Miksi miehet eivät ole romanttisia ja vähättelevät kaikenlaista hempeilyä?
Treffailtu on ja tavattu monia miehiä, mutta yksikään ei ole ollut romanttinen. :( Suorasukaisia miehiä on tullut tavattua, joita ei vois vähempää kiinnostaa romanttisuus, mutta minä haluan miehen olevan romanttinen. Miehen pitää ostaa kukkia pyytämättä, koska suhteessa yllätän miehen romanttisesti kerran viikossa. Mistä löydän romanttisen miehen?
Kommentit (80)
Vierailija kirjoitti:
Olet tavannut huonoja miehiä.
Ei romanttiseksi päätettyjen elkeiden harjoittamatta jättäminen tee miehestä huonoa! Tässä on jo moni nainen kertonut, ettei kaipaa mitään ”romantiikkaa”.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on valitettavasti päinvastaisia kokemuksia. En voi sietää romantiikkaa, mutta jotenkin vain tapailemani miehet tuntuvat olemaan tätä romanttisempaa sorttia. Ei nyt sentään ihan överiin saakka, mutta liikaa kuitenkin.
t. nainen
Ajattelin ennen myös etten voi sietää romantiikkaa. Nämä miehet joita olin tapaillut tekivät siitä jonkun shown, katsokaa kaikki ostin kukkia! Se oli lähinnä ahdistavaa ja tuli olo että minun pitää antaa takisin jokin samanlainen suuri osoitus.
Sitten tapasin mieheni ja olen ajatellut ettei ne edelliset oikeasti olleet romanttisia, yrittivät vain ja meni överiksi.
Mieheni kävi äsken kaupassa ja matkalla oli napannut kukkia pientareelta minulle. Alkuviikosta toi jäätelön muuten vaan. Ei ole mitään suuria eleitä vaan enemmänkin "näin tämän ja ajattelin sinua". Kukkia ja suklaata saan mutta myös esimerkiksi käytännöllisiä asioita kuten hiusharjan ja sukkia on minulle tuonut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet tavannut huonoja miehiä.
Ei romanttiseksi päätettyjen elkeiden harjoittamatta jättäminen tee miehestä huonoa! Tässä on jo moni nainen kertonut, ettei kaipaa mitään ”romantiikkaa”.
Minun näkökulmastani tekee. Siksi noin tuohon kirjoitin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukkien ostaminen on kliseistä. Miksi kukaan haluaisi olla sellainen?
Juuri tällaisten kommenttien takia mieheni ei kele ikinä tuo kukkia, kun "kaikki sanoo että se on noloa ja kliseistä", vaikka tietää että niitä rakastankin.
Miehelläsi on huono itsetunto, jos hän pohjaa tekemisensä siihen mitä muut sanovat.
Suomalainen nainen on usein niin maahan poljettu, ettei edes uskalla myöntää kaipaavansa suhteessa toiselta hemmottelua romantiikkaa. Tuntuu helpommalta, kun esittää, ettei edes kaipaa jotain sellaista, mitä ei kuitenkaan voi saada.
Kokeile etelä-eurooppalaista miestä.
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen nainen on usein niin maahan poljettu, ettei edes uskalla myöntää kaipaavansa suhteessa toiselta hemmottelua romantiikkaa. Tuntuu helpommalta, kun esittää, ettei edes kaipaa jotain sellaista, mitä ei kuitenkaan voi saada.
Mun mies ei muuta haluaisikaan kuin hemmotella ja leperrellä, mutta itse inhoan kaikkea sellaista. Joudun hänen mieliksi sietämään noita asioita arjessamme jonkin verran, jotta saa toteuttaa tarvettaan. Minusta jokin ulkonäön kehuminenkin on todella vaivaannuttavaa, en ymmärrä, miksi jotkut nauttivat sellaisesta. Olen enemmänkin onnellinen arjen käytänteisiin osallistumisesta eli siitä, kun mies vie roskat töihin lähtiessään.
Vihkisormuksesta meillä tuli hirveä riita aikoinaan, kun minusta se olis voinut olla minkälainen vaan kunhan oli kaikkein halvin mahdollinen ja yhdessä se myös maksettaisi, ja miehen mielestä sen taas piti osoittaa hänen rakkautensa määrää ja olla kokonaan hänen ostamansa. Kompromissina ostettiin sitten yhdessä vähän kalliimpi - ja oli kyllä niin täysin turha menoerä kuin olla ja saattoi.
