Olen 24-vuotias nuori nainen, joka on vaimo ja kahden lapsen äiti. Suorastaan naurattaa suurin osa nuorista aikuisista :D
Niin. Olen siis naimisissa maailman ihanimman miehen kanssa ja meillä on myös kaksi maailman ihaninta lasta. Suorastaan naurattaa suurin osa nykyisistä nuorista aikuisista, joille perhe-elämä on kauhistus ja halutaan jatkaa sitä päämäärätöntä lapsetonta elämää loputtomiin.
Monet näistä sanovat, etteivät halua lapsia, koska haluavat ensin nähdä maailmaa. Voin sanoa, että on kyllä käsittämättömän tylsää ja pinnallista sellainen. Olen kyllä itse käynyt mieheni kanssa aiemmin jokusen kerran ulkomailla, mutta eipä ne loppujen lopuksi kovin kummoisia kokemuksia olleet. Matkustelu on myös maailman kannalta erittäin haitallista. Se saastuttaa ja tuhoaa luonnonvaroja. Turismi on myös erittäin haitallista, sillä turismi tuhoaa monia kohteita, turistit roskaavat ja sotkevat ja turismi on tuhonnut myös monia kulttuureita. Lähinnä tulee tuosta monien matkustelusta mieleen, että ikään kuin pakenevat jotain ja eivät ole sinut itsensä kanssa. Onko se sitten yksinäisyyttä vai mitä?
Samaan kategoriaan voi laittaa myös näiden nuorten aikuisten loputtoman bilettämisen. Aina vain puhutaan bilettämisestä bilettämisen perään. Mitä siitä loppujen lopuksi edes saa? Sekin vaikuttaa vain joltain pakenemiselta ja itsensä etsimiseltä. Sitten on myös näitä vaihtuvia kumppaneita ja bylsitään miltei jokaisen kanssa. Se kyllä osoittaa, ettei näillä henkilöillä ole ollenkaan pitkäjänteisyyttä ja sitoutumiskykyä.
Mutta perhe-elämä omien lapsien ja miehen kanssa on jotain sellaista, jota en vaihtaisi mihinkään. Lapseton ei voi todellakaan ymmärtää, kuinka ihanaa on seurata omien lasten kasvua ja kehittymistä. Lapsten ansiosta näkee ja kokee sellaisia asioita, joita ei koskaan muuten kokisi. Lapsilta saa myös sellaista rakkautta jota ei voi koskaan keneltäkään toiselta saada. Ei edes omalta puolisolta.
Mut hei, jatkakaa toki ihmeessä sitä päämäärätöntä ja pinnallista elämäänne vailla mitään tarkoitusta. Se tulee kyllä vielä kostautumaan jossain vaiheessa. Huomaatte nimittäin joskus vanhemmalla iällä olevanne todella yksin, eikä sitä yksinäisyyttä poista mikään matkustelu tai biletys. Se yksinäisyys kun tulee teidän mukaanne, menitte minne tahansa.
Kommentit (244)
Ap, minä sain sinun ikäisenä ensimmäisen lapseni, nyt vuosia myöhemmin mietin, että olipa hyvä kun minä tein lapset "ajoissa". Se, että minä päädyin perustamaan perheen ennen kolmeakymppiä, ei tarkoista sitä, että naapurin Maijan ja Matinkin olisi tehtävä samoin. Kuten aiemmin mainittiin, kunhan sinullekin tulee ikää ja elämänkokemusta enemmän, saatat huomata, että ihmiset valitsevat elää elämänsä hyvin eri tavalla. En halua manata, enkä maalailla piruja seinille, mutta on huomioitava, että vaikka elämässämme päätämme sitoutua kumppaniimme, perheeseen ja lapsiin ja tehdä töitä yhteisen tulevaisuuden eteen, voi vuosien päästä olla siinä tilanteessa, että puoliso valitseekin toisin.
Mä ymmärrän sua ap. Itse sain toisen lapseni eli kuopukseni 25-vuotiaana.
Perhe-elämä on oma merkityksellinen "kuplansa", mutta niin on opiskelijaelämäkin ja itsensä toteuttaminen ja kehittäminen. Ei ole mahdotonta yhdistää perhettä ja opiskelua, mutta silloin itseensä panostaminen ei ole tietysti niin 100 % kuin se olisi lapsettomana.
