Seura: TE-toimiston virkailija paljastaa Seuralle, kuinka härskisti työnantajat hyväksikäyttävät ilmaista työvoimaa

Sen kaikki jo tiesi. Sen hallitus jo tiesi, sen tiesi työttömät ja työllistetyt. Nyt nimetön virkailija halusi asian kirkkaaseen päivänvaloon. Kaikki lukivat jutun, hallituksen jäsenet, työttömät ja töissäolijat. Ketään ai kiinnosta koska loppujenlopuksi on päivän selvää että oikeasti työttömät ovat niitä pahimpia lahnoja ja laiskoja luusereita joissa varmasti on jotain vikaa ja heitä saakin käyttää hyväksi koska ovat tyhmeliinejä ja kohtalonsa ansainneet.

Syyllinen täytyy ongelmiin aina olla ja vaikka mikä olisi, me työttömän jotka kovasti haluisimme vakitöitä ollaan kuitenkin kaikkien mielestä luusereita joillekka ei mikään työ muka maita. Niin se vaan on. Mikään ei muutu vaikka siitä puhuttaisiin jollei joku oikeasti viisas ja vaikutusvaltainen ota ohjaksia omaan kässiin :(

Niin et terveisin vaan n24 työtön jälleen kerran kun koeajalla yhtäkkiä lopetettiin työt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulutusajalta maksetaan lisäksi 9 tai 18 euron suuruista verotonta kulukorvausta viideltä päivältä viikossa. 9 euron suuruista kulukorvausta ei tarvitse erikseen hakea, vaan se maksetaan ansiopäivärahan lisänä. Korvaus on tarkoitettu ateria- ja matkakustannusten korvaamiseksi. Sen vuoksi sitä ei makseta koulun loma-ajoilta.

Korotettua kulukorvausta (18 euroa) maksetaan, jos opiskelija osallistuu koulutukseen työssäkäyntialueensa ulkopuolella.

Paperiliitto

Ainakaan viime kesänä sitten 9 € kulukorvausta ei saanut automaattisesti.

Piti ennen koulutuksen alkamista saada te-toimiston virkailija kirjoittamaan omiin tietoihin, että aikoo hakeutua koulutukseen. Jos sitä ei onnistunut saamaan ennen koulutuksen alkamista niin sitten sitä ei saanut.

Aika moni kurssikaveri soitteli te-toimistoon hirveässä stressissä ekana kurssipäivänä että saisi sen merkinnän. Se ei ihan helppo homma ollutkaan. Virkailijan kiinni saamiseen voi hyvinkin mennä viikkoja.

En ole ainakaan kuullut että tähän olisi tullut muutosta.

Virkailijat ovat kesälomilla, ei heitä voi silloin tavoittaa. Olen joutunut pyytämään kulukorvausta erikseen kun virkailija ei ome sitä jostain syystä merkinnyt ja pyytänyt virkailijaa lähettämään tiedot Kelalle; virkailija väitti lähettäneensä ja kela väitti ettei heillä ole tietoa asiasta; jouduin soittelemaan asian johdosta useamman kerran ennen kuin saatiin tiedot oikaistua.

Kulukorvausta ei tarvitse laittaa suunnitelmaan, jos koulutus on jo alkanut eikä työnhakija ole ennen koulutusta ilmaissut mitenkään, että hakee koulutukseen. Lisäksi jokainen voi ihan itse tarkistaa suunnitelmastaan, onko siellä maininta koulutuksesta. Jos on, voi saada korvauksen ja jos ei ole, niin ei ole olemasa mitään tiedonvälitystä Kelaan, jotta lakia kiertäen se maksettaisiin.

Miten tuo ilmaistyövoiman käyttö yrityksiäkään hyödyttää, sillä se vähentää asiakkaiden määrää, jos ei ole rahaa millä ostaa. Kylläpä suomalaisyritykset ovat lyhytnäköisiä toiminnassaan. Jos olisi miljoona tai kaksi ilmaistyöläistä, niin varmastikin lähes puolet pk-yrityksistä menisi konkurssiin, varsinkin palvelualan yrityksiä.

Jos on yhtään kykyä tai osaamista ei ole taloudellisesti järkevää jäädä Suomeen kituuttamaan. Tulevaisuus tuo kovenevat verot ja maksut ja leikkaukset tuleviin eläkkeisiin.