En ole koskaan myöskään välittänyt mistään romcomeista tai SATC:ista tai muista naisille suunnatusta hömpästä. Mun varmaan olis pitänyt syntyä mieheksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen nainen on usein niin maahan poljettu, ettei edes uskalla myöntää kaipaavansa suhteessa toiselta hemmottelua romantiikkaa. Tuntuu helpommalta, kun esittää, ettei edes kaipaa jotain sellaista, mitä ei kuitenkaan voi saada.
Mun mies ei muuta haluaisikaan kuin hemmotella ja leperrellä, mutta itse inhoan kaikkea sellaista. Joudun hänen mieliksi sietämään noita asioita arjessamme jonkin verran, jotta saa toteuttaa tarvettaan. Minusta jokin ulkonäön kehuminenkin on todella vaivaannuttavaa, en ymmärrä, miksi jotkut nauttivat sellaisesta. Olen enemmänkin onnellinen arjen käytänteisiin osallistumisesta eli siitä, kun mies vie roskat töihin lähtiessään.
Vihkisormuksesta meillä tuli hirveä riita aikoinaan, kun minusta se olis voinut olla minkälainen vaan kunhan oli kaikkein halvin mahdollinen ja yhdessä se myös maksettaisi, ja miehen mielestä sen taas piti osoittaa hänen rakkautensa määrää ja olla kokonaan hänen ostamansa. Kompromissina ostettiin sitten yhdessä vähän kalliimpi - ja oli kyllä niin täysin turha menoerä kuin olla ja saattoi.
En ole koskaan myöskään välittänyt mistään romcomeista tai SATC:ista tai muista naisille suunnatusta hömpästä. Mun varmaan olis pitänyt syntyä mieheksi.
Tai sitten sinulla on vain omassa päässäsi turhan kapea mielikuva sukupuolirooleista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen nainen on usein niin maahan poljettu, ettei edes uskalla myöntää kaipaavansa suhteessa toiselta hemmottelua romantiikkaa. Tuntuu helpommalta, kun esittää, ettei edes kaipaa jotain sellaista, mitä ei kuitenkaan voi saada.
Mun mies ei muuta haluaisikaan kuin hemmotella ja leperrellä, mutta itse inhoan kaikkea sellaista. Joudun hänen mieliksi sietämään noita asioita arjessamme jonkin verran, jotta saa toteuttaa tarvettaan. Minusta jokin ulkonäön kehuminenkin on todella vaivaannuttavaa, en ymmärrä, miksi jotkut nauttivat sellaisesta. Olen enemmänkin onnellinen arjen käytänteisiin osallistumisesta eli siitä, kun mies vie roskat töihin lähtiessään.
Vihkisormuksesta meillä tuli hirveä riita aikoinaan, kun minusta se olis voinut olla minkälainen vaan kunhan oli kaikkein halvin mahdollinen ja yhdessä se myös maksettaisi, ja miehen mielestä sen taas piti osoittaa hänen rakkautensa määrää ja olla kokonaan hänen ostamansa. Kompromissina ostettiin sitten yhdessä vähän kalliimpi - ja oli kyllä niin täysin turha menoerä kuin olla ja saattoi.
En ole koskaan myöskään välittänyt mistään romcomeista tai SATC:ista tai muista naisille suunnatusta hömpästä. Mun varmaan olis pitänyt syntyä mieheksi.
Tai sitten sinulla on vain omassa päässäsi turhan kapea mielikuva sukupuolirooleista.
Tai sitten sulla ei ole ollenkaan huumorintajua? Se viimeisin virke oli tarkoitettu loppukevennykseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen nainen on usein niin maahan poljettu, ettei edes uskalla myöntää kaipaavansa suhteessa toiselta hemmottelua romantiikkaa. Tuntuu helpommalta, kun esittää, ettei edes kaipaa jotain sellaista, mitä ei kuitenkaan voi saada.
Mun mies ei muuta haluaisikaan kuin hemmotella ja leperrellä, mutta itse inhoan kaikkea sellaista. Joudun hänen mieliksi sietämään noita asioita arjessamme jonkin verran, jotta saa toteuttaa tarvettaan. Minusta jokin ulkonäön kehuminenkin on todella vaivaannuttavaa, en ymmärrä, miksi jotkut nauttivat sellaisesta. Olen enemmänkin onnellinen arjen käytänteisiin osallistumisesta eli siitä, kun mies vie roskat töihin lähtiessään.
