Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies katselee laihempia naisia, sattuu
21.07.2018 |
Ei ole koskaan ennen katsellut muiden naisten perään kuin äärimmäisen harvoin. Ei myöskään ole erityisemmin preferoinut hoikkia naisia, joten siksikin tämä tänä kesänä ilmennyt vilkuilu on pistänyt silmään. Näistä asioista on aiemmin puhuttukin miehen kanssa, mutta ei enää.
Ollaan oltu 10 v. yhdessä ja viimeisen parin vuoden aikana olen lihonut 25 kg vaikean elämäntilanteen seurauