Lue keskustelun säännöt.
Mistä pakkoruotsineurootikkojen kauna oikein kumpuaa?
27.07.2018 |
Minä olen viisikymppinen stadilaisnainen, ihan suomenkielinen ja suomenkielisestä suvusta. Silti olen sitä mieltä, että ruotsi on kaunis kieli ja olen sitä työn puolesta käyttänyt usein. Pohjoismaisissa työtapaamisissa puhutaan skandinaaviskaa, ei englantia.
Toki, kaikilla asia ei ole näin, mutta monella on, ja se ei muutu miksikään pakkoruotsineurootikkojen jankutuksesta.
Koen, että kansallisten vähemmistöjen oikeuksien kunnioittaminen on tärkeää ja avain tasa-arvoiseen ja vakaaseen yhteiskuntaan. Olen ylpeä siitä, miten hienosti suomenruotsalaisten asema on Suomessa turvattu.
Peruskoulussa voi opiskella kaikkiaan neljää kieltä. Alle prosentti kuitenkaan niin viitsii tehdä. Ei se ruotsi estä opiskelemasta espanjaa tai italiaa!
Ja kyllä, peruskoulussa ON paljon pakkoaineita. On pakkouskontoa, pakkomatikkaa yms. Toki jotkin perustiedot pitää matikasta olla kaikilla, mutta harva tarvitsee elämässään enempää kuin vaikkapa neljän ekan luokan matikkaoppeja. Minäkin olen kirjoittanut ällän pitkästä matikasta, mutta en ole IKINÄ tarvinnut niin laajoja matikkataitoja. Prosenttilaskun jälkeen olisi oikeastaan minun matikanopintoni voinut lopettaa, se riittää.
Mutta en minä silti vollota joka saamarin viikko av:lla pakkomatikkaan tärvääntyneesta ajasta ja energiasta.
Miksi pakkoruotsivouhottajille se ruotsi on käänteentekevän turha aine?
Vastaus: koska persuina he haluavat etsiä syntipukkeja ja kaunan kohteita, ja suomenruotsalaiset osuvat hyvin siihen rooliin. Svenska talande bättre folk on hyvä olkiukko, jota kivittämällä he keräävät tyhmän kansanosan ääniä.
Olen Juha Hurmeen kanssa NIIN samaa mieltä. Mikään sivistys tai kielitaito ei ole turhaa, ei ainakaan kulttuurisesti ja historiallisesti niin läheisen kielen kuin ruotsin taito.
N51
Kommentit (87)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen viisikymppinen stadilaisnainen, ihan suomenkielinen ja suomenkielisestä suvusta. Silti olen sitä mieltä, että ruotsi on kaunis kieli ja olen sitä työn puolesta käyttänyt usein. Pohjoismaisissa työtapaamisissa puhutaan skandinaaviskaa, ei englantia.
Toki, kaikilla asia ei ole näin, mutta monella on, ja se ei muutu miksikään pakkoruotsineurootikkojen jankutuksesta.
Koen, että kansallisten vähemmistöjen oikeuksien kunnioittaminen on tärkeää ja avain tasa-arvoiseen ja vakaaseen yhteiskuntaan. Olen ylpeä siitä, miten hienosti suomenruotsalaisten asema on Suomessa turvattu.
Peruskoulussa voi opiskella kaikkiaan neljää kieltä. Alle prosentti kuitenkaan niin viitsii tehdä. Ei se ruotsi estä opiskelemasta espanjaa tai italiaa!
Ja kyllä, peruskoulussa ON paljon pakkoaineita. On pakkouskontoa, pakkomatikkaa yms. Toki jotkin perustiedot pitää matikasta olla kaikilla, mutta harva tarvitsee elämässään enempää kuin vaikkapa neljän ekan luokan matikkaoppeja. Minäkin olen kirjoittanut ällän pitkästä matikasta, mutta en ole IKINÄ tarvinnut niin laajoja matikkataitoja. Prosenttilaskun jälkeen olisi oikeastaan minun matikanopintoni voinut lopettaa, se riittää.
Mutta en minä silti vollota joka saamarin viikko av:lla pakkomatikkaan tärvääntyneesta ajasta ja energiasta.
Miksi pakkoruotsivouhottajille se ruotsi on käänteentekevän turha aine?
Vastaus: koska persuina he haluavat etsiä syntipukkeja ja kaunan kohteita, ja suomenruotsalaiset osuvat hyvin siihen rooliin. Svenska talande bättre folk on hyvä olkiukko, jota kivittämällä he keräävät tyhmän kansanosan ääniä.
Olen Juha Hurmeen kanssa NIIN samaa mieltä. Mikään sivistys tai kielitaito ei ole turhaa, ei ainakaan kulttuurisesti ja historiallisesti niin läheisen kielen kuin ruotsin taito.
N51
Matematiikka on maailmanlaajuinen kieli, jota voi käyttää kaikkien ihmisten palvelemiseen. Suomessa halutaan kuitenkin taata vain muutaman sadantuhannen palvelu valjastamalla siihen yli viisimiljoonaa ihmistä, vaikka ruotsinkieliset ja vapaaehtoiset voisivat hoitaa tuon palvelun ihan itse.
Sinä et näy ymmärtävän suomea.
Sanoin mielestäni aivan selvästi, että matikan perustaidot pitää osata, mutta aniharva tarvitsee elämässään niin laajoja taitoja, mitä peruskoulussa opetetaan. Puolet riittäisi.
Ruotsinkielisiä on tosiaan aika vähän. Silti ruotsi kumminkin on hyödyksi paitsi suomenruotsalaisten aseman varmistamiseksi, myös pohjoismaisessa kanssakäymisessä. Moni muu kieli on siinä mielessä paljon hyödyttömämpi.
Etkö sinä impivaaralainen juntti tajua, että yhä useammin yhteistyö on laajempaa kuin vain pohjoismaiden välistä? Yhä useammin palavereissa, projekteissa jne. on mukana porukkaa pohjoismaiden ulkopuolelta. Aika rasistista umpioitua tänne pohjoismaihin ja sulkea muut ulos käyttäen tekosyynä jotain "skandinaviskaa".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen viisikymppinen stadilaisnainen, ihan suomenkielinen ja suomenkielisestä suvusta. Silti olen sitä mieltä, että ruotsi on kaunis kieli ja olen sitä työn puolesta käyttänyt usein. Pohjoismaisissa työtapaamisissa puhutaan skandinaaviskaa, ei englantia.
Toki, kaikilla asia ei ole näin, mutta monella on, ja se ei muutu miksikään pakkoruotsineurootikkojen jankutuksesta.
Koen, että kansallisten vähemmistöjen oikeuksien kunnioittaminen on tärkeää ja avain tasa-arvoiseen ja vakaaseen yhteiskuntaan. Olen ylpeä siitä, miten hienosti suomenruotsalaisten asema on Suomessa turvattu.
Peruskoulussa voi opiskella kaikkiaan neljää kieltä. Alle prosentti kuitenkaan niin viitsii tehdä. Ei se ruotsi estä opiskelemasta espanjaa tai italiaa!
Ja kyllä, peruskoulussa ON paljon pakkoaineita. On pakkouskontoa, pakkomatikkaa yms. Toki jotkin perustiedot pitää matikasta olla kaikilla, mutta harva tarvitsee elämässään enempää kuin vaikkapa neljän ekan luokan matikkaoppeja. Minäkin olen kirjoittanut ällän pitkästä matikasta, mutta en ole IKINÄ tarvinnut niin laajoja matikkataitoja. Prosenttilaskun jälkeen olisi oikeastaan minun matikanopintoni voinut lopettaa, se riittää.
