Olen kyllästynyt vaimooni

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monella menee huonosti ja he eroavat.

Se mikä tässä ap:ssa epäilyttää, on että hän pitää itseään niin paljon parempana kuin vaimoaan. Luultavasti se ylimielinen ja halveksuva asenne, mitkä ovat henkistä väkivaltaa, aikaansaa vastapuolessa ne raivarit.

Mieheni oli yhteen aikaan henkisesti ja lievästi fyysisesti väkivaltainen. Samaan aikaan hänellä oli tuollaisia ihan samanlaisia juttuja. Valitti painostani ja että olen muka kiukkuinen ja oli pokkaa selittää ihan vakavana, että hän on parempitasoisempi kuin minä. Totesin, että erotaan sitten ja lähetin miehen pois kotoa. Takaisin tullessaan hän halusikin jatkaa.

Ap voi ihan vapaasti erota, vaimohan on puhunutkin hänelle erosta. Ei hän sitä toki tee. Taloustilanne on vain tekosyy sille, ettei hän oikeasti halua erota vaan nauttii siitä, että voi kuvitella itsensä paremmaksi kuin vaimo ja väheksyä ja haukkua häntä.

Yritän olla ystävällinen ja halata vaimoa kun nähdään, mutta jos vaimo aloittaa nalkuttamisen niin samantien alkaa vituttaa.

Ap

Ah, kiitos muistikuvasta.

Se henkisesti väkivaltainen mieheni tapasi tulla halaamaan ja oli sitä mieltä, että sen pitäisi poistaa minulta oikeuden olla hyväksymättä hänen halveksuntaansa ja vähättelyään. Suuttui kun halaaminen ei muuttanutkaan hänen tekemäänsä tekemättömäksi.

Vaimon painoa en ole koskaan haukkunut, muutenkin yritän sanoa asiat nätisti, varsinkin lasten ollessa paikalla. Vaimolla taas ei ole minkäänlaista suodatinta.

Anna hänen sanoa lause loppuun ensi kerralla ja keskeytä heti sen jälkeen sanoen että tajuaakonhän lainkaan miten puhuu sinulle, ja sinä et tuollaista kielenkäyttöä salli. Näin ei puhuta rakkailleen edes ikävistä asioista. Ja pyydät häntä miettimään ilmaisunsa uusiksi ja sitten keskustelemaan kanssasi. Tällä osoitat myös lapsillesi missä menee raja mitä keneltäkään hyväksyt/ kenenkään tulee hyväksyä vaan on ihan ok asettaa rajat. Ettei lapsistasikaan kasva joko tunteettomia paskoja tai kynnysmattoja joita voi polkea mennen tullen.

miten musta tuntuu että ap on itse vakiruikuttaja ja huutaa asiansa vaimolöeen,käyttämällä tätä terqpeuttinaan, kokkinaan, kodinhoitajana, lastenhoitajana, seksuaaliterapeuttina (joihin kuuluu pprnokanavilta miehen opitut asennot sekä töksähtelevät puheenparret) jnejne. Ja sitten jossain kohtaa vaimo vaan snaps ja se on siinä.

Onhan näitä,joille naisten raivo tulee ikäänkuin puskista ja vaimo vaan lähti. Tai jotain pahempaa.

Jos ei osaa lukea naista tahi suhteen tilaa eikä näe omaa osallisuuttaan suhteessa.. Se on iso voivoi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos mun ukko kävisi itkemässä tällä sivulla,olisi se välittön ero

Mutta itsehän käyt täällä päivittäin haukkumassa miestäsi ja voimaantumassa, ja se on täysin ok.

Ja sä tiedät tän koska..?

No lähde lampsimaan.

Ei ainoaa elämäännsä kannata pilata suhteessa, jossa ei ole onnellinen edes 60% ajasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos mun ukko kävisi itkemässä tällä sivulla,olisi se välittön ero

Mutta itsehän käyt täällä päivittäin haukkumassa miestäsi ja voimaantumassa, ja se on täysin ok.