Vierailija kirjoitti:

Sen kaikki jo tiesi. Sen hallitus jo tiesi, sen tiesi työttömät ja työllistetyt. Nyt nimetön virkailija halusi asian kirkkaaseen päivänvaloon. Kaikki lukivat jutun, hallituksen jäsenet, työttömät ja töissäolijat. Ketään ai kiinnosta koska loppujenlopuksi on päivän selvää että oikeasti työttömät ovat niitä pahimpia lahnoja ja laiskoja luusereita joissa varmasti on jotain vikaa ja heitä saakin käyttää hyväksi koska ovat tyhmeliinejä ja kohtalonsa ansainneet.

Syyllinen täytyy ongelmiin aina olla ja vaikka mikä olisi, me työttömän jotka kovasti haluisimme vakitöitä ollaan kuitenkin kaikkien mielestä luusereita joillekka ei mikään työ muka maita. Niin se vaan on. Mikään ei muutu vaikka siitä puhuttaisiin jollei joku oikeasti viisas ja vaikutusvaltainen ota ohjaksia omaan kässiin :(

Niin et terveisin vaan n24 työtön jälleen kerran kun koeajalla yhtäkkiä lopetettiin työt.

Nyt me tiedämme, että TE-toimistoissa ei tiedetä, että työkokeilusopimusta ei ole pakko allekirjoittaa. Työnantajalle voi sanoa, että seuraavan kokeilijan saat 6 kk kuluttua.

Työkokeilu ei ole palkaton koeaika, se on henkilöasiakkaan mahdollisuus kokeilla tiettyä alaa tai ammattia. On pelkästään TE-toimiston avuttomuutta, jos systeemiä tässä käytetään väärin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Virkailija kertoo esimerkin: eräs nuori oli ollut puolen vuoden työkokeilussa pienehkössä yrityksessä. Kokeilu sujui hyvin, ja positiivisesta palautteesta rohkaistuneena nuori kysyi mahdollisuutta jatkaa yrityksessä TE-toimiston myöntämällä palkkatuella.

”Yrittäjä oli nauranut nuorelle päin naamaa, että miksi ihmeessä hän maksaisi edes osan palkkakuluista, sillä hän saa koko ajan ilmaista työvoimaa”, virkailija kertoo.

Monet harjoittelijat paiskivat töitä palkallisen paikan toivossa. Työnantajat lupailevat usein aluksi palkallista paikkaa, mutta työharjoittelun loppuessa he väittävät tilanteen olevan yllättäen huonompi. Ketään ei palkata.

Pian yrityksessä aloittaakin uusi työharjoittelija.

1. Miksi se virkailija oli hyväksynyt 6 kk työkokeilun, kun tavallisesti työkokeilusopimus on 1-2 kk mittainen?

2. Miksi se virkailija antaa uuden työkokeilijan yritykselle, ei kokeilija ole mikään subjektiivinen oikeus. Tämä on kokonaan sen te-toimiston oma moka, jos antavat yrittäjien toimia noin.

TE-toimisto on vastuussa siitä, että työkokeilusta ei tule tuollaista kerrottua automaattia. Kummallista, että tuo virkailija ei ole suostunut lukemaan ohjeita.

1. Sopimus on voitu tehdä useammassa 1-2 kk jaksossa, kokonaiskesto samassa paikassa 6 kk. Työnantajan puolelta on saatettu pitää yllä vaikutelmaa tulevasta palkkaamisesta, jotta saadaan nuori pysymään kokeilussa.

Työkokeilusopimus suoraan 3-6 kk:ksi ei aina ole työkokeilijan valinta vaan työnantaja edellyttää "sitoutumista". On paikkoja, joihin riittää työkokeiluun tulijoita niin ymmärrettävästi moni suostuu vaikka heti jopa 6 kk sopimukseen.

2. Olet oikeassa, ettei työkokeilija ole millekään työnantajalle subjektiivinen oikeus. Mielestäni työkokeilujen määrälle yrityksissä pitäisi määritellä rajat (kuinka monta eri henkilöä voi olla peräkkäisillä sopimuksilla ilman jonkun työllistämistä).