Vihkisormuksesta meillä tuli hirveä riita aikoinaan, kun minusta se olis voinut olla minkälainen vaan kunhan oli kaikkein halvin mahdollinen ja yhdessä se myös maksettaisi, ja miehen mielestä sen taas piti osoittaa hänen rakkautensa määrää ja olla kokonaan hänen ostamansa. Kompromissina ostettiin sitten yhdessä vähän kalliimpi - ja oli kyllä niin täysin turha menoerä kuin olla ja saattoi.
En ole koskaan myöskään välittänyt mistään romcomeista tai SATC:ista tai muista naisille suunnatusta hömpästä. Mun varmaan olis pitänyt syntyä mieheksi.
Tai sitten sinulla on vain omassa päässäsi turhan kapea mielikuva sukupuolirooleista.
Tai sitten sulla ei ole ollenkaan huumorintajua? Se viimeisin virke oli tarkoitettu loppukevennykseksi.
Mieti tätä: Huumorisi on huonoa, jos joudut jälkikäteen erikseen kertomaan muille sen olleen huumoria.
Vierailija kirjoitti:
Minä kyseenalaistaisin koko olettamuksesi miesten epäromanttisuudesta.
Lähes kaikki rakkausrunot ja rakkauslaulut on miesten käsialaa.
Jep, mutta ei ilman taka-ajatuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen nainen on usein niin maahan poljettu, ettei edes uskalla myöntää kaipaavansa suhteessa toiselta hemmottelua romantiikkaa. Tuntuu helpommalta, kun esittää, ettei edes kaipaa jotain sellaista, mitä ei kuitenkaan voi saada.
Mun mies ei muuta haluaisikaan kuin hemmotella ja leperrellä, mutta itse inhoan kaikkea sellaista. Joudun hänen mieliksi sietämään noita asioita arjessamme jonkin verran, jotta saa toteuttaa tarvettaan. Minusta jokin ulkonäön kehuminenkin on todella vaivaannuttavaa, en ymmärrä, miksi jotkut nauttivat sellaisesta. Olen enemmänkin onnellinen arjen käytänteisiin osallistumisesta eli siitä, kun mies vie roskat töihin lähtiessään.
Vihkisormuksesta meillä tuli hirveä riita aikoinaan, kun minusta se olis voinut olla minkälainen vaan kunhan oli kaikkein halvin mahdollinen ja yhdessä se myös maksettaisi, ja miehen mielestä sen taas piti osoittaa hänen rakkautensa määrää ja olla kokonaan hänen ostamansa. Kompromissina ostettiin sitten yhdessä vähän kalliimpi - ja oli kyllä niin täysin turha menoerä kuin olla ja saattoi.
En ole koskaan myöskään välittänyt mistään romcomeista tai SATC:ista tai muista naisille suunnatusta hömpästä. Mun varmaan olis pitänyt syntyä mieheksi.
Tai sitten sinulla on vain omassa päässäsi turhan kapea mielikuva sukupuolirooleista.
Tai sitten sulla ei ole ollenkaan huumorintajua? Se viimeisin virke oli tarkoitettu loppukevennykseksi.
Mieti tätä: Huumorisi on huonoa, jos joudut jälkikäteen erikseen kertomaan muille sen olleen huumoria.
No enpä yleensä todellakaan joudu, joten se siitä.
Olen nuori miljonäärihughgrant, ja tulen kohta pursottamaan suklaakonvehteja ja romanttisesti rämpyttämään kitaraa postiluukustasi ja sitten voimme minun kustannuksella hankkia miljoonahäät vain sinulle.
Eikun ei tämä elämä ollutkaan romanttinen komedia.
Ketjun muutamista asiattomista kommenteista on ilmoitettu ylläpitoon.
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole yhyään romanttinen, kammoan sellaista, mutta mieheni on. Hän haluaisi olla kylkokyljessä ja pitää ködestä kiinni jne ja valittaa usein, etten huomioi häntä. Kukkia tuo tosin merkkipäivinä vain, mutta tuntuisi oudolta saada niitä muulloin. Tämä mieheni on lisäksi todella miehekäs ja korkea testosteronitasoinen ja naistenmiestyyppiä. Eli ap on nyt tehnyt ijan älyttömiä yleistyksiä miehistä ilman faktapohjaa. Itseasiassa on tutkittu, että miehet ovat hieman naisia romanttisempi sukupuoli keskimäärin.
