Kertokaa itsestänne te, jotka ette saa esim. Baarissa huomioita
Otsikossa tulikin aihe. Monesti kuulee, että kaikki saa baarissa tai kaikille on ottajansa, mutta monille rehellisesti ei ole.
Ystäväni ovat kauniita, joten se voi olla, että minua ei huomata senkään takia.
Olen 165 cm ja 58 kiloa. Tosi pitkä tukka,naamalta kuitenki ok korkeintaan. Kroppa mulla on urheilullinen. Pukeudun mekkoihin enemmän näin kesällä ja talvella enemmän farkut päällä. Olen hieman ujo, mutta pystyn kyllä puhumaan tuntemattomien kanssa. Korkeakoulun käynyt ja vakiduunissa.
Näin kesällä kun kaikki puuhastelee kesäheilojen kanssa, niin tekis mieli itkeä välillä, mutta ehkä parisuhde ei ole sit mun juttu.
Nyt varsinkin kun ikää on alkanut tulemaan, niin tämä asia on alkanut erillä tavalla surettaa.
Hyvää kesää kaikille
Kommentit (46)
Minun perusilmeeni on tosi totinen, ja menen aina jotenkin lukkoon, kun joku tulee jutulle. Yleensä ne sitten häipyykin äkkiä :(
Nimim. Yksinäinen vanhuusko edessä?
Vierailija kirjoitti:
En käy baareissa mutta olen n.180cm mies
---Muutaman kerran, kun olen saanut ryhmätilanteiden päätteeksi anonyymina palautetta, naispuoliset ovat kehuneet minua ja onpa joskus joku nainen suoraankin sanonut että minussa on jotain haluttavaa. Pari kertaa tiedän jonkun naisen olleen kuumana minuun mutta en ole antanut vastakaikua.
No jo on kummallista :O ja samanaikaisesti miehet valittaa yksinäistä elämäänsä ja sitä kun ei ole naista rinnalla
Miksi baarissa pitäisi saada huomiota? Kyllä siellä käydään muutenkin kuin krvän perässä.
"Vihainen perusilme" vaivana täälläkin, siksi en enää edes yritä livenä löytää seuraa.
Minut ylipaino muutti näkymättömäksi. Olen normaalimittainen, pitkät tummat hiukset, suuret tummat silmät ja ihan sievät kasvot. Kuppikoko on aina ollut suurehko. Pukeutumistyyli on klassinen rokahtavalla twistillä. 15 kiloa sitten oli vientiä ihan eri tavalla.
En osaa sanoa, olen ehkä liian tavallisen näköinen kun kukaan ei kiinnitä huomiota. En käytä irtoripsiä enkä kynsiä ja hiuksetkin on luomut, näytän varmaan harmaavarpuselta laitetumpien naisten rinnalla.
Ei ole löytynyt seuraa baarista, harrastusten parista, kauppareissulta, yhtään mistään.
Olen ruma (epäsymmetriset kasvot, iso nenä) mutta suurin vaikutus on käyttäytymisellä, asennoilla. Olen epävarna, enkä tee tuttavuutta tuntemattomien kanssa. Joskus olen huomannut, että hymyilemällä ja ulospäin suuntautuvalla asenteella tekee paljon . Katsoiko joku muuten telkkarista ohjelmaan miehille iskemistä opettavista ulkomaista yrityksistä?
N21 170cm/70kg, tummat lyhyet kiharat, pyöreähköt kasvonpiirteet, vähän roteva päärynä-mallinen vartalo, en meikkaa, usein mustat vaatteet, bändipaita ja mustat tiukat farkut+tennarit. On yksi tatuointi, sue me. Suosikki takkini on farkkurotsi. Pidän ulkonäöstäni ja tunnenkin olevani itsevarma. Olen laihtunut 20kg viimeisen vuoden aikana ja siksi rakastan itseäni nyt <3
Olen puhelias, minulla on mielipiteitä, haluan keskustella ja hassutella. Kuuntelen paljon musiikkia, käyn keikoilla ja festareilla, harrastan uimista ja taiteita. Minulla on matelija lemmikkinä. Tykkään laittaa ruokaa, pelaan, katson urheilua, rakastan hyvää olutta ja viiniä ja joskus on kiva vain möllöttää ja tehdä ei mitään.
Baarissa, otan tiskiltä juoman ja menen pöytään. En saa edes katseita. Juttelemaan ei tule kukaan. Eikä siinä, vaikka tulisikin. En osaa small talkia ollenkaan. Osaan jutella vain asiaa ja tämä estää minua tekemästä itse aloitteita. Sitten ystävieni seurassa olenkin jo ihan näkymätön. Ystäväni ovat hoikkia, kauniita ja pitkätukkaisia tyttömäisiä ja minua naisellisempia, sosiaalisesti lahjakkaampia naisia.
Olenkin jo vähän siinä uskossa, että saisin jonkunlaisen parisuhteen aikaan vain ystävyyden kautta. Hektinen treffikulttuuri, eli kolmansilta treffeiltä viimeistään sänkyyn, on liian nopeaa minulle. Täytyy oppia tuntemaan toinen ja ansaita luottamus molemmin puolin. Saada tae siitä, että toinen on liikkeellä parisuhde-mielellä eikä vain seksin perässä.
