Lue keskustelun säännöt.
Osoitatteko te ventovieraillekin, että nämä merkitsevät teille paljon?
05.08.2018 |
Minusta suomalaiset ovat aika epäkohteliaita. Ihmiset eivät osaa osoittaa toisilleen, että nämä merkitsevät heille paljon. Edes omille tutuille ei osoiteta sellaista. Haistakaa paska, suomalaiset, kytöstavattomat metsäläismulkut.
Kommentit (208)
Vierailija kirjoitti:
Kiitos ei ole merkki arvostuksesta, se on juuri sitä mitä se on, kiitos.
Ap
No voisitko sitten kertoa, miten sitä arvostusta pitäisi osoittaa. En nyy oikein ymmärrä ongelmaasi. Minusta ystävällinen, kohtelias ja asiallinen käytös on nimenomaan toisten kunnioittamista. Pitäisikö lausua runoja tai tanssia ylistystanssi, että tulisi varmasti asia selväksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta se ventovieras ihminen huolehtii, että kodissasi on sähköä, kaupassasi ruokaa, tiesi kunnossa, jne.
ApMistä sitä tietää tekeekö se ventovieras mitään noista kun se ... ventovieras. Voi se olla myös vaikka sarjamurhaaja tai potkia koiranpentuja.
Minä oletan päinvastoin, kunnes toisin osoitetaan.
ApItse en oleta muista ihmisistä mitään kun en heitä tunne.
En minäkään aina ja jokaisesta joka vaan ohi kulkee. Mutta jos joku avaa oven, oletan jotenkin automaattisesti, että hänellä menee hyvin tms.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos ei ole merkki arvostuksesta, se on juuri sitä mitä se on, kiitos.
ApNo voisitko sitten kertoa, miten sitä arvostusta pitäisi osoittaa. En nyy oikein ymmärrä ongelmaasi. Minusta ystävällinen, kohtelias ja asiallinen käytös on nimenomaan toisten kunnioittamista. Pitäisikö lausua runoja tai tanssia ylistystanssi, että tulisi varmasti asia selväksi?
En itsekään oikein tiedä! Varmaan tulisi aloittaa siitä, että on hyvä itsetunto. Ja uskaltaa sanoa mitä ajattelee, ns. tulla esille myös positiivisen viestin kanssa, kun sellainen on mielessä, eikä ajatella niitä vain, ettei ny tee issestään numeroo tai jotain.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta se ventovieras ihminen huolehtii, että kodissasi on sähköä, kaupassasi ruokaa, tiesi kunnossa, jne.
ApMistä sitä tietää tekeekö se ventovieras mitään noista kun se ... ventovieras. Voi se olla myös vaikka sarjamurhaaja tai potkia koiranpentuja.
Ehkä tää on just sitä suomalaista käytöstapojenpuutepaskaisuutta. Ei ihme, mistä kaikki ne norsunvittunaamaiset ihmiset oikein tulee.
ApMitä käytöstapojen puutetta on jos ei lähde tekemään oletuksia ventovieraista ihmisistä joista ei tiedä mitään?
"Voi se olla myös vaikka sarjamurhaaja tai potkia koiranpentuja" Mikä tämä sitten on?
ApSitä ettet voi tietää kuka ventovieras ihminen on.
Mutta se on pahan olettamista.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta se ventovieras ihminen huolehtii, että kodissasi on sähköä, kaupassasi ruokaa, tiesi kunnossa, jne.
ApMistä sitä tietää tekeekö se ventovieras mitään noista kun se ... ventovieras. Voi se olla myös vaikka sarjamurhaaja tai potkia koiranpentuja.
Minä oletan päinvastoin, kunnes toisin osoitetaan.
ApItse en oleta muista ihmisistä mitään kun en heitä tunne.
En minäkään aina ja jokaisesta joka vaan ohi kulkee. Mutta jos joku avaa oven, oletan jotenkin automaattisesti, että hänellä menee hyvin tms.
Ap
Minä olen aina avannut ihmisille ovia. Olen koko aikuisikäni ollut masentunut. Miksi teet tuollaisia oletuksia kun et toisesta tiedä yhtään mitään? Täysin turhaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos ei ole merkki arvostuksesta, se on juuri sitä mitä se on, kiitos.
ApNo voisitko sitten kertoa, miten sitä arvostusta pitäisi osoittaa. En nyy oikein ymmärrä ongelmaasi. Minusta ystävällinen, kohtelias ja asiallinen käytös on nimenomaan toisten kunnioittamista. Pitäisikö lausua runoja tai tanssia ylistystanssi, että tulisi varmasti asia selväksi?