Ja sä tiedät tän koska..?

Annoin itkuruikuttajalle lähtöpassit jo kauan sitten. Kivireki kun oli ahh vapaus hengittää ja olla taas normaali ihana itseni!

Naiset, älkää jääkö suhteisiin, jossa mies käyttää teitä keppihevosena omaan huonoon oloonsa ja eivät suostu etsimään onnellisuutta itsestään..pahavaimo paha äiti.. Jos miehellä pask asuhde äitiinsä, kertoo paljon suhteesta sinuunkin..

Jos kokee raivoa suhteessa mieheensä, on paras siirtyä eteenpäin. Atm miehet vaan ei osaa. Se ei muutu. Yksi elämä. Nainen, jätä se sika. Ansaitset parempaa.

Vaimoon kyllästynyt ja villiä ja vapaata kaipaava, oletko ollut uskollinen vaimollesi? Lienet jo testannut markkina-arvosi kun osaat varmuudella sanoa että saisit muitakin ja itsevarmasti toteat ainoastaan vaimosi hoivissa komistuneesi.

Vaimot alkavat herkästi lihoa ja nalkuttaa jopa raivota mikäli aavistelevat miehen loikkaavan vieraissa. Miten on asian laita ap?

Miten on ap? kirjoitti:

Vaimoon kyllästynyt ja villiä ja vapaata kaipaava, oletko ollut uskollinen vaimollesi? Lienet jo testannut markkina-arvosi kun osaat varmuudella sanoa että saisit muitakin ja itsevarmasti toteat ainoastaan vaimosi hoivissa komistuneesi.

Vaimot alkavat herkästi lihoa ja nalkuttaa jopa raivota mikäli aavistelevat miehen loikkaavan vieraissa. Miten on asian laita ap?

usein ei tarvitse edes aavistella, riittää vain että on vaimo.

Yksi elämä. Miksi tuhlaisit sen elämällä ihmisen kanssa jonka seurassa et viihdy?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos mun ukko kävisi itkemässä tällä sivulla,olisi se välittön ero

Mutta itsehän käyt täällä päivittäin haukkumassa miestäsi ja voimaantumassa, ja se on täysin ok.

Ja sä tiedät tän koska..?

Koska taaskin olet siinä, kärkkäänä ja ärhäkkänä.

JÄTÄ SE SIKA !

Sun vaimosikin on avautunut sinusta eräässä tekstissä:

Ero taitaa olla oikea ratkaisu? 

Pitkä sepustus, mutta kaipaan näkökulmia, vinkkejä, vertaistukea. Eli tilanne se, että pohdin tosissani eroa miehestäni. Ennen lasta elo sujui mukavasti, mutta sittemmin suhde on muuttunut. Meillä on huono keskusteluyhteys. Minä haluaisin asioista keskustella, mutta miehen mielestä useinkaan ei ole mitään keskusteltavaa. Hänen kanssaan on todella hankalaa sopia mistään yleisistä yhteisistä asioista, jotka pitäisi olla puhuttu/sovittu, jotta arki pyörii jouhevasti. Edelleenkään hän ei suostu yhteistiliin tai istumaan alas ja kirjaamaan yhteisiä menoja ylös. Minä maksanut suurimman osan esim lapsen kaikista kuluista. Olen hoitanut lasta kolme vuotta kotona, mies ollut töissä ja opiskellut. Hänen mielestään olen tämän ajan lomaillut ja laiskotellut. Mies ei ole kertaakaan herännyt tähän mennessä lapsen kanssa aamulla, aina minä. Mies menee ja sopii ja tekee omia menojaan kuten haluaa. Juhlapäivinä (juhannus, vappu, uusi vuosi) viettänyt mieluummin kavereidensa kanssa. Mies myös usein suhteen aikana vähätellyt ja lytännyt minua ihan millon mistäkin. Lapsen kanssa on nykyään todella hyvä, viettävät paljon yhdessä aikaa tehden monenmoisia kivoja juttuja ja noin muutenkin on aivan älyttömän hyvä isä. Mutta tämä parisuhde, tai ei sitä ole.  Ei ole ollut mitään läheisyyttä eikä seksiä ainakaan vuoteen. Parisuhdeterapia käyty ja ehkä sen jälkeen mies hieman muuttui, mutta sellaiset isot perustavan laatuiset kulmakivet suhteesta puuttuu. Ei ole sellaista ns. Me-henkeä, koen etten saa minkäänlaista tukea ja apua, kun sitä tarvitsisin. Päinvastoin vähättelyä. Kotihommia tekee, silloin kun häntä huvittaa. Pääsäntöisesti minä teen. Näitä asioita ja tilanteita on niin paljon etten edes tiedä miten ne kaikki tähän kirjottaisi. 

