Ne jotka sanovat, ettei isovanhempien tehtävä ole hoitaa lapsia tai auttaa, ovat väärässä.
Itseäni harmittaa todella paljon lapseni ja itsenikin puolesta, kun vanhempani eivät ole kiinnostuneita lapsestani. Hän on jo 4 v ja alkaa itsekkin ymmärtämään tämän. Harmittaa, kun eivät pidä yhteyttä, ei kutsu kylään ja muiden lapset leikkipuistossa kertoilee mummoista ja papoista. Oma lapseni ei ole koskaan mummon kanssa mitään tehnyt ja miehenikin vanhemmat asuvat kaukana, eivätkä ole myöskään kiinnostuneita. Ja siis mielestäni isovanhempien kuuluu auttaa ja ihan sillä perusteella, että ovat vanhempiani. Jos eivät olisi lapsenlapsia halunnut, eikä auttaa, niin olisi ihan alunperin jättänyt minutkin tekemättä. Ja vanhempani ovat n. 55v, että vielä jaksavat, tosin kun esim. Yli 70v, niin eriasia sekin. Ja nyt en tarkoita avulla hyväksikäyttöä tai joka viikko lapsi hoitoon, vaan aivan normaalia kanssakäymistä lapsenlapsen kanssa. Jos lapsia tekee, niin kyllä pitäisi jo tietää, että suurella todennäköisyydellä sinustakin tulee isovanhempi.
Kommentit (566)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa on kuvattu aivan hirveitä isovanhempia. Se ei ole vielä sinällään ihmeellistä, maailmassa on kaikkia sekoja ja luonnevikaisia jotka myös saavat lapsia - vaikka ei ehkä pitäisi. Monella isovanhemmalla on oikeasti mt- tai persoonallisuushäriö joka auttaa kyllä ymmärtämään käytöstä.
Mutta SE tässä on ihmeellistä että ketjussa moni puolustelee, komppaa, ja kannustaa näitä tylyjä isovanhempia. Itsekäs käytös jossa viis veisataan läheisestä, kieltäydytään yhteydenpidosta ja välittämisestä, ei olla elämässä mukana.... se vaan on yksiselitteisesti VÄÄRIN.
Mikään laki ei pakota välittämään lapsesta tai pitämään yhteyttä aikuisena. Mutta voisiko sitten ystävällisesti jättää lapset tekemättä kun ainoa aie on kaltoinkohdella ja tylyttää niitä.Tässä ei ole kyse siitä. Kyllä itsekin ihmettelen, jos isovanhemmat eivät halua olla lastensa ja lastenlastensa kanssa, mikäli välit nyt kaikkien osalta ovat kutakuinkin okei. Vaan kyse on siitä, että mitään pakkoa ja velvollisuutta ei ole, kaikki perustuu vapaaseen tahtoon.
Lakimielessä noin onkin. Mutta olisi hyvä jos kulttuurisesti vaadittaisiin vanhempien välittämistä lapsistaan senkin jälkeen kun lapsi on 18. Aivan kuten euroopassa: on pöyristyttävän häpeällistä jos isovanhemmat eivät ole lämpimissä väleissä lastenlapsiin ja omiin aikuisiin lapsiin. Suomessa liian helposti hyväksytään tyly ja törkeä käyttäytyminen.
Ja olisi myös pöyristyttävää, jos isovanhemmat eivät olisi osa lasten kasvatusta tai saisi huseerata siellä aikuisten lastenkin kotona kuin omassaan. Oletkos hieman ottamassa rusinoita pullasta nyt?
Vierailija kirjoitti:
Vois sitä nämä nuoret itsekin vähän miettiä omaa käytöstään. Jos ollaan vaan vaatimassa kaikkea mutta muuten ei välitetä, niin ei ihme ettei välit toimi. Vanhempien pitäis kaikkensa näitten eteen tehdä ja antaa, mutta kiitosta ei tule. Miniät nostelee nokkaansa ja haukkuu anoppejaan minkä ehtii. Näitä palstoja kun lukee, niin suurimmalla osalla on joku hirviöanoppi, jota arvostellaan ja haukutaan ja syytetään miehen ja lapsen omimisesta. Omasta mustasukkaisuudesta on kyse. Mies halutaan irrottaa lapsuudenperheestään niin täysin, että varmasti tietävät ja oppivat, kuka on se miehen ykkönen ja kenen pillin mukaan se tanssii.