En itsekään oikein tiedä! Varmaan tulisi aloittaa siitä, että on hyvä itsetunto. Ja uskaltaa sanoa mitä ajattelee, ns. tulla esille myös positiivisen viestin kanssa, kun sellainen on mielessä, eikä ajatella niitä vain, ettei ny tee issestään numeroo tai jotain.
Ap
Mitä ajattelit alkaa sille oven avaajalle positiivisesti viestittämään jos pelkkä kiitos ei ole riittävä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta se ventovieras ihminen huolehtii, että kodissasi on sähköä, kaupassasi ruokaa, tiesi kunnossa, jne.
ApMistä sitä tietää tekeekö se ventovieras mitään noista kun se ... ventovieras. Voi se olla myös vaikka sarjamurhaaja tai potkia koiranpentuja.
Minä oletan päinvastoin, kunnes toisin osoitetaan.
ApItse en oleta muista ihmisistä mitään kun en heitä tunne.
En minäkään aina ja jokaisesta joka vaan ohi kulkee. Mutta jos joku avaa oven, oletan jotenkin automaattisesti, että hänellä menee hyvin tms.
ApMinä olen aina avannut ihmisille ovia. Olen koko aikuisikäni ollut masentunut. Miksi teet tuollaisia oletuksia kun et toisesta tiedä yhtään mitään? Täysin turhaa.
No, jos itselläni on paha olla, en tajua, miksi availisin muille ovia? Siis jos kokemus muista ihmisistä on, etteivät he välitä auttaa minua (minulla on ollut ihmisistä se kokemus). En kuluta energiaani availemalla silloin ovia, jokainen kun sen auki itsekin saa. Jos jollekin on tärkeää avata ovia muille, oletan, että hänellä on rakkautta tai muuten asiat elämässään hyvin. Miksi en saisi sellaista olettaa?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä sulla on nyt pulma?
Tajusin vain itse, etten osaa niin luontevasti osoittaa toisille heidän merkitystään itselleni, kuin haluaisin. Helposti jää asioita pyörittelemään kielelleen, vaikka mieli olisi hyvinkin kiitollinen, mutta osata sanoa se siten, kuin tarkoittaa, on vaikeaa. Toki voi kiittää, mutta se ei vastaa minusta vielä kovin isoa arvostamisen osoitusta. Toisaalta suomalainen on rehellinen, asioista ei mielellään tehdä teennäisiä, enkä sellaisesta puhukaan, että pitäisi.
Ap
Sulla on pulma ajattelussa. Tartut epäolennaiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos ei ole merkki arvostuksesta, se on juuri sitä mitä se on, kiitos.
ApNo voisitko sitten kertoa, miten sitä arvostusta pitäisi osoittaa. En nyy oikein ymmärrä ongelmaasi. Minusta ystävällinen, kohtelias ja asiallinen käytös on nimenomaan toisten kunnioittamista. Pitäisikö lausua runoja tai tanssia ylistystanssi, että tulisi varmasti asia selväksi?
En itsekään oikein tiedä! Varmaan tulisi aloittaa siitä, että on hyvä itsetunto. Ja uskaltaa sanoa mitä ajattelee, ns. tulla esille myös positiivisen viestin kanssa, kun sellainen on mielessä, eikä ajatella niitä vain, ettei ny tee issestään numeroo tai jotain.
ApMitä ajattelit alkaa sille oven avaajalle positiivisesti viestittämään jos pelkkä kiitos ei ole riittävä?
Ehkä hymy ja katsoa silmiin.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä sulla on nyt pulma?
Tajusin vain itse, etten osaa niin luontevasti osoittaa toisille heidän merkitystään itselleni, kuin haluaisin. Helposti jää asioita pyörittelemään kielelleen, vaikka mieli olisi hyvinkin kiitollinen, mutta osata sanoa se siten, kuin tarkoittaa, on vaikeaa. Toki voi kiittää, mutta se ei vastaa minusta vielä kovin isoa arvostamisen osoitusta. Toisaalta suomalainen on rehellinen, asioista ei mielellään tehdä teennäisiä, enkä sellaisesta puhukaan, että pitäisi.
ApSulla on pulma ajattelussa. Tartut epäolennaiseen.
Minusta ei ole epäolennaista :) Ei toki kovin helppoa. Varmaan en siinä onnistu :) Mutta aina voi yrittää!
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos ei ole merkki arvostuksesta, se on juuri sitä mitä se on, kiitos.
