Mikä kirja sulla on kesken juuri nyt?
Kommentit (12467)
Juno Dawson, Mallikappale
Aivan juuri ilmestynyt kirja muotiteollisuuden likaisista puolista ja nuoren tytön mallinurasta.
Vierailija kirjoitti:
Pirjo Puukko, Kunnes jalkasi kantavat
Olipa hyvä kirja! Elli syntyy 1927 ja äiti kuolee tuberkuloosiin, mummokin kuolee ja ilkeät tädit ja pappa jäävät Ellin huoltajiksi. Sota-aika ravistelee, elämä ja järkiavioliitto vie Elliä maalta Mikkelin kautta Helsinkiin ja perheenäidiksi. Ellin tytär Anita on toinen kertoja. Tutstutaan yliopistomaailmaan, Etykin kokoukseen ja rakkaussuruihin. Todenmukaista Suomen historiaa ja sitkeiden naisten historiaa. Suosittelen.
Vierailija kirjoitti:
Peter Robinson - Many Rivers To Cross. Juuri aloitettu, vasta sivulla 11. Tosin jo siihen mennessä Robinson (Kanadassa asuva, mutta Briteissä syntynyt ja Britanniaan kirjansa sijoittava) on roolihenkilönsä suulla ehtinyt kertoa oman(?) mielipiteensä niin Brexitistä kuin USA:n tämänhetkisestä presidentistäkin. Eivät olleet kovin mairittelevia kumpainenkaan. :D
No niin, nyt se on luettu. Alan Banks -kirjoja on 26, joista 25 olen lukenut. Muistaakseni Dead Right on lukematta, koska sitä en ole kirjastosta löytänyt. Noista 25:stä suunnilleen 23:sta olen pitänyt, useimmista hyvin paljon, mutta kaksi viimeisintä ovat tuntuneet kovin raskailta ja jotensakin pakkopullalta. Peter Robinson kiertää kehää, juoni on pitkäpiimäistä ja tunnen ärsyyntyväni tietyistä piirteistä tekstissä. Enkä näköjään ole yksin; monet goodreads.com:iin arvosteluja kirjoittaneet niin tämän kuin edellisenkin Banksin, Careless Loven, kohdalla ovat ottaneet esille samoja ärsytyksen kohteita kuin minä. Miksi jokainen nainen, joka vilahtaa sivuhenkilönä kirjassa, on hehkän kaunis ja valokuvamallin piirteet omaava? Miksi melkein jokainen nainen, joka vilahtaa sivuhenkilönä kirjassa, flirttailee yli kuusikymppisen Banksin kanssa häpeämättä ja usein vielä päätyy yhden yön suhteeseen tai vähän pitempäänkin suhteeseen tämän kanssa ja itse ovat korkeintaan kolmekymppisiä? Siis onko Alan Banks Peter Robinsonille alter ego, jonka kautta vanheneva kirjailija voi suoda itselleen sankarin sädekehää naismaailmassa? Jos niin, niin kirjailija on suuressa vaarassa menettää suuren osan lukijakuntaansa, mutta ehkä hän laskee sen varaan, että vanhenevia miehiä tulee sitten lukijoiksi naisia enemmän? Niitä, jotka huutavat eläköön ja ajattelevat, että sitten kyllä minäkin, jos Bankskin.
Ja jos tuo olisi se ainoa ärsytyksen aihe, niin ehkä sen (nais)lukijana vielä kestäisin, mutta kun aihepiiri alkaa olla sitä samaa, mitä media tuuttaa meille tosielämästä koko ajan, niin Banks ehkä saa minulta olla rauhassa, jos Robinson vielä kirjasarjaa jatkaa. Ihmiskauppa, nuoret balkanilaiset seksiorjatytöt ja julma albanialaismafia länsimaiden kirouksena on pikkuisen liian todellista elämää lähellä. Kun uppoudun fiktioelämään kirjallisuuden kautta, haluan elää muuta elämää kuin mitä itse näen ja koen todellisuudessa. ihan tavallinen brittiläinen sarjamurhaaja olisi paljon mielenkiintoisempaa seurattavaa kuin ihmiskaupan uhrit ja näiden myyjien jäljittäminen. Niin, siinä vielä yksi valituksen aihe: puolet kirjasta menee erään entisen seksiorjan elämän pilaajan jäljittämiseen ja jäljittäjänä toimii nainen itse, ei Alan Banks. Banks ei edes tiedä asiasta mitään. Kyseessä on siis melkein romaani romaanissa, enkä ainakaan minä tykännyt tästä tyylikeinosta ollenkaan.
