Miehille tuntuu kelpaavan vain meikatut näyttävät diivat tai...
luonnonkauniit naiset jotka ovat napanneet geenilottovoiton.
Mistä te muut vaatimattoman näköiset (tai jopa "rumat") naiset olette miehenne löytäneet? Mulla ei ole oikein ystäväpiiriä jonka kautta voisin tutustua miehiin. Työpaikkakin naisvaltainen. Baareissa miehet eivät vaivaudu tulemaan juttelemaan, eivätkä myöskään arvosta sitä jos itse tekee aloitteen (nätit kaverini saavat kyllä helposti seuraa). Tinderissäkään ei onnista: keskustelut katkeavat lyhyeen, ja nekin on käyty vain parin suorasukaisesti seksiä ehdottaneen miehen kanssa.
Jokin harrastepiiri voisi olla yksi väylä löytää mukavan miehen. Sattuisiko kenelläkään olemaan kokemusta sellaisesta? Uskovainen en ole.
Oonko ainut josta tuntuu, että kaikki on vaan nykyään niin toivottoman pinnallista? :(
Kommentit (94)
Vierailija kirjoitti:
Täällä toinen nainen joka ei voittanut geenilotossa. Miestä en ole saanut koskaan enkä usko että saankaan. Ei voi mitään.
Sama tilanne. Toivo alkaa olla menetetty. Ikää kuitenkin jo 34 vuotta.
AP
Kannattaa itse tehdä aloitteita niille miehille, jotka eivät myöskään ole voittaneet geenilotossa. Sieltä se helmi saattaa löytyä.
Omani tapasin yliopistolla. Lähipiirissä on tavattu miehiä mm. teatteriharrastuksen parissa, yhteisen tutun kautta, erilaisissa tapahtumissa, kirjastossa, netissä ja ulkomailla.
Ja taas mennään... Katsokaa ympärillenne, ovatko vain kaunottaret pariutuneet?
Tsemppiä! kirjoitti:
Kannattaa itse tehdä aloitteita niille miehille, jotka eivät myöskään ole voittaneet geenilotossa. Sieltä se helmi saattaa löytyä.
On yritetty. Mutta kun nekin miehet sivuuttavat yritykseni jutella heille ja jatkavat vain nättien ystävieni ihailevaa tuijotusta. Viimeeksi viikonloppuna koettu tämä minkä johdosta päätin, että ainakin baareissa ravaaminen saa nyt kohdallani loppua. Niistä paikoista ei miestä minulle löydy.
AP
Kyllä kuka tahansa nainen saa itselleen miehen. Ongelma taitaa olla se, että ette löydä tarpeeksi laadukasta miestä, vaan olette mieluummin yksin kuin pariutuisitte ruman, lyhyen tai köyhän miehen kanssa. Laske odotuksiasi, niin saat miehen jo huomenna. Tämä maa on täynnä yksinäisiä miehiä, jotka eivät naisille kelpaa.
Ja tässäkin miehillä tarkoitetaan vain niitä kaikkein halutuimpia miehiä. Muut miehethän eivät ole miehiä ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Omani tapasin yliopistolla. Lähipiirissä on tavattu miehiä mm. teatteriharrastuksen parissa, yhteisen tutun kautta, erilaisissa tapahtumissa, kirjastossa, netissä ja ulkomailla.
Ulkomaat alkaa pikkuhiljaa kuulostamaan kiinnostavalta oljenkorrelta. Kiitos.
AP
Kyllä yleensä se aktiivinen yrittäminen joskus palkitaan, ja kun itse lähestyy niin on sen valinnan jo tehnyt että se ko. Mies on sellainen mikä itseä edes vähän miellyttää.
Vierailija kirjoitti:
Ja tässäkin miehillä tarkoitetaan vain niitä kaikkein halutuimpia miehiä. Muut miehethän eivät ole miehiä ollenkaan.
Valehtelisin jos väittäisin, etteikö minunkin "ruman" naisen silmät silloin tällöin salaa harhaile ihailemaan mieskomeutta. Mutta komeita miehiä en silti koskaan yritä (en uskalla edes haaveilla niistä!). Tiedän kyllä varsin hyvin, että ne on varattu "parhaimmille" naisille. Sitäpaitsi uskon, että voin löytää rakkauden ihan samalla tavalla myös ulkoisesti keskiverrosta, tai epäviehättävästäkin, miehestä. Ei siihen koreaa ulkokuorta tarvita, vaan kaunis avoin sisin. Mutta siihen kauniiseen avoimeen sisimpään on nykyään niin vaikea törmätä. Se on tässä se ongelma.
AP
Eikö yliopistolta ole löytynyt? Siellä on paljon epäpinnallisia ihmisiä
Tinde-seksikin _voi_ olla väylä mukavaan mieheen!
No minua on sanottu monesti kauniiksi mutta en perustaisi parinvalintaa vain pinnalliselle miehelle? Miten luotettava PELKKÄÄN ulkomuotoon perustuva suhde on? Mitä jos ulkomuoto ei pysyisikään vakiona , siihenkö suhde loppuisi? Kukin tavallaan, itse en vaan laittaisi suhdetta sen varaan.
Sitten , on käynyt myön niin että ihastuneena se ihastuksen kohde näyttää hyvältä. Minulta on kysytty että "mitä oikein näet tuossa?!", siis toinen ei ole ymmärtänyt että minä olen ihan lääpälläni johonkin ihmiseen johon hän ei edes kiinnittäisi välttämättä huomiota!
Ollaan puhuttu tästä kaveriporukassa, että mitäpä jos geeniasia meneekin niin, että geneettisesti YHTEENSOPIVIMMAT tuntee vetoa.
ps. ulkonäköä voi kohentaa oikeasti paljon, jos asia vaivaa, youtubesta löytyy meikkitutoriaaleja, pidät kunnosta huolta, puet sinua imartelevia (hyvällä maulla tietty) värejä jne...
Ehkä se on jotain luonnonvalintaa jota vastaan on ihan turha taistella. Minä ajattelin elää ilman miehiä ellei nyt sitten joku kiinnostu.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä se on jotain luonnonvalintaa jota vastaan on ihan turha taistella. Minä ajattelin elää ilman miehiä ellei nyt sitten joku kiinnostu.
Ei ole vaan epäaktiivisuutta
Mitä jos katsoisit tyylisi uudestaan? Hymyiletkö? Pidätkö itsestäsi huolta? En ole voittanut geenilotossa, mutta todelöa kovalla työllä tein itsestäni kauniin, pukeudun hyvin, aina mieluummin vähän yli kuin ali. Ja hymy. Ja se kun tiedät panostaneesi itseesi huokuu ja miehet kyllä kiinnittävät huomiota, sen jälkeen keskustelun avaukset onnistuvat. Ala elämään sellaista elämää mitä kuvittelet eläväsi sen ihanan miehen kanssa ja kuinka huomaatkaan sellainen löytyy!
Ihankaikkimiehet-paskaulinaa jälleen kerran.
Sellaista se on. Rumat vanhat ja lihavat äijätkin haluaisivat vain nuoria hoikkia kaunottaria.
Täällä toinen nainen joka ei voittanut geenilotossa. Miestä en ole saanut koskaan enkä usko että saankaan. Ei voi mitään.