Itsekin koin elämäni todella merkitykselliseksi, ihanaksi ja tärkeäksi nuorena äitinä. Ja niin sen, kuten joku muukin jo sanoikin, kuuluukin mennä, että omiin valintoihinsa on tyytyväinen.
Nyt olen liki nelikymppinen, edelleen kahden lapsen äiti ja on tässä valinnassani edelleen rutkasti hyviä puolia. Nyt ne nuorena pitkään bilettäneet elää sitä pikkulapsiaikaa (suurin osa täysin tyytyväisenä ja onnellisena elämänsä valintoihin) ja osa on edelleen lapsettomia. Mulla on jo enemmän vapautta ja se on mukavaa kun ikää tulee enempi. Kaikella on puolensa. Myös nuoruuden vapaudella ja sillä ettei ota vastuulleen pienten ihmisten elättämistä jo hyvin nuorena.
No hei onnea sulle! Oletpa sinä mahtava ihminen!
Voi hyvänen aika sentään.
Ootte siis matkailleet johonkin "tylsiin" kohteisiin jos ette niistä ole mitään irti saaneet?
Fakta on myös se että lapsettomuus on ekoteko, teidän mukulat tulee jättämään todella paljon isomman hiilijalanjäljen pelkällä olemassaolollaan, kuin lapsettoman muutama reissu/vuosi.
Onko kaikki lapsettomat mielestäsi aivottomia bilettäjiä, ja pidätkö itseäsi keskimääräistä älykkäämpänä vain siksi että olet saanut aikaan jälkikasvua? Kuvitteletko ettei lapsettomat voi elää uskollisina koko elämän kestävässä parisuhteessa?
Oletko ihan varma että ne lapsesi ovat sun kavereina kun olet vanha - siksihän ne ilmeisesti olet pyöräyttänyt?
Toivottavasti kenelläkään ei oikeasti ole noin luupää ajatusmaailma.
Hienoa, että olet jo nuorena löytänyt itseäsi miellyttävän elämäntavan. Nuoruutesi valitettavasti näkyy vielä mustavalkoisena tapanasi ajatella. Tarvitset vielä aikaa kasvaa ihmisenä, ymmärtääksesi ettei äitiys tee kenestäkään oraakkelia ja että sinun tapasi elää ei ole se sopiva kaikille.
Jos olisin itse tehnyt lapset sinun iässäsi, olisin nyt yh ja lasten toinen vanhempi alkoholisti ja patologinen valehtelija (silloinen seurustelukumppani). Nuoruus on oikea aika etsiä itseään ja miettiä mitä haluaa parisuhteeltaan ja elämältään. Sieltä bilettämästä löysin sitten nykyisen ihanan, tasapainoisen ja luotettavan kumppanini, jonka kanssa olen menossa naimisiin tulevana lauantaita. Ikää on lähemmäs 30, enkä todellakaan kadu kaikkea näkemääni ja kokemaani. Kaikki nuoruuden virheet ja sekoilut kasvattivat ja opettivat elämästä ja nyt olen tässä, enkä päivääkään vaihtaisi pois.
Kyllä, matkustaminen saastuttaa ja turismin seurauksena roskaaminen ja muu mainitsemasi lisääntyy. Se on kuitenkin myös tietyille maille elintärkeää, sillä ilman turisteja (ja etenkin heidän tuomia rahojaan) olisi monilla huomattavasti tukalampaa. Toivon tulevaisuudessa, että ekologinen turismi lisääntyy.
Kuule ap, ei tää elämä ole mikään kilpailu. Suurimmat taistot käyt itsesi kanssa ihan oman pääsi sisällä. Iän myötä helpottaa, kun ei enää jaksa olla niin ankara itselleen :) Olet tehnyt ihan hyvän valinnan, ole tyytyväinen omaan elämääsi, älä yritä lytätä muita, et sinä siinä mitään voita, tulee vaan paha mieli.
Nuori äitiys ei nykyään ole in. Asia on kääntynyt aikalailla päälaelleen, ennenhän nimenomaan oli hyväksyttyä tulla nuorena äidiksi ja kolmikymppinen lapseton oli vanhapiika ja vähän alempaa kastia.