Joka tapauksessa nyt minusta tuntuu, että minulla ei ole muuta ratkaisua, kun erota. Ei auta päätä hakata seinään ja yksin yrittää, jos toinen ei tule yhtään vastaan. Olen koko ajan ärtynyt, koska miehen läsnäolo raivostuttaa. Tuntuu ettei suhteessa ole kumminkaan puoleista arvostusta eikä kunnioitusta. Koen myös, että minulla olisi monessa suhteessa helpompaa ilman miestä. Nyt vielä itse palaan töihin ja alan taas tienaamaan, joten arveluttaa sekin, että maksumieheksi joudun, kun mies opiskelee. Hänellä oli aina minun kotivuosinani harrastaa, käydä parturissa, ulkona jne, kun minä jouduin pennoseni laittamaan yksin lapsen menoihin. Kaupassa hän kävi silloin, kun se hänelle sopi. Koska hänen kanssaan ei pysty sopimaan kuinka nämä yhteiset menot hoidetaan ja millä systeemillä, niin pelkään, että käy niin että makselen yksin tienaavana kaikki. Miten tästä suosta siis nyt eteenpäin?

Olen kyllästynyt jatkuvasti narisevaan miesoletettuun. Vaihtoon menee. Kuka haluaa. Saa halvalla!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos mun ukko kävisi itkemässä tällä sivulla,olisi se välittön ero

Mutta itsehän käyt täällä päivittäin haukkumassa miestäsi ja voimaantumassa, ja se on täysin ok.

Ja sä tiedät tän koska..?

Koska taaskin olet siinä, kärkkäänä ja ärhäkkänä.

Taidatolla paranoidinen skitsofreeni. Onko sulla diagnosis jo? Käy äkkiä hakeen, jos oot vailla..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos mun ukko kävisi itkemässä tällä sivulla,olisi se välittön ero

Mutta itsehän käyt täällä päivittäin haukkumassa miestäsi ja voimaantumassa, ja se on täysin ok.

Ja sä tiedät tän koska..?

Koska taaskin olet siinä, kärkkäänä ja ärhäkkänä.

Taidatolla paranoidinen skitsofreeni. Onko sulla diagnosis jo? Käy äkkiä hakeen, jos oot vailla..

Ohhoh. Taisi osua suoraan mätpaiseeseen, kun noin turskahti.

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvitsisi kuunnella jatkuvaa valitusta ja saisi tehdä asiat niinkuin itse haluaa.

Ap

Jännä kuinka joku pystynyt ilmeisesti vuosikausia kieltämään itsensä vain miellyttääkseen toista osapuolta tai vältelläkseen konflikteja/valituksia.

Itse sanoin joskus miehelle, joka moitti imurointiani, että ole hyvä, tiedät missä meidän imuri on, voit ihan vapaasti koska tahansa imuroida oman mielesi mukaan.

Ja muuta vastaavaa.

Hyvä aloittaja. Ei sinun tarvitse tehdä jatkuvasti noita hommia mistä vaimosi moittii.

Sanot rauhallisesti, että *kyllä sinäkin voit tämän tehdä.

Tulee sitten tehtyä oikein*.

Ja jätät sillä kertaa homman siihen.

Myös sanon, että vaimosi marinan takana on jotain muuta.

