Mitä mieltä ihmisestä joka on päässyt lääketieteelliseen mutta jolta mitataan ÄO:ksi 90?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmeellistä siinä on? Lääkiksen pääsykoe on aivan erilainen kuin Mensan testi

Kyllä kaikki pääsykokeet ovat lopulta älykkyystestejä. Mitä paremmin koulussa pärjää, sitä älykkäämpi on. Tunnollisuudella on myös aika paljon merkitystä, mutta älykkyys on ehdoton ykkönen yliopistotason opinnoissa. Toisaalta myös älykäs putkimies etenee urallaan ikään kuin vahingossa pidemmälle kuin vähemmän älykäs.

Kyllä tämäkin peritty ominaisuus merkitsee kaikista eniten elämässä pärjäämisen kannalta ja se oli aikoinaan katkeraa ymmärtää näin keskivertona. Ihminen perii älykkyyden samalla tavalla kuin ulkonäönkin ja älykkyyttään voi muuttaa vielä vähemmän kuin ulkonäköään.

Entä jos lähes kaikki koulussa vietetty aika on ollut täysin epäkiinnostavaa? Liikuntatunneilla oli oikeasti kiinnostavaa pelailla kaikkea ja muutenkin urheilla, mutta lähes kaikki muu oli tylsää. Esimerkiksi jotkut matematiikan laskuopit, joissa paljon x y ja vaikka mitä kaavioita sekä ns. hankalampia tehtäviä , joiden tiesin jo silloin olevan täysin turhia loppuelämäni kannalta. Minulla taitaa olla ADD.

Eli kirjaimista A ja D on tärkeitä, mutta x ja y turhia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmeellistä siinä on? Lääkiksen pääsykoe on aivan erilainen kuin Mensan testi

Kyllä kaikki pääsykokeet ovat lopulta älykkyystestejä. Mitä paremmin koulussa pärjää, sitä älykkäämpi on. Tunnollisuudella on myös aika paljon merkitystä, mutta älykkyys on ehdoton ykkönen yliopistotason opinnoissa. Toisaalta myös älykäs putkimies etenee urallaan ikään kuin vahingossa pidemmälle kuin vähemmän älykäs.

Kyllä tämäkin peritty ominaisuus merkitsee kaikista eniten elämässä pärjäämisen kannalta ja se oli aikoinaan katkeraa ymmärtää näin keskivertona. Ihminen perii älykkyyden samalla tavalla kuin ulkonäönkin ja älykkyyttään voi muuttaa vielä vähemmän kuin ulkonäköään.

Alapeukutin. T. Mensalainen joka ihailee eteenpäin pyrkiviä ihmisiä älystä ja lähtökohdista riippumatta.

Itsekin ihailen, mutten menisi suosittelemaan keskiverrolle akateemista uraa. Jos löytyy jokin osaamisalue, jossa kokee olevansa selvästi luontainen kyky, niin sitten sitä. Tämä on kyllä mielestäni hyvä, älykkyydestä riippumaton vinkki kaikille.

Akateeminen ura sopii niille, jotka eivät kykene tuottavaan työhön. Kumpi siis oikeastaan onkaan se viisas, mensalainen joka tekee putkihommia, vai mensalainen joka pyörittelee tutkimuksia saadakseen joskus nimensä johonkin peräkylän tiedejulkaisuun?

90 äo:n lääkäri lienee taruolento.

Itsellä mensalta 99.5% (165 vanhalla asteikolla) ja pääsin sisään 1200h tunnin lukemisella. Tämän vuoden testissä mm 22pisteen suora älykkyystehtävä, jota ilman tuskin moni pääsi sisään.

7.8 alkaa ja nuoret vaan nuorenee joka vuosi.

Tollasia kysymyksiä päähän pälkähtää, kun unohtaa nestetankkauksen.

Mittaustulos on väärä tai sitten kyseessä on mamu, joka väittää olevansa lääkäri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän sen nyt ihan normaalin älyn omaava ihminen voi päntätä ihan minkä vaan pääsykokeen kirjat/artikkelit ja vastailla sitte kokeessa. Ei lääkkis ole mistään muusta syytä muita vaikeampi päästä sisään kuin keinotekoisista rajoista joilla pidetään palkat korkealla. Ei lääkäri ole mikään älyn jättiläinen automaattisesti. 