Mulla on kanssa tällainen mies. On ensinnäkin ihan ex painijan näköinen (häntä on useasti luultu ), isokokoinen, miehekäs, työskentelee ns suojelualalla (ei ole vartija), jossa pitää johtaa joukkoja. Toisaalta mieheni on hyvin, hyvin suojeleva ja rakastava. On myöntänyt itsekin, että hän on meidän suhteessa se romantikko. Itse aina unohdan merkkipäivät, mm unohdin mieheni syntymäpäivän ja 16 vuotishääpäivämme.. inhoan yllätyslahjoja ja kukkakimput ovat minusta turhaa rahantuhlausta.
Mieheni haluaa aina kun kuljemme yhdessä julkisesti esim kaupoilla pitää minusta kädestä kiinni, tosin olen tulkinnut sen niin että mieheni on ylpeä minusta (olen miestäni 12 vuotta nuorempi, hoikka ja muodokas, )Mies hakee minut joka päivä töistä ja kehuu kauniiksi.
Itse tykkään taas seksistä enemmän kuin romantiikasta. Tykkään kun mieheni puristelee paikkojani ohi mennessään. Toki tiedostan, että ehkä kaipaisin sitten enemmän pelkkää hellyyttä ja romantiikkaa jos siitä olisi puutetta omassa suhteessa. Saan nyt siis sitä jo yli oman tarpeen, mutta mielestäni seksiä ei voi olla liikaa, meillä sitä on 2-5 krt viikossa, lomalla päivittäin.
Miesystäväni on herrasmies, kainaloonottaja, peppua likistävä, käsikkäin/kainalokkainkävelijä, kehuja, verbaalisesti hellivä ja hauskuuttava. Joskus ostelee jotain, koskaan ei kitise rahasta. Naisen orgasmilla on väliä. Silti hän ei ole mielestäni romantikko, mutta oikein täydellinen kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Miesystäväni on herrasmies, kainaloonottaja, peppua likistävä, käsikkäin/kainalokkainkävelijä, kehuja, verbaalisesti hellivä ja hauskuuttava. Joskus ostelee jotain, koskaan ei kitise rahasta. Naisen orgasmilla on väliä. Silti hän ei ole mielestäni romantikko, mutta oikein täydellinen kuitenkin.
Tällainen on minusta romanttista.
Vierailija kirjoitti:
Miesystäväni on herrasmies, kainaloonottaja, peppua likistävä, käsikkäin/kainalokkainkävelijä, kehuja, verbaalisesti hellivä ja hauskuuttava. Joskus ostelee jotain, koskaan ei kitise rahasta. Naisen orgasmilla on väliä. Silti hän ei ole mielestäni romantikko, mutta oikein täydellinen kuitenkin.
Sinulla on täydellinen mies. Toivottavasti myös vain sinua huomioiva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan lempisarja on sinkkuelämää ja romanttisuuden huipentuma on elokuva Titanic?
Astukaapa naiset alas sieltä itse itsellenne kuvittelemaltanne harhaiselta jalustaltanne, ette ole uniikkeja lumihiutaleita.
Kaivaudu sinä peikko takas sinne kiven alle ja tiedä että jokainen nainen on uniikki. Arvataan että sulle romanttisuuden multihuipentuma on kuuma HK:n sininen, kylmä olut ja Valioliiga mutta se ei anna sulle oikeutta kirjoitella noin.Katkeruus paistaa kilometrin päähän noista teksteistäsi ihan joka kerta.
Kaikki naiset ovat "uniikkeja" mutta miesvihayleistykset ja miesten leimaaminen yhdeksi homogeeniseksi massaksi on ihan ok? Näin miesvihapalstalla.
Minä en ole yhyään romanttinen, kammoan sellaista, mutta mieheni on. Hän haluaisi olla kylkokyljessä ja pitää ködestä kiinni jne ja valittaa usein, etten huomioi häntä. Kukkia tuo tosin merkkipäivinä vain, mutta tuntuisi oudolta saada niitä muulloin. Tämä mieheni on lisäksi todella miehekäs ja korkea testosteronitasoinen ja naistenmiestyyppiä. Eli ap on nyt tehnyt ijan älyttömiä yleistyksiä miehistä ilman faktapohjaa. Itseasiassa on tutkittu, että miehet ovat hieman naisia romanttisempi sukupuoli keskimäärin.