Lue keskustelun säännöt.
Mitä mieltä ihmisestä joka on päässyt lääketieteelliseen mutta jolta mitataan ÄO:ksi 90?
Kommentit (61)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeellistä siinä on? Lääkiksen pääsykoe on aivan erilainen kuin Mensan testi
Kyllä kaikki pääsykokeet ovat lopulta älykkyystestejä. Mitä paremmin koulussa pärjää, sitä älykkäämpi on. Tunnollisuudella on myös aika paljon merkitystä, mutta älykkyys on ehdoton ykkönen yliopistotason opinnoissa. Toisaalta myös älykäs putkimies etenee urallaan ikään kuin vahingossa pidemmälle kuin vähemmän älykäs.
Kyllä tämäkin peritty ominaisuus merkitsee kaikista eniten elämässä pärjäämisen kannalta ja se oli aikoinaan katkeraa ymmärtää näin keskivertona. Ihminen perii älykkyyden samalla tavalla kuin ulkonäönkin ja älykkyyttään voi muuttaa vielä vähemmän kuin ulkonäköään.
Alapeukutin. T. Mensalainen joka ihailee eteenpäin pyrkiviä ihmisiä älystä ja lähtökohdista riippumatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Normaali älykkyydellä varustettu ihminen kyllä pääsee lääkikseen ahkeruudella. ÄO 100 on tilastollinen keskiarvo ja varmaankin suunnilleen mediaani, alle 70 arvoilla aletaan puhua lievästä kehitysvammaisuudesta. Puolet väestöstä asettuu välille 90-110. Eiköhän suurin osa ihmisistä asetu arvoille 80-120. Puolella porukasta tässäkin keskustelussa on takuulla ÄO alle sata.
Onko joku saanut netin "älykkyystestissä" tuloksen 140 ja kiukuttelee nyt, että ei edes lääkikseen päässyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeellistä siinä on? Lääkiksen pääsykoe on aivan erilainen kuin Mensan testi
Kyllä kaikki pääsykokeet ovat lopulta älykkyystestejä. Mitä paremmin koulussa pärjää, sitä älykkäämpi on. Tunnollisuudella on myös aika paljon merkitystä, mutta älykkyys on ehdoton ykkönen yliopistotason opinnoissa. Toisaalta myös älykäs putkimies etenee urallaan ikään kuin vahingossa pidemmälle kuin vähemmän älykäs.
Kyllä tämäkin peritty ominaisuus merkitsee kaikista eniten elämässä pärjäämisen kannalta ja se oli aikoinaan katkeraa ymmärtää näin keskivertona. Ihminen perii älykkyyden samalla tavalla kuin ulkonäönkin ja älykkyyttään voi muuttaa vielä vähemmän kuin ulkonäköään.
Entä jos lähes kaikki koulussa vietetty aika on ollut täysin epäkiinnostavaa? Liikuntatunneilla oli oikeasti kiinnostavaa pelailla kaikkea ja muutenkin urheilla, mutta lähes kaikki muu oli tylsää. Esimerkiksi jotkut matematiikan laskuopit, joissa paljon x y ja vaikka mitä kaavioita sekä ns. hankalampia tehtäviä , joiden tiesin jo silloin olevan täysin turhia loppuelämäni kannalta. Minulla taitaa olla ADD.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Normaali älykkyydellä varustettu ihminen kyllä pääsee lääkikseen ahkeruudella. ÄO 100 on tilastollinen keskiarvo ja varmaankin suunnilleen mediaani, alle 70 arvoilla aletaan puhua lievästä kehitysvammaisuudesta. Puolet väestöstä asettuu välille 90-110. Eiköhän suurin osa ihmisistä asetu arvoille 80-120. Puolella porukasta tässäkin keskustelussa on takuulla ÄO alle sata.
Ei lääkikseen pääse ahkeruudella, vaan ahkeruudella ja älykkyydellä. Tuskin lääkiksessä on paljonkaan opiskelijoita alle 120 älykkyysosamäärällä. Kyllä niitä ahkeria ja samalla älykkäitä on niin paljon hakijoissa, että ahkerat ja keskiverrot jäävät jalkoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei välttis tule valmistumaan tai valmistumisensa jälkeen olemaan mikään kovin hyvä lääkäri. Saattaa tulla samanlaisia ongelmia kuin Emmanuel Enehillä Tampereen yliopistossa, tai sitten ei.
Jos on ahkera ja tunnollinen niin miksei valmistuisi? Kyllä se sisäänpääsy on paljon vaikeampi suoritus kuin valmistuminen. Eihän sitä tartte huippuarvosanoja jokaisesta kokeesta saada. Sehän riittää, että hädin tuskin pärjää.