ApNo voisitko sitten kertoa, miten sitä arvostusta pitäisi osoittaa. En nyy oikein ymmärrä ongelmaasi. Minusta ystävällinen, kohtelias ja asiallinen käytös on nimenomaan toisten kunnioittamista. Pitäisikö lausua runoja tai tanssia ylistystanssi, että tulisi varmasti asia selväksi?
En itsekään oikein tiedä! Varmaan tulisi aloittaa siitä, että on hyvä itsetunto. Ja uskaltaa sanoa mitä ajattelee, ns. tulla esille myös positiivisen viestin kanssa, kun sellainen on mielessä, eikä ajatella niitä vain, ettei ny tee issestään numeroo tai jotain.
Ap
Entä, jos on huono itsetunto? Olenko siksi paha tai kelvoton ihminen? En tajua tätä, että sitä huonoa itsetuntoa käytetään aina viimeisenä argumenttina, kun oikeaa sanottavaa ei enää ole. Jos pääset sanomaan, että toisella on huono itsetunto, mitään ei tarvitse enää perustella.
Muutenkin omituinen on nyt tämä pointtisi. Vaadit ihmisiä toimimaan tietyllä tavalla, mutta sinulla ei ole hajuakaan, miten se tehdään. Et siis ilmeisesti itsekään näin tee, mutta silti vaadit asiaa muilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos ei ole merkki arvostuksesta, se on juuri sitä mitä se on, kiitos.
ApNo voisitko sitten kertoa, miten sitä arvostusta pitäisi osoittaa. En nyy oikein ymmärrä ongelmaasi. Minusta ystävällinen, kohtelias ja asiallinen käytös on nimenomaan toisten kunnioittamista. Pitäisikö lausua runoja tai tanssia ylistystanssi, että tulisi varmasti asia selväksi?
En itsekään oikein tiedä! Varmaan tulisi aloittaa siitä, että on hyvä itsetunto. Ja uskaltaa sanoa mitä ajattelee, ns. tulla esille myös positiivisen viestin kanssa, kun sellainen on mielessä, eikä ajatella niitä vain, ettei ny tee issestään numeroo tai jotain.
ApMitä ajattelit alkaa sille oven avaajalle positiivisesti viestittämään jos pelkkä kiitos ei ole riittävä?
Ehkä hymy ja katsoa silmiin.
Ap
Minä kyllä ajattelin, että nämä sisältyvät automaattisesti siihen kiitokseen. Eli tämäkö nyt oli ap:n ongelma, että ihmiset eivät hymyile?
Ihan ok, kunhat et ala minulle osoittamaan mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos ei ole merkki arvostuksesta, se on juuri sitä mitä se on, kiitos.
ApNo voisitko sitten kertoa, miten sitä arvostusta pitäisi osoittaa. En nyy oikein ymmärrä ongelmaasi. Minusta ystävällinen, kohtelias ja asiallinen käytös on nimenomaan toisten kunnioittamista. Pitäisikö lausua runoja tai tanssia ylistystanssi, että tulisi varmasti asia selväksi?
En itsekään oikein tiedä! Varmaan tulisi aloittaa siitä, että on hyvä itsetunto. Ja uskaltaa sanoa mitä ajattelee, ns. tulla esille myös positiivisen viestin kanssa, kun sellainen on mielessä, eikä ajatella niitä vain, ettei ny tee issestään numeroo tai jotain.
ApEntä, jos on huono itsetunto? Olenko siksi paha tai kelvoton ihminen? En tajua tätä, että sitä huonoa itsetuntoa käytetään aina viimeisenä argumenttina, kun oikeaa sanottavaa ei enää ole. Jos pääset sanomaan, että toisella on huono itsetunto, mitään ei tarvitse enää perustella.
Muutenkin omituinen on nyt tämä pointtisi. Vaadit ihmisiä toimimaan tietyllä tavalla, mutta sinulla ei ole hajuakaan, miten se tehdään. Et siis ilmeisesti itsekään näin tee, mutta silti vaadit asiaa muilta.
Saa olla huono itsetunto, minkäs sille aina voi, se ei ole yleensä oma syy. Mutta en oikein ymmärrä näitä "se on varmaan koiranpotkija" -olettajia ja olen osin liittänyt sen huonoon itsetuntoon. Mutta ehkä se onkin pahempaa?
Ja siis joo, aloituksesta tuli raflaavampi, jos olisin vain marissut, etten itsekään tätä osaa, kuten en, niin kukaan ei olisi alkanut keskustella aiheesta. Mutta hyvä pointti sinulta!