En ihmettele, ettei äitini hoitanut veljen lapsia sen jälkeen enää, kun sai aina ja jatkuvasti kuulla, miten väärin oli tehnyt minkäkin asian. Velikin liittyi viimein kuoroon moittimaan äitiään, että tämä tekee niin ja niin, eikä just näin. Lapsia ei olisi saanut viedä kylään vieraille ihmisille, niin kuin ne siitä olisivat pilalle menneet, että kävivät mummon ystävättären kotona. Ja kun mummo syötti niille perunaa eikä pastaa. Voi saakeli en paremmin sano. Ja kun mummo ei joka kerta lasten pois lähtiessä antanut niille satasta kouraan.
Joskus se vaan on niinkin, että malkaa voi kaivaa omastakin silmästään. Miettikää sitä.
Oletpa omahyväinen. Asiat kun olis toisinpäin (äitis hoitaisi vain veljen lapsia eikä sinun) niin olisi toinen ääni kellossa. Helppo se on saamapuolella olevan kylpeä erinomaisuudessaan ja ajatella että tämä on kaikki omaa ansiota, oon niin hieno ihminen.
Veljesi on varmasti surullinen.. mutta sehän ei ole sinun ongelmasi tietenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa on kuvattu aivan hirveitä isovanhempia. Se ei ole vielä sinällään ihmeellistä, maailmassa on kaikkia sekoja ja luonnevikaisia jotka myös saavat lapsia - vaikka ei ehkä pitäisi. Monella isovanhemmalla on oikeasti mt- tai persoonallisuushäriö joka auttaa kyllä ymmärtämään käytöstä.
Mutta SE tässä on ihmeellistä että ketjussa moni puolustelee, komppaa, ja kannustaa näitä tylyjä isovanhempia. Itsekäs käytös jossa viis veisataan läheisestä, kieltäydytään yhteydenpidosta ja välittämisestä, ei olla elämässä mukana.... se vaan on yksiselitteisesti VÄÄRIN.
Mikään laki ei pakota välittämään lapsesta tai pitämään yhteyttä aikuisena. Mutta voisiko sitten ystävällisesti jättää lapset tekemättä kun ainoa aie on kaltoinkohdella ja tylyttää niitä.Tässä ei ole kyse siitä. Kyllä itsekin ihmettelen, jos isovanhemmat eivät halua olla lastensa ja lastenlastensa kanssa, mikäli välit nyt kaikkien osalta ovat kutakuinkin okei. Vaan kyse on siitä, että mitään pakkoa ja velvollisuutta ei ole, kaikki perustuu vapaaseen tahtoon.
Lakimielessä noin onkin. Mutta olisi hyvä jos kulttuurisesti vaadittaisiin vanhempien välittämistä lapsistaan senkin jälkeen kun lapsi on 18. Aivan kuten euroopassa: on pöyristyttävän häpeällistä jos isovanhemmat eivät ole lämpimissä väleissä lastenlapsiin ja omiin aikuisiin lapsiin. Suomessa liian helposti hyväksytään tyly ja törkeä käyttäytyminen.
Ja olisi myös pöyristyttävää, jos isovanhemmat eivät olisi osa lasten kasvatusta tai saisi huseerata siellä aikuisten lastenkin kotona kuin omassaan. Oletkos hieman ottamassa rusinoita pullasta nyt?
Mulle kelpais ne huseeraavatkin isovanhemmat. Nyt on sellaset joita ei kiinnosta yhtään ja kerta kahteen vuoteen soittavat, siinä kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa on kuvattu aivan hirveitä isovanhempia. Se ei ole vielä sinällään ihmeellistä, maailmassa on kaikkia sekoja ja luonnevikaisia jotka myös saavat lapsia - vaikka ei ehkä pitäisi. Monella isovanhemmalla on oikeasti mt- tai persoonallisuushäriö joka auttaa kyllä ymmärtämään käytöstä.
Mutta SE tässä on ihmeellistä että ketjussa moni puolustelee, komppaa, ja kannustaa näitä tylyjä isovanhempia. Itsekäs käytös jossa viis veisataan läheisestä, kieltäydytään yhteydenpidosta ja välittämisestä, ei olla elämässä mukana.... se vaan on yksiselitteisesti VÄÄRIN.