No jos pääsykokeet on about yhtä vaativat akateemisesti kuin itse opiskelu niin miksei tietenkin, mutta ehkä tsempata voi vain tietyn määrän. Ehkä se todellisuus opintojen vaativuudesta paljastuu vasta myöhemmin. Maybe it eventually catches up with you, so to speak.
Perusongelma lienee silti ihan sama kuin Enehillä, joka tosin ei tainnut edes joutua pääsykokeisiin. Hyvin tiedetään, että testein mitattu äly korreloi aivan huimasti taas älyä vaativassa työssä pärjäämisen kanssa. Hän, jonka nimeä ei täällä saa mainita, puhuu siitä usein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No älykkyyttä on yleensäkin vaikea mitata.Jotkut loistavat testissä mutta eivät pysty toimimaan järkevästi käytännön elämässä.Yksi teorianero antoi muutaman minuutin juttelun jälkeen avaimet jollekin pikkukonnalle äitinsä tyhjään asuntoon eikä hyvää seurannut.
Adhd-ihmisiä on erittäin vähän korkeakouluissa, koska keskittyminen, pitkäjännitteisyys, kyky sulkea ärsykkeitä huomion ulkopuolelle yms korostuvat korkeakouluissa. Tilastollinen todennäköisyys on hyvin pieni. Tästä on siis tutkimuksia tehty. Ja nyt puhutaan oikeista adhd-ihmisiatä. Ei mistään "mä oon vähän tämmönen adhd, hihihi" - urpoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeellistä siinä on? Lääkiksen pääsykoe on aivan erilainen kuin Mensan testi
Kyllä kaikki pääsykokeet ovat lopulta älykkyystestejä. Mitä paremmin koulussa pärjää, sitä älykkäämpi on. Tunnollisuudella on myös aika paljon merkitystä, mutta älykkyys on ehdoton ykkönen yliopistotason opinnoissa. Toisaalta myös älykäs putkimies etenee urallaan ikään kuin vahingossa pidemmälle kuin vähemmän älykäs.
Kyllä tämäkin peritty ominaisuus merkitsee kaikista eniten elämässä pärjäämisen kannalta ja se oli aikoinaan katkeraa ymmärtää näin keskivertona. Ihminen perii älykkyyden samalla tavalla kuin ulkonäönkin ja älykkyyttään voi muuttaa vielä vähemmän kuin ulkonäköään.
Ei kannata aliarvioida kovaa työtä!
Älykäs oppii ja oivaltaa nopeammin, mutta tekemällä enemmän töitä voi vähemmän älykäs päästä samaan lopputulokseen. Se vaatii vaan sen, että kun älykäs opiskelee tunnin joutuu vähemmän älykäs opiskelemaan kolme tuntia.
Tietysti siinäkin tulee raja vastaan miten paljon älyä voi kompensoida tunnollisuudella. Tuo aloituksessa mainittu 90 ÄO raja on kuitenkin vielä tosi lähellä keskimääräistä ihmistä. Sinänsä sen ei pitäisi vielä rajoitaa niin, että joku asia menisi täysin yli hilseen. Varmaan joku teoreettinen fysiikka ja kvanttimekaniikka alkaisi jo olemaan mahdotonta oppia. Yksinkertaisesti ei vaan äly riittäisi. Siitäkin huolimatta olisi mahdollista oppia ulkoa ne kaikki fysiikan laskukaavat ja käyttää niitä. Ymmärtämättä kunnolla miten ne toimii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
90 on vielä normaalin rajoissa joten miksei voisi olla mahdollista?
Teoriassa ainakin ihan mahdollista. Jos on tosi ahkera ihminen jolla on rautainen itsekuri ja opiskelee pääsykokeisiin poikkeuksellisen kovasti.
Hyvästä muistista on myös tosi paljon hyötyä lääkiksen pääsykokeissa. Sitähän ei älykkyystestit tavallisesti mittaa ollenkaan. Jotkut pystyy muistamaan ihan ällistyttävän hyvin kaiken lukemansa ulkoa. Jopa sellaista mitä eivät oikeasti ymmärrä. Mutta eihän pääsykokeessa tarvitse aina ymmärtää jos tietää vaan oikean vastauksen.
Raivopäisesti opettelee vaan pääsykoekirjat sanasta sanaan ulkoa. Ei siihen mitään suuria älynlahjoja tarvita. Istumalihasten kestävyyttä siinä mitataan.
Tarpeeksi tekee töitä niin kuka tahansa normaaliälyinen oppii kirjan sanasta sanaan ulkoa.