Työkokeilu on vääristänyt työllistämistä vuosikausia, voidaan puhua jo parista vuosikymmenestä. Kuten joku mainitsi, yritykset eivät ole ainoita hyväksikäyttäjiä vaan valtio itse ja kunnat ottavat myös irti kaiken hyödyn työkokeilijoista ja palkkatuella työllistetyistä.

TE-toimiston virkailija tietää, että työkokeilun jälkeen EI OLE TARKOITUS TYÖLLISTYÄ vaan mennä opiskelemaan! Työnantaja voi edellyttää mitä tahansa sitoutumista, mutta työkkäri päättää työkokeilun pituuden ja voi ilmoittaa, että se on 1 kk tai ei mitään. Jos ei sovi työnantajalle, niin tietoihin merkintä, että "ei ota lyhytaikaisia työkokeilijoita" ja siihen päättyy sitten sen työnantajan "orjatyösopimukset".

Tässä Seuran esimerkissä se todellinen osaamattomuutensa todistaja on virkailija, joka ei ole lukenut ohjeita.

Vierailija kirjoitti:

Miten tuo ilmaistyövoiman käyttö yrityksiäkään hyödyttää, sillä se vähentää asiakkaiden määrää, jos ei ole rahaa millä ostaa. Kylläpä suomalaisyritykset ovat lyhytnäköisiä toiminnassaan. Jos olisi miljoona tai kaksi ilmaistyöläistä, niin varmastikin lähes puolet pk-yrityksistä menisi konkurssiin, varsinkin palvelualan yrityksiä.

Alapeukuttaja voi miettiä, jos ei muuten ymmärrä, että mitä tapahtuisi, jos Suomessa olisi vain 100 palkansaajaa ja loput olisi ilmaista työvoimaa. Mistä asikkaat tällöin yrityksille tai mitä ne yleensä tuottaisivat ja myisivät, jos ostajakuntaa olisi vain 100 henkilöä. Jokainen työtön on pois ostovoimasta, siinä ei paljon auta, jos käytetään yhä enemmän ilmaista työvoimaa, edes omistaja ei tienaa enemmän, koska asiakkaita on aina vain våähemmän. Säästöt yritysten omistajille ovat näin kuviteltuja. Suomessa ei ymmärretä rahan luonnetta, raha on hyödyllisintä, kun se on kiertoliikkeessa, eikä jemmattuna lyhytnäköisesti tilille. ei osata katsoa koko kansakuntaa kokonaisuutena. Sen sijaan ajattelumalli on, että taloudella menee sitä paremmin, mitä enemmän omistajat saavat rahaa. Onko tarkoituksena, että ostajakunta on sitten kovin harvalukuinen?

Minkä takia kaikki pitäis syöttää nykyään lusikalla suuhun? Perustakaa omia yrityksiä, jos ei se muille töiden tekeminen kelpaa!

Vierailija kirjoitti:

Miten tuo ilmaistyövoiman käyttö yrityksiäkään hyödyttää, sillä se vähentää asiakkaiden määrää, jos ei ole rahaa millä ostaa. Kylläpä suomalaisyritykset ovat lyhytnäköisiä toiminnassaan. Jos olisi miljoona tai kaksi ilmaistyöläistä, niin varmastikin lähes puolet pk-yrityksistä menisi konkurssiin, varsinkin palvelualan yrityksiä.

Rahaa saadaan lisää jaettavaksi tempputyöllistetyille veronmaksajilta ja kun valtio ottaa lainaa. Sinne ne päätyvät osakkeenomistajien Panaman tileille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulutusajalta maksetaan lisäksi 9 tai 18 euron suuruista verotonta kulukorvausta viideltä päivältä viikossa. 9 euron suuruista kulukorvausta ei tarvitse erikseen hakea, vaan se maksetaan ansiopäivärahan lisänä. Korvaus on tarkoitettu ateria- ja matkakustannusten korvaamiseksi. Sen vuoksi sitä ei makseta koulun loma-ajoilta.

Korotettua kulukorvausta (18 euroa) maksetaan, jos opiskelija osallistuu koulutukseen työssäkäyntialueensa ulkopuolella.

Paperiliitto

Ainakaan viime kesänä sitten 9 € kulukorvausta ei saanut automaattisesti.

