Ne jotka sanovat, ettei isovanhempien tehtävä ole hoitaa lapsia tai auttaa, ovat väärässä.

Vierailija kirjoitti:

Ja siis kaikista hauskintahan tässä on, että äitini esittää omille kavereilleen hyvää isoäitiä ja kuinka paljon hoitaa lapsenlastaan ja tekevät sitä ja tätä, mutta todellisuudessa käy ehkä syntymäpäivänä moikkaamassa 30min ajan

Tää on muuten erikoinen ilmiö. Et todellakaan ole ainoa jolla on näin.

Olen kuullut näitä juttuja ja yksi äitini ystävä avautui minulle, kuinka hirveästi äitini on kuulemma hoitanut siskoni lapsia ja ostanut sitä ja tätä ja tuota ja ettävälillä kuulemma uuvuttaa, mutta on niin palkitsevaa olla niiden pieneten kanssa. Tiedän tasan tarkkaan että näin ei ole. Hoitaa ehkä kerran vuodessa yhden yön. Me asumme sen verran kaukana, että hoitaminen ei ole ollut edes mahdollista. Kuuntelin aivan monttu auki että mitä ihmettä.

Hupaisinta on, että kun olimme siskoni kanssa pieniä, asuimme kaikki kesät mummin ja ukin luona. Lähdettiin kun koulu loppui ja palattiin kun koulu alkoi. Koko kesä oltiin siellä ja äiti ja isä kävivät viikonloppuisin , mutta ei edes joka viikonloppu.

Mut tällaisia nää suurten ikäluokkien edustajat on.

Olen aloittajan kanssa aivan samaa mieltä. Isovanhemmat voivat hyvin asettua asumaan lapsenlapsen luokse, koska heidän oma lapsensa kuitenkin hoitaa heitä mielellään heidän ikääntyessään.

Isovanhemmat jotka ei yhtään mitenkään osallistu lastenlasten elämään joutaa ampua. Turhia itsekkäitä turhakkeita. Jos on tehnyt lapsia, on samalla sitoutunut huolehtimaan niistä läpi elämän.

Mun paskat vanhemmat ei ole edes nähneet kuin yhdrn lapseni ohimennen sukujuhlissa, kahta muuta ei ikinä. Ollaan nähty viimeksi 10v sitten, ei mitään yhteydenpitoa tai kiinnostusta kun elävät itselleen.

Minäkin elän itselleni sitten kun kunnan sossut ja kotihoito pyytävät hoitopalaveriin ja järkkäämään vanhusten muuttoja. Ostskoot avun itse, en kaipaa perintöä.

Halveksunta itsekkäitä paskavanhempiani kohtaan on suurta, olivat itsekkäitä paskoja ja kaltoinkohtelevia jo minunkin lapsuudessani.

Onat lapseni tulevat saamaan kaiken avun, ajan ja välittämisen aikanaan.

Siis huh huh ihme vastauksia täällä. Tulee sellainen vaikutelma että lapset ja lapsenlapset ovat ihmisille jotain pakkopullaa. Pyöräytetään pari lasta vaan sen takia että oma suku ei katkea. Kyllä lapset ja lapsenlapset ovat muutakin kuin jatkoa suvulle. Jos on tuollainen asenne, että ”hoitakaa omat lapsenne” niin ehkä ei kannata jatkaa sitä sukua ollenkaan jos ei ole valmis ylläpitämään välejä ja osallistumaan lastensa elämään sen täysi-ikäisyyden jälkeenkin. Ei ihme että Suomessa ihmiset syrjäytyvät ja ovat sosiaalisesti epälahjakkaita eivätkä osaa sanoa juuta eikä jaata kun tuntee lapsuudesta asti että lähimmäiset ei välitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen samaa mieltä, on vähintään moraalinen velvoite auttaa lastenlasten kanssa.

Mulla tilanne jossa kukasn isovanhempi ei ole yhtään kiinnostunut eikä ikinä ole auttanut yhtään lastemme kanssa. Neljä tervettä isovanhempaa, eläkkeellä, pirteitä. Ovat olleet jo 10v isovanhempia ja täsdä 10v aikana eivät ole edes yhtä kertaa viitsineet auttaa. Eivät käy jouluna, eivät käy synttäreillä, eivät välitä lapsista, eivät pidä yhteyttä.

Paskoja ovat ja inhoan ja halveksin heitä. Itsekkäät paskiaiset.

Itse tulen auttamaan omia lapsiani ja paljon.