Eli kai pitäisi pistää piste Banksien hakemiselle kirjastosta. Peter Robinsonkin voisi melkein jättää Banksin jo eläkkeelle, eläkeikähän brittipoliiseilla on aika varhainen. Robinsonin kannattaisi harkita ihan muiden kirjallisten hankkeiden tekemistä, ns. stand alone -romaani Before The Poison oli oikein hyvä. Mutta sekin on vuodelta 2011, ehkä Robinsonin luomisvoima ja ajatuksen juoksu on alkanut ehtyä, täyttäähän mies tänä vuonna jo 70 vuotta.
Läckbergin Kultahäkki. Ihan kuin olisin lukenut tuhansia samanlaisia tekstejä aikaisemminkin. On kyllä niin kevyttä kamaa, että ei mitään rajaa. Booooring.
Siis mitä, kukaan ei oo kirjoittanut viiteen päivään mitään? 😱
Itselläni Sarenbrant: Avoimet ovet -dekkari.
Michaela Greyn Broken Rules löytyi yllättäen ilmaisena ja kun se löytyi myös ostolistalta, valitsin sen.
Riitta Konttinen, Aino Sibelius
Aina, jota kutsuttiin Ainoksi oli Jean Sibeliuksen vaimo, mutta henkilönä hänet tunnetaan huonommin. Kirja oli oikein hyvin kirjoitettu ja kuvitettu, antoi historiallista ajankuvaa ja henkilökuvaa koko Järnefeltien taiteilijasuvusta ja naisen asemasta 1870 - 1970 lukujen aikana. Suosittelen.
Mark Helprin: Talvinen tarina
The Oxford Handbook of Criminology. Useita kirjoittajia.
Alustavasti poikkeaa useimmista vastaavista tuomalla esiin enemmän eurooppalaista näkökulmaa ja tietoa.
Jill Santopolo kun sanat eivät riitä
Leila Slimani, Adèle
Seksiaddikti ja lapsena hyväksikäytetty Adèle pettää miestään satojen tuntemattomien kanssa, ei huolehdi lapsestaan ja laiskottelee toimittajana. Surullinen kirja.
Vierailija kirjoitti:
Luen huvikseen ensimmäistä kertaa aikoihin ja valitsin Donna Tartin Jumalat juhlivat öisin. Tykkään!
Tuo on minunkin suosikki. Olen lukenut sen useampaankin kertaan. Muista Donna Tarttin teoksista en niinkään ole pitänyt.
Mä aloitin Jo Nesbøn kirjan Verta lumella 2 – lisää verta. Nää dekkarit ei oo ihan mun juttu, mutta ihan sivistävää välillä lukea tätäkin genreä.
Ap
Liisa Keltikangas-Järvinen – Ujot ja introvertit
Mielenkiintoista luettavaa kun ainakin omassa lapsuudessani sain aina kuulla että olin ihan vääränlainen ihminen juuri ujouden ja introverttiyden takia.
Harry Potterit on aina kesken sillä jos vika kirja loppuu aloitan alusta, just nyt yöpöydällä lepää Harry Potter and the goblet of fire
Ruotsalainen Kirja missä päähenkilö juo marinellaa. Täältähän sekin asia selvis. En Ollu koskaan tästä vientituotteesta kuullutkaa!
Aku Ankka "Pieni askel Ankalle"
Laila Hirvisaari: Kruununpuisto