Mikään laki ei pakota välittämään lapsesta tai pitämään yhteyttä aikuisena. Mutta voisiko sitten ystävällisesti jättää lapset tekemättä kun ainoa aie on kaltoinkohdella ja tylyttää niitä.Tässä ei ole kyse siitä. Kyllä itsekin ihmettelen, jos isovanhemmat eivät halua olla lastensa ja lastenlastensa kanssa, mikäli välit nyt kaikkien osalta ovat kutakuinkin okei. Vaan kyse on siitä, että mitään pakkoa ja velvollisuutta ei ole, kaikki perustuu vapaaseen tahtoon.
Lakimielessä noin onkin. Mutta olisi hyvä jos kulttuurisesti vaadittaisiin vanhempien välittämistä lapsistaan senkin jälkeen kun lapsi on 18. Aivan kuten euroopassa: on pöyristyttävän häpeällistä jos isovanhemmat eivät ole lämpimissä väleissä lastenlapsiin ja omiin aikuisiin lapsiin. Suomessa liian helposti hyväksytään tyly ja törkeä käyttäytyminen.
Ja olisi myös pöyristyttävää, jos isovanhemmat eivät olisi osa lasten kasvatusta tai saisi huseerata siellä aikuisten lastenkin kotona kuin omassaan. Oletkos hieman ottamassa rusinoita pullasta nyt?
Mulle kelpais ne huseeraavatkin isovanhemmat. Nyt on sellaset joita ei kiinnosta yhtään ja kerta kahteen vuoteen soittavat, siinä kaikki.
Et sanoisi noin, jos sinulla olisi sellaiset kunnon päällepäsmärit riesanasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa on kuvattu aivan hirveitä isovanhempia. Se ei ole vielä sinällään ihmeellistä, maailmassa on kaikkia sekoja ja luonnevikaisia jotka myös saavat lapsia - vaikka ei ehkä pitäisi. Monella isovanhemmalla on oikeasti mt- tai persoonallisuushäriö joka auttaa kyllä ymmärtämään käytöstä.
Mutta SE tässä on ihmeellistä että ketjussa moni puolustelee, komppaa, ja kannustaa näitä tylyjä isovanhempia. Itsekäs käytös jossa viis veisataan läheisestä, kieltäydytään yhteydenpidosta ja välittämisestä, ei olla elämässä mukana.... se vaan on yksiselitteisesti VÄÄRIN.
Mikään laki ei pakota välittämään lapsesta tai pitämään yhteyttä aikuisena. Mutta voisiko sitten ystävällisesti jättää lapset tekemättä kun ainoa aie on kaltoinkohdella ja tylyttää niitä.Tässä ei ole kyse siitä. Kyllä itsekin ihmettelen, jos isovanhemmat eivät halua olla lastensa ja lastenlastensa kanssa, mikäli välit nyt kaikkien osalta ovat kutakuinkin okei. Vaan kyse on siitä, että mitään pakkoa ja velvollisuutta ei ole, kaikki perustuu vapaaseen tahtoon.
Lakimielessä noin onkin. Mutta olisi hyvä jos kulttuurisesti vaadittaisiin vanhempien välittämistä lapsistaan senkin jälkeen kun lapsi on 18. Aivan kuten euroopassa: on pöyristyttävän häpeällistä jos isovanhemmat eivät ole lämpimissä väleissä lastenlapsiin ja omiin aikuisiin lapsiin. Suomessa liian helposti hyväksytään tyly ja törkeä käyttäytyminen.
Samalla logiikalla aikuinen lapsi ei saisi vaikkapa katkaista välejä väkivaltaisiin alkoholistivanhempiinsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä keskusteluissa kukaan, ei kukaan koskaan ikinä näe mitään vikaa omassa toiminnassaan, eikä oman sukupolvensa tavoissa. Omille isovanhemmille riittää ymmärrystä, mutta omille vanhemmille. Se on jotenkin kylmäävää. Se näkyy kevyemmässä muodossa jo siinä, että lapselleen nimeä miettivälle ei omien vanhempien ikäpolven suosikkinimet kelpaa, mutta isovanhempien kyllä.
Se on ihan luonnollista sukupolvien kiertoa, että edellistä ja seuraavaa sukupolvea on vaikeampi ymmärtää kuin kauempana olevia.
Voi olla, mutta sen voisi myös käsittää, ettei se ole reilua. Ei nähdä malkaa omassa silmässä.