Piti ennen koulutuksen alkamista saada te-toimiston virkailija kirjoittamaan omiin tietoihin, että aikoo hakeutua koulutukseen. Jos sitä ei onnistunut saamaan ennen koulutuksen alkamista niin sitten sitä ei saanut.

Aika moni kurssikaveri soitteli te-toimistoon hirveässä stressissä ekana kurssipäivänä että saisi sen merkinnän. Se ei ihan helppo homma ollutkaan. Virkailijan kiinni saamiseen voi hyvinkin mennä viikkoja.

En ole ainakaan kuullut että tähän olisi tullut muutosta.

Jo viime kesänä työnhakija ihan itse saattoi kirjoittaa suunnitelmaansa,että aikoo hakea koulutukseen tai jopa valita ko. tehtävän listalta. Mutta jos ei ole alunperinkään koulutukseen halunnut, niin hankalaahan se on. Laki edellyttää, että suunnitelmassa asiasta on maininta, jotta voi saada kulukorvauksen.

Hauskaa tässä on se, että tämän asian muuttumisesta ei tiedotettu esim uutisissa millään tavalla.

Muutama vuosi sitten kulukorvaus maksettiin automaattisesti kaikille jotka osallistuivat koulutukseen. Ei tarvinnut erikseen mitään lisäbyrokratiaa sen kanssa niinkuin nykyään tarvitsee.

Se onkin hauskaa kun asiasta tiedotetaan jonkun mahdottoman pykäläviidakon keskellä. Sinne voikin kätevästi lisäillä vaikka mitä jännää.

Vaikka semmoinen että työttömän täytyy kerran viikossa kyykkyhyppiä torin ympäri luotettavan todistajan läsnäollessa tai korvauksia leikataan.

Yritykset voisivat ottaa mallia tällaista säästötoimenpiteistä.

Intraan voitaisiin lisätä johonnekin monen linkin taakse vaikka määräys että ensi viikolla pitää suorittaa ömmönmömmön-koe perjantaiaamuun mennessä, muuten perjantailta ei saa palkkaa. Erikseen siitä ei tietenkään tarvitse tiedottaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen väestöllinen huoltosuhde tulee olemaan 2030 EU alueen huonoin. Kaikkien palkansaajien verot tulevat kovenemaan jopa 10% jotta edes nykytila voidaan ylläpitää.

Ei tule kun se osataan oikein piilottaa.

Asioita voidaan piilottaa. Kaikki kiinni mediasta. Suomessa voisi vaikka puolet olla köyhiä, mutta asia ei ole mikään ongelma poliitikoille niin kauan, kuin asia ei ole yleisesti puhuttu, eivätkäö ihmiset järjestä mielenosoituksia tms.. Myös, mikäli poliitikoilla on hyvä olla siten, että heitä ei media painosta, on poliitikoilla parempi olla psyykkisesti. Psyykkinen paine olisi niillekin pahinta. Tiedolla hallitaan ihmisten mieliä ja luodaan mieliala.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

90-luvun lamassa huoltosuhde oli pahimmillaa 172. Eli sataa työllistä kohti 172 ylläpidettävää. Jos tempputyöllistettyjen osuus todella on tuo 500 000 niin se takoittaa että Suomen 2 miljoonaa oikeasta työstä palkkansa saavaa maksaa 3.5 miljoonan suomalaisen elättämisen Huoltosuhde on nyt siis 175 eli pahempi kuin 90- luvun lamassa.

Tämä tarkoittaa että tulemme heti Kreikan ja Kroatian perässä. Väestöllinen huoltosuhde ja työttömyys ovat talouden indikaattoreita jotka vaikuttavat Suomen luottoluokitukseen ja valtion lainan korkoon. Siksi tilastoja kaunistellaan hallituksen ja tilastokeskuksen tempuilla.

Niin mutta demarihallitukset on vain kaunistelleet tilastoja sen sijaan että olisivat korjanneet itse ongelmaa mitenkään. Jännä miten yli 25 vuotta eli 1990-luvun lamasta lähtien todellinen työttömien määrä on ollut jotain puolisen miljoonaa ja demareita (tuo duunarien etua ajava puolue) tämä ei ole huolestuttanut koko aikana mitenkään. Kunhan vaan ay-liikkeen rahavirtoihin ei kosketa.