Mites pänttäät kaikki laskut etukäteen? :D

Matematiikka on hvyin pitkälle tiettyjen sääntöjen ja lainalaisuuksien opettelua. Lukion pitkän matikan suorittaminen ei vaadi erityistä lahjakkuutta tai älykkyyttä, normaali äly riittää. Ratkaiseva merkitys on sillä, jaksaako harjoitella laskuja ja opiskella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

90 on vielä normaalin rajoissa joten miksei voisi olla mahdollista?

Teoriassa ainakin ihan mahdollista. Jos on tosi ahkera ihminen jolla on rautainen itsekuri ja opiskelee pääsykokeisiin poikkeuksellisen kovasti.

Hyvästä muistista on myös tosi paljon hyötyä lääkiksen pääsykokeissa. Sitähän ei älykkyystestit tavallisesti mittaa ollenkaan. Jotkut pystyy muistamaan ihan ällistyttävän hyvin kaiken lukemansa ulkoa. Jopa sellaista mitä eivät oikeasti ymmärrä. Mutta eihän pääsykokeessa tarvitse aina ymmärtää jos tietää vaan oikean vastauksen.

Raivopäisesti opettelee vaan pääsykoekirjat sanasta sanaan ulkoa. Ei siihen mitään suuria älynlahjoja tarvita. Istumalihasten kestävyyttä siinä mitataan.

Tarpeeksi tekee töitä niin kuka tahansa normaaliälyinen oppii kirjan sanasta sanaan ulkoa.

Viimeisen 10 vuoden ajan lääkiksen pääsykokeissa on ollut merkittävä rooli fysiikan ja matematiikan osaamisella. Miten ajattelit opetella laskut ulkoa? Ilman laajaa matematiikkaa ja fysiikkaa voi olla hieman hankala päästä sisään ainakaan Helsinkiin, jos ÄO on oikeasti alle 100.

ÄO 90 on ihan normaali, se ei ole mikään erityisen alhainen ÄO. Olen itsekin suorittanut laajan matikan ja fysiikan enkä usko, että ÄOni on yhtään keskimääräistä korkeampi. 90 vois olla hyvin tulos minun kohdallani, jos ÄO mitattaisiin. Ja matemaattisella uralla ole jatkanutkin.

Enpä usko, että 90 ÄO:lla päästään laajaa matikkaa läpi.

On täysin mahdollista (vaikkakin harvinaista), että joku kirjoittaa laajasta matematiikasta ja fysiikasta laudaturin, mutta saa Mensan testeistä 90. Henkilö voi olla haka loogisen päättelyn ja lukujen kanssa, mutta ei ehdi pyöritellä Mensan testin kuvioita päässään tarpeeksi nopeasti, koska visuaalinen puoli ei toimi.

Olen itsekin menestynyt niin TKK:n pääsykokeissa kuin fysiikan opinnoissa paljon paremmin kuin mitä kuviopäättelytestien tuloksien perusteella voisi olettaa. Pystyn kyllä päättelemään kuvioiden logiikan, mutta en pysty kääntelemään niitä nopeasti päässäni, vaan joudun miettimään ne yksityiskohta kerrallaan. Tällöin testeissä aikarajat tulevat vastaan. TKK:n pääsykokeissa olin kuitenkin parempi kuin yli 99% hakijoista.

Vierailija kirjoitti:

90 äo:n lääkäri lienee taruolento.

Itsellä mensalta 99.5% (165 vanhalla asteikolla) ja pääsin sisään 1200h tunnin lukemisella. Tämän vuoden testissä mm 22pisteen suora älykkyystehtävä, jota ilman tuskin moni pääsi sisään.

7.8 alkaa ja nuoret vaan nuorenee joka vuosi.

Onko sinulla antaa esimerkkiä sellaisesta kokeen kysymyksestä johon normaaliälyinen ei pystyisi tietämään oikeaa vastausta? Minkälainen tuo kokeessä ollut älykkyystehtävä oli?

Kaikista lääkäreistä ei valitettavasti saa älykästä vaikutelmaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmeellistä siinä on? Lääkiksen pääsykoe on aivan erilainen kuin Mensan testi

Kyllä kaikki pääsykokeet ovat lopulta älykkyystestejä. Mitä paremmin koulussa pärjää, sitä älykkäämpi on. Tunnollisuudella on myös aika paljon merkitystä, mutta älykkyys on ehdoton ykkönen yliopistotason opinnoissa. Toisaalta myös älykäs putkimies etenee urallaan ikään kuin vahingossa pidemmälle kuin vähemmän älykäs.

