20 vuotta yhdessä ja mies kävi käsiksi
Perjantaina oli 20 hääpäivä, mies läppäsi ja kävi käsiksi. Lapsia ei ole eikä tule ja mies kävi jo toistamiseen käsiksi, edellinen kerta oli 10 vuotta sitten. Olemme luodut toisillemme, mutta enimmäisellä kerralla annoin anteeksi ja mies vannoi ettei sama toistu. Olemme molemmat järkyttyneitä tapahtuneesta emmekä pysty puhumaan, mutta näen ettei tämä ole helppoa miehelle, joka selvästi katuu tekoaan. Tiedostan, etten en minäkään ole puhdas pulmunen, kun sohaisin muurahaispesää herkästä aiheesta, mutta toisinaan riitamme ajautuvat toistemme sättimiseksi ilman väkivaltaa. Kaksi ainoaa kertaa mies on käynyt käsiksi, mutta annanko anteeksi, otanko etäisyyttä vai mitä? Mies ei juo, mutta tiettyihin asioihin käy kuumana ja avioelämä muuten on ollut leppoisaa pienistä vastoinkäymisistä huolimatta. Odotanko hetkeen, jolloin mies pystyy puhumaan ja pyytämään anteeksi?
Kommentit (64)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mistä vittuilit tällä kertaa?
Ei sillä ole merkitystä, toiseen ei käydä käsiksi vaikka sanoisi mitä. Piste.
Kaikilla kipukynnys minkä jälkeen käy käsiksi, aivan kaikilla.
Ei ole.
Vain häiriintynyt ihminen käy käsiksi.
ohis
Naiivi sädekehä pääsi päällä on tosi kirkas.
Kiitos, arvostan ääretöntä kohteliaisuuttasi ja palaan aiheeseen: vain ja ainoastaan häiriintynyt ihminen lyö.
Mukavaa, että kirjoitit sanan naiivi oikein.
Eroa jos et halua kolmatta kertaa tulevaksi. Jos olet riippuvainen pahoinpidellyksi tulemisesta niin ei kukaan voi aikuista ihmistä pakottaa eroamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mistä vittuilit tällä kertaa?
Ei sillä ole merkitystä, toiseen ei käydä käsiksi vaikka sanoisi mitä. Piste.
Toivottavasti minun mieheni ei ota eroa minusta kun läppäisin häntä. Meillä on hyvä avioliitto, mutta hän tietää heikot kohtani ja iski riidellessä sellaiseen. Toi kaikki lapsuuden traumat siitä kun isäni sai oloni arvottomaksi ja raahasi ranteesta huoneeseeni ja huusi samaa asiaa. Niin kun mieheni tarttui ranteeseeni, minulla napsahti ja se että löin häntä toisella kädellä sai hänet heti irroittamaan otteensa. Muuta en pystynyt kuin vaistolla haluamaan sen otteen ranteesta irti. Hänen mielestään olen nyt pahoinpidellyt hänet.
Isäsi oli vastenmielinen, miehesi on vastenmielinen, mutta lyöminen on väärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mistä vittuilit tällä kertaa?
Ei sillä ole merkitystä, toiseen ei käydä käsiksi vaikka sanoisi mitä. Piste.
Jos joku aikuinen sun lapsia haukkuis pihalla, niin eikö tekis vähän mieli läppästä.
Tottakai tekisi. Mutta en läppäisisi, koska niin ei tehdä. Eikä varsinkaan jos toinen on fyysisesti pienempi.
...kunnes se toinen haukkuu niin paljon että sinulla keittää yli ja sitten haukkuja saa avaria poskeen.
Väärin. Aina on mahdollisuus poistua tilanteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mistä vittuilit tällä kertaa?
Ei sillä ole merkitystä, toiseen ei käydä käsiksi vaikka sanoisi mitä. Piste.
Toivottavasti minun mieheni ei ota eroa minusta kun läppäisin häntä. Meillä on hyvä avioliitto, mutta hän tietää heikot kohtani ja iski riidellessä sellaiseen. Toi kaikki lapsuuden traumat siitä kun isäni sai oloni arvottomaksi ja raahasi ranteesta huoneeseeni ja huusi samaa asiaa. Niin kun mieheni tarttui ranteeseeni, minulla napsahti ja se että löin häntä toisella kädellä sai hänet heti irroittamaan otteensa. Muuta en pystynyt kuin vaistolla haluamaan sen otteen ranteesta irti. Hänen mielestään olen nyt pahoinpidellyt hänet.