Samalla on katseltu vierestä miten yritykset käyttävät vuosi vuodelta röyhkeämmin hyväkseen systeemiä ja työttömiä kyykytetään eli pakotetaan ilmaisduuniin karenssien uhalla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulutusajalta maksetaan lisäksi 9 tai 18 euron suuruista verotonta kulukorvausta viideltä päivältä viikossa. 9 euron suuruista kulukorvausta ei tarvitse erikseen hakea, vaan se maksetaan ansiopäivärahan lisänä. Korvaus on tarkoitettu ateria- ja matkakustannusten korvaamiseksi. Sen vuoksi sitä ei makseta koulun loma-ajoilta.

Korotettua kulukorvausta (18 euroa) maksetaan, jos opiskelija osallistuu koulutukseen työssäkäyntialueensa ulkopuolella.

Paperiliitto

Ainakaan viime kesänä sitten 9 € kulukorvausta ei saanut automaattisesti.

Piti ennen koulutuksen alkamista saada te-toimiston virkailija kirjoittamaan omiin tietoihin, että aikoo hakeutua koulutukseen. Jos sitä ei onnistunut saamaan ennen koulutuksen alkamista niin sitten sitä ei saanut.

Aika moni kurssikaveri soitteli te-toimistoon hirveässä stressissä ekana kurssipäivänä että saisi sen merkinnän. Se ei ihan helppo homma ollutkaan. Virkailijan kiinni saamiseen voi hyvinkin mennä viikkoja.

En ole ainakaan kuullut että tähän olisi tullut muutosta.

Jo viime kesänä työnhakija ihan itse saattoi kirjoittaa suunnitelmaansa,että aikoo hakea koulutukseen tai jopa valita ko. tehtävän listalta. Mutta jos ei ole alunperinkään koulutukseen halunnut, niin hankalaahan se on. Laki edellyttää, että suunnitelmassa asiasta on maininta, jotta voi saada kulukorvauksen.

Hauskaa tässä on se, että tämän asian muuttumisesta ei tiedotettu esim uutisissa millään tavalla.

Muutama vuosi sitten kulukorvaus maksettiin automaattisesti kaikille jotka osallistuivat koulutukseen. Ei tarvinnut erikseen mitään lisäbyrokratiaa sen kanssa niinkuin nykyään tarvitsee.

Se onkin hauskaa kun asiasta tiedotetaan jonkun mahdottoman pykäläviidakon keskellä. Sinne voikin kätevästi lisäillä vaikka mitä jännää.

Vaikka semmoinen että työttömän täytyy kerran viikossa kyykkyhyppiä torin ympäri luotettavan todistajan läsnäollessa tai korvauksia leikataan.

Yritykset voisivat ottaa mallia tällaista säästötoimenpiteistä.

Intraan voitaisiin lisätä johonnekin monen linkin taakse vaikka määräys että ensi viikolla pitää suorittaa ömmönmömmön-koe perjantaiaamuun mennessä, muuten perjantailta ei saa palkkaa. Erikseen siitä ei tietenkään tarvitse tiedottaa.

Kyllä tuo merkintä suunnitelmassa on ollut vaatimuksena jo vuosien ajan! Viime kesänä tuli se muutos, että asiakas on itse voinut suunnitelmassa jo heti työttömyyden alussa kertoa, että aikoo hakeutua koulutukseen, joten ei sit äole mihinkään pykäläviidakkoon piilotettu. Prosessi on yhä sama eli te-toimisto hyväksyy asiakkaan laatiman suunnitelman ja sen jälkeen on mahdollisuus ko. tukeen.

Tämä kirjausvaatimus  tuli siinä vaiheessa, kun väki pakoili kaikin tavoin te-toimiston palveluja ja katsottiin, että suunnitelmaan kirjattu asia on sopimus. Nykylaki ei edellytä enää yksittäisen asian kirjaamista suunnitelmaan, te-toimiston tarjoama palvelu on otettava vastaan joka tapauksessa, mutta tuo kirjaus on edelleen ehdoton edellytys kulukorvauksen maksamiselle.