Kyllä tämäkin peritty ominaisuus merkitsee kaikista eniten elämässä pärjäämisen kannalta ja se oli aikoinaan katkeraa ymmärtää näin keskivertona. Ihminen perii älykkyyden samalla tavalla kuin ulkonäönkin ja älykkyyttään voi muuttaa vielä vähemmän kuin ulkonäköään.

Entä jos lähes kaikki koulussa vietetty aika on ollut täysin epäkiinnostavaa? Liikuntatunneilla oli oikeasti kiinnostavaa pelailla kaikkea ja muutenkin urheilla, mutta lähes kaikki muu oli tylsää. Esimerkiksi jotkut matematiikan laskuopit, joissa paljon x y ja vaikka mitä kaavioita sekä ns. hankalampia tehtäviä , joiden tiesin jo silloin olevan täysin turhia loppuelämäni kannalta. Minulla taitaa olla ADD.

Eli kirjaimista A ja D on tärkeitä, mutta x ja y turhia?

Niin, turhia minulle. Tiesin, etten aio ajautua elämässäni siihen jamaan, etten pärjäisi jo ala-asteella opituilla laskutaidoilla koko loppuelämäni ajan vallan mainiosti. Ja jos joskus tulisi tilanne, että tarvitseekin jotain erikoisempaa laskumeininkiä, niin miksei opetella se vasta sitten kun oppi on tarpeellista?

Kirurgeilla on vakaa käsi ja into viillellä ihmisiä paljon tärkeämpi, kuin älykkyys. Tarkkuuta vaativat käsityöläisammatit sujuvat usein matalan Äö.n ihmisiltä ihan hyvin, jos on siihen lahjoja.

Itselläni on korkea älykkyys (mensan mukaan korkein 10%), mutta heikkko koulumenestys, kai se voi olla myös toisinpäin?

Tästäkin ketjusta kyllä kovasti paistaa se myytti että lääkärit olisivat niin kauhean älykkäitä. Tottakai ovat sen oman alansa asiantuntijoita, niinkuin kaikki muutkin alansa kouluja käyneet, mutta en nyt sanoisi että ovat kaikkineensa niin poikkeuksellisen hienoja mahtavia, historian peruja tuo käsitys vain.  Ja tuo korkeushyppääjä vertaus... Tottakai sellaiset luontaiset ominaisuudet kuin pituus tai hyvä muisti auttavat, mutta opiskelussa ne voi korvata kestävillä p€rslihaksilla, pituus ei harjoittelemalla kasva mutta muisti kehittyy. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmeellistä siinä on? Lääkiksen pääsykoe on aivan erilainen kuin Mensan testi

Kyllä kaikki pääsykokeet ovat lopulta älykkyystestejä. Mitä paremmin koulussa pärjää, sitä älykkäämpi on. Tunnollisuudella on myös aika paljon merkitystä, mutta älykkyys on ehdoton ykkönen yliopistotason opinnoissa. Toisaalta myös älykäs putkimies etenee urallaan ikään kuin vahingossa pidemmälle kuin vähemmän älykäs.

Kyllä tämäkin peritty ominaisuus merkitsee kaikista eniten elämässä pärjäämisen kannalta ja se oli aikoinaan katkeraa ymmärtää näin keskivertona. Ihminen perii älykkyyden samalla tavalla kuin ulkonäönkin ja älykkyyttään voi muuttaa vielä vähemmän kuin ulkonäköään.

Entä jos lähes kaikki koulussa vietetty aika on ollut täysin epäkiinnostavaa? Liikuntatunneilla oli oikeasti kiinnostavaa pelailla kaikkea ja muutenkin urheilla, mutta lähes kaikki muu oli tylsää. Esimerkiksi jotkut matematiikan laskuopit, joissa paljon x y ja vaikka mitä kaavioita sekä ns. hankalampia tehtäviä , joiden tiesin jo silloin olevan täysin turhia loppuelämäni kannalta. Minulla taitaa olla ADD.

Eli kirjaimista A ja D on tärkeitä, mutta x ja y turhia?