Mutta en minä silti vollota joka saamarin viikko av:lla pakkomatikkaan tärvääntyneesta ajasta ja energiasta.
Miksi pakkoruotsivouhottajille se ruotsi on käänteentekevän turha aine?
Vastaus: koska persuina he haluavat etsiä syntipukkeja ja kaunan kohteita, ja suomenruotsalaiset osuvat hyvin siihen rooliin. Svenska talande bättre folk on hyvä olkiukko, jota kivittämällä he keräävät tyhmän kansanosan ääniä.
Olen Juha Hurmeen kanssa NIIN samaa mieltä. Mikään sivistys tai kielitaito ei ole turhaa, ei ainakaan kulttuurisesti ja historiallisesti niin läheisen kielen kuin ruotsin taito.
N51
Matematiikka on maailmanlaajuinen kieli, jota voi käyttää kaikkien ihmisten palvelemiseen. Suomessa halutaan kuitenkin taata vain muutaman sadantuhannen palvelu valjastamalla siihen yli viisimiljoonaa ihmistä, vaikka ruotsinkieliset ja vapaaehtoiset voisivat hoitaa tuon palvelun ihan itse.
Sinä et näy ymmärtävän suomea.
Sanoin mielestäni aivan selvästi, että matikan perustaidot pitää osata, mutta aniharva tarvitsee elämässään niin laajoja taitoja, mitä peruskoulussa opetetaan. Puolet riittäisi.
Ruotsinkielisiä on tosiaan aika vähän. Silti ruotsi kumminkin on hyödyksi paitsi suomenruotsalaisten aseman varmistamiseksi, myös pohjoismaisessa kanssakäymisessä. Moni muu kieli on siinä mielessä paljon hyödyttömämpi.
Miksi suomenruotsalaisten asema pitäisi varmistaa? Miksi heillä pitäisi olla jokin erityinen asema, joka pitäisi varmistaa? Ja miksi tästä pitäisi tehdä jokaisen suomenkielisen yksilön velvollisuus?
Vierailija kirjoitti:
Minä olen viisikymppinen stadilaisnainen, ihan suomenkielinen ja suomenkielisestä suvusta. Silti olen sitä mieltä, että ruotsi on kaunis kieli ja olen sitä työn puolesta käyttänyt usein. Pohjoismaisissa työtapaamisissa puhutaan skandinaaviskaa, ei englantia.
Toki, kaikilla asia ei ole näin, mutta monella on, ja se ei muutu miksikään pakkoruotsineurootikkojen jankutuksesta.
Koen, että kansallisten vähemmistöjen oikeuksien kunnioittaminen on tärkeää ja avain tasa-arvoiseen ja vakaaseen yhteiskuntaan. Olen ylpeä siitä, miten hienosti suomenruotsalaisten asema on Suomessa turvattu.
Peruskoulussa voi opiskella kaikkiaan neljää kieltä. Alle prosentti kuitenkaan niin viitsii tehdä. Ei se ruotsi estä opiskelemasta espanjaa tai italiaa!
Ja kyllä, peruskoulussa ON paljon pakkoaineita. On pakkouskontoa, pakkomatikkaa yms. Toki jotkin perustiedot pitää matikasta olla kaikilla, mutta harva tarvitsee elämässään enempää kuin vaikkapa neljän ekan luokan matikkaoppeja. Minäkin olen kirjoittanut ällän pitkästä matikasta, mutta en ole IKINÄ tarvinnut niin laajoja matikkataitoja. Prosenttilaskun jälkeen olisi oikeastaan minun matikanopintoni voinut lopettaa, se riittää.
Mutta en minä silti vollota joka saamarin viikko av:lla pakkomatikkaan tärvääntyneesta ajasta ja energiasta.
Miksi pakkoruotsivouhottajille se ruotsi on käänteentekevän turha aine?
Vastaus: koska persuina he haluavat etsiä syntipukkeja ja kaunan kohteita, ja suomenruotsalaiset osuvat hyvin siihen rooliin. Svenska talande bättre folk on hyvä olkiukko, jota kivittämällä he keräävät tyhmän kansanosan ääniä.
Olen Juha Hurmeen kanssa NIIN samaa mieltä. Mikään sivistys tai kielitaito ei ole turhaa, ei ainakaan kulttuurisesti ja historiallisesti niin läheisen kielen kuin ruotsin taito.
N51
Yritin kirjoittaa aikaisempaan ketjuun vastauksen sulle, mutta joku kielletty sana oli joukossa.
Minä olen asunut Ruotsissa ja osaan ruotsia erinomaisesti. Opin sen ihan oikeasti vasta Ruotsissa, jossa suomen-ruotsin mongerrusta pidettiin hupaisana. Kirjoitin L:n ruotsista ja se on ollut mulla aina kymppi.
Ei mulla ole kaunaa, vaikka pakkoruotsia vastustankin.
Lainaamassasi viestissä boldattuna se syy:
Kun ruotsi aikaistettiin alkamaan 6. luokalle, merkitsi se monessa koulussa kuoliniskua A2-kieliryhmille. Eli peruskoulussa ei todellakaan useinkaan ole enää mahdolisuutta opiskella neljää kieltä, koska A2-kieliryhmiä ei synny. Juuri siihen aikaan, kun lapsi olisi otollisimmassa iässä omaksua vaikeita maailmankieliä. Se resurssi hukataan helppoon ruotsiin, jonka oppisi vaikka lukiossa jos sille kokee tarvetta.
Alakouluun on ollut pakko hankkia ruotsinopettaja, jolloin resursseja ei enää ole muiden kielten opetukseen. Siksipä kätevästi ainoa tarjottava A2-kieli on ruotsi. Tämä oli kai RKP:n perimmäinen tarkoituskin.
Toinen syy on se, että vanhemmat eivät uskalla enää valita A2-kieltä, kun kolmas vieras kieli (ruotsi on vieras kieli) alkaa jo heti perään 6. luokalla. Kun kielivalintoja tehdään, on opiskeltu vasta 3. luokan syksy sitä A1 kieltä, eikä monesti ole aavistustakaan siitä, millainen kielipää lapsella on. Ja jos valitset A2-kielen, siihen pitää sitiutua yläkoulun loppuun saakka. Jos yhtään epäilyttää, ei A2-kieltä uskalleta valita.
A2-kieliryhmien määrä on romahtanut tuon uudistuksen jälkeen. Ruotsia ei osata yhtään paremmin kuin ennenkään, mutta tehokkasti saatiin yksipuolistettua suomalaisten kielitaitoa entisestäänkin. Ei tämä tietenkään heihin vaikuta, joilla on mielenkiinnon kohteena kielet - yleensä tällaiset tulevat pätemään näihin ketjuihin "minäkin opiskelin espanjaa, ranskaa, saksaa, kiinaa, esperantoa, italiaa ja englantia ruotsin lisäksi ja opin hyvin". Tai vaikuttaa se sillä lailla, että niitä ryhmiä ei heillekään enää synny.
Vierailija kirjoitti:
Ole hyvä, ja muuta Ruotsiin. Teet siten Suomesta paremman maan kuin se on nyt.
Kiitos!