Mikä asia on aika lailla selkeästi kerrottu te-palvelut.fi -sivulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulutusajalta maksetaan lisäksi 9 tai 18 euron suuruista verotonta kulukorvausta viideltä päivältä viikossa. 9 euron suuruista kulukorvausta ei tarvitse erikseen hakea, vaan se maksetaan ansiopäivärahan lisänä. Korvaus on tarkoitettu ateria- ja matkakustannusten korvaamiseksi. Sen vuoksi sitä ei makseta koulun loma-ajoilta.

Korotettua kulukorvausta (18 euroa) maksetaan, jos opiskelija osallistuu koulutukseen työssäkäyntialueensa ulkopuolella.

Paperiliitto

Ainakaan viime kesänä sitten 9 € kulukorvausta ei saanut automaattisesti.

Piti ennen koulutuksen alkamista saada te-toimiston virkailija kirjoittamaan omiin tietoihin, että aikoo hakeutua koulutukseen. Jos sitä ei onnistunut saamaan ennen koulutuksen alkamista niin sitten sitä ei saanut.

Aika moni kurssikaveri soitteli te-toimistoon hirveässä stressissä ekana kurssipäivänä että saisi sen merkinnän. Se ei ihan helppo homma ollutkaan. Virkailijan kiinni saamiseen voi hyvinkin mennä viikkoja.

En ole ainakaan kuullut että tähän olisi tullut muutosta.

Virkailijat ovat kesälomilla, ei heitä voi silloin tavoittaa. Olen joutunut pyytämään kulukorvausta erikseen kun virkailija ei ome sitä jostain syystä merkinnyt ja pyytänyt virkailijaa lähettämään tiedot Kelalle; virkailija väitti lähettäneensä ja kela väitti ettei heillä ole tietoa asiasta; jouduin soittelemaan asian johdosta useamman kerran ennen kuin saatiin tiedot oikaistua.

Kulukorvausta ei tarvitse laittaa suunnitelmaan, jos koulutus on jo alkanut eikä työnhakija ole ennen koulutusta ilmaissut mitenkään, että hakee koulutukseen. Lisäksi jokainen voi ihan itse tarkistaa suunnitelmastaan, onko siellä maininta koulutuksesta. Jos on, voi saada korvauksen ja jos ei ole, niin ei ole olemasa mitään tiedonvälitystä Kelaan, jotta lakia kiertäen se maksettaisiin.

Sain työttömyyskorvauksen normaalisti mutta kela väitti ettei heillä ole tietoa että olen työvoimakoulutuksessa eikä heille riittänyt minun sanani vaan vaativat että tieto tulee työkkäristä. Työkkärin virkailija väitti lähettäneensä lausunnon asiasta kelalle mutta siitä huolimatta ei mennyt perille. Useamman soitin jälkeen virkailija suostui lähettämään tiedot uudelleen kelalle ja lopulta meni perille. Jouduin kesken kurssin selvittelemään näitä asioita työkkärin ja kelan kanssa sen sijaan että olisin voinut keskittyä opiskeluun. Kela ja työkkäri eivät ainakaan silloin nähneet suoraan toistensa tietoja vaan työkkärin pitää lähettää lausunto kelalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän 2 kehitysvammaista tukityöllistettyä toinen hyllyttää kaupassa tavaroita ja toinen työskentelee keittiöapulaisena.

Mutta he eivät saa samanlailla palkkaa kuin muut samassa työssä olevat.

Mielestäni se ei ole reilua.

Itse olen ollut kaupassa töissä ja meillä ainakin kehitysvammaiset tukityöllistetyt eivät päässeet edes puoleen tavistyöntekijän tehoista. Jos näille pitäisi maksaa samaa palkkaa kuin muille, samalla hinnalla saa tavistyöntekijän ja kehitysvammainen jää palkkaamatta. Näin se nyt vain on.

No siksi sitä tukea maksetaan, että työnantaja voisi maksaa normaalia palkkaa heikosta työtehosta huolimatta.

Itse olen vajaakuntoinen ja jos onnistuisin löytämään työpaikan, saisi työnantaja palkkatukea 50 % palkkaamiskuluista (niin palkasta kuin sivukuluista).

Jos kokemus on se, että vammainen ei pääse edes puoleen muiden työtehosta, niin sitten työtehtävä ei ole hänelle oikea tai työpäivät ovat liian pitkiä.