Olen samaa mieltä. Etenkin jos mietin noin 20-30v nuorten aikuisten vanhempia, jotka ovat edellisiin sukupolviin verrattuna mielestäni olleet todella paljon enemmän läsnä lapsilleen kuin koskaan historiassa. On tullut lapsentahtisuudet, lapsi on alettu näkemään enemmän yksilönä kuin vaikka vielä 70-80 luvuilla jne. Mutta näköjään siitä on poikinut oletus, että lapsentahtisuuden pitäisi päteä vielä aikuiseen lapseenkin. Ei osata aikuistua kunnolla.
Luulenpa että tuo lapsentahtisuus käsitetään usein vähän väärin.
Ei kai se sitä tarkoita ettei lapselle laiteta mitään rajoja ja annetaan lapsen pompottaa vanhempiaan yms.
Vierailija kirjoitti:
Vois sitä nämä nuoret itsekin vähän miettiä omaa käytöstään. Jos ollaan vaan vaatimassa kaikkea mutta muuten ei välitetä, niin ei ihme ettei välit toimi. Vanhempien pitäis kaikkensa näitten eteen tehdä ja antaa, mutta kiitosta ei tule. Miniät nostelee nokkaansa ja haukkuu anoppejaan minkä ehtii. Näitä palstoja kun lukee, niin suurimmalla osalla on joku hirviöanoppi, jota arvostellaan ja haukutaan ja syytetään miehen ja lapsen omimisesta. Omasta mustasukkaisuudesta on kyse. Mies halutaan irrottaa lapsuudenperheestään niin täysin, että varmasti tietävät ja oppivat, kuka on se miehen ykkönen ja kenen pillin mukaan se tanssii.
En ihmettele, ettei äitini hoitanut veljen lapsia sen jälkeen enää, kun sai aina ja jatkuvasti kuulla, miten väärin oli tehnyt minkäkin asian. Velikin liittyi viimein kuoroon moittimaan äitiään, että tämä tekee niin ja niin, eikä just näin. Lapsia ei olisi saanut viedä kylään vieraille ihmisille, niin kuin ne siitä olisivat pilalle menneet, että kävivät mummon ystävättären kotona. Ja kun mummo syötti niille perunaa eikä pastaa. Voi saakeli en paremmin sano. Ja kun mummo ei joka kerta lasten pois lähtiessä antanut niille satasta kouraan.
Joskus se vaan on niinkin, että malkaa voi kaivaa omastakin silmästään. Miettikää sitä.
Tässä nyt näyttää huonoista ihmissuhteistaan kertovan ne, joilla ongelmana ovat itsekkäät lapset ja ne, joilla ongelmana ovat itsekkäät vanhemmat. Ei ollenkaan nähdä, että kyseessä on sama ilmiö, tarkasteluajankohta vain on eri. Vai uskotteko, että noista itsekkäistä lapsista ja miniöistä jollain taikaiskulla kasvaa omistautuvia isovanhempia? Minä uskon, että he ovat juuri niitä, joista tulevat vanhemmat kirjoittavat, kun pohtivat lastensa huonoa isovanhempisuhdetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa on kuvattu aivan hirveitä isovanhempia. Se ei ole vielä sinällään ihmeellistä, maailmassa on kaikkia sekoja ja luonnevikaisia jotka myös saavat lapsia - vaikka ei ehkä pitäisi. Monella isovanhemmalla on oikeasti mt- tai persoonallisuushäriö joka auttaa kyllä ymmärtämään käytöstä.
Mutta SE tässä on ihmeellistä että ketjussa moni puolustelee, komppaa, ja kannustaa näitä tylyjä isovanhempia. Itsekäs käytös jossa viis veisataan läheisestä, kieltäydytään yhteydenpidosta ja välittämisestä, ei olla elämässä mukana.... se vaan on yksiselitteisesti VÄÄRIN.
Mikään laki ei pakota välittämään lapsesta tai pitämään yhteyttä aikuisena. Mutta voisiko sitten ystävällisesti jättää lapset tekemättä kun ainoa aie on kaltoinkohdella ja tylyttää niitä.Tässä ei ole kyse siitä. Kyllä itsekin ihmettelen, jos isovanhemmat eivät halua olla lastensa ja lastenlastensa kanssa, mikäli välit nyt kaikkien osalta ovat kutakuinkin okei. Vaan kyse on siitä, että mitään pakkoa ja velvollisuutta ei ole, kaikki perustuu vapaaseen tahtoon.
Lakimielessä noin onkin. Mutta olisi hyvä jos kulttuurisesti vaadittaisiin vanhempien välittämistä lapsistaan senkin jälkeen kun lapsi on 18. Aivan kuten euroopassa: on pöyristyttävän häpeällistä jos isovanhemmat eivät ole lämpimissä väleissä lastenlapsiin ja omiin aikuisiin lapsiin. Suomessa liian helposti hyväksytään tyly ja törkeä käyttäytyminen.