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos ei ole merkki arvostuksesta, se on juuri sitä mitä se on, kiitos.
ApNo voisitko sitten kertoa, miten sitä arvostusta pitäisi osoittaa. En nyy oikein ymmärrä ongelmaasi. Minusta ystävällinen, kohtelias ja asiallinen käytös on nimenomaan toisten kunnioittamista. Pitäisikö lausua runoja tai tanssia ylistystanssi, että tulisi varmasti asia selväksi?
En itsekään oikein tiedä! Varmaan tulisi aloittaa siitä, että on hyvä itsetunto. Ja uskaltaa sanoa mitä ajattelee, ns. tulla esille myös positiivisen viestin kanssa, kun sellainen on mielessä, eikä ajatella niitä vain, ettei ny tee issestään numeroo tai jotain.
ApMitä ajattelit alkaa sille oven avaajalle positiivisesti viestittämään jos pelkkä kiitos ei ole riittävä?
Ehkä hymy ja katsoa silmiin.
ApMinä kyllä ajattelin, että nämä sisältyvät automaattisesti siihen kiitokseen. Eli tämäkö nyt oli ap:n ongelma, että ihmiset eivät hymyile?
En mä sitä niinkään itselleni päin nyt kaipaa, vaan osata osoittaa itse ehkä tärkeintä olisi oppia osoittamaan (jos niin tuntee!) tilanteissa, joissa kanssakäymistä on useammin, kuin vain sen yhden kerran.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ihan ok, kunhat et ala minulle osoittamaan mitään.
Miksi se olisi huono asia?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos ei ole merkki arvostuksesta, se on juuri sitä mitä se on, kiitos.
ApNo voisitko sitten kertoa, miten sitä arvostusta pitäisi osoittaa. En nyy oikein ymmärrä ongelmaasi. Minusta ystävällinen, kohtelias ja asiallinen käytös on nimenomaan toisten kunnioittamista. Pitäisikö lausua runoja tai tanssia ylistystanssi, että tulisi varmasti asia selväksi?
En itsekään oikein tiedä! Varmaan tulisi aloittaa siitä, että on hyvä itsetunto. Ja uskaltaa sanoa mitä ajattelee, ns. tulla esille myös positiivisen viestin kanssa, kun sellainen on mielessä, eikä ajatella niitä vain, ettei ny tee issestään numeroo tai jotain.
ApMitä ajattelit alkaa sille oven avaajalle positiivisesti viestittämään jos pelkkä kiitos ei ole riittävä?
Ehkä hymy ja katsoa silmiin.
Ap
Eli ihan normaalit käytöstavat.
Ja jos tällaisen osaaminen olisi Suomessa laajallelevinnyttä, voisin saad vinkkejä heti kymmeniä asiaan! Tai mallioppia. Siksi voin olla harmissani, ettei ilmiöön törmää muutenkaan!
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos ei ole merkki arvostuksesta, se on juuri sitä mitä se on, kiitos.
ApNo voisitko sitten kertoa, miten sitä arvostusta pitäisi osoittaa. En nyy oikein ymmärrä ongelmaasi. Minusta ystävällinen, kohtelias ja asiallinen käytös on nimenomaan toisten kunnioittamista. Pitäisikö lausua runoja tai tanssia ylistystanssi, että tulisi varmasti asia selväksi?
En itsekään oikein tiedä! Varmaan tulisi aloittaa siitä, että on hyvä itsetunto. Ja uskaltaa sanoa mitä ajattelee, ns. tulla esille myös positiivisen viestin kanssa, kun sellainen on mielessä, eikä ajatella niitä vain, ettei ny tee issestään numeroo tai jotain.
ApMitä ajattelit alkaa sille oven avaajalle positiivisesti viestittämään jos pelkkä kiitos ei ole riittävä?
Ehkä hymy ja katsoa silmiin.
ApMinä kyllä ajattelin, että nämä sisältyvät automaattisesti siihen kiitokseen. Eli tämäkö nyt oli ap:n ongelma, että ihmiset eivät hymyile?
En mä sitä niinkään itselleni päin nyt kaipaa, vaan osata osoittaa itse ehkä tärkeintä olisi oppia osoittamaan (jos niin tuntee!) tilanteissa, joissa kanssakäymistä on useammin, kuin vain sen yhden kerran.
Ap
Nyt sitten lähti kelkka ihan eri suuntaan ja puhutaankin tutuista eikä ventovieraista?
Sitä ettet voi tietää kuka ventovieras ihminen on.