Näissä kannattaa ottaa huomioon se, että vammaisen palkkaaminen tuo yritykselle hyvää mainetta ja sitä kautta kasvattaa liikevaihtoa.

Ota huomioon, että näissä työntekijöissäkin on aika paljon eroja. Monet varmasti pystyvät lähes samaan tehoon kuin normityöntekijä, mutta esim meillä töissä oli sellainen haahuilija, että ei sitä kyllä parhaalla tahdollakaan voinut oikeaksi työksi kutsua. Esimerkiksi kävi vuorollaan juttelemassa ihan jokaisen työntekijän kanssa ja sillä aikaa kun suu kävi, ei tapahdu yhtään mitään ja muidenkin työ kärsii. Ja kun sai hyllyyn jonkin tuotteen lähti viemään sitä yhtä roskaa ulos pahviprässiin ja tällä matkalla tietysti jäi vähän juttelemaan vastaantulijoille jne. Sitten yritettiin, että saa sitten viedä toisten roskia sillä aikaa kun muut purkavat kuormaa, mutta sitten katosikin paikalta. Juu, ehkä ei sitten ole oikea työtehtävä, mutta eipä kaupassa paljon helpompaa hommaa ole. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän 2 kehitysvammaista tukityöllistettyä toinen hyllyttää kaupassa tavaroita ja toinen työskentelee keittiöapulaisena.

Mutta he eivät saa samanlailla palkkaa kuin muut samassa työssä olevat.

Mielestäni se ei ole reilua.

Itse olen ollut kaupassa töissä ja meillä ainakin kehitysvammaiset tukityöllistetyt eivät päässeet edes puoleen tavistyöntekijän tehoista. Jos näille pitäisi maksaa samaa palkkaa kuin muille, samalla hinnalla saa tavistyöntekijän ja kehitysvammainen jää palkkaamatta. Näin se nyt vain on.

No siksi sitä tukea maksetaan, että työnantaja voisi maksaa normaalia palkkaa heikosta työtehosta huolimatta.

Itse olen vajaakuntoinen ja jos onnistuisin löytämään työpaikan, saisi työnantaja palkkatukea 50 % palkkaamiskuluista (niin palkasta kuin sivukuluista).

Jos kokemus on se, että vammainen ei pääse edes puoleen muiden työtehosta, niin sitten työtehtävä ei ole hänelle oikea tai työpäivät ovat liian pitkiä.

Näissä kannattaa ottaa huomioon se, että vammaisen palkkaaminen tuo yritykselle hyvää mainetta ja sitä kautta kasvattaa liikevaihtoa.

Ota huomioon, että näissä työntekijöissäkin on aika paljon eroja. Monet varmasti pystyvät lähes samaan tehoon kuin normityöntekijä, mutta esim meillä töissä oli sellainen haahuilija, että ei sitä kyllä parhaalla tahdollakaan voinut oikeaksi työksi kutsua. Esimerkiksi kävi vuorollaan juttelemassa ihan jokaisen työntekijän kanssa ja sillä aikaa kun suu kävi, ei tapahdu yhtään mitään ja muidenkin työ kärsii. Ja kun sai hyllyyn jonkin tuotteen lähti viemään sitä yhtä roskaa ulos pahviprässiin ja tällä matkalla tietysti jäi vähän juttelemaan vastaantulijoille jne. Sitten yritettiin, että saa sitten viedä toisten roskia sillä aikaa kun muut purkavat kuormaa, mutta sitten katosikin paikalta. Juu, ehkä ei sitten ole oikea työtehtävä, mutta eipä kaupassa paljon helpompaa hommaa ole. 

Tuohon tapaan minäkin töitä teen, jos orjatöihin painostetaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulutusajalta maksetaan lisäksi 9 tai 18 euron suuruista verotonta kulukorvausta viideltä päivältä viikossa. 9 euron suuruista kulukorvausta ei tarvitse erikseen hakea, vaan se maksetaan ansiopäivärahan lisänä. Korvaus on tarkoitettu ateria- ja matkakustannusten korvaamiseksi. Sen vuoksi sitä ei makseta koulun loma-ajoilta.

Korotettua kulukorvausta (18 euroa) maksetaan, jos opiskelija osallistuu koulutukseen työssäkäyntialueensa ulkopuolella.