Ehkä sunkin mielipiteet muuttuisi, jos olisit italiaisen miehen kanssa naimisissa. Siinä olet oikeassa isoäidit hoitavat lastenlapsia, mutta kasvatukseen miniällä ei ole nokan koputtamista.
Isoäidit hoitavat lapsia vain silloin kun äiti on tuottavassa työssö ja olisi koko suvulle häpeäksi, jos äiti vaatisi omaa aikaa. Siellä miniät ja anoppi häärii keittiössä ja tarjoaa koko suvulle ruokaa ja kaikki vapaa-aika ollaan yleensä miehen suvun kanssa yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä oo paljon kummankaan vanhempia näkynyt näillä markeilla. Ei tarvisi edes vahtia, kunhan edes kävisivät tai soittaisivat. Säälin lapsiani kun eivät opi tuntemaan heitä. Itselläni aivan ihanat lapsuusmuistot mummolasta. Onneksi on lapsillani isomummot edes. Heitä käydäänkin auttamassa. Hädän hetkellä ovat auttaneet lasten hoidossa.
Koskettaa kuinka ikääntyneet isomummot (sodan kokenut sukupolvi) ovat valmiita auttamaan perheitä, mutta heidän lapsensa - itsekkäät suuret ikäluokat - eivät ole. Tämä kertoo kaiken.
Meneeköhän teillä nyt jotenkin puurot ja vellit sekaisin? Tai sitten en vain jotenkin ymmärrä enää SUomen väestön ikärakennetta ja historiaa. Suuret ikäluokat syntyivät toisen maailmansodan aikana ja heti sen jälkeen (1940-1947), eli nuorimmatkin heistä on 70 v. Näillekö te olette viemässä lapsianne hoitoon?
Jotenkin on sellainen mielikuva, että tämä ns. isovanhemmuudesta kieltäytyvä sukupolvi on pikemminkin minun sukupolveani (1950-luvun lopulla tai 1960-luvulla syntynyttä) kuin suurta ikäluokkaa. ELi niitä jotka ovat nyt 46-60.
Ja se sopisi jotenkin meidän ikäpolven kuvaan: eka tv-sukupolvi, eka populaariviihteen sukupolvi, eka peruskoulun sukupolvi, sukupolvi joka ei keksinyt, mutta joka loi aiemmin sukupolvien ideoista tietokoneet, netin, somen, digitalisaation jne. Siis eka nörttisukupolvi.
Varmasti myös itsekeskeisimpiä sukupolvia kautta historian, sillä se ei ole joutunut kokemaan oikeastaan mitään kamalaa (verrattuna aiempiin sukupolviin, 90-luvun lamakin iski, kun porukka oli jo aikuisia), joten sen ei ole koskaan tarvinnut ottaa päätään pois perseestään, niin kuin sanonta kuuluu. Se on saanut elää kylmän sodan ajan hyvin vakaassa maailmassa, hyvinvointivaltiossa, maailmassa, jossa opiskelu vielä oikeasti kannatti, varma työpaikka ja lukuisia hanttihommia oli saatavilla, jos tahtoi. Maailmalla saattoi matkata halvalla ja melko pelotta.
Monella nuoruus venyi mahdollisimman pitkälle (minulla esim yli koko aikuisiän, loikkasin suoraan teinistä vanhuuteen käymättä läpi aikuistumista ollenkaan). En usko, että tästä sukupolvesta kokonaisuutena tulee pullantuoksuinen mummu, korkeintaan dullantuoksuinen digimummu, joka kerran vuodessa lähettää skypellä terviiiisiä ehanille lapsenlapsille. Sori.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä oo paljon kummankaan vanhempia näkynyt näillä markeilla. Ei tarvisi edes vahtia, kunhan edes kävisivät tai soittaisivat. Säälin lapsiani kun eivät opi tuntemaan heitä. Itselläni aivan ihanat lapsuusmuistot mummolasta. Onneksi on lapsillani isomummot edes. Heitä käydäänkin auttamassa. Hädän hetkellä ovat auttaneet lasten hoidossa.
Koskettaa kuinka ikääntyneet isomummot (sodan kokenut sukupolvi) ovat valmiita auttamaan perheitä, mutta heidän lapsensa - itsekkäät suuret ikäluokat - eivät ole. Tämä kertoo kaiken.
