenkiintoinen. Valitettavasti kirjaa lukiessa tulee konkreettisesti myös mieleen, miltä tuntuisi, jos oma puoliso, lapsi, vanhempi jne. olisi siinä ruumiina, hautaustyöntekijöiden laitettavana. Tai ehkä se ei ole "valitettavasti", ehkä se on ihan hyvä juttu. Elämä on rajallista. Silti välillä riipoo syvältä. Suosittelen, jos aihe kiinnostaa.

Ap

Taas yks Waltarin historiallinen romaani lähdössä alkuun. Edellinen oli tosin niin hyvä että siitä pitänee hetki toipua. Kohta nekin olen lukenut kaikki, yhyy.

Alkuviikosta luin yhden parisataa sivusen pokkarin joka ei ollut kovin kaksinen.

Vierailija kirjoitti:

Taas yks Waltarin historiallinen romaani lähdössä alkuun. Edellinen oli tosin niin hyvä että siitä pitänee hetki toipua. Kohta nekin olen lukenut kaikki, yhyy.

Alkuviikosta luin yhden parisataa sivusen pokkarin joka ei ollut kovin kaksinen.

Mulla on vielä monta Waltarin historiallista romaania lukematta! Löysin tavaroistani Mikael Hakimin viroksi, pitäisköhän lukea se :D

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas yks Waltarin historiallinen romaani lähdössä alkuun. Edellinen oli tosin niin hyvä että siitä pitänee hetki toipua. Kohta nekin olen lukenut kaikki, yhyy.

Alkuviikosta luin yhden parisataa sivusen pokkarin joka ei ollut kovin kaksinen.

Mulla on vielä monta Waltarin historiallista romaania lukematta! Löysin tavaroistani Mikael Hakimin viroksi, pitäisköhän lukea se :D

Ap

Itse luin juuri Karvajalan viimeksi :P Meinasin vähän hypätä Hakimin yli ja säästää sen ehkä viimeiseksi että olisi siellä sitten sokerina pohjalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas yks Waltarin historiallinen romaani lähdössä alkuun. Edellinen oli tosin niin hyvä että siitä pitänee hetki toipua. Kohta nekin olen lukenut kaikki, yhyy.

Alkuviikosta luin yhden parisataa sivusen pokkarin joka ei ollut kovin kaksinen.

Mulla on vielä monta Waltarin historiallista romaania lukematta! Löysin tavaroistani Mikael Hakimin viroksi, pitäisköhän lukea se :D

Ap

Itse luin juuri Karvajalan viimeksi :P Meinasin vähän hypätä Hakimin yli ja säästää sen ehkä viimeiseksi että olisi siellä sitten sokerina pohjalla.

Sä taidat olla todellinen Waltari-fani! Mä en ole Waltaria hirveästi lukenut, mutta Sinuhen kuuluu kyllä suosikkeihini. Jossain vaiheessa tulee varmasti sellainen olo, että haluan lukea Waltarin tuotannon, joten en nyt pinnistä. Mikä on sun suosikkisi?

Ap

robin cook-virus

aisak dooniel

Luin juuri Henriikka Rönkkösen Määmatka:n. Taattua roisia rönkköstä!

Lainasin kesälukemiseksi huvin vuoksi lastenkirjan, jota en ole koskaan lukenut: Astrid Lindgrenin Mio poikani Mio. Oli hauska lukea selkeää ja soljuvaa hyvät vastaan pahat -tarinaa, lisänä Ilon Wiklandin ihanat kuvitukset. Ihan hyvin voi lukea aikuisenakin!

Vierailija kirjoitti:

Kuningashuone. (Viimeinkin!)

Ihailen Mantelin tapaa kirjoittaa. Vaikka tässähän lopputulema on jo tiedossa jos vähänkään historiaa tuntee, ja oikeastaan on vähän pakkokin harrastaa historian opiskelua, jotta asiat aukeaa paremmin. Oonkin nyt samalla innostunut mm. Alison Weirin historiaoppaista, nytkin lueskelen samalla myös Weiriltä Mary Boleynin kohtaloa (vaikka englannin taitoni huono onkin)

Vierailija kirjoitti:

Pidä huolta äidistä, Kyung-sook Shin

Juuri avasin. Odotan innolla.

On oikeasti koskettava eikä mikään tarkoituksellisen nyyhky kuten Leijat kaikuivat vai mikä se nyt oli se Tuhat loistavaa poikaa.

Vierailija kirjoitti:

Luin juuri Henriikka Rönkkösen Määmatka:n. Taattua roisia rönkköstä!

Selailin kerran Akateemisessa kirjoja ja vastaan tuli tämä Rönkkönen. Kirja aukesi kohdasta, jossa kertoja kuvailee seikkaperäisesti miten nuolee miehen anusta. Pistin kirjan kiinni ja tuomitsin Rönkkösen huomiohakuiseksi kaupunkisinkuksi, joka on viimein keksinyt, miten elättää itsensä heppoisella tavalla.