Niin, turhia minulle. Tiesin, etten aio ajautua elämässäni siihen jamaan, etten pärjäisi jo ala-asteella opituilla laskutaidoilla koko loppuelämäni ajan vallan mainiosti. Ja jos joskus tulisi tilanne, että tarvitseekin jotain erikoisempaa laskumeininkiä, niin miksei opetella se vasta sitten kun oppi on tarpeellista?

Koska siinä vaiheessa, kun taitoa jo tarvitaan, sen opettelu on myöhäistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

90 on vielä normaalin rajoissa joten miksei voisi olla mahdollista?

Teoriassa ainakin ihan mahdollista. Jos on tosi ahkera ihminen jolla on rautainen itsekuri ja opiskelee pääsykokeisiin poikkeuksellisen kovasti.

Hyvästä muistista on myös tosi paljon hyötyä lääkiksen pääsykokeissa. Sitähän ei älykkyystestit tavallisesti mittaa ollenkaan. Jotkut pystyy muistamaan ihan ällistyttävän hyvin kaiken lukemansa ulkoa. Jopa sellaista mitä eivät oikeasti ymmärrä. Mutta eihän pääsykokeessa tarvitse aina ymmärtää jos tietää vaan oikean vastauksen.

Raivopäisesti opettelee vaan pääsykoekirjat sanasta sanaan ulkoa. Ei siihen mitään suuria älynlahjoja tarvita. Istumalihasten kestävyyttä siinä mitataan.

Tarpeeksi tekee töitä niin kuka tahansa normaaliälyinen oppii kirjan sanasta sanaan ulkoa.

Viimeisen 10 vuoden ajan lääkiksen pääsykokeissa on ollut merkittävä rooli fysiikan ja matematiikan osaamisella. Miten ajattelit opetella laskut ulkoa? Ilman laajaa matematiikkaa ja fysiikkaa voi olla hieman hankala päästä sisään ainakaan Helsinkiin, jos ÄO on oikeasti alle 100.

ÄO 90 on ihan normaali, se ei ole mikään erityisen alhainen ÄO. Olen itsekin suorittanut laajan matikan ja fysiikan enkä usko, että ÄOni on yhtään keskimääräistä korkeampi. 90 vois olla hyvin tulos minun kohdallani, jos ÄO mitattaisiin. Ja matemaattisella uralla ole jatkanutkin.

Enpä usko, että 90 ÄO:lla päästään laajaa matikkaa läpi.

Yksi tuttuni sai kuviopäättelytestissä 70, mutta pääsi laajan matematiikan läpi ja kirjoitti siirö vielä kohtuullisen arvosanan ( en nyt enää muista tarkkaa arvosanaa). Hän ei vaan selviä kuvioista, vaikka pärjääkin lukujen kanssa. Myöhemmin sama tuttu suoritti maisterin tutkinnon Helsingin yliopistossa, tosin ei matemaattiselta alalta.

Uskallan väittää, että jos kaikki elossa olevat Suomessa lääkiksessä opiskelleet ja/tai lääkärin ammattia harjoittaneet henkilöt testattaisiin, niin normaalijakauma olisi suunnilleen sama kuin muulla väestöllä. Poislukien nyt tietysti selvästi heikkolahjaiset ja kehitysvammaiset. Mutta siis sama jakauma kuin muulla terveellä väestöllä.

t. lääkäri

Vierailija kirjoitti:

Miten se mitataan?

Mensan älykkyystesti on iso vitsi.

Menestyitkö huonosti siinä?

Tomppa40v kirjoitti:

Itselläni on korkea älykkyys (mensan mukaan korkein 10%), mutta heikkko koulumenestys, kai se voi olla myös toisinpäin?

Hyvin tyypillistä. Mensan jäsenistössä on laidasta laitaan ihmisiä, ei pelkästään akateemisia saati lääkäreitä.

Vierailija kirjoitti:

Hyvin tyypillistä. Mensan jäsenistössä on laidasta laitaan ihmisiä, ei pelkästään akateemisia saati lääkäreitä.

Mensassa on jostain syystä ylimäärin varastomiehiä ja puutarhureita/puistonhoitajia.  Syytä en tiedä, mutta lehdessä on uusien jäsenten ammatit listattuna.

Ihan tavallisia ihmisiä sielläkin on.

Muistan yhden Mensa-jutun, jossa esimerkkijäsenenä kerrottiin mm. lammasfarmarista.