Mä tulin myös nuorena äidiksi. Mun nuoruus oli oikeasti hyvä ja ihana, mun näköinen. En muuttaisi mitään. Nyt vaan keski-iän kynnyksellä elämäni on alkanut jotenkin tympiä, mutta nuoruuteeni se ei sinällään liity. Nuoruus oli just eikä melkein onnistunut. Lapsetkin on jo teinejä.
[/quote]
Ethän tiedä. Vanhapiikuus ei liity mitenkään lapsiin vai oletko luullut, että lapsia voi tehdä ja syntyä vain avioliitossa?
Vanhapiika/vanhapoika on koskaan avioitumaton keski-ikäinen tai sitä vanhempi henkilö. Lapset eivät asiaan liity. Mutta sinä yhdistit vanhapiikuuden lapsettomuuteen.[/quote]
Kovaa vääntöö. Mut alko nyt oikeesti vähän aiheen sivusta mietityttään tää termi.
Oon itse muutaman lapsen isä ja +- 20 vuotta kauanko sitä auvoo nyt kesti, elettiin samassa osotteessa, mut avioitumatta.
Iältäni mä passaan, eli onko mun kirkollinen titteli vanhapoika? Syrjäytynyt, alkoholisti, yksinäinen, bilettävä vanhapoika. Eli jos ois ystäviä, niin olisin porukan vanhis.
Oikeestaan aika makeeta.
Vierailija kirjoitti:
Muuten en ole ap:n kanssa samaa mieltä, mutta onhan lapsi tosin ekologisempi teko kuin esim. vuosittainen matkustelu. Lapsi kun saattaa olla juuri se, joka keksii maailman pelastavan keksinnön tai ainakin auttaa siinä. Ekologisesti ei ole mitään järkeä vain luovuttaa ja lisätä saasteita vaan yrittää löytää rakentavia keinoja asian korjaamiseksi.
Tällä en kuitenkaan tarkoita lasten tehtailua tai suurperheitä. Se yksi lapsi on ihan järkevää, toinen on jo ekologinen katastrofi. Jos maailmassa tehtäisiin vain yksi jälkeläinen, puolittuisi väkiluku nopeasti ja liikakansoitus ei olisi ongelma. Samalla ihminen voisi kehittyä ja ottaa tekojensa seuraukset hallintaansa.
Muuten ap on kyllä ihan hakoteillä. Eivät kaikki nuoret vain matkusta ja biletä. Osa on ulkomailla opiskelemassa tai tekemässä töitä. Ehkä löytämässä ratkaisun ympäristökatastrofeihin. Joka tapauksessa tekemässä maapallon kannalta paljon järkevämpää työtä kuin huitsinnevadalainen kotiäiti monen lapsensa kanssa. Ehdit vielä hankkia monta perhettä, kun aloitit noin nuorena, mutta elämäntapasi ei todellakaan ole ympäristöystävällistä huolimatta siitä, että et matkusta.
Kuinka tyhmä saa ihminen olla, että luulee lapsen hankkimisen olevan ekologisempaa kuin matkustelun?
Jos elän vielä 60 vuotta ja matkustan kerran vuodessa, matkustan loppuelämäni aikana yhteensä 60 kertaa. Kuvitteellinen lapseni saattaisi matkustaa vaikka kaksi kertaa vuodessa, todennäköisesti kuitenkin edes muutamia kymmeniä kertoja elämänsä aikana. Tai hän saattaisi joutua tekemään viikoittain työmatkoja lentokoneella. Lisäksi pitää ottaa huomioon kaikki se ruoka, vesi, muovi, vaatteet jne. mitä lapsi elämänsä aikana kuluttaa. Se on ihan järkyttävä määrä. Ja todennäköisyys siihen, että lapsi keksisi jotain oikeasti merkittävää on häviävän pieni, ainakin sinun geeneilläsi.
Joku on nyt ihan vaan pikkasen kyllästynyt lastenhoitoon ja katuu vaan himpun verran sitä, että tuli pilattua elämänsä hankkimalla lapsia, vaikka ei ole itsekään vielä läheskään aikuinen. Olen aloittajaa kymmenen vuotta vanhempi. Lapsia ei ole, eikä todellakaan tule. Mutta minulla on silti päämääriä, haaveita ja kaikinpuolin mukava elämä, johon kuuluu myös hyvä, jo kahdeksan vuotta kestänyt, parisuhde.