Jos jatkatte liittoanne, niin yrittäkää saada sellainen puheyhteys, että voitte keskustella mitä siellä takana piilee.

Myös sinun näkökantasi esille tuoden.

Ehkä se ei onnistu pelkästään keskenänne vaan vaatii ulkopuolista apua ja näkökantaa.

Lyhyesti sanoisin, että vaimosi on kyllästynyt sinuun ja sinä olet vaimoosi.

Voidaanko tilanne ratkaista, sitä en osaa sanoa, mutta kannattaa yrittää ennenkuin eroaa.

Kuinkahan pitkämielisiä nämä joskus päällekäyvätkin vastaajat ovat. Jos teidän miehenne käyttäytyisi kuten AP:n vaimo, niin jatkaisitteko vuodesta toiseen? Kävisitte kehityskeskusteluja kaikesta kiukuttelusta ja huudosta huolimatta? Pyykkäisitte kuten vaimonne haluaa ja vain hänen mielikseen ilman työn kannalta näkyvää kohennusta?

Jos kirjoittaja hyökkäilee aloittajaa vastaan kuten useat edellä, käyttäytyykö hän kärsivällisesti omaistaan kohtaan? Jotenkin epäilyttää...

Taitaa pata nyt kattilaa soimata. Melko vahva tunne. Ap on ihmistyyppiä, joka vain uhriutuu, eikä koskaan näe omaa osallisisuuttaan käämien palamiseen muilla osapuolilla. Onko ap: lähisuhteet kunnossa vai onko nekin hankalia? ;)

Sama homma kuin AP:llä. En kelpaa tässä perheessä kuin laskun maksajaksi ja niiden hommien tekijäksi joita vaimo ei halua tehdä.

Rakensin talon ja pihapiirin, kuskaan lapsia harrastuksiin ja hoidan 70% kaikista kuluista. Silti jatkuvasti kuulen valitusta etten tee mitään että vaimo maksaa enemmän kuin minä, vaikka bruttotulonsa ovat kolmanneksen pienemmät kuin omani.

Kaiken huippu oli, kun pakastimeen oli ilmestynyt kymmenittän mansikkarasioita joissa oli vaimon nimilappu päällä. Minä en niitä kuulemma saa syödä, vaan hän ja lapset. Kun kyse on minun rahoistani, kaikki pitää jakaa, ja kun kyse on hänen rahoistaan, niitä ei tarvitse jakaa.

En enää oikeasti tiedä miksi pidän itseäni tässä tilanteessa. Yksinolo yksiössä houkuttaa päivä päivältä enemmän, kuin elo kivassa omakotitalossa ihanien lasten kanssa, kun puoliso on kuin riivattu lokki joka vie kaiken, mutta ei anna yhtään mitään.

Vielä pitää jaksaa hetki, jotta saa nauttia lapsista. Sitten talo myyntiin ja harpyijasta eroon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse kyllä saisin muita, mutta lähinnä ajattelin miten helppoa viikko-viikko elämä olisi poikamiehenä.

Ap

Miten sä olet niin vakuuttunut siitä, että sinä saisit kyllä muita, mutta vaimo kokisi asian niin, ettei löytäisi ketään? Kyllä sitä vaimoakin varmaan vituttaa sun seuras, kaikkia pitkässä parisuhteessa kyllästyttää ja ärsyttää joskus toisen pärstävärkki ihan täysiä. Nyt teidän täytyy vaan yhdessä miettiä mitkä on teidän tavoitteet ja unelmat parisuhteen suhteen ja mitä olette valmiita tekemään saavuttaaksenne ne. Ja missä asioissa ette suostu tekemään kompromisseja.

Sanoin ettei vaimo todennäköisesti löytäisi parempaa, koska on luonteeltaan perustyytymätön ja nykyään reilusti ylipainoinen. Itse olen melkein komeampi kuin 15v sitten

Näinhän ne keski-ikäiset miehet aina kuvittelevat... 😂

Monesti se on kyllä ihan tottakin. T. nainen