Paperiliitto

Ainakaan viime kesänä sitten 9 € kulukorvausta ei saanut automaattisesti.

Piti ennen koulutuksen alkamista saada te-toimiston virkailija kirjoittamaan omiin tietoihin, että aikoo hakeutua koulutukseen. Jos sitä ei onnistunut saamaan ennen koulutuksen alkamista niin sitten sitä ei saanut.

Aika moni kurssikaveri soitteli te-toimistoon hirveässä stressissä ekana kurssipäivänä että saisi sen merkinnän. Se ei ihan helppo homma ollutkaan. Virkailijan kiinni saamiseen voi hyvinkin mennä viikkoja.

En ole ainakaan kuullut että tähän olisi tullut muutosta.

Virkailijat ovat kesälomilla, ei heitä voi silloin tavoittaa. Olen joutunut pyytämään kulukorvausta erikseen kun virkailija ei ome sitä jostain syystä merkinnyt ja pyytänyt virkailijaa lähettämään tiedot Kelalle; virkailija väitti lähettäneensä ja kela väitti ettei heillä ole tietoa asiasta; jouduin soittelemaan asian johdosta useamman kerran ennen kuin saatiin tiedot oikaistua.

Kulukorvausta ei tarvitse laittaa suunnitelmaan, jos koulutus on jo alkanut eikä työnhakija ole ennen koulutusta ilmaissut mitenkään, että hakee koulutukseen. Lisäksi jokainen voi ihan itse tarkistaa suunnitelmastaan, onko siellä maininta koulutuksesta. Jos on, voi saada korvauksen ja jos ei ole, niin ei ole olemasa mitään tiedonvälitystä Kelaan, jotta lakia kiertäen se maksettaisiin.

Sain työttömyyskorvauksen normaalisti mutta kela väitti ettei heillä ole tietoa että olen työvoimakoulutuksessa eikä heille riittänyt minun sanani vaan vaativat että tieto tulee työkkäristä. Työkkärin virkailija väitti lähettäneensä lausunnon asiasta kelalle mutta siitä huolimatta ei mennyt perille. Useamman soitin jälkeen virkailija suostui lähettämään tiedot uudelleen kelalle ja lopulta meni perille. Jouduin kesken kurssin selvittelemään näitä asioita työkkärin ja kelan kanssa sen sijaan että olisin voinut keskittyä opiskeluun. Kela ja työkkäri eivät ainakaan silloin nähneet suoraan toistensa tietoja vaan työkkärin pitää lähettää lausunto kelalle.

Oliko se tieto suunnitelmassasi vai ei? Kai osasit sieltä katsoa?

Pitäisi oikeasti säätää jokin sellainen laki, että jos yritys ei työllistä harjoittelijaa harjoittelun päätteeksi, rangaistaan yritystä sellaisella "karenssilla", että yritys ei saa tiettyyn ajanjaksoon ottaa ainuttakaan listoilleen palkattomana töihin. Aika voisi olla vaikka 3 tai 5 vuotta. On oikeasti täysin käsittämätöntä, että yritys voi käytännössä teetättää loputtomiin töitä palkattomilla harjoittelijoilla.

Nyt nappasin Seuran jutun talteen ja sitten kaveri kääntää sen ja Isolle Medialle Tietoa.

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi oikeasti säätää jokin sellainen laki, että jos yritys ei työllistä harjoittelijaa harjoittelun päätteeksi, rangaistaan yritystä sellaisella "karenssilla", että yritys ei saa tiettyyn ajanjaksoon ottaa ainuttakaan listoilleen palkattomana töihin. Aika voisi olla vaikka 3 tai 5 vuotta. On oikeasti täysin käsittämätöntä, että yritys voi käytännössä teetättää loputtomiin töitä palkattomilla harjoittelijoilla.

Lain mukaan työkokeilun jälkeen ei ole edes tarkoitus työllistyä, joten tuo ehdotuksesi on aika outo. Työkokeilija on kokeilemassa alaa tai ammattia, ei yrittämässä saada työsuhdetta.

Tai ajatteletko, että kun opiskelija on pakollisessa harjoittelussa, niin hänet pitää sen päätteeksi työllistää? Voisi aika pian harjoittelupaikat olla loppu eikä kukaan valmistuisi.