Juu niinhän sinä nyt ajattelet. Kelaa elämääni 20-30 vuotta eteenpäin ja olet raihnainen, työelämässä loppuunpalanut ei-ihan-eläkeikäinen mummo. Lapsesi tuo sinulle pari tenavaa vahdittavaksi ja hoidettavaksi - pelkällä kiitoksella tietenkin- juuri sinä viikonloppuna kun sinulla olisi pari päivää vapaata ennen uutta uuvuttavaa työviikkoa. Vieläkö jaksat?

Miksi pitää mennä laidasta toiseen?

Eikö aloittaja toivonut että isovanhemmat olisivat kiinnostuneita, että kävisivät synttäreillä ja jouluna yms.

Siitä on matkaa siihen että pitäisi uhrata viikonloppunsa lastenhoitoon.

Ihmettelen kyllä niitä isovanhempia jotka eivät välitä pitää yhteyttä lapsiinsa ja lastenlapsiin.

Harva nuori perhe edes toivoo että isovanhemmat ovat koko ajan läsnä että jää siinä aikaa omille ystäville ja harrastuksille ja levollekin.

Ne sitten erikseen jotka hoidattavat lapsensa isovanhemmilla kaikki viikonloput ja lomat.

Se ei ole oikein tietenkään.

Ei tuo kuvailemani tilanne ole mikään ääripää vaan valitettavasti todellisuutta monelle vanhalle naiselle. Isoisiähän hoitovastuu ei yleensä koske lainkaan.

Vierailija kirjoitti:

Siis huh huh ihme vastauksia täällä. Tulee sellainen vaikutelma että lapset ja lapsenlapset ovat ihmisille jotain pakkopullaa. Pyöräytetään pari lasta vaan sen takia että oma suku ei katkea. Kyllä lapset ja lapsenlapset ovat muutakin kuin jatkoa suvulle. Jos on tuollainen asenne, että ”hoitakaa omat lapsenne” niin ehkä ei kannata jatkaa sitä sukua ollenkaan jos ei ole valmis ylläpitämään välejä ja osallistumaan lastensa elämään sen täysi-ikäisyyden jälkeenkin. Ei ihme että Suomessa ihmiset syrjäytyvät ja ovat sosiaalisesti epälahjakkaita eivätkä osaa sanoa juuta eikä jaata kun tuntee lapsuudesta asti että lähimmäiset ei välitä.

Etkö sinä todellakaan ymmärrä, että se joka niitä lapsia vapaaehtoisesti hankkii, myös hoitaa ne? Kukaan muu kuin vanhempi ei ole velvoitettu niistä huolehtimaan. Joillekin äideille tämä näyttää olevan mahdotonta ymmärtää.

Oma äitini kuoli, kun esikoiseni oli 2-vuotias. Äiti sanoi viimeisinä viikkoinaan, että toivoisi saavansa vielä nähdä seuraavan kesän ja iloita siitä lapsenlapsensa kanssa. Isovanhempani kuolivat myös nuorina. Lasteni isien puolelta on ollut ihanat isoäidit, jpilta olen saanut tukea. Jos minusta joskus tulee isoäiti, haluan ehdottomasti olla läsnä ja auttaa. Pelkään, että innokkuudessani aiheutan riitoja. Isoäiti ei voi tuppautua nuoren perheen elämään, vaan olla saatavilla, jos tarvitaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen samaa mieltä, on vähintään moraalinen velvoite auttaa lastenlasten kanssa.

Mulla tilanne jossa kukasn isovanhempi ei ole yhtään kiinnostunut eikä ikinä ole auttanut yhtään lastemme kanssa. Neljä tervettä isovanhempaa, eläkkeellä, pirteitä. Ovat olleet jo 10v isovanhempia ja täsdä 10v aikana eivät ole edes yhtä kertaa viitsineet auttaa. Eivät käy jouluna, eivät käy synttäreillä, eivät välitä lapsista, eivät pidä yhteyttä.

Paskoja ovat ja inhoan ja halveksin heitä. Itsekkäät paskiaiset.

Itse tulen auttamaan omia lapsiani ja paljon.

Juu niinhän sinä nyt ajattelet. Kelaa elämääni 20-30 vuotta eteenpäin ja olet raihnainen, työelämässä loppuunpalanut ei-ihan-eläkeikäinen mummo. Lapsesi tuo sinulle pari tenavaa vahdittavaksi ja hoidettavaksi - pelkällä kiitoksella tietenkin- juuri sinä viikonloppuna kun sinulla olisi pari päivää vapaata ennen uutta uuvuttavaa työviikkoa. Vieläkö jaksat?

Miksi pitää mennä laidasta toiseen?