Viimeisen 10 vuoden ajan lääkiksen pääsykokeissa on ollut merkittävä rooli fysiikan ja matematiikan osaamisella. Miten ajattelit opetella laskut ulkoa? Ilman laajaa matematiikkaa ja fysiikkaa voi olla hieman hankala päästä sisään ainakaan Helsinkiin, jos ÄO on oikeasti alle 100.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeellistä siinä on? Lääkiksen pääsykoe on aivan erilainen kuin Mensan testi
Kyllä kaikki pääsykokeet ovat lopulta älykkyystestejä. Mitä paremmin koulussa pärjää, sitä älykkäämpi on. Tunnollisuudella on myös aika paljon merkitystä, mutta älykkyys on ehdoton ykkönen yliopistotason opinnoissa. Toisaalta myös älykäs putkimies etenee urallaan ikään kuin vahingossa pidemmälle kuin vähemmän älykäs.
Kyllä tämäkin peritty ominaisuus merkitsee kaikista eniten elämässä pärjäämisen kannalta ja se oli aikoinaan katkeraa ymmärtää näin keskivertona. Ihminen perii älykkyyden samalla tavalla kuin ulkonäönkin ja älykkyyttään voi muuttaa vielä vähemmän kuin ulkonäköään.
Alapeukutin. T. Mensalainen joka ihailee eteenpäin pyrkiviä ihmisiä älystä ja lähtökohdista riippumatta.
Itsekin ihailen, mutten menisi suosittelemaan keskiverrolle akateemista uraa. Jos löytyy jokin osaamisalue, jossa kokee olevansa selvästi luontainen kyky, niin sitten sitä. Tämä on kyllä mielestäni hyvä, älykkyydestä riippumaton vinkki kaikille.
Kyllähän sen nyt ihan normaalin älyn omaava ihminen voi päntätä ihan minkä vaan pääsykokeen kirjat/artikkelit ja vastailla sitte kokeessa. Ei lääkkis ole mistään muusta syytä muita vaikeampi päästä sisään kuin keinotekoisista rajoista joilla pidetään palkat korkealla. Ei lääkäri ole mikään älyn jättiläinen automaattisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
90 on vielä normaalin rajoissa joten miksei voisi olla mahdollista?
Teoriassa ainakin ihan mahdollista. Jos on tosi ahkera ihminen jolla on rautainen itsekuri ja opiskelee pääsykokeisiin poikkeuksellisen kovasti.
Hyvästä muistista on myös tosi paljon hyötyä lääkiksen pääsykokeissa. Sitähän ei älykkyystestit tavallisesti mittaa ollenkaan. Jotkut pystyy muistamaan ihan ällistyttävän hyvin kaiken lukemansa ulkoa. Jopa sellaista mitä eivät oikeasti ymmärrä. Mutta eihän pääsykokeessa tarvitse aina ymmärtää jos tietää vaan oikean vastauksen.
Raivopäisesti opettelee vaan pääsykoekirjat sanasta sanaan ulkoa. Ei siihen mitään suuria älynlahjoja tarvita. Istumalihasten kestävyyttä siinä mitataan.
Tarpeeksi tekee töitä niin kuka tahansa normaaliälyinen oppii kirjan sanasta sanaan ulkoa.
Viimeisen 10 vuoden ajan lääkiksen pääsykokeissa on ollut merkittävä rooli fysiikan ja matematiikan osaamisella. Miten ajattelit opetella laskut ulkoa? Ilman laajaa matematiikkaa ja fysiikkaa voi olla hieman hankala päästä sisään ainakaan Helsinkiin, jos ÄO on oikeasti alle 100.
ÄO 90 on ihan normaali, se ei ole mikään erityisen alhainen ÄO. Olen itsekin suorittanut laajan matikan ja fysiikan enkä usko, että ÄOni on yhtään keskimääräistä korkeampi. 90 vois olla hyvin tulos minun kohdallani, jos ÄO mitattaisiin. Ja matemaattisella uralla ole jatkanutkin.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän sen nyt ihan normaalin älyn omaava ihminen voi päntätä ihan minkä vaan pääsykokeen kirjat/artikkelit ja vastailla sitte kokeessa. Ei lääkkis ole mistään muusta syytä muita vaikeampi päästä sisään kuin keinotekoisista rajoista joilla pidetään palkat korkealla. Ei lääkäri ole mikään älyn jättiläinen automaattisesti.
Ei kukaan ole älyn jättiläinen automaattisesti, mutta lääkiksen pääsykoe on tehty valikoimaan ne älyn jättiläiset.
Vähän sama juttu kuin jos väittäisit, että lyhyestäkin ihmisestä voi tulla korkeushyppääjä, kun kovasti harjoittelee. Totta kai. Mutta sen 150-senttinen kovasti harjoitelleen vastustajina kisoissa on 180-senttisiä
kovasti harjoitelleita. Kukahan voittaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
90 on vielä normaalin rajoissa joten miksei voisi olla mahdollista?
Teoriassa ainakin ihan mahdollista. Jos on tosi ahkera ihminen jolla on rautainen itsekuri ja opiskelee pääsykokeisiin poikkeuksellisen kovasti.
