Mikä kirja sulla on kesken juuri nyt?
Kommentit (12467)
Vierailija kirjoitti:
Sirkka on mullakin menossa. Paikoitellen hauskaa tekstiä, mutta haloo, käyttääkö kukaan rajoittunut täti-ihminenkään nykyään oikeasti jotain jakkupukuja, ja miksi nuori ihminen puhuu tyyliin " kyllä ei juu ole" kuin joku mielensäpahoittaja. Hetkittäin ärsyttävä kliseisenä ja kaavamaisena, mutta pohjimmiltaan puhuu yksinäisyydestä aika ahdistavasti.
Mä yritin lukea tätä Sirkkaa, mutta jätin kesken, koska mun mielestä tekijä kirjoittaa liian pakinanomaisesti. En jaksa sellaista. Tyyliin: Sirkka katsoo ikkunasta. Sirkka näkee siellä autoja. Niistä Sirkalle tulee mieleen se, kun tapahtui niin ja niin. Sirkka ei pidä näkemästään. jne. Ei nyt ihan noin karrikoidusti, mutta tuota tarkoitan. Kokonaisen kirjan verran ei jaksa tuota sirkka sirkka sirkkaa.
Tommi Liimatta: Jeppis 2. Vaivatonta tekstiä ja 80-luvun lapselle arjen nostalgiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sirkka on mullakin menossa. Paikoitellen hauskaa tekstiä, mutta haloo, käyttääkö kukaan rajoittunut täti-ihminenkään nykyään oikeasti jotain jakkupukuja, ja miksi nuori ihminen puhuu tyyliin " kyllä ei juu ole" kuin joku mielensäpahoittaja. Hetkittäin ärsyttävä kliseisenä ja kaavamaisena, mutta pohjimmiltaan puhuu yksinäisyydestä aika ahdistavasti.
Mä yritin lukea tätä Sirkkaa, mutta jätin kesken, koska mun mielestä tekijä kirjoittaa liian pakinanomaisesti. En jaksa sellaista. Tyyliin: Sirkka katsoo ikkunasta. Sirkka näkee siellä autoja. Niistä Sirkalle tulee mieleen se, kun tapahtui niin ja niin. Sirkka ei pidä näkemästään. jne. Ei nyt ihan noin karrikoidusti, mutta tuota tarkoitan. Kokonaisen kirjan verran ei jaksa tuota sirkka sirkka sirkkaa.
Minä ymmärsin sen niin, että sillä tavalla aspergeri ajattelee, kuvaillaan hänen sisäistä ääntään. Tai kirjailija on pyrkinyt tällä tehokeinolla siihen. Minua se ei häirinnyt yhtään, päin vastoin.
Simone Buchholz, Krokotiiliyö.
Huumausainedekkari, jossa sankarina on naispoliisi, joka ryyppää, tupakoi ja elää kuten haluaa. Hahmo on jotenkin lapsellisen tekemällä tehty antinainen. Toinen ärsyttävä asia kirjassa on saksan kielen Sie-sanan suomentaminen aina teitittelyksi. Koomista, kun roistot teitittelevät toisiaan! Ylöjärveläinen Huippu-kustantamo on tehnyt hyvää työtä: kirja on napakka ja väljästi ladottu ja siksi helppo lukea.
Emma Luoma, Vain huonoja vaihtoehtoja
Lääkärisisko tulee huolehtimaan onnettomuudessa halvaantuneesta veljestään ja aloittaa kotikaupnkinsa terveyskeskuksessa. Jotain outoa on tekeillä. Jännittävä ja helppolukuinen.
Westend. Juuri sain päätökseen. Tykkäsin tosi paljon, koskettava, vaikka omaa kokemusta lamasta ei olekaan.
En mä lue kirjoja, se on populismia, taviksille tarkoitettua, olen intellektuelli.
Gardellin Ehdottoman rakkauden muistolle loppui. Hienoa kieltä, hyvä suomennos, vaikka kritisoisin kyllä joitain suomentajan tekemiä ruotsin oikeinkirjoituksen mukaisia ratkaisuja. Gardell kirjoittaa mukaansatempaavasti lapsuudestaan, ja kirjaa lukiessa tuntuu kuin Gardellin äiti Ingegärd olisi vanha tuttu, niin elävästi hän piirtää tämän hahmon. Myös pikku hiljaa kirjan myötä paljastuvat tapahtumat toimivat ikään kuin salapoliisikurjan mysteerinä. Todella hieno lukukokemus.
Nyt aloitin Jo Nesbøn Verta lumella -nimistä kirjaa, jonka sain lahjaksi. En lue dekkareita just koskaan, joten eiköhän tää oo hyvää vaihtelua!
Ap
Cecilia Samartin, Kirottu kauneus.
Kertomus ystävyydestä, toivosta ja selviämisestä ihmiskaupan syövereissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lievähköä koti-ikävääni helpottamaan
Jalo Heikkisen "Suomussalmi, kotiseutu : kaihoisia katkelmia". O tätä nostalgian määrää!! :o
Kellä älykääpiöllä voi olla Suomussalmelle ikävä... Ite en kaipaa muualle kuin aurinkoon.
Niin tietysti - sinultahan se toki on pois jos joku kotiinsa kaipaa...
Minä lähtisin kotiin heti jos ei olisi velvollisuuksia ja perhettä täällä ja muuta.
"Kuulkaa korpeimme kuiskintaa / Jylhien järvien loiskintaa ..."
Onpa vanha ketju! :D Joka tapauksessa meneillään Maaret Kallion Lujasti lempeä.
Luen huvikseen ensimmäistä kertaa aikoihin ja valitsin Donna Tartin Jumalat juhlivat öisin. Tykkään!
Aila Ruoho: Vartiotornin varjossa
Pidän Ruohon kirjoista ja tavasta kirjoittaa
Mikko Rimminen Jos se näyttää siltä
Vasta aloitin, joten en tiedä miten tarina etenee ja pidänkö kjrjasta. Lukeminen sujuu hitaasti kun nautiskelen Rimmisen keksimistä (?) sanoista.
Taija Tuomisen Kuningaskobra. Huh. On mullakin rankkoja lapsuuskokemuksia, mutta tää on kyllä yliveto.
Olisi pitänyt lukea ensin sen edeltäjä Tiikerihai, mutta luen sen sitten kun olen lukenut tämän.
Sujuva kirjoittaja, mutta onkin kirjoittamisen ammattilainen ja opettaja. Suosittelen ja en suosittele, vastuu on näet lukijalla.