Eikö aloittaja toivonut että isovanhemmat olisivat kiinnostuneita, että kävisivät synttäreillä ja jouluna yms.

Siitä on matkaa siihen että pitäisi uhrata viikonloppunsa lastenhoitoon.

Ihmettelen kyllä niitä isovanhempia jotka eivät välitä pitää yhteyttä lapsiinsa ja lastenlapsiin.

Harva nuori perhe edes toivoo että isovanhemmat ovat koko ajan läsnä että jää siinä aikaa omille ystäville ja harrastuksille ja levollekin.

Ne sitten erikseen jotka hoidattavat lapsensa isovanhemmilla kaikki viikonloput ja lomat.

Se ei ole oikein tietenkään.

Ei tuo kuvailemani tilanne ole mikään ääripää vaan valitettavasti todellisuutta monelle vanhalle naiselle. Isoisiähän hoitovastuu ei yleensä koske lainkaan.

Varmasti on juuri noin mutta AP ei toivonut tuollaista isovanhemmuutta. Lue aloitus uudelleen.

Hän toivoi kiinnostusta ja edes joskus apua.

Minusta se ei ole liikaa pyydetty olettaen että isovanhemmat oikeasti jaksaa.

Eli jos toivoi kiinnostusta , ei se tarkoita jatkuvaa hoitamista, siinä on iso ero.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis huh huh ihme vastauksia täällä. Tulee sellainen vaikutelma että lapset ja lapsenlapset ovat ihmisille jotain pakkopullaa. Pyöräytetään pari lasta vaan sen takia että oma suku ei katkea. Kyllä lapset ja lapsenlapset ovat muutakin kuin jatkoa suvulle. Jos on tuollainen asenne, että ”hoitakaa omat lapsenne” niin ehkä ei kannata jatkaa sitä sukua ollenkaan jos ei ole valmis ylläpitämään välejä ja osallistumaan lastensa elämään sen täysi-ikäisyyden jälkeenkin. Ei ihme että Suomessa ihmiset syrjäytyvät ja ovat sosiaalisesti epälahjakkaita eivätkä osaa sanoa juuta eikä jaata kun tuntee lapsuudesta asti että lähimmäiset ei välitä.

Etkö sinä todellakaan ymmärrä, että se joka niitä lapsia vapaaehtoisesti hankkii, myös hoitaa ne? Kukaan muu kuin vanhempi ei ole velvoitettu niistä huolehtimaan. Joillekin äideille tämä näyttää olevan mahdotonta ymmärtää.

Ei ole velvoitettu, mutta iso osa isovanhemmista haluaa tavata lapsenlapsiaan ja myös auttaa aikuisia lapsiaan ihan vapaaehtoisesti. Aivan kuten aikuiset lapset eivät ole velvoitettuja auttamaan ikääntyviä vanhempiaan,mutta iso osa haluaa auttaa vapaaehtoisesti. :)

Mutta se on kyllä erikoinen ilmiö että isovanhempi joka ITSE on vienyt lapsiaan hoitoon omille isovanhemmilleen tämän tästä, ei haluakaan lainkaan ottaa omia lapsenlapsia hoitoon.

Kuten sekin, että joku katsoo lastensa olevan ikuisessa kiitollisuudenvelassa sen takia että heidät on synnytetty ja jotenkuten kasvatettu tähän maailmaan.

Kaikkea sitä.

Minun on todella vaikea ymmärtää isovanhempia, jotka eivät halua olla mukana lastenlastensa elämässä. Itselleni lastenlasten hoitaminen ja lasten perheiden auttaminen muutenkin on suuri etuoikeus. Koen suurinta mahdollista onnea silloin, kun saan ja pystyn auttamaan näitä kaikkein rakkaimpiani. Itse koen, että rakkaus on enemmänkin tekoja kuin sanoja, jos toki sanatkin ovat tärkeitä. Miten voi muodostaa läheisen kiintymyssuhteen lapsiin/lapsenlapsiin, jos ei vietä aikaa heidän kanssaan? Eikö ihminen halua eniten olla niiden kanssa, joita eniten rakastaa? 

Vierailija kirjoitti:

Jotkut 40-50 luvulla syntyneet (kurn mun omat vanhemmat) ovat sitä mieltä että kun lapsi täyttää 18, sen voi potkasta pellolle ja siihen päättyy vanhempien osalta kaikki apu ja tuki, välittäminen ja yhteydenpito.

Näin kävi mulle, opiskelemaan kun lähdin niin sanottiin että takaisin ei tarvi tulla ja omillas oot. Lasten saaminen ei muuttanut asiaa ja kahta lapsistsni mun omat vanhemmat ei ole ikinä edes nähneet! Kun ”ei kuulu heille enää”.