Isäsi oli vastenmielinen, miehesi on vastenmielinen, mutta lyöminen on väärin.
Isäni on juu. Mieheni tietää tietyn sanan olevan heikko kohtani, en siis tarkoittanut että fyysisesti iski, niin kuin minä. Eikä hän tiedä miksi tai että ranteeseen tarttuminen saa minut reagoimaan noin. Enhän itsekään tiennyt että löisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mistä vittuilit tällä kertaa?
Ei sillä ole merkitystä, toiseen ei käydä käsiksi vaikka sanoisi mitä. Piste.
Jos joku aikuinen sun lapsia haukkuis pihalla, niin eikö tekis vähän mieli läppästä.
Tottakai tekisi. Mutta en läppäisisi, koska niin ei tehdä. Eikä varsinkaan jos toinen on fyysisesti pienempi.
...kunnes se toinen haukkuu niin paljon että sinulla keittää yli ja sitten haukkuja saa avaria poskeen.
Väärin. Aina on mahdollisuus poistua tilanteesta.
Hienoa ettet tiedä miltä nurkkaan ajetusta tuntuu. Toivottavasti et koskaan tiedäkään.
Kylläpä täällä nyt puolustellaan fyysistä väkivaltaa. Oksettavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mistä vittuilit tällä kertaa?
Ei sillä ole merkitystä, toiseen ei käydä käsiksi vaikka sanoisi mitä. Piste.
Kaikilla kipukynnys minkä jälkeen käy käsiksi, aivan kaikilla.
Syyllinen löytyy aina, kunhan ei tarvitse peiliin katsoa!
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä täällä nyt puolustellaan fyysistä väkivaltaa. Oksettavaa.
Miehet, "luomakunnan kruunut" ja yksi nainen puolustelee.
Jos löisin jotain ihmistä, niin hankkisin apua. Välittömästi.
Mitä tarkoittaa "läppäisi" ja mitä "kävi käsiksi"?
Tuliko mustelmia, haavoja, kaadettiinko?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä täällä nyt puolustellaan fyysistä väkivaltaa. Oksettavaa.
Miehet, "luomakunnan kruunut" ja yksi nainen puolustelee.
Jos löisin jotain ihmistä, niin hankkisin apua. Välittömästi.
Häijy pahis on kidnapannut perheesi ja sulkenut heidät salaiseen luolaan.
Jostain syystä pahis onkin sidottuna autiotalossa tuoliin ja olet hänen luona.
Sinulla on kymmenen minuuttia aikaa kuulustella pahikselta koodi jolla luola aukenee, muutoin siellä laukeaa myrkkykaasu joka tappaa perheesi.
Et tietenkään tässäkään tilanteessa käyttäisi väkivaltaa kun aikaraja lähenee.
Vierailija kirjoitti:
Siis käy käsiksi aina kun teillä on pyöreitähääpäivävuosia? No, jos vaikka et silloin hääpäivänä aina ala jauhamaan sitä samaa virttä jolla saat miehen aina suututettua.
Ensimmäisellä kerralla riita syttyi eri aiheesta, mutta nyt puhuimme molemmat ohi suumme ja miehellä kiehui yli. Mies on suuttuneena todella nopea liikkeinen ja sanoo ilkeästi takaisin eikä pyydä anteeksi, joten kritisoin miestä hänen tekemistään päätöksistä raha-asioihin liittyen mikä oli virhe. Miehen kierrokset tuplaantui, läppäisi poskelle ja tarttui käsistä kiinni niin että horjahdin seinää päin. Silminnäkijöitä tilanteessa ei ollut, koska olimme kahdestaan kotona. En jauha samaa virttä vuodesta toiseen. 10. vuotishääpäivänä tulistui ja läpsi kasvoihin, mutta annoin anteeksi.
Jos lyöminen olisi laillista, olisi varmasti ihmiset toistensa kimpussa. Ihminen on petoeläin jolla väkivaltaisia tunteita. Niitä tunteita ei voi laillakaan kieltää.