Tuo on se toinen pakkoruotsineurootikkojen argumentti. Että painu Ruotsiin, koska haluat ylläpitää suomenruotsalaisten mahdollisuuden saada palveluja äidinkielellään. Täh?
Loogiikkaa ei tuossa argumentissa ole hiventäkään, mutta koska se on persuja ennenkään haitannut....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen viisikymppinen stadilaisnainen, ihan suomenkielinen ja suomenkielisestä suvusta. Silti olen sitä mieltä, että ruotsi on kaunis kieli ja olen sitä työn puolesta käyttänyt usein. Pohjoismaisissa työtapaamisissa puhutaan skandinaaviskaa, ei englantia.
Toki, kaikilla asia ei ole näin, mutta monella on, ja se ei muutu miksikään pakkoruotsineurootikkojen jankutuksesta.
Koen, että kansallisten vähemmistöjen oikeuksien kunnioittaminen on tärkeää ja avain tasa-arvoiseen ja vakaaseen yhteiskuntaan. Olen ylpeä siitä, miten hienosti suomenruotsalaisten asema on Suomessa turvattu.
Peruskoulussa voi opiskella kaikkiaan neljää kieltä. Alle prosentti kuitenkaan niin viitsii tehdä. Ei se ruotsi estä opiskelemasta espanjaa tai italiaa!
Ja kyllä, peruskoulussa ON paljon pakkoaineita. On pakkouskontoa, pakkomatikkaa yms. Toki jotkin perustiedot pitää matikasta olla kaikilla, mutta harva tarvitsee elämässään enempää kuin vaikkapa neljän ekan luokan matikkaoppeja. Minäkin olen kirjoittanut ällän pitkästä matikasta, mutta en ole IKINÄ tarvinnut niin laajoja matikkataitoja. Prosenttilaskun jälkeen olisi oikeastaan minun matikanopintoni voinut lopettaa, se riittää.
Mutta en minä silti vollota joka saamarin viikko av:lla pakkomatikkaan tärvääntyneesta ajasta ja energiasta.
Miksi pakkoruotsivouhottajille se ruotsi on käänteentekevän turha aine?
Vastaus: koska persuina he haluavat etsiä syntipukkeja ja kaunan kohteita, ja suomenruotsalaiset osuvat hyvin siihen rooliin. Svenska talande bättre folk on hyvä olkiukko, jota kivittämällä he keräävät tyhmän kansanosan ääniä.
Olen Juha Hurmeen kanssa NIIN samaa mieltä. Mikään sivistys tai kielitaito ei ole turhaa, ei ainakaan kulttuurisesti ja historiallisesti niin läheisen kielen kuin ruotsin taito.
N51
Yritin kirjoittaa aikaisempaan ketjuun vastauksen sulle, mutta joku kielletty sana oli joukossa.
Minä olen asunut Ruotsissa ja osaan ruotsia erinomaisesti. Opin sen ihan oikeasti vasta Ruotsissa, jossa suomen-ruotsin mongerrusta pidettiin hupaisana. Kirjoitin L:n ruotsista ja se on ollut mulla aina kymppi.
Ei mulla ole kaunaa, vaikka pakkoruotsia vastustankin.
Lainaamassasi viestissä boldattuna se syy:
Kun ruotsi aikaistettiin alkamaan 6. luokalle, merkitsi se monessa koulussa kuoliniskua A2-kieliryhmille. Eli peruskoulussa ei todellakaan useinkaan ole enää mahdolisuutta opiskella neljää kieltä, koska A2-kieliryhmiä ei synny. Juuri siihen aikaan, kun lapsi olisi otollisimmassa iässä omaksua vaikeita maailmankieliä. Se resurssi hukataan helppoon ruotsiin, jonka oppisi vaikka lukiossa jos sille kokee tarvetta.
Alakouluun on ollut pakko hankkia ruotsinopettaja, jolloin resursseja ei enää ole muiden kielten opetukseen. Siksipä kätevästi ainoa tarjottava A2-kieli on ruotsi. Tämä oli kai RKP:n perimmäinen tarkoituskin.
Toinen syy on se, että vanhemmat eivät uskalla enää valita A2-kieltä, kun kolmas vieras kieli (ruotsi on vieras kieli) alkaa jo heti perään 6. luokalla. Kun kielivalintoja tehdään, on opiskeltu vasta 3. luokan syksy sitä A1 kieltä, eikä monesti ole aavistustakaan siitä, millainen kielipää lapsella on. Ja jos valitset A2-kielen, siihen pitää sitiutua yläkoulun loppuun saakka. Jos yhtään epäilyttää, ei A2-kieltä uskalleta valita.
A2-kieliryhmien määrä on romahtanut tuon uudistuksen jälkeen. Ruotsia ei osata yhtään paremmin kuin ennenkään, mutta tehokkasti saatiin yksipuolistettua suomalaisten kielitaitoa entisestäänkin. Ei tämä tietenkään heihin vaikuta, joilla on mielenkiinnon kohteena kielet - yleensä tällaiset tulevat pätemään näihin ketjuihin "minäkin opiskelin espanjaa, ranskaa, saksaa, kiinaa, esperantoa, italiaa ja englantia ruotsin lisäksi ja opin hyvin". Tai vaikuttaa se sillä lailla, että niitä ryhmiä ei heillekään enää synny.
Totta, A2-kielen ryhmiä ei saada välttämättä kasaan pienissä kouluissa.
Se ei silti ole oikeasti ruotsin vika. Nuo prosentit ovat ajalta, jolloin ruotsia alettiin opiskella vasta seiskalla.
Ja kahdeksannelta alkavia valinnaisia kieliä ei NIITÄKÄÄN opiskele kuin muutama prosentti ikäluokasta.
Toisin sanoen kielitarjontaa on, mutta sitä eivät lapset ja teinit hyödynnä. Ihan riippumatta ruotsistakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakkoruotsi on ainoa rasistinen ja syrjivä aihe joka on sallittu tällä foorumilla.
Vierailija kirjoitti:
Pakkoruotsista. Täysin hyödytön kieli, jota tulen viimeiseen rantahurriin vastustamaan.
Siirtomaa-ajan jäänteistä on hyvä päästä pikkuhiljaa eroon.
Kiteytät ongelmasi hyvin: luonnevika, tyhmyys ja vääriin tietoihin perustuva alemmuudentunto. Tyhmä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei siinä mitään, samalla vaan pitää lopettaa myös pakkosuomi. Mitä järkeä siinä taas olisi?
Mun mielestä suomi voisi aivan hyvin olla vapaaehtoinen ruotsinkielisille oppilaille.
Jos vanhemmat todella haluavat ettei lapsi opi sitä kieltä mitä aivan ylivoimainen enemmistö maassa puhuu, niin miksi sen pitäisi olla pakollista? Ruotsinkielisiä on niin vähän, että heille riittää kyllä hommia keskenään. Vähän niinkuin lestadiolaiset. Ja aina voi muuttaa ruotsiin. Jos on pohja suomenruotsissa niin kyllä sen oikean ruotsin oppii nopsaan.
Eihän nytkään pakkoruotsitetut suomenkieliset kelpaa ruotsinkielisille, esimerkkinä Seinäjoen sairaalan päivystysjupakka. Eikä esim. Pietarsaaressa saa lääkäripalveluja suomeksi. Ruotsinkielisille tämä oli että voi, voi - onneksi olette saaneet opiskella ruotsia koulussa niin pärjäätte lääkärissä.