En häikäise ulkonäöllä ja kukapa nyt rumaa naista lähestyisi. No such thing as love at the first personality.
Missä kaupungissa käytte baarissa ja anniskeluravintoloissa. Täällä Tampereella on ainakin naisten iskemisessä se ongelma että ei ole ihmisiä, ja joskus klo 00.00 jälkeen viikonloppuna voi alkaa olemaan porukkaa. Ei jaksa enää 33-vuotiaana olla missää klo 4-5 asti.
Sinkkuna ei lähestytty ikinä. Parisuhteessa (ja nyttemmin avioituneena) taas tullut treffiehdotuksia jopa keskellä kirkasta päivää.
Kai se sitten jotenkin viestii rentoa asennetta, kun on vakiintuneessa suhteessa, eikä ns. halua päällä.
172cm/60kg, 30-v, pitkähköt tummat hiukset, suht kaunis, klassinen (kallis) pukeutumistyyli - ei merkki/rihkamapissis..
Äveriäät ukot tulevat juttelemaan, muut ei paitsi pilkun aikaan tuhannen kännissä erästäkin asiaa vailla.
Vierailija kirjoitti:
N21 170cm/70kg, tummat lyhyet kiharat, pyöreähköt kasvonpiirteet, vähän roteva päärynä-mallinen vartalo, en meikkaa, usein mustat vaatteet, bändipaita ja mustat tiukat farkut+tennarit. On yksi tatuointi, sue me. Suosikki takkini on farkkurotsi. Pidän ulkonäöstäni ja tunnenkin olevani itsevarma. Olen laihtunut 20kg viimeisen vuoden aikana ja siksi rakastan itseäni nyt <3
Olen puhelias, minulla on mielipiteitä, haluan keskustella ja hassutella. Kuuntelen paljon musiikkia, käyn keikoilla ja festareilla, harrastan uimista ja taiteita. Minulla on matelija lemmikkinä. Tykkään laittaa ruokaa, pelaan, katson urheilua, rakastan hyvää olutta ja viiniä ja joskus on kiva vain möllöttää ja tehdä ei mitään.
Baarissa, otan tiskiltä juoman ja menen pöytään. En saa edes katseita. Juttelemaan ei tule kukaan. Eikä siinä, vaikka tulisikin. En osaa small talkia ollenkaan. Osaan jutella vain asiaa ja tämä estää minua tekemästä itse aloitteita. Sitten ystävieni seurassa olenkin jo ihan näkymätön. Ystäväni ovat hoikkia, kauniita ja pitkätukkaisia tyttömäisiä ja minua naisellisempia, sosiaalisesti lahjakkaampia naisia.
Olenkin jo vähän siinä uskossa, että saisin jonkunlaisen parisuhteen aikaan vain ystävyyden kautta. Hektinen treffikulttuuri, eli kolmansilta treffeiltä viimeistään sänkyyn, on liian nopeaa minulle. Täytyy oppia tuntemaan toinen ja ansaita luottamus molemmin puolin. Saada tae siitä, että toinen on liikkeellä parisuhde-mielellä eikä vain seksin perässä.
En häikäise ulkonäöllä ja kukapa nyt rumaa naista lähestyisi. No such thing as love at the first personality.
Miksi et meikkaa? Saisit varmasti itsestäsi kauniimman. Ajattelin kun sanoit itseäsi rumaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
N21 170cm/70kg, tummat lyhyet kiharat, pyöreähköt kasvonpiirteet, vähän roteva päärynä-mallinen vartalo, en meikkaa, usein mustat vaatteet, bändipaita ja mustat tiukat farkut+tennarit. On yksi tatuointi, sue me. Suosikki takkini on farkkurotsi. Pidän ulkonäöstäni ja tunnenkin olevani itsevarma. Olen laihtunut 20kg viimeisen vuoden aikana ja siksi rakastan itseäni nyt <3
Olen puhelias, minulla on mielipiteitä, haluan keskustella ja hassutella. Kuuntelen paljon musiikkia, käyn keikoilla ja festareilla, harrastan uimista ja taiteita. Minulla on matelija lemmikkinä. Tykkään laittaa ruokaa, pelaan, katson urheilua, rakastan hyvää olutta ja viiniä ja joskus on kiva vain möllöttää ja tehdä ei mitään.
Baarissa, otan tiskiltä juoman ja menen pöytään. En saa edes katseita. Juttelemaan ei tule kukaan. Eikä siinä, vaikka tulisikin. En osaa small talkia ollenkaan. Osaan jutella vain asiaa ja tämä estää minua tekemästä itse aloitteita. Sitten ystävieni seurassa olenkin jo ihan näkymätön. Ystäväni ovat hoikkia, kauniita ja pitkätukkaisia tyttömäisiä ja minua naisellisempia, sosiaalisesti lahjakkaampia naisia.