Tarvitseeko tuosta nyt erota pitkästä hyvähköstä suhteesta...
parisuhdeterapiaa suosittelen. Siellä on selkeesti jotain, joka kalvaa kumpaakin. Toinen sohii muurahaispesää ja toinen käyttää väkivaltaa.
Kyllä tuosta vielä voittajina selviätte, kunhan vaan nyt panostatte.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä täällä nyt puolustellaan fyysistä väkivaltaa. Oksettavaa.
Miehet, "luomakunnan kruunut" ja yksi nainen puolustelee.
Jos löisin jotain ihmistä, niin hankkisin apua. Välittömästi.
Häijy pahis on kidnapannut perheesi ja sulkenut heidät salaiseen luolaan.
Jostain syystä pahis onkin sidottuna autiotalossa tuoliin ja olet hänen luona.
Sinulla on kymmenen minuuttia aikaa kuulustella pahikselta koodi jolla luola aukenee, muutoin siellä laukeaa myrkkykaasu joka tappaa perheesi.
Et tietenkään tässäkään tilanteessa käyttäisi väkivaltaa kun aikaraja lähenee.
Tämähän on nimenomaan se tilanne jota tapahtuu suljettujen ovien takana joka päivä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perjantaina oli 20 hääpäivä, mies läppäsi ja kävi käsiksi. Lapsia ei ole eikä tule ja mies kävi jo toistamiseen käsiksi, edellinen kerta oli 10 vuotta sitten. Olemme luodut toisillemme, mutta enimmäisellä kerralla annoin anteeksi ja mies vannoi ettei sama toistu. Olemme molemmat järkyttyneitä tapahtuneesta emmekä pysty puhumaan, mutta näen ettei tämä ole helppoa miehelle, joka selvästi katuu tekoaan. Tiedostan, etten en minäkään ole puhdas pulmunen, kun sohaisin muurahaispesää herkästä aiheesta, mutta toisinaan riitamme ajautuvat toistemme sättimiseksi ilman väkivaltaa. Kaksi ainoaa kertaa mies on käynyt käsiksi, mutta annanko anteeksi, otanko etäisyyttä vai mitä? Mies ei juo, mutta tiettyihin asioihin käy kuumana ja avioelämä muuten on ollut leppoisaa pienistä vastoinkäymisistä huolimatta. Odotanko hetkeen, jolloin mies pystyy puhumaan ja pyytämään anteeksi?
Etsä tossa iässä enää lapsia sais muutenkaa.
Mitä väliä sillä enää on, kun niitä lapsosia ei yrittämisestä ja hoidoista huolimatta siunaantunut aiemminkaan, joten lapsia ei ole eikä tule.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä täällä nyt puolustellaan fyysistä väkivaltaa. Oksettavaa.
Miehet, "luomakunnan kruunut" ja yksi nainen puolustelee.
Jos löisin jotain ihmistä, niin hankkisin apua. Välittömästi.
Häijy pahis on kidnapannut perheesi ja sulkenut heidät salaiseen luolaan.
Jostain syystä pahis onkin sidottuna autiotalossa tuoliin ja olet hänen luona.
Sinulla on kymmenen minuuttia aikaa kuulustella pahikselta koodi jolla luola aukenee, muutoin siellä laukeaa myrkkykaasu joka tappaa perheesi.
Et tietenkään tässäkään tilanteessa käyttäisi väkivaltaa kun aikaraja lähenee.
Sinä ja minä taidamme seurata hyvin erilaisia tv-ohjelmia ja lukea todella erilaisia kirjoja.
Ukolla keitti yli kun tajusi 20 vuotta kuunnelleensa AP:n henkistä väkivaltaa?
Suosittelisin olemaan hiljaa edes 30v hääpäivän aikana, jos ukko ei sitä ennen ymmärrä lähteä.
Naiset taas lässyttämässä tekopyhiä juttujaan. Kuitenkin naiset ovat niitä jotka hakkaavat jopa omia lapsiaan.
Tuollainen luonne on syy siihen, että miehiä on valtavasti vankiloissa.
Heikko järki ja lyhyt pinna.