Ahvenanmaalla ei todellakaan pärjää suomella kuin poikkeustapauksessa.
Eli eihän Suomessa toteudu edes suomenkielisten oikeudet käyttää omaa äidinkieltään, miksi ruotsinkielisillä pitäisi olla pyhä asema?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei siinä mitään, samalla vaan pitää lopettaa myös pakkosuomi. Mitä järkeä siinä taas olisi?
Ahvenanmaalta on jo lopetettu. Ja Ahvenanmaalla on kuitenkin suhteessa saman verran suomenkielisiä kuin esim. Helsingissä on ruotsinkielisiä.
Ahvenanmaalla ei ole koskaan ollutkaan pakkosuomea. Liittyy maakunnan itsehallintoon. On haluttu turvata ahvenanmaalainen kulttuuri, ettei se sulaudu suomalaiseksi. Ymmärrän hyvin, miksi niin päätettiin itsehallintosopimuksessa tehdä.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Toinen_kotimainen_kieli
"Ahvenanmaalla kaikkien oppilaitosten virka- ja opetuskielenä on Ahvenanmaan itsehallintolain mukaisesti ruotsi. Maakunnalla on oikeus järjestää itsehallintolakinsa puitteissa opetustoimi alueellaan haluamallaan tavalla, mihin sisältyy maakunnan mahdollisuus säätää opetuskielestä ja opetussuunnitelmista vapaasti. Ahvenanmaan peruskouluissa suomi ei ole pakollinen oppiaine, mutta enemmistö koululaisista opiskelee sitä valinnaisaineena B-kielenä, useat jo ala-asteella A2-kielenä. Englanti on sen sijaan maakunnassa kaikille pakollinen A1-kieli peruskoulussa ja keskiasteen oppilaitoksissa."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei siinä mitään, samalla vaan pitää lopettaa myös pakkosuomi. Mitä järkeä siinä taas olisi?
Mun mielestä suomi voisi aivan hyvin olla vapaaehtoinen ruotsinkielisille oppilaille.
Jos vanhemmat todella haluavat ettei lapsi opi sitä kieltä mitä aivan ylivoimainen enemmistö maassa puhuu, niin miksi sen pitäisi olla pakollista? Ruotsinkielisiä on niin vähän, että heille riittää kyllä hommia keskenään. Vähän niinkuin lestadiolaiset. Ja aina voi muuttaa ruotsiin. Jos on pohja suomenruotsissa niin kyllä sen oikean ruotsin oppii nopsaan.
Eihän nytkään pakkoruotsitetut suomenkieliset kelpaa ruotsinkielisille, esimerkkinä Seinäjoen sairaalan päivystysjupakka. Eikä esim. Pietarsaaressa saa lääkäripalveluja suomeksi. Ruotsinkielisille tämä oli että voi, voi - onneksi olette saaneet opiskella ruotsia koulussa niin pärjäätte lääkärissä.
Ahvenanmaalla ei todellakaan pärjää suomella kuin poikkeustapauksessa.
Eli eihän Suomessa toteudu edes suomenkielisten oikeudet käyttää omaa äidinkieltään, miksi ruotsinkielisillä pitäisi olla pyhä asema?
Totta kai saa lääkäripalveluita Pietarsaaressa suomeksi! Eri asia, kuinka hyvin lääkäri sitä puhuu, mutta puhuu aivan satavarmasti.
Ja Vaasan kohdalla kyse oli lähisairaanhoidosta, ei todellisuudessa siitä, etteikö suomenkieliset osaisi hoitaa ruotsiksi.
Ahvenanmaa on asia erikseen, itsehallintoaluetta, jossa ei kuulukaan saada palveluita suomeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen viisikymppinen stadilaisnainen, ihan suomenkielinen ja suomenkielisestä suvusta. Silti olen sitä mieltä, että ruotsi on kaunis kieli ja olen sitä työn puolesta käyttänyt usein. Pohjoismaisissa työtapaamisissa puhutaan skandinaaviskaa, ei englantia.
Toki, kaikilla asia ei ole näin, mutta monella on, ja se ei muutu miksikään pakkoruotsineurootikkojen jankutuksesta.
Koen, että kansallisten vähemmistöjen oikeuksien kunnioittaminen on tärkeää ja avain tasa-arvoiseen ja vakaaseen yhteiskuntaan. Olen ylpeä siitä, miten hienosti suomenruotsalaisten asema on Suomessa turvattu.
Peruskoulussa voi opiskella kaikkiaan neljää kieltä. Alle prosentti kuitenkaan niin viitsii tehdä. Ei se ruotsi estä opiskelemasta espanjaa tai italiaa!
Ja kyllä, peruskoulussa ON paljon pakkoaineita. On pakkouskontoa, pakkomatikkaa yms. Toki jotkin perustiedot pitää matikasta olla kaikilla, mutta harva tarvitsee elämässään enempää kuin vaikkapa neljän ekan luokan matikkaoppeja. Minäkin olen kirjoittanut ällän pitkästä matikasta, mutta en ole IKINÄ tarvinnut niin laajoja matikkataitoja. Prosenttilaskun jälkeen olisi oikeastaan minun matikanopintoni voinut lopettaa, se riittää.
Mutta en minä silti vollota joka saamarin viikko av:lla pakkomatikkaan tärvääntyneesta ajasta ja energiasta.
Miksi pakkoruotsivouhottajille se ruotsi on käänteentekevän turha aine?
Vastaus: koska persuina he haluavat etsiä syntipukkeja ja kaunan kohteita, ja suomenruotsalaiset osuvat hyvin siihen rooliin. Svenska talande bättre folk on hyvä olkiukko, jota kivittämällä he keräävät tyhmän kansanosan ääniä.
Olen Juha Hurmeen kanssa NIIN samaa mieltä. Mikään sivistys tai kielitaito ei ole turhaa, ei ainakaan kulttuurisesti ja historiallisesti niin läheisen kielen kuin ruotsin taito.
N51
Matematiikka on maailmanlaajuinen kieli, jota voi käyttää kaikkien ihmisten palvelemiseen. Suomessa halutaan kuitenkin taata vain muutaman sadantuhannen palvelu valjastamalla siihen yli viisimiljoonaa ihmistä, vaikka ruotsinkieliset ja vapaaehtoiset voisivat hoitaa tuon palvelun ihan itse.
Sinä et näy ymmärtävän suomea.
Sanoin mielestäni aivan selvästi, että matikan perustaidot pitää osata, mutta aniharva tarvitsee elämässään niin laajoja taitoja, mitä peruskoulussa opetetaan. Puolet riittäisi.
Ruotsinkielisiä on tosiaan aika vähän. Silti ruotsi kumminkin on hyödyksi paitsi suomenruotsalaisten aseman varmistamiseksi, myös pohjoismaisessa kanssakäymisessä. Moni muu kieli on siinä mielessä paljon hyödyttömämpi.
Etkö sinä impivaaralainen juntti tajua, että yhä useammin yhteistyö on laajempaa kuin vain pohjoismaiden välistä? Yhä useammin palavereissa, projekteissa jne. on mukana porukkaa pohjoismaiden ulkopuolelta. Aika rasistista umpioitua tänne pohjoismaihin ja sulkea muut ulos käyttäen tekosyynä jotain "skandinaviskaa".