Kaikenlaiset hullut sitä 70-luvulla lisääntyi sosiaalisen paineen takia.

Niillä oli monella oma ajolähtö muistissa.

https://www.google.fi/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://m.youtube.c…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis huh huh ihme vastauksia täällä. Tulee sellainen vaikutelma että lapset ja lapsenlapset ovat ihmisille jotain pakkopullaa. Pyöräytetään pari lasta vaan sen takia että oma suku ei katkea. Kyllä lapset ja lapsenlapset ovat muutakin kuin jatkoa suvulle. Jos on tuollainen asenne, että ”hoitakaa omat lapsenne” niin ehkä ei kannata jatkaa sitä sukua ollenkaan jos ei ole valmis ylläpitämään välejä ja osallistumaan lastensa elämään sen täysi-ikäisyyden jälkeenkin. Ei ihme että Suomessa ihmiset syrjäytyvät ja ovat sosiaalisesti epälahjakkaita eivätkä osaa sanoa juuta eikä jaata kun tuntee lapsuudesta asti että lähimmäiset ei välitä.

Etkö sinä todellakaan ymmärrä, että se joka niitä lapsia vapaaehtoisesti hankkii, myös hoitaa ne? Kukaan muu kuin vanhempi ei ole velvoitettu niistä huolehtimaan. Joillekin äideille tämä näyttää olevan mahdotonta ymmärtää.

Mä en tainnut kirjoittaa viestissäni hoitamisesta mitään. Pääpointtini oli ihmisten tollanen suhtautuminen ja negatiivinen asenne. ”Hoitamisen” lisäksi on niin paljon muuta mitä lapsi tarvitsee. Hoitamiseen ainakin omasta mielestäni kuuluu muun muassa sen turvallisen ympäristön takaaminen lapselleen, johon kuuluvat isovanhemmat ja tunne siitä, että löytyy tukiverkko. Luulisi niiden isovanhempienkin olevan iloisia lapsenlapsia nähdessään, eikä pitävän sitä jonkinlaisena ”tehtävänä” tai ”hoitamisena”. Ei ihme että vanhukset mätänevät vanhainkoteihin eikä kukaan käy katsomassa, jos käyttäydytään noin välinpitämättömästi lastenlasten ja isovanhempien välien ylläpitämiseen ja pienestä asti eristetään sen syyn nojalla, että vanhemmat hoitaa omat lapset ja piste.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis huh huh ihme vastauksia täällä. Tulee sellainen vaikutelma että lapset ja lapsenlapset ovat ihmisille jotain pakkopullaa. Pyöräytetään pari lasta vaan sen takia että oma suku ei katkea. Kyllä lapset ja lapsenlapset ovat muutakin kuin jatkoa suvulle. Jos on tuollainen asenne, että ”hoitakaa omat lapsenne” niin ehkä ei kannata jatkaa sitä sukua ollenkaan jos ei ole valmis ylläpitämään välejä ja osallistumaan lastensa elämään sen täysi-ikäisyyden jälkeenkin. Ei ihme että Suomessa ihmiset syrjäytyvät ja ovat sosiaalisesti epälahjakkaita eivätkä osaa sanoa juuta eikä jaata kun tuntee lapsuudesta asti että lähimmäiset ei välitä.

Etkö sinä todellakaan ymmärrä, että se joka niitä lapsia vapaaehtoisesti hankkii, myös hoitaa ne? Kukaan muu kuin vanhempi ei ole velvoitettu niistä huolehtimaan. Joillekin äideille tämä näyttää olevan mahdotonta ymmärtää.

Ei ole velvoitettu, mutta iso osa isovanhemmista haluaa tavata lapsenlapsiaan ja myös auttaa aikuisia lapsiaan ihan vapaaehtoisesti. Aivan kuten aikuiset lapset eivät ole velvoitettuja auttamaan ikääntyviä vanhempiaan,mutta iso osa haluaa auttaa vapaaehtoisesti. :)

Mutta se on kyllä erikoinen ilmiö että isovanhempi joka ITSE on vienyt lapsiaan hoitoon omille isovanhemmilleen tämän tästä, ei haluakaan lainkaan ottaa omia lapsenlapsia hoitoon.

Kuten sekin, että joku katsoo lastensa olevan ikuisessa kiitollisuudenvelassa sen takia että heidät on synnytetty ja jotenkuten kasvatettu tähän maailmaan.

Kaikkea sitä.