Meneeköhän teillä nyt jotenkin puurot ja vellit sekaisin? Tai sitten en vain jotenkin ymmärrä enää SUomen väestön ikärakennetta ja historiaa. Suuret ikäluokat syntyivät toisen maailmansodan aikana ja heti sen jälkeen (1940-1947), eli nuorimmatkin heistä on 70 v. Näillekö te olette viemässä lapsianne hoitoon?
Jotenkin on sellainen mielikuva, että tämä ns. isovanhemmuudesta kieltäytyvä sukupolvi on pikemminkin minun sukupolveani (1950-luvun lopulla tai 1960-luvulla syntynyttä) kuin suurta ikäluokkaa. ELi niitä jotka ovat nyt 46-60.
Ja se sopisi jotenkin meidän ikäpolven kuvaan: eka tv-sukupolvi, eka populaariviihteen sukupolvi, eka peruskoulun sukupolvi, sukupolvi joka ei keksinyt, mutta joka loi aiemmin sukupolvien ideoista tietokoneet, netin, somen, digitalisaation jne. Siis eka nörttisukupolvi.
Varmasti myös itsekeskeisimpiä sukupolvia kautta historian, sillä se ei ole joutunut kokemaan oikeastaan mitään kamalaa (verrattuna aiempiin sukupolviin, 90-luvun lamakin iski, kun porukka oli jo aikuisia), joten sen ei ole koskaan tarvinnut ottaa päätään pois perseestään, niin kuin sanonta kuuluu. Se on saanut elää kylmän sodan ajan hyvin vakaassa maailmassa, hyvinvointivaltiossa, maailmassa, jossa opiskelu vielä oikeasti kannatti, varma työpaikka ja lukuisia hanttihommia oli saatavilla, jos tahtoi. Maailmalla saattoi matkata halvalla ja melko pelotta.
Monella nuoruus venyi mahdollisimman pitkälle (minulla esim yli koko aikuisiän, loikkasin suoraan teinistä vanhuuteen käymättä läpi aikuistumista ollenkaan). En usko, että tästä sukupolvesta kokonaisuutena tulee pullantuoksuinen mummu, korkeintaan dullantuoksuinen digimummu, joka kerran vuodessa lähettää skypellä terviiiisiä ehanille lapsenlapsille. Sori.
Jos sinä olet outo, niin se ei tarkoita, että kaikki ikäisesi myös ovat. Itse olen ainakin elänyt kaikki ikävaiheet "normaalisti", ja nyt olen eläkeiän kynnyksellä.
"Mies halutaan irrottaa lapsuudenperheestään niin täysin, että varmasti tietävät ja oppivat, kuka on se miehen ykkönen ja kenen pillin mukaan se tanssii."
TÄMÄ! Ja se on tehty niin raa'alla tavalla, että mies on eristetty omista vanhemmistaan, isovanhemmistaan (ovat jo kuoleman porteilla) ja kaikista muistakin sukulaisista. Taustalla on kiristystä, uhkailua, haukkumista, ja siitä on ollut koko miehen suku ihmeissään ja hämillään.
Vierailija kirjoitti:
"Mies halutaan irrottaa lapsuudenperheestään niin täysin, että varmasti tietävät ja oppivat, kuka on se miehen ykkönen ja kenen pillin mukaan se tanssii."
TÄMÄ! Ja se on tehty niin raa'alla tavalla, että mies on eristetty omista vanhemmistaan, isovanhemmistaan (ovat jo kuoleman porteilla) ja kaikista muistakin sukulaisista. Taustalla on kiristystä, uhkailua, haukkumista, ja siitä on ollut koko miehen suku ihmeissään ja hämillään.
Ei se noin ole aina. Itse olen kutsunut anoppia, soitellut, lähettänyt lasten kuvia, tehnyt kaikkeni että anoppi olis perheeseemme yhteydessä. Mutta kun ei kiinnosta.
Se on helppo laittaa aina sen syyksi kuka asian ottaa esille, ”itsessä vika”. Tiedätkö, aina ei ole. On luonnevikaisia ja tunnekylmiä ihmisiä jotka ei käyttäydy normaalisti. Edes isovanhempina.
Ei se ole sun lapsellesi ongelma näin on monella muullakin, usko pois.