Olenkin jo vähän siinä uskossa, että saisin jonkunlaisen parisuhteen aikaan vain ystävyyden kautta. Hektinen treffikulttuuri, eli kolmansilta treffeiltä viimeistään sänkyyn, on liian nopeaa minulle. Täytyy oppia tuntemaan toinen ja ansaita luottamus molemmin puolin. Saada tae siitä, että toinen on liikkeellä parisuhde-mielellä eikä vain seksin perässä.
En häikäise ulkonäöllä ja kukapa nyt rumaa naista lähestyisi. No such thing as love at the first personality.
Miksi et meikkaa? Saisit varmasti itsestäsi kauniimman. Ajattelin kun sanoit itseäsi rumaksi.
Ei ole vain koskaan syntynyt minkäänlaista innostusta aiheeseen. Taitoa varmaan löytyisi, mutta jostain syystä monien kymmenien eurojen laittaminen meikkeihin ei hirveästi houkuttele. Silloin tällöin käytän kyllä peitevoidetta, mutta senkin huomaamattani pyyhin päivän aikana hihaan tms. En osaa olla meikit kasvoilla/koskematta kasvojani päivän aikana. Kajaalia käytin joskus. Näytti hyvältä, mutta sitten lopetin senkin.
-Nro. 29
Silloin kun olin sinkku, olin 25v. vähän yli satakiloinen 172cm pitkä silmälasipäinen nainen, omasta ja monen muunkin mielestä ihan ok näköinen, iho hyvä, paksut hiukset, huumorintajuinen ja fiksu.
Joskus valomerkin aikaan joku tukevassa humalassa oleva mies tuli vonkaamaan vaikka ei oikein edes kieli suussa kääntynyt. Kukaan normaali mies ei koskaan tullut minua iskemään, ystävättäriä kyllä. Joten eipä mitenkään erikoisesti ollut vientiä. Onneksi löysin aviomieheni sitten ihan muualta kuin yökerhosta.
Kaverillani on ylimielinen perusilme ja saa hyvin seuraa baarissa. On vähän lyhyt joten miehet jotka ovat alle keskiarvon pituisia lähestyvät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En käy baareissa mutta olen n.180cm mies
---Muutaman kerran, kun olen saanut ryhmätilanteiden päätteeksi anonyymina palautetta, naispuoliset ovat kehuneet minua ja onpa joskus joku nainen suoraankin sanonut että minussa on jotain haluttavaa. Pari kertaa tiedän jonkun naisen olleen kuumana minuun mutta en ole antanut vastakaikua.
No jo on kummallista :O ja samanaikaisesti miehet valittaa yksinäistä elämäänsä ja sitä kun ei ole naista rinnalla
En ole joko ollut valmis tai sitten, vaikka en ole nirso, vastapuolessa on ollut jotain luotaan työntävää. Turha yrittää edes ymmärtää ja kommentoida jos ei tiedä taustojani jotka ovat varsin vaikeat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En käy baareissa mutta olen n.180cm mies
---Muutaman kerran, kun olen saanut ryhmätilanteiden päätteeksi anonyymina palautetta, naispuoliset ovat kehuneet minua ja onpa joskus joku nainen suoraankin sanonut että minussa on jotain haluttavaa. Pari kertaa tiedän jonkun naisen olleen kuumana minuun mutta en ole antanut vastakaikua.
No jo on kummallista :O ja samanaikaisesti miehet valittaa yksinäistä elämäänsä ja sitä kun ei ole naista rinnalla
En ole joko ollut valmis tai sitten, vaikka en ole nirso, vastapuolessa on ollut jotain luotaan työntävää. Turha yrittää edes ymmärtää ja kommentoida jos ei tiedä taustojani jotka ovat varsin vaikeat.
Tuohan se ongelma parin etsimisessä on. On vaikea löytää sellaista ihmistä, josta itse pitäisi paljon ja joka myös pitäisi sinusta paljon.
Baarit ja tanssilattia ei ole mulle mitään ominaista, joten niissä tunnen itseni tosi epävarmaksi. Yritän kuitenkin, koska ilmeisesti kotoa ei tule kukaan hakemaan.
Harrastusteni parissa harvoin tapaa ketään ja jos tapaa ne ihmiset on naimisissa.
Olen aika sarkastinen. Se tuntuu olevan monille vähän ärsyttävää.
Mua kuvataan usein hyvin kriittiseksi (varsinkin itseäni kohtaan). En tiedä, mutta Haastan tällä ilmeisesti ihmisiä (silleen huonolla tavalla). En kohdista kritiikkiä muihin omasta mielestäni vaan itseeni, mutta tätä harjoittelen joka päivä, että olisin armollisempi itselle.
Ap
Kokemukseni ja havaintojeni mukaan myös rumia ja lihavia naisia lähestytään baarissa. Jos joku nainen väittää, että häntä ei lähestytä, niin uskon sen kyllä, mutta en tiedä mistä se johtuu. Jospa joidenkin baarien asiakkaat ovat nirsoja. Ehkä voisitte kokeeksi käydä välillä jossain toisessa paikassa.
Mielestäni suomen kielessä ei ole tuollaista öööö-sanaa??