Miten niin? Sehän on ihan looginen jatkumo  sille että kyseinen isovanhempi on systemaattisesti hoidattanut omat lapsensakin muilla. Miksi hän yhtäkkiä näkisi mitään syytä alkaa paapovaksi mummoksi kun omien lastenkin hoitaminen oli tuskaa?

Tätä kun kelaat hetken niin huomaat ettei  ilmiössä ole mitään erikoista.

Vierailija kirjoitti:

Historiallisesti isovanhemmat ovat kaikissa kulttuureissa kaikkina aikoina auttaneet nuoria perheitä. Siksi isovanhemmuutta on ylipäätään olemassa, että vanhemmat sukupolvet ovat avuksi ja neuvoksi. Myös Suomessa maatalousyhteiskunnassa. Tämä naisten työssäkäynnin myötä tullut itsenäisyys on ihan uutta perhekulttuurissa. Eikä ollenkaan pelkästään hyvä juttu. Ihminen on laumaeläin, jonka tehtävänä on auttaa ja tukea omaa lajiaan.

Eipä se sinun historiasi sitten kovin pitkälle kanna.  Maailmassa on ollut aikoja ja kulttuureja, jolloin ihmisen elinikä on ollut 20-40 vuotta.  Siinäpä sitä sitten on ollut sitä isovanhemmuutta "ylipäätään olemassa."

Ja ihminen ei todellakaan ole laumaeläin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis huh huh ihme vastauksia täällä. Tulee sellainen vaikutelma että lapset ja lapsenlapset ovat ihmisille jotain pakkopullaa. Pyöräytetään pari lasta vaan sen takia että oma suku ei katkea. Kyllä lapset ja lapsenlapset ovat muutakin kuin jatkoa suvulle. Jos on tuollainen asenne, että ”hoitakaa omat lapsenne” niin ehkä ei kannata jatkaa sitä sukua ollenkaan jos ei ole valmis ylläpitämään välejä ja osallistumaan lastensa elämään sen täysi-ikäisyyden jälkeenkin. Ei ihme että Suomessa ihmiset syrjäytyvät ja ovat sosiaalisesti epälahjakkaita eivätkä osaa sanoa juuta eikä jaata kun tuntee lapsuudesta asti että lähimmäiset ei välitä.

Etkö sinä todellakaan ymmärrä, että se joka niitä lapsia vapaaehtoisesti hankkii, myös hoitaa ne? Kukaan muu kuin vanhempi ei ole velvoitettu niistä huolehtimaan. Joillekin äideille tämä näyttää olevan mahdotonta ymmärtää.

Mä en tainnut kirjoittaa viestissäni hoitamisesta mitään. Pääpointtini oli ihmisten tollanen suhtautuminen ja negatiivinen asenne. ”Hoitamisen” lisäksi on niin paljon muuta mitä lapsi tarvitsee. Hoitamiseen ainakin omasta mielestäni kuuluu muun muassa sen turvallisen ympäristön takaaminen lapselleen, johon kuuluvat isovanhemmat ja tunne siitä, että löytyy tukiverkko. Luulisi niiden isovanhempienkin olevan iloisia lapsenlapsia nähdessään, eikä pitävän sitä jonkinlaisena ”tehtävänä” tai ”hoitamisena”. Ei ihme että vanhukset mätänevät vanhainkoteihin eikä kukaan käy katsomassa, jos käyttäydytään noin välinpitämättömästi lastenlasten ja isovanhempien välien ylläpitämiseen ja pienestä asti eristetään sen syyn nojalla, että vanhemmat hoitaa omat lapset ja piste.

Kuule, vuosien vanhainkotikokemuksella, yhtä lailla sinne saavat mädäntyä ne kaikkensa antaneet äidit ja mummot. Lapset käyvät jouluna, lapsenlapset eivät silloinkaan, elleivät sitten perinnönkiilto silmissä.

Mun on tosi vaikea ymmärtää sitä asennetta, että jokainen hoitakoon lapsensa itse. Ihmeen itsekeskeistä ja kylmää. Omassa suvussa itsestäänselvyys että autetaan, ei kukaan tietenkään omaa elämäänsä uhraa mutta eihän se yhteydenpito ja lapsiperheen arjessa joskus auttaminen sitä vaadikaan. Mun mielestä niin osoitetaan, että välitetään. Ihminenhän on laijina pärjännyt näin hyvin mm juuri isovanhempien ja laajennetun perheen takia.