Ongelman siitä teet sinä jos manipuloit tota omaa ajatusmaailmaasi lapseesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa on kuvattu aivan hirveitä isovanhempia. Se ei ole vielä sinällään ihmeellistä, maailmassa on kaikkia sekoja ja luonnevikaisia jotka myös saavat lapsia - vaikka ei ehkä pitäisi. Monella isovanhemmalla on oikeasti mt- tai persoonallisuushäriö joka auttaa kyllä ymmärtämään käytöstä.
Mutta SE tässä on ihmeellistä että ketjussa moni puolustelee, komppaa, ja kannustaa näitä tylyjä isovanhempia. Itsekäs käytös jossa viis veisataan läheisestä, kieltäydytään yhteydenpidosta ja välittämisestä, ei olla elämässä mukana.... se vaan on yksiselitteisesti VÄÄRIN.
Mikään laki ei pakota välittämään lapsesta tai pitämään yhteyttä aikuisena. Mutta voisiko sitten ystävällisesti jättää lapset tekemättä kun ainoa aie on kaltoinkohdella ja tylyttää niitä.Tässä ei ole kyse siitä. Kyllä itsekin ihmettelen, jos isovanhemmat eivät halua olla lastensa ja lastenlastensa kanssa, mikäli välit nyt kaikkien osalta ovat kutakuinkin okei. Vaan kyse on siitä, että mitään pakkoa ja velvollisuutta ei ole, kaikki perustuu vapaaseen tahtoon.
Lakimielessä noin onkin. Mutta olisi hyvä jos kulttuurisesti vaadittaisiin vanhempien välittämistä lapsistaan senkin jälkeen kun lapsi on 18. Aivan kuten euroopassa: on pöyristyttävän häpeällistä jos isovanhemmat eivät ole lämpimissä väleissä lastenlapsiin ja omiin aikuisiin lapsiin. Suomessa liian helposti hyväksytään tyly ja törkeä käyttäytyminen.
Ja olisi myös pöyristyttävää, jos isovanhemmat eivät olisi osa lasten kasvatusta tai saisi huseerata siellä aikuisten lastenkin kotona kuin omassaan. Oletkos hieman ottamassa rusinoita pullasta nyt?
Mulle kelpais ne huseeraavatkin isovanhemmat. Nyt on sellaset joita ei kiinnosta yhtään ja kerta kahteen vuoteen soittavat, siinä kaikki.
Et sanoisi noin, jos sinulla olisi sellaiset kunnon päällepäsmärit riesanasi.
Joo, tuolla toisessa ketjussa itketään, et kun kaikki sukulaiset on niiiiin rajattomia, että on pitänyt katkaista välit niihin, ja nyt itkettää.
Kyllä tämä on niin rusinat pullasta- porukkaa kuin olla jo voi. Syytellään, syyllistetään, kun muut ei tee just niin kuin tämä hyväksikäyttäjä haluaa. Ei mene läpi myötätunnon kerjuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa on kuvattu aivan hirveitä isovanhempia. Se ei ole vielä sinällään ihmeellistä, maailmassa on kaikkia sekoja ja luonnevikaisia jotka myös saavat lapsia - vaikka ei ehkä pitäisi. Monella isovanhemmalla on oikeasti mt- tai persoonallisuushäriö joka auttaa kyllä ymmärtämään käytöstä.
Mutta SE tässä on ihmeellistä että ketjussa moni puolustelee, komppaa, ja kannustaa näitä tylyjä isovanhempia. Itsekäs käytös jossa viis veisataan läheisestä, kieltäydytään yhteydenpidosta ja välittämisestä, ei olla elämässä mukana.... se vaan on yksiselitteisesti VÄÄRIN.
Mikään laki ei pakota välittämään lapsesta tai pitämään yhteyttä aikuisena. Mutta voisiko sitten ystävällisesti jättää lapset tekemättä kun ainoa aie on kaltoinkohdella ja tylyttää niitä.Tässä ei ole kyse siitä. Kyllä itsekin ihmettelen, jos isovanhemmat eivät halua olla lastensa ja lastenlastensa kanssa, mikäli välit nyt kaikkien osalta ovat kutakuinkin okei. Vaan kyse on siitä, että mitään pakkoa ja velvollisuutta ei ole, kaikki perustuu vapaaseen tahtoon.
Lakimielessä noin onkin. Mutta olisi hyvä jos kulttuurisesti vaadittaisiin vanhempien välittämistä lapsistaan senkin jälkeen kun lapsi on 18. Aivan kuten euroopassa: on pöyristyttävän häpeällistä jos isovanhemmat eivät ole lämpimissä väleissä lastenlapsiin ja omiin aikuisiin lapsiin. Suomessa liian helposti hyväksytään tyly ja törkeä käyttäytyminen.