Mitä ihmettä sinä sössötät? Ei ketään suljeta ulos, mutta hyvin usein suomalaisfirmat ja muut tahot tekevät silti yhteistyötä låhinaapurien eli muiden Pohjoismaiden kanssa. Ruotsi on muuten Suomen toiseksi suurin vientimaa Saksan jälkeen, joten kyllä, kielitaidosta on hyötyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen viisikymppinen stadilaisnainen, ihan suomenkielinen ja suomenkielisestä suvusta. Silti olen sitä mieltä, että ruotsi on kaunis kieli ja olen sitä työn puolesta käyttänyt usein. Pohjoismaisissa työtapaamisissa puhutaan skandinaaviskaa, ei englantia.
Toki, kaikilla asia ei ole näin, mutta monella on, ja se ei muutu miksikään pakkoruotsineurootikkojen jankutuksesta.
Koen, että kansallisten vähemmistöjen oikeuksien kunnioittaminen on tärkeää ja avain tasa-arvoiseen ja vakaaseen yhteiskuntaan. Olen ylpeä siitä, miten hienosti suomenruotsalaisten asema on Suomessa turvattu.
Peruskoulussa voi opiskella kaikkiaan neljää kieltä. Alle prosentti kuitenkaan niin viitsii tehdä. Ei se ruotsi estä opiskelemasta espanjaa tai italiaa!
Ja kyllä, peruskoulussa ON paljon pakkoaineita. On pakkouskontoa, pakkomatikkaa yms. Toki jotkin perustiedot pitää matikasta olla kaikilla, mutta harva tarvitsee elämässään enempää kuin vaikkapa neljän ekan luokan matikkaoppeja. Minäkin olen kirjoittanut ällän pitkästä matikasta, mutta en ole IKINÄ tarvinnut niin laajoja matikkataitoja. Prosenttilaskun jälkeen olisi oikeastaan minun matikanopintoni voinut lopettaa, se riittää.
Mutta en minä silti vollota joka saamarin viikko av:lla pakkomatikkaan tärvääntyneesta ajasta ja energiasta.
Miksi pakkoruotsivouhottajille se ruotsi on käänteentekevän turha aine?
Vastaus: koska persuina he haluavat etsiä syntipukkeja ja kaunan kohteita, ja suomenruotsalaiset osuvat hyvin siihen rooliin. Svenska talande bättre folk on hyvä olkiukko, jota kivittämällä he keräävät tyhmän kansanosan ääniä.
Olen Juha Hurmeen kanssa NIIN samaa mieltä. Mikään sivistys tai kielitaito ei ole turhaa, ei ainakaan kulttuurisesti ja historiallisesti niin läheisen kielen kuin ruotsin taito.
N51
Yritin kirjoittaa aikaisempaan ketjuun vastauksen sulle, mutta joku kielletty sana oli joukossa.
Minä olen asunut Ruotsissa ja osaan ruotsia erinomaisesti. Opin sen ihan oikeasti vasta Ruotsissa, jossa suomen-ruotsin mongerrusta pidettiin hupaisana. Kirjoitin L:n ruotsista ja se on ollut mulla aina kymppi.
Ei mulla ole kaunaa, vaikka pakkoruotsia vastustankin.
Lainaamassasi viestissä boldattuna se syy:
Kun ruotsi aikaistettiin alkamaan 6. luokalle, merkitsi se monessa koulussa kuoliniskua A2-kieliryhmille. Eli peruskoulussa ei todellakaan useinkaan ole enää mahdolisuutta opiskella neljää kieltä, koska A2-kieliryhmiä ei synny. Juuri siihen aikaan, kun lapsi olisi otollisimmassa iässä omaksua vaikeita maailmankieliä. Se resurssi hukataan helppoon ruotsiin, jonka oppisi vaikka lukiossa jos sille kokee tarvetta.
Alakouluun on ollut pakko hankkia ruotsinopettaja, jolloin resursseja ei enää ole muiden kielten opetukseen. Siksipä kätevästi ainoa tarjottava A2-kieli on ruotsi. Tämä oli kai RKP:n perimmäinen tarkoituskin.
Toinen syy on se, että vanhemmat eivät uskalla enää valita A2-kieltä, kun kolmas vieras kieli (ruotsi on vieras kieli) alkaa jo heti perään 6. luokalla. Kun kielivalintoja tehdään, on opiskeltu vasta 3. luokan syksy sitä A1 kieltä, eikä monesti ole aavistustakaan siitä, millainen kielipää lapsella on. Ja jos valitset A2-kielen, siihen pitää sitiutua yläkoulun loppuun saakka. Jos yhtään epäilyttää, ei A2-kieltä uskalleta valita.
A2-kieliryhmien määrä on romahtanut tuon uudistuksen jälkeen. Ruotsia ei osata yhtään paremmin kuin ennenkään, mutta tehokkasti saatiin yksipuolistettua suomalaisten kielitaitoa entisestäänkin. Ei tämä tietenkään heihin vaikuta, joilla on mielenkiinnon kohteena kielet - yleensä tällaiset tulevat pätemään näihin ketjuihin "minäkin opiskelin espanjaa, ranskaa, saksaa, kiinaa, esperantoa, italiaa ja englantia ruotsin lisäksi ja opin hyvin". Tai vaikuttaa se sillä lailla, että niitä ryhmiä ei heillekään enää synny.
Totta, A2-kielen ryhmiä ei saada välttämättä kasaan pienissä kouluissa.
Se ei silti ole oikeasti ruotsin vika. Nuo prosentit ovat ajalta, jolloin ruotsia alettiin opiskella vasta seiskalla.
Ja kahdeksannelta alkavia valinnaisia kieliä ei NIITÄKÄÄN opiskele kuin muutama prosentti ikäluokasta.
Toisin sanoen kielitarjontaa on, mutta sitä eivät lapset ja teinit hyödynnä. Ihan riippumatta ruotsistakin.
Ei, vaan kieliryhmiä ei enää tarjota ja tässä tapahtui todella selkeä romahdus kun ruotsi aikaistui. Koska monessa koulussa fiksumman kielen tilalle valittavaksi tuli ruotsi. Joissain kouluissa vain ja ainoastaan ruotsi. Kuka ihme sen nyt haluaisi sitten A2-kieleksi kun se alkaa kuitenkin 6. luokalla
Ihan yleisesti on näin, mutta mulla on myös omakohtaista kokemusta. Kun vanhemmat lapsemme valitsivat A2-kieltä, oli valittavissa vielä saksa, ranska, venäjä ja espanja. Ryhmät syntyivät saksaan, ranskaan ja espanjaan. Saksaan melkein kaksi ryhmää.
Poikani on ekaa ikäluokkaa, jolla ruotsi alkoi 6. luokalla. Kas, tarjolla oli enää espanja, ruotsi ja ranska. Näihin molempiin tuli ryhmät aivan niukin naukin, molemmissa kielissä parista oppilaasta kiinni. Ruotsia ei valinnut kukaan - ei yksikään oppilas.
Viime syksynä tuli ryhmä enää espanjaan.Ruotsi oli edelleen tarjolla, sen valitsi kaksi oppilasta.
Kyseessä iso yhtenäiskoulu isossa suomalaisessa kaupungissa.
Totta, että valitettavan vähän valitaan kolmatta tai neljättä kieltä. Tosiasiassa herkkyyskausi vaikeampiin kieliin on jo 8.luokkalaisena hukattu - silloin voisi aloittaa sen helpon ruotsin jos se nyt pakko on peruskouluun tunkea. Ei heikentäisi tippaakaan ruotsin osaamista yleisesti. ne jotka ruotsia hinkuvat, valitkoot sen sitten A1 tai A2 kieleksi vaikka.