Hyvästä muistista on myös tosi paljon hyötyä lääkiksen pääsykokeissa. Sitähän ei älykkyystestit tavallisesti mittaa ollenkaan. Jotkut pystyy muistamaan ihan ällistyttävän hyvin kaiken lukemansa ulkoa. Jopa sellaista mitä eivät oikeasti ymmärrä. Mutta eihän pääsykokeessa tarvitse aina ymmärtää jos tietää vaan oikean vastauksen.
Raivopäisesti opettelee vaan pääsykoekirjat sanasta sanaan ulkoa. Ei siihen mitään suuria älynlahjoja tarvita. Istumalihasten kestävyyttä siinä mitataan.
Tarpeeksi tekee töitä niin kuka tahansa normaaliälyinen oppii kirjan sanasta sanaan ulkoa.
Viimeisen 10 vuoden ajan lääkiksen pääsykokeissa on ollut merkittävä rooli fysiikan ja matematiikan osaamisella. Miten ajattelit opetella laskut ulkoa? Ilman laajaa matematiikkaa ja fysiikkaa voi olla hieman hankala päästä sisään ainakaan Helsinkiin, jos ÄO on oikeasti alle 100.
ÄO 90 on ihan normaali, se ei ole mikään erityisen alhainen ÄO. Olen itsekin suorittanut laajan matikan ja fysiikan enkä usko, että ÄOni on yhtään keskimääräistä korkeampi. 90 vois olla hyvin tulos minun kohdallani, jos ÄO mitattaisiin. Ja matemaattisella uralla ole jatkanutkin.
Enpä usko, että 90 ÄO:lla päästään laajaa matikkaa läpi.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän sen nyt ihan normaalin älyn omaava ihminen voi päntätä ihan minkä vaan pääsykokeen kirjat/artikkelit ja vastailla sitte kokeessa. Ei lääkkis ole mistään muusta syytä muita vaikeampi päästä sisään kuin keinotekoisista rajoista joilla pidetään palkat korkealla. Ei lääkäri ole mikään älyn jättiläinen automaattisesti.
Mites pänttäät kaikki laskut etukäteen? :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
90 on vielä normaalin rajoissa joten miksei voisi olla mahdollista?
Teoriassa ainakin ihan mahdollista. Jos on tosi ahkera ihminen jolla on rautainen itsekuri ja opiskelee pääsykokeisiin poikkeuksellisen kovasti.
Hyvästä muistista on myös tosi paljon hyötyä lääkiksen pääsykokeissa. Sitähän ei älykkyystestit tavallisesti mittaa ollenkaan. Jotkut pystyy muistamaan ihan ällistyttävän hyvin kaiken lukemansa ulkoa. Jopa sellaista mitä eivät oikeasti ymmärrä. Mutta eihän pääsykokeessa tarvitse aina ymmärtää jos tietää vaan oikean vastauksen.
Raivopäisesti opettelee vaan pääsykoekirjat sanasta sanaan ulkoa. Ei siihen mitään suuria älynlahjoja tarvita. Istumalihasten kestävyyttä siinä mitataan.
Tarpeeksi tekee töitä niin kuka tahansa normaaliälyinen oppii kirjan sanasta sanaan ulkoa.
Viimeisen 10 vuoden ajan lääkiksen pääsykokeissa on ollut merkittävä rooli fysiikan ja matematiikan osaamisella. Miten ajattelit opetella laskut ulkoa? Ilman laajaa matematiikkaa ja fysiikkaa voi olla hieman hankala päästä sisään ainakaan Helsinkiin, jos ÄO on oikeasti alle 100.
Tilastollisesti joka toisella Suomalaisella on ÄO alle 100.
Väittäisin kuitenkin, että paljon isompi osa kuin puolet pystyisi opiskelemaan lukion pitkän matematiikan läpi kohtalasin arvosanoin jos vaan ottaisi asiakseen. Ei se älystä jäisi kiinni vaan ahkeruudesta ja viitseliäisyydestä.
Eihän lääkärit ole mitenkään poikkeuksellisen älykkäitä? He osaavat lähinnä toistaa aiemmin muiden keksimää ja muistaa hyvin oppimansa. Se ei tarkoita älykkyyttä.
Esimerkiksi lääkärit kuvittelevat olevansa lihavuuden asiantuntijoita, vaikka lihavuutta opiskellaan korkeintaan 5 opintopisteen verran lääkiksessä jos sitäkään. Lihava potilas tietääkin usein enemmän kuin lääkäri.
Onko Mensa vai psykologien WISE? Jos jälkimmäinen niin olisi hauska nähdä kykyprofiili. Äkkiseltään kuvittelisi osa-alueiden välillä olevan suurta hajontaa, mutta vahvuusalueita siia löytyy. Pidän siis ihan mahdollisena lääkikseen päästä, jos on kurinalainen ja erittäin päämäärätietoinen.