Sit ihmetellään vanhainkodissa ku kukaan ei tuu katsomaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis huh huh ihme vastauksia täällä. Tulee sellainen vaikutelma että lapset ja lapsenlapset ovat ihmisille jotain pakkopullaa. Pyöräytetään pari lasta vaan sen takia että oma suku ei katkea. Kyllä lapset ja lapsenlapset ovat muutakin kuin jatkoa suvulle. Jos on tuollainen asenne, että ”hoitakaa omat lapsenne” niin ehkä ei kannata jatkaa sitä sukua ollenkaan jos ei ole valmis ylläpitämään välejä ja osallistumaan lastensa elämään sen täysi-ikäisyyden jälkeenkin. Ei ihme että Suomessa ihmiset syrjäytyvät ja ovat sosiaalisesti epälahjakkaita eivätkä osaa sanoa juuta eikä jaata kun tuntee lapsuudesta asti että lähimmäiset ei välitä.

Etkö sinä todellakaan ymmärrä, että se joka niitä lapsia vapaaehtoisesti hankkii, myös hoitaa ne? Kukaan muu kuin vanhempi ei ole velvoitettu niistä huolehtimaan. Joillekin äideille tämä näyttää olevan mahdotonta ymmärtää.

Mutta se on kyllä erikoinen ilmiö että isovanhempi joka ITSE on vienyt lapsiaan hoitoon omille isovanhemmilleen tämän tästä, ei haluakaan lainkaan ottaa omia lapsenlapsia hoitoon..

Jep jep!

Mun vanhempien saama apu:

- lähes joka viikonloppu 15 vuoden ajan mummot, tädit, enot hoiti lapsia

- aina kun lapsi sairas tuli mummo hoitamaan

- mummot hoiti 4 krt vuodesa viikon etelänmatkan, jossa vanhemmat kävi kaksin parisuhdeaikaa viettämässä

- mummoloissa oltiin KAIKKI koulujen lomat, myös koko kesä. Vanhemmat vietti kesäloman 4vk KAKSIN ja me lapset mummoloissa

- kofinhoitaja kävi auttamassa viikottain

Vanhemmat saivat satoja tuhansia tunteja apuja, aivan valtavasti, monta kertaa viikossa, ympäri vuoden, yli vuosikymmenen ajan.

No entäpä miten ne isovanhempina käyttäytyi?

Ilmoitti että jokainen hoitaa omat lapsensa, niin HEKIN tekivät aikanaan. Just.

Näkevät lapsiamme kerta vuoteen 15 min, ei muuta yhteydenpitoa.

Jotkut osaa kahmia kaiken.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen samaa mieltä, on vähintään moraalinen velvoite auttaa lastenlasten kanssa.

Mulla tilanne jossa kukasn isovanhempi ei ole yhtään kiinnostunut eikä ikinä ole auttanut yhtään lastemme kanssa. Neljä tervettä isovanhempaa, eläkkeellä, pirteitä. Ovat olleet jo 10v isovanhempia ja täsdä 10v aikana eivät ole edes yhtä kertaa viitsineet auttaa. Eivät käy jouluna, eivät käy synttäreillä, eivät välitä lapsista, eivät pidä yhteyttä.

Paskoja ovat ja inhoan ja halveksin heitä. Itsekkäät paskiaiset.

Itse tulen auttamaan omia lapsiani ja paljon.

Juu niinhän sinä nyt ajattelet. Kelaa elämääni 20-30 vuotta eteenpäin ja olet raihnainen, työelämässä loppuunpalanut ei-ihan-eläkeikäinen mummo. Lapsesi tuo sinulle pari tenavaa vahdittavaksi ja hoidettavaksi - pelkällä kiitoksella tietenkin- juuri sinä viikonloppuna kun sinulla olisi pari päivää vapaata ennen uutta uuvuttavaa työviikkoa. Vieläkö jaksat?

Miksi pitää mennä laidasta toiseen?

Eikö aloittaja toivonut että isovanhemmat olisivat kiinnostuneita, että kävisivät synttäreillä ja jouluna yms.

Siitä on matkaa siihen että pitäisi uhrata viikonloppunsa lastenhoitoon.

Ihmettelen kyllä niitä isovanhempia jotka eivät välitä pitää yhteyttä lapsiinsa ja lastenlapsiin.

Harva nuori perhe edes toivoo että isovanhemmat ovat koko ajan läsnä että jää siinä aikaa omille ystäville ja harrastuksille ja levollekin.

Ne sitten erikseen jotka hoidattavat lapsensa isovanhemmilla kaikki viikonloput ja lomat.

Se ei ole oikein tietenkään.