Mutta suomalaisilla lapsilla on päätettynä, että ruotsi on toinen vieras kieli. Jos rahkeet riittävät vain kahteen kieleen, niin eipä siinä mikään auta, kun toisen on pakko olla ruotsi. Ja toinen on yleisesti englanti.
Suomalaisten ruotsinkielentaito on heikko, koska sitä ei käytännössä ikinä tarvitse missään. Sinulla on erilainen tilanne skandinaaviskoinesi, mutta olet harvinainen poikkeus. Ruotsissa bisneskieli on nykyisin englanti lähes poikkeuksetta. Moni kansainvälistä kauppaa käyvä suomalainen tarvitsisi paljon enemmän saksaa tai venäjää ja moni niitä sitten korkeakoulussa lukeekin, mutta eipä niitä enää siinä vaiheessa niin hyvin ope, että sillä pystyisi liikeneuvotteluja hoitamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei siinä mitään, samalla vaan pitää lopettaa myös pakkosuomi. Mitä järkeä siinä taas olisi?
Mun mielestä suomi voisi aivan hyvin olla vapaaehtoinen ruotsinkielisille oppilaille.
Jos vanhemmat todella haluavat ettei lapsi opi sitä kieltä mitä aivan ylivoimainen enemmistö maassa puhuu, niin miksi sen pitäisi olla pakollista? Ruotsinkielisiä on niin vähän, että heille riittää kyllä hommia keskenään. Vähän niinkuin lestadiolaiset. Ja aina voi muuttaa ruotsiin. Jos on pohja suomenruotsissa niin kyllä sen oikean ruotsin oppii nopsaan.
Eihän nytkään pakkoruotsitetut suomenkieliset kelpaa ruotsinkielisille, esimerkkinä Seinäjoen sairaalan päivystysjupakka. Eikä esim. Pietarsaaressa saa lääkäripalveluja suomeksi. Ruotsinkielisille tämä oli että voi, voi - onneksi olette saaneet opiskella ruotsia koulussa niin pärjäätte lääkärissä.
Ahvenanmaalla ei todellakaan pärjää suomella kuin poikkeustapauksessa.
Eli eihän Suomessa toteudu edes suomenkielisten oikeudet käyttää omaa äidinkieltään, miksi ruotsinkielisillä pitäisi olla pyhä asema?
Totta kai saa lääkäripalveluita Pietarsaaressa suomeksi! Eri asia, kuinka hyvin lääkäri sitä puhuu, mutta puhuu aivan satavarmasti.
Ja Vaasan kohdalla kyse oli lähisairaanhoidosta, ei todellisuudessa siitä, etteikö suomenkieliset osaisi hoitaa ruotsiksi.
Ahvenanmaa on asia erikseen, itsehallintoaluetta, jossa ei kuulukaan saada palveluita suomeksi.
Pietarsaaresta oli paljon juttua muutama vuosi sitten kun se sai kyseenalaisen kunnian olla Suomen paskin kunta jossain äänestyksessä. Sinne on tuotu Ruotsista täysin ruotsinkielisiä lääkäreitä, jotka eivät siis puhu sanaakaan suomea. Joku hoitaja sitten siinä tulkkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeuksien vai ETU-oikeuksien kunnioittaminen? Onko Sveitsissä kolmea pakkokieltä koulussa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen viisikymppinen stadilaisnainen, ihan suomenkielinen ja suomenkielisestä suvusta. Silti olen sitä mieltä, että ruotsi on kaunis kieli ja olen sitä työn puolesta käyttänyt usein. Pohjoismaisissa työtapaamisissa puhutaan skandinaaviskaa, ei englantia.
Toki, kaikilla asia ei ole näin, mutta monella on, ja se ei muutu miksikään pakkoruotsineurootikkojen jankutuksesta.
Koen, että kansallisten vähemmistöjen oikeuksien kunnioittaminen on tärkeää ja avain tasa-arvoiseen ja vakaaseen yhteiskuntaan. Olen ylpeä siitä, miten hienosti suomenruotsalaisten asema on Suomessa turvattu.
Peruskoulussa voi opiskella kaikkiaan neljää kieltä. Alle prosentti kuitenkaan niin viitsii tehdä. Ei se ruotsi estä opiskelemasta espanjaa tai italiaa!
Ja kyllä, peruskoulussa ON paljon pakkoaineita. On pakkouskontoa, pakkomatikkaa yms. Toki jotkin perustiedot pitää matikasta olla kaikilla, mutta harva tarvitsee elämässään enempää kuin vaikkapa neljän ekan luokan matikkaoppeja. Minäkin olen kirjoittanut ällän pitkästä matikasta, mutta en ole IKINÄ tarvinnut niin laajoja matikkataitoja. Prosenttilaskun jälkeen olisi oikeastaan minun matikanopintoni voinut lopettaa, se riittää.
Mutta en minä silti vollota joka saamarin viikko av:lla pakkomatikkaan tärvääntyneesta ajasta ja energiasta.
Miksi pakkoruotsivouhottajille se ruotsi on käänteentekevän turha aine?
Vastaus: koska persuina he haluavat etsiä syntipukkeja ja kaunan kohteita, ja suomenruotsalaiset osuvat hyvin siihen rooliin. Svenska talande bättre folk on hyvä olkiukko, jota kivittämällä he keräävät tyhmän kansanosan ääniä.
Olen Juha Hurmeen kanssa NIIN samaa mieltä. Mikään sivistys tai kielitaito ei ole turhaa, ei ainakaan kulttuurisesti ja historiallisesti niin läheisen kielen kuin ruotsin taito.
N51
Matematiikka on maailmanlaajuinen kieli, jota voi käyttää kaikkien ihmisten palvelemiseen. Suomessa halutaan kuitenkin taata vain muutaman sadantuhannen palvelu valjastamalla siihen yli viisimiljoonaa ihmistä, vaikka ruotsinkieliset ja vapaaehtoiset voisivat hoitaa tuon palvelun ihan itse.
Sinä et näy ymmärtävän suomea.
Sanoin mielestäni aivan selvästi, että matikan perustaidot pitää osata, mutta aniharva tarvitsee elämässään niin laajoja taitoja, mitä peruskoulussa opetetaan. Puolet riittäisi.
Ruotsinkielisiä on tosiaan aika vähän. Silti ruotsi kumminkin on hyödyksi paitsi suomenruotsalaisten aseman varmistamiseksi, myös pohjoismaisessa kanssakäymisessä. Moni muu kieli on siinä mielessä paljon hyödyttömämpi.
Miksi suomenruotsalaisten asema pitäisi varmistaa? Miksi heillä pitäisi olla jokin erityinen asema, joka pitäisi varmistaa? Ja miksi tästä pitäisi tehdä jokaisen suomenkielisen yksilön velvollisuus?
No, suomenruotsalaiset ovat syntyneet maahan, jossa heidän äidinkielensä on virallinen. Sääntöjen muuttaminen kesken pelin aina vähän raukkamaista.
Toisekseen ruotsi on ihan yhtä lailla historiallisesti tänne kuuluva kieli kuin suomikin. Molemmat ovat kotiutuneet näille hoodeille samoihin aikoihin, ei se siis siten oikeasti ole sen enempää valloittajien kieli kuin suomikaan.
