Olen kyllästynyt vaimooni

Vierailija kirjoitti:

Jotkut vissiin elävät niin pienissä ympyröissä etteivät ole tätä tajunneet, tai kukaan heille tästä uskoutunut.

Jotkut saattavat olla myös niin itseään täynnä, etteivät näe kuin oman totuutensa.

Vierailija kirjoitti:

Mä onneksi tajusin jo nuorena pojan kloppina, että temperamenttista eukkoa ei kannata ottaa

Niin minäkin, mutta unohdin sen niinä vuosina kun lähipiiri pariutui ja hankki lapsia. Tuli tehtyä kompromissi, ja sain hyvän äidin lapsilleni, mutta epäkelvon vaimon itselleni.

Ero tulee mutta koska, on kysymys. Uutta en edes halua vaan nautin elämästäni paljon mielummin sinkkuna. Sitä se käytännössä on viimeiset 3 vuotta ollutkin: kokonaan ilman läheisyyttä, yksin.

Tilanteesi kuulostaa ikävältä. Toivottavasti saat rohkeutta ottaa eron vaimostasi. Jokaisella on oikeus hyvään elämään.

Oletko ap jo käynyt vieraissa kun tiedät että sinulla olisi ottajia? Entäpä jos vaimollasikin olisi tai ehkäpä hänellä jo onkin tietämättäsi.

Keskustelin vaimon kanssa mahdollisesta erosta ja nyt on varmaan ero edessä. Tuntuu jotenkin epätodelliselta, paljon on vielä käytännön asioita ratkaistavana.

Ap

En halua olla vanhana se mies joka katkeroituneena valittaa kavereille kuinka vaimo on taas raivonnut.

Ap

Vierailija kirjoitti:

En halua olla vanhana se mies joka katkeroituneena valittaa kavereille kuinka vaimo on taas raivonnut.

Ap

Joskus ero on vain kertakaikkiaan parasta kaikille osapuolille. On hirvittävän vaikeaa tehdä se päätös, olla se joka kokee olevansa vastuussa lasten kodin hajoittamisesta. Toivottavasti tämä on vaimollesi mahdollisuus herätä tajuamaan oma käytöksensä, ja toivottavasti hän osaisi etsiä siihen tarvitsemaansa apua. Toivottavasti lapset saavat nyt ainakin yhden iloisemman ja positiivisemman kodin. Toivottavasti eronne sujuu ilman hirveitä katkeruuksia ja toivottavasti saatte hoidettua lastenne asiat vähintäänkin asiallisesti. Toivotan teille kaikille valoisampaa tulevaisuutta!

t. vastaavaa kokenut