Ei tuo kuvailemani tilanne ole mikään ääripää vaan valitettavasti todellisuutta monelle vanhalle naiselle. Isoisiähän hoitovastuu ei yleensä koske lainkaan.

Varmasti on juuri noin mutta AP ei toivonut tuollaista isovanhemmuutta. Lue aloitus uudelleen.

Hän toivoi kiinnostusta ja edes joskus apua.

Minusta se ei ole liikaa pyydetty olettaen että isovanhemmat oikeasti jaksaa.

Eli jos toivoi kiinnostusta , ei se tarkoita jatkuvaa hoitamista, siinä on iso ero.

Ai, minä taas luin jo ap:n otsikosta, että hänen mielestään isovanhempien tehtävä on auttaa ja hoitaa lapsenlapsia.

Ja kirjoittipa ap nyt mitä vain, niin tänne on kyllä erittäin moni vastaaja tuonut oman mielipiteensä, jonka mukaan isovanhemmilla olisi jonkinlainen suoranainen velvollisuus hoitaa lapsenlapsia.  Sehän ei todellakaan ole totta.  Ei ole edes sitä moraalista velvollisuutta, mikä taas vanhemmilla itsellään on hoitaa omat lapsensa, saati että heillä on myös periaatteessa siihen myös juridinen velvollisuus.  He ovat ensisijaisesti omien lastensa hoitajia lain mukaan.  Isovanhemmilla sen sijaan ei ole mitään laillisia oikeuksia, eikä siis velvollisuuksiakaan, lapsenlapsiaan kohtaan.

Kaikki on vapaaehtoista, aivan kaikki! 

Ja tätä vapaaehtoishoitamista nyt sitten kaivataan.  Vaatia sitä ei voi.

Sitten vielä täysin epäloogisesti uhataan, että enpä huolehdi omista vanhemmistani heidän tultuaan vanhoiksi, kun hekään eivät auta minua lastenhoidossa.  Itse asiassa on kuitenkin niin, että lasten velvollisuus hoitaa omia vanhempiaan näiden ikääntyessä on vahvempi, kuin näiden isovanhempien velvollisuus hoitaa lapsenlapsia. 

Tosin tämä velvollisuus - kummassakin tapauksessa - on vain moraalinen, ei lakiin perustuva. 

Ja sitten jos joku kirjoittaa, että on väärin, jos et huolehdi vanhoista vanhemmistasi, koska hehän ovat hoitaneet sinut, kun olit lapsi, niin jopas riemastuneena vastataankin, että eivät ne minua hoitaneet!  Ne oli huonoja vanhempia! 

Joten aika ymmälleenhän tässä menee.  Näille huonoille vanhemmille ollaan sitten vaatimassa  omia lapsiaan hoitoon!!!!!   Kuka vastuuntuntoinen vanhempi näin tekee? 

´Lisääntyminen on nykyisin kyllä valinta, mutta valitsetteko myös lapsenlapsenne?  Kuinka montaa olette ajatelleet sitten myöhemmin jaksavanne ja haluavanne hoitaa?  Jos hankitte kolme lasta, ja heistä jokainen myös kolme, teillä on käsissänne yhdeksän lapsenlasta, jotka voivat olla hyvinkin samanikäisiä samoihin aikoihin.  Siitä vaan niitä hoitamaan, kyllä käsityötä piisaa eikä turhaa vapaa-aikaa viikonlopuillenne saati eläkepäivillenne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis huh huh ihme vastauksia täällä. Tulee sellainen vaikutelma että lapset ja lapsenlapset ovat ihmisille jotain pakkopullaa. Pyöräytetään pari lasta vaan sen takia että oma suku ei katkea. Kyllä lapset ja lapsenlapset ovat muutakin kuin jatkoa suvulle. Jos on tuollainen asenne, että ”hoitakaa omat lapsenne” niin ehkä ei kannata jatkaa sitä sukua ollenkaan jos ei ole valmis ylläpitämään välejä ja osallistumaan lastensa elämään sen täysi-ikäisyyden jälkeenkin. Ei ihme että Suomessa ihmiset syrjäytyvät ja ovat sosiaalisesti epälahjakkaita eivätkä osaa sanoa juuta eikä jaata kun tuntee lapsuudesta asti että lähimmäiset ei välitä.

Etkö sinä todellakaan ymmärrä, että se joka niitä lapsia vapaaehtoisesti hankkii, myös hoitaa ne? Kukaan muu kuin vanhempi ei ole velvoitettu niistä huolehtimaan. Joillekin äideille tämä näyttää olevan mahdotonta ymmärtää.