Aloittajan mielestä matkailu saastuttaa maailmaa. Voi olla, mutta ihmisten lisääntyminen jouduttaa maapallon tuhoa moninkertaisesti verrattuna matkailuun. Turha väittää ajattelevansa maapallo-parkaa, jos pungertaa yhdenkin uuden ihmisen maailmaan.
Kaikkea hyvää aloittajalle kuitenkin! Kyllä sinulla sitten on aikaa itsellesi, kun olet hoitanut lapset, lastenlapset, ja kun noin nuorena leikkiin lähdit, vielä lastenlastenlapsetkin. Mutta hei, haudassa saat huilata rauhassa!
Vierailija kirjoitti:
Lasten kanssa voi matkustella joo mutta se vaatii rahaa paljon enemmän sillä 2v maksaa jo yleensä 90% aikuisen lentolipun hinnasta. Kyllä sii jo tarkemmin miettii aasian ja usan lentoja. Toisekseen, kyllä se matkustaminen lapsen kanssa on ihan eri juttu kuin ilman lapsia. Ei tarvitse haaveilla pitkistä ajopäivistä pitkin tyynen valtameren rantaviivaa, black friday-shoppailuista kellon ympäri, bungalosta meren päällä, myöhäisistä illallisista, ajasta altaalla lehteen/kirjaan keskittyen tai päivänokoset ottaen. Lapsen kanssa matkustaneena ja ilman lasta matkustaneena tiedän tämän. Myös muut vastaavan kokeneet ymmärtää mistä puhun, joten turha selittää mustaa valkeaksi.
Joo ei kukaan oo väittänyt että lasten kanssa matkustelu on täysin samanlaista kuin ilman lapsia. Ollaan miehen kanssa matkusteltu kahdestaan paljon ja nyt matkustellaan lasten kanssa. Kummassakin on omat hyvät puolensa :) Ei kaikki halua matkoillaan tehdä nuita sinun luettelemia asioita.
Luin vain aloituksen.
Onkojan kyseessä sama trolli kuin tuo itsensä hukkaamisesta kysynyt?
Ehtaa Hel-Nyc -tyyliä tämäkin.
Oliko tuo lukioaikainen mielipidekirjoituksesi aiheesta "Minä 24-vuotiaana"? Tekstiä voisi tiivistää ja välttää toistoa. Hyvää jatkoa maailman ihanimmalle perheelle!
Omat elämänarvot oli toisaalla kuin bilettämisessä tai lapsiperhearjessa 24-vuotiaana, mutta ajatukset muiden valinnoista samankaltaisia kuin tässä provossa aloituksessa. Olin silloin sitä mieltä että ura on tärkein asia mihin pitää panostaa, enkä voinut ymmärtää ikäisiäni jotka valitsivat työnteon sijaan lasten pukkaamisen maailmaan. Onneksi oli sen verran järkeä päässä etten tullut tänne aivopierujani julkaisemaan, enkä toitottanut niitä oikein muutenkaan kuin lähipiirissä. Nyt noin 10v myöhemmin ura on sen verran mallillaan että lapsikin sopisi minun ja puolisoni elämään, saman ihmisen kanssa olen ollut jo yli puolet elämästäni. Bilettäminen ei minua kiinnostanut vaikka sitäkin tuli kokeiltua, matkustelua olen harrastanut enemmän vasta viime vuosina.
Kaikki mikä liitty lapsiin ja matkailuun saastuttaa. Ketjun aloituksessa ei olla mietitty asiaa kovin pitkälle, mutta ei se mitään. Joskus sitä mieli flippaa pahemman kerran.
Saat anteeksi ;)
No on mahtavaa että sulla on maailman ihanin mies ja maailman ihanimmat lapset. Me muut saadaankin sitten tyytyä niihin jämiin.
Itse olen 22v ja sori nyt vaan mutta minä ainakin nautin matkustelusta maaiman halki. Nautin siitä että voin opiskella niin pitkälle kun haluan. Nautin siitä että mulla on ystäväpiiri joiden elämä ei pyöri lisääntymisen ympärillä. Nautin siitä että en ole sitoutunut keneenkään loppuelämäkseni.
Ne lapset saa hankittua kuule 30-vuotiaana --> jos haluaa. Sit on elämää kattelulta