Ja olisi myös pöyristyttävää, jos isovanhemmat eivät olisi osa lasten kasvatusta tai saisi huseerata siellä aikuisten lastenkin kotona kuin omassaan. Oletkos hieman ottamassa rusinoita pullasta nyt?
Mulle kelpais ne huseeraavatkin isovanhemmat. Nyt on sellaset joita ei kiinnosta yhtään ja kerta kahteen vuoteen soittavat, siinä kaikki.
Et sanoisi noin, jos sinulla olisi sellaiset kunnon päällepäsmärit riesanasi.
Joo, tuolla toisessa ketjussa itketään, et kun kaikki sukulaiset on niiiiin rajattomia, että on pitänyt katkaista välit niihin, ja nyt itkettää.
Kyllä tämä on niin rusinat pullasta- porukkaa kuin olla jo voi. Syytellään, syyllistetään, kun muut ei tee just niin kuin tämä hyväksikäyttäjä haluaa. Ei mene läpi myötätunnon kerjuu.
Täydellinen välinpitämättömyys vs. rajattomuus - missä normaali tervepäisten ihmisten kanssakäyminen? Ihanko todella tämä sukulaisten kanssa toimeen tuleminen ilman että ignoorataan tai tungetellaan tuntuu mahdottomalta tehtävältä? Missä vaiheessa elämästä on tullut näin vaikeaa?
Ap täällä taas. Täällä näköjään vedetään kokoajan ääripäähän, eikä nähdä kultaista keskitietä ja spekuloidaan, että haluan vain viedä lapseni hoitoon jne. No ensinnäkin aiemmin jo sanoin että vanhempamme ovat terveitä n. 55v. Meidän lapsi 4v on koko suvun ainut lapsenlapsi ja koko suvun ainut lapsi (eli siis ei riehuva lapsilauma) 55 vuotiaiden pitäisi jaksaa pitää yhteyttä edes kerran kk. En ole koskaan vaatinut apua, vaan toivoisin että itse sitä joskus tarjoaisi edes silloin tällöin. Toivon että he soittaisivat tai kysyisivät kuulumisia lapselta ja voisi sillon tällön tulla käymään. Tai vaikka joskus extempore käydä leikkipuistosta. Yksi mummoista ei ole pitänyt yhteyttä 2 vuoteen edes omaan poikaansa. Ja lopulla sitten onkin vain muita kiireitä. En tiedä elänkö sit jossain harhakuvitelmissa, mutta todellakin olen sitä mieltä, että isovanhemman pitäisi jollain tavalla osallistua lapsenlapsensa elämään. Tottakai eri tilanteet ei tätä aina mahdollista, mutta nyt puhutaan terveistä keski-ikäisistä ja yhdestä lapsesta.
Ehkä pitävät lapsestta mutta eivät jaksa sinua.
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole sun lapsellesi ongelma näin on monella muullakin, usko pois.
Ongelman siitä teet sinä jos manipuloit tota omaa ajatusmaailmaasi lapseesi.
Kyllä minä lapsena surin sitä, että minulla ei ollut mummulaa minne mennä eikä pappaa jonka kanssa käydä kalassa tai nostaa perunaa. Kaveri vietti aina kesäisin viikkokausia maalla isovanhempiensa luona, kun itse käkin kotona. Mummua ja pappaa ei vain kiinnostanut, heillä oli tärkeämpää tekemistä ja parempaa seuraa.
Nyt kuuluvat valittavan, miten huonotapaista nykynuoriso on kun eivät halua isovanhempiensa luona viettää aikaa. Miksi ihmeessä haluaisin, ventovieraiden ihmisten?
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole sun lapsellesi ongelma näin on monella muullakin, usko pois.
Ongelman siitä teet sinä jos manipuloit tota omaa ajatusmaailmaasi lapseesi.
Luuletko tosiaan, että puhuisin ääneen näitä asioita lapselle??
Olet törkeä huono mummo. Kohtelet eriarvoisesti lapsenlapsia kun ”et tykkää” toisesta miniästä. Ihan turha selitellä että toiset sitä ja tätö, siksi en voi olla yhteydessä. Lapsi on syytön vanhempiinsa! Hyvä mummo rakastaa ja hoitaa kaikkia lapsenlapsia yhtä paljon ja yhtä rakastavasti!!