Mä en tainnut kirjoittaa viestissäni hoitamisesta mitään. Pääpointtini oli ihmisten tollanen suhtautuminen ja negatiivinen asenne. ”Hoitamisen” lisäksi on niin paljon muuta mitä lapsi tarvitsee. Hoitamiseen ainakin omasta mielestäni kuuluu muun muassa sen turvallisen ympäristön takaaminen lapselleen, johon kuuluvat isovanhemmat ja tunne siitä, että löytyy tukiverkko. Luulisi niiden isovanhempienkin olevan iloisia lapsenlapsia nähdessään, eikä pitävän sitä jonkinlaisena ”tehtävänä” tai ”hoitamisena”. Ei ihme että vanhukset mätänevät vanhainkoteihin eikä kukaan käy katsomassa, jos käyttäydytään noin välinpitämättömästi lastenlasten ja isovanhempien välien ylläpitämiseen ja pienestä asti eristetään sen syyn nojalla, että vanhemmat hoitaa omat lapset ja piste.

Kuule, vuosien vanhainkotikokemuksella, yhtä lailla sinne saavat mädäntyä ne kaikkensa antaneet äidit ja mummot. Lapset käyvät jouluna, lapsenlapset eivät silloinkaan, elleivät sitten perinnönkiilto silmissä.

Kuule, kyllä mä sen tiedän, että ihmisiä on joka lähtöön ja mätiä ihmisiä kasvaa myös hyviin perheisiin. Mutta se, että sun vuosien vanhainkotikokemuksella oot törmännyt surullisiin tapauksiin ei poissulje sitä faktaa että lapsi tarvitsee isovanhempiaan, joten mikä ihme sun kirjoituksen pointti nyt oli? Se, että kaikkien perheenjäsenien pitäisi jo aikaisessa vaiheessa erkaantua toisistaan ettei tule sitten vanhainkodissa yksinäisyys yllätyksenä, vai mikä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis huh huh ihme vastauksia täällä. Tulee sellainen vaikutelma että lapset ja lapsenlapset ovat ihmisille jotain pakkopullaa. Pyöräytetään pari lasta vaan sen takia että oma suku ei katkea. Kyllä lapset ja lapsenlapset ovat muutakin kuin jatkoa suvulle. Jos on tuollainen asenne, että ”hoitakaa omat lapsenne” niin ehkä ei kannata jatkaa sitä sukua ollenkaan jos ei ole valmis ylläpitämään välejä ja osallistumaan lastensa elämään sen täysi-ikäisyyden jälkeenkin. Ei ihme että Suomessa ihmiset syrjäytyvät ja ovat sosiaalisesti epälahjakkaita eivätkä osaa sanoa juuta eikä jaata kun tuntee lapsuudesta asti että lähimmäiset ei välitä.

Etkö sinä todellakaan ymmärrä, että se joka niitä lapsia vapaaehtoisesti hankkii, myös hoitaa ne? Kukaan muu kuin vanhempi ei ole velvoitettu niistä huolehtimaan. Joillekin äideille tämä näyttää olevan mahdotonta ymmärtää.

Mutta se on kyllä erikoinen ilmiö että isovanhempi joka ITSE on vienyt lapsiaan hoitoon omille isovanhemmilleen tämän tästä, ei haluakaan lainkaan ottaa omia lapsenlapsia hoitoon..

Jep jep!

Mun vanhempien saama apu:

- lähes joka viikonloppu 15 vuoden ajan mummot, tädit, enot hoiti lapsia

- aina kun lapsi sairas tuli mummo hoitamaan

- mummot hoiti 4 krt vuodesa viikon etelänmatkan, jossa vanhemmat kävi kaksin parisuhdeaikaa viettämässä

- mummoloissa oltiin KAIKKI koulujen lomat, myös koko kesä. Vanhemmat vietti kesäloman 4vk KAKSIN ja me lapset mummoloissa

- kofinhoitaja kävi auttamassa viikottain

Vanhemmat saivat satoja tuhansia tunteja apuja, aivan valtavasti, monta kertaa viikossa, ympäri vuoden, yli vuosikymmenen ajan.

No entäpä miten ne isovanhempina käyttäytyi?

Ilmoitti että jokainen hoitaa omat lapsensa, niin HEKIN tekivät aikanaan. Just.

Näkevät lapsiamme kerta vuoteen 15 min, ei muuta yhteydenpitoa.

Jotkut osaa kahmia kaiken.

No kai sinä sitten olet ainakin osaltasi hoitanut niitä vanhoiksi tulleita mummojasi, tätejäsi ja enojasi ym. jotka hoitivat sinua, kun sinä olit pieni?