Kolmanneksikin suomenruotsalaisuus on tuonut ihan valtavasti arvokasta lisää meidän kulttuuriin. Tieteeseen, taiteeseen jne. Minusta se on osa meidän kulttuuriamme, että olemme kaksikielisiä.
Neljänneksikin kielivähemmistöistä huolehtiminen on demokraattisen sivistysvaltion piirre. Vähemmistöjen halveksunta on askel sisäisiin ristiriitoihin, jopa sisällissotiin maailmalla. Meillä ei tällaisia ongelmia ole, ja saisimme olla ylpeitä siitä.
Sinun ei tarvitse puhua ruotsia, jos et halua. Ihan kuten minäkään en enää osaa integroida tai derivoida. Mutta molempien kieliryhmien kanssakäymistä helpottaa se, että opiskelemme molempia virallisia kieliä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei siinä mitään, samalla vaan pitää lopettaa myös pakkosuomi. Mitä järkeä siinä taas olisi?
Mun mielestä suomi voisi aivan hyvin olla vapaaehtoinen ruotsinkielisille oppilaille.
Jos vanhemmat todella haluavat ettei lapsi opi sitä kieltä mitä aivan ylivoimainen enemmistö maassa puhuu, niin miksi sen pitäisi olla pakollista? Ruotsinkielisiä on niin vähän, että heille riittää kyllä hommia keskenään. Vähän niinkuin lestadiolaiset. Ja aina voi muuttaa ruotsiin. Jos on pohja suomenruotsissa niin kyllä sen oikean ruotsin oppii nopsaan.
Eihän nytkään pakkoruotsitetut suomenkieliset kelpaa ruotsinkielisille, esimerkkinä Seinäjoen sairaalan päivystysjupakka. Eikä esim. Pietarsaaressa saa lääkäripalveluja suomeksi. Ruotsinkielisille tämä oli että voi, voi - onneksi olette saaneet opiskella ruotsia koulussa niin pärjäätte lääkärissä.
Ahvenanmaalla ei todellakaan pärjää suomella kuin poikkeustapauksessa.
Eli eihän Suomessa toteudu edes suomenkielisten oikeudet käyttää omaa äidinkieltään, miksi ruotsinkielisillä pitäisi olla pyhä asema?
Totta kai saa lääkäripalveluita Pietarsaaressa suomeksi! Eri asia, kuinka hyvin lääkäri sitä puhuu, mutta puhuu aivan satavarmasti.
Ja Vaasan kohdalla kyse oli lähisairaanhoidosta, ei todellisuudessa siitä, etteikö suomenkieliset osaisi hoitaa ruotsiksi.
Ahvenanmaa on asia erikseen, itsehallintoaluetta, jossa ei kuulukaan saada palveluita suomeksi.
Pietarsaaresta oli paljon juttua muutama vuosi sitten kun se sai kyseenalaisen kunnian olla Suomen paskin kunta jossain äänestyksessä. Sinne on tuotu Ruotsista täysin ruotsinkielisiä lääkäreitä, jotka eivät siis puhu sanaakaan suomea. Joku hoitaja sitten siinä tulkkaa.
Eli saa terveydenhoitoa suomeksi. Kuten juuri sanoin.
On muuten täällä pk-seudullakin ulko.aalaistaustaisia lääkäreitä, jotka eivät osaa ruotsia. Eli niin se vaan on, koska lääkäripula.
Ei kaksikielisyys ole ongelma kuin kahdelle, osittain päällekkäisille ihmisryhmille: tolvanoille ja rasisteille.
Tvåspråkigheten är problem bara till idioter och rasister. De här grupperna består mest av samma individer.
Vierailija kirjoitti:
Ei kaksikielisyys ole ongelma kuin kahdelle, osittain päällekkäisille ihmisryhmille: tolvanoille ja rasisteille.
Tvåspråkigheten är problem bara till idioter och rasister. De här grupperna består mest av samma individer.
**LÄNK**
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen viisikymppinen stadilaisnainen, ihan suomenkielinen ja suomenkielisestä suvusta. Silti olen sitä mieltä, että ruotsi on kaunis kieli ja olen sitä työn puolesta käyttänyt usein. Pohjoismaisissa työtapaamisissa puhutaan skandinaaviskaa, ei englantia.
Toki, kaikilla asia ei ole näin, mutta monella on, ja se ei muutu miksikään pakkoruotsineurootikkojen jankutuksesta.
Koen, että kansallisten vähemmistöjen oikeuksien kunnioittaminen on tärkeää ja avain tasa-arvoiseen ja vakaaseen yhteiskuntaan. Olen ylpeä siitä, miten hienosti suomenruotsalaisten asema on Suomessa turvattu.
Peruskoulussa voi opiskella kaikkiaan neljää kieltä. Alle prosentti kuitenkaan niin viitsii tehdä. Ei se ruotsi estä opiskelemasta espanjaa tai italiaa!
Ja kyllä, peruskoulussa ON paljon pakkoaineita. On pakkouskontoa, pakkomatikkaa yms. Toki jotkin perustiedot pitää matikasta olla kaikilla, mutta harva tarvitsee elämässään enempää kuin vaikkapa neljän ekan luokan matikkaoppeja. Minäkin olen kirjoittanut ällän pitkästä matikasta, mutta en ole IKINÄ tarvinnut niin laajoja matikkataitoja. Prosenttilaskun jälkeen olisi oikeastaan minun matikanopintoni voinut lopettaa, se riittää.
Mutta en minä silti vollota joka saamarin viikko av:lla pakkomatikkaan tärvääntyneesta ajasta ja energiasta.
Miksi pakkoruotsivouhottajille se ruotsi on käänteentekevän turha aine?
Vastaus: koska persuina he haluavat etsiä syntipukkeja ja kaunan kohteita, ja suomenruotsalaiset osuvat hyvin siihen rooliin. Svenska talande bättre folk on hyvä olkiukko, jota kivittämällä he keräävät tyhmän kansanosan ääniä.
Olen Juha Hurmeen kanssa NIIN samaa mieltä. Mikään sivistys tai kielitaito ei ole turhaa, ei ainakaan kulttuurisesti ja historiallisesti niin läheisen kielen kuin ruotsin taito.
N51
Yritin kirjoittaa aikaisempaan ketjuun vastauksen sulle, mutta joku kielletty sana oli joukossa.
Minä olen asunut Ruotsissa ja osaan ruotsia erinomaisesti. Opin sen ihan oikeasti vasta Ruotsissa, jossa suomen-ruotsin mongerrusta pidettiin hupaisana. Kirjoitin L:n ruotsista ja se on ollut mulla aina kymppi.
Ei mulla ole kaunaa, vaikka pakkoruotsia vastustankin.
Lainaamassasi viestissä boldattuna se syy:
Kun ruotsi aikaistettiin alkamaan 6. luokalle, merkitsi se monessa koulussa kuoliniskua A2-kieliryhmille. Eli peruskoulussa ei todellakaan useinkaan ole enää mahdolisuutta opiskella neljää kieltä, koska A2-kieliryhmiä ei synny. Juuri siihen aikaan, kun lapsi olisi otollisimmassa iässä omaksua vaikeita maailmankieliä. Se resurssi hukataan helppoon ruotsiin, jonka oppisi vaikka lukiossa jos sille kokee tarvetta.
Alakouluun on ollut pakko hankkia ruotsinopettaja, jolloin resursseja ei enää ole muiden kielten opetukseen. Siksipä kätevästi ainoa tarjottava A2-kieli on ruotsi. Tämä oli kai RKP:n perimmäinen tarkoituskin.
Toinen syy on se, että vanhemmat eivät uskalla enää valita A2-kieltä, kun kolmas vieras kieli (ruotsi on vieras kieli) alkaa jo heti perään 6. luokalla. Kun kielivalintoja tehdään, on opiskeltu vasta 3. luokan syksy sitä A1 kieltä, eikä monesti ole aavistustakaan siitä, millainen kielipää lapsella on. Ja jos valitset A2-kielen, siihen pitää sitiutua yläkoulun loppuun saakka. Jos yhtään epäilyttää, ei A2-kieltä uskalleta valita.
A2-kieliryhmien määrä on romahtanut tuon uudistuksen jälkeen. Ruotsia ei osata yhtään paremmin kuin ennenkään, mutta tehokkasti saatiin yksipuolistettua suomalaisten kielitaitoa entisestäänkin. Ei tämä tietenkään heihin vaikuta, joilla on mielenkiinnon kohteena kielet - yleensä tällaiset tulevat pätemään näihin ketjuihin "minäkin opiskelin espanjaa, ranskaa, saksaa, kiinaa, esperantoa, italiaa ja englantia ruotsin lisäksi ja opin hyvin". Tai vaikuttaa se sillä lailla, että niitä ryhmiä ei heillekään enää synny.
Totta, A2-kielen ryhmiä ei saada välttämättä kasaan pienissä kouluissa.
Se ei silti ole oikeasti ruotsin vika. Nuo prosentit ovat ajalta, jolloin ruotsia alettiin opiskella vasta seiskalla.
Ja kahdeksannelta alkavia valinnaisia kieliä ei NIITÄKÄÄN opiskele kuin muutama prosentti ikäluokasta.
Toisin sanoen kielitarjontaa on, mutta sitä eivät lapset ja teinit hyödynnä. Ihan riippumatta ruotsistakin.
Ei, vaan kieliryhmiä ei enää tarjota ja tässä tapahtui todella selkeä romahdus kun ruotsi aikaistui. Koska monessa koulussa fiksumman kielen tilalle valittavaksi tuli ruotsi. Joissain kouluissa vain ja ainoastaan ruotsi. Kuka ihme sen nyt haluaisi sitten A2-kieleksi kun se alkaa kuitenkin 6. luokalla
Ihan yleisesti on näin, mutta mulla on myös omakohtaista kokemusta. Kun vanhemmat lapsemme valitsivat A2-kieltä, oli valittavissa vielä saksa, ranska, venäjä ja espanja. Ryhmät syntyivät saksaan, ranskaan ja espanjaan. Saksaan melkein kaksi ryhmää.
Poikani on ekaa ikäluokkaa, jolla ruotsi alkoi 6. luokalla. Kas, tarjolla oli enää espanja, ruotsi ja ranska. Näihin molempiin tuli ryhmät aivan niukin naukin, molemmissa kielissä parista oppilaasta kiinni. Ruotsia ei valinnut kukaan - ei yksikään oppilas.
Viime syksynä tuli ryhmä enää espanjaan.Ruotsi oli edelleen tarjolla, sen valitsi kaksi oppilasta.
Kyseessä iso yhtenäiskoulu isossa suomalaisessa kaupungissa.
Totta, että valitettavan vähän valitaan kolmatta tai neljättä kieltä. Tosiasiassa herkkyyskausi vaikeampiin kieliin on jo 8.luokkalaisena hukattu - silloin voisi aloittaa sen helpon ruotsin jos se nyt pakko on peruskouluun tunkea. Ei heikentäisi tippaakaan ruotsin osaamista yleisesti. ne jotka ruotsia hinkuvat, valitkoot sen sitten A1 tai A2 kieleksi vaikka.
Mutta suomalaisilla lapsilla on päätettynä, että ruotsi on toinen vieras kieli. Jos rahkeet riittävät vain kahteen kieleen, niin eipä siinä mikään auta, kun toisen on pakko olla ruotsi. Ja toinen on yleisesti englanti.
Suomalaisten ruotsinkielentaito on heikko, koska sitä ei käytännössä ikinä tarvitse missään. Sinulla on erilainen tilanne skandinaaviskoinesi, mutta olet harvinainen poikkeus. Ruotsissa bisneskieli on nykyisin englanti lähes poikkeuksetta. Moni kansainvälistä kauppaa käyvä suomalainen tarvitsisi paljon enemmän saksaa tai venäjää ja moni niitä sitten korkeakoulussa lukeekin, mutta eipä niitä enää siinä vaiheessa niin hyvin ope, että sillä pystyisi liikeneuvotteluja hoitamaan.
No ei pidä noista mikään paikkaansa.
A2-kielen opiskelu oli heikkoa jo ennen ruotsinopiskelun aikaistamista. Toistan, se oli onnettoman vähäistä jo ennen. Ja niin siitä huolimatta, että oli pakkoruotsi. Trendi on ollut jo pitkään se, että nykynuoret ja lapset eivät ole kielistä kiinnostuneita, eikä sitä muuta pakkoruotsi millään tavalla.
Kielenoppimisen herkkyysikä on alle kuusivuotiaana. Siinä mielessä neljänneltä alkava A2 on joka tapauksessa auttamatta myöhässä. Silti sitä kieltä opitaan aivan vallan mainiosti myöhemminkin, JOS on motivaatiota. Jos ei ole, ei mikään tietysti tartu, mutta siinä ei silloin pakkoruotsia voi syyttää. Itse aloitin uuden kielen 48-vuotiaana....
Ruotsi on Suomen toiseksi tärkein vientimaa. Kun asioidaan asiakkaan kanssa, käytetään aina asiakkaan kieltä, jos se hallitaan. Se, että sinä tai joku muu ei HALUA sitä hallita, on teidän noloutenne. Ruotsinkielentaitoinen myy sitten enemmän.... ja ei, minä en ole millään tavalla poikkeus, vaan meitä enemmän tai vähemmän ruotsia työssämme tarvitsevia on satoja tuhansia. Alkaen virkamiehistöstä.
Just'niin.
Olisi sensijaan toimittava ja kampanjat koottava ja organisoitava , mielenosoitukset järjestettävä, lehtiä perustettava ja saatava asian puolelle, eduskuntaan päin vaikutettava jne.
Mutta kaikki tämä vaatii läpinäkyvyyttä , esille tulemista ja ihan omilla oikeilla nimillä toimimista julkisuudessa jne. ja rohkeutta, sinnikkyyttä ja 'last but not least': työtä ja omistautumista asialle ja sen perille päättäjien korviin ja silmien eteen viemiselle ym.
On vaan niin s..tanan paljon helpompaa mäkättää kaikkien tietämiä itsestäänselvyyksiä täällä.
Julkisuudessa sensijaan oikeasti ...
(pelkkä anonyymi " somejulkisuus" ei ole sitä)
pitäisi toimia, mutta kun mäkättämään tyytyvistä ei siihen ole, niin ihan turha tuota pakkoruotsin, suurimmalle osalle itsestäänselvää tarpeettomuutta ja harmillisuuttakaan täällä on joka päivä jauhaa.
Kyllähän se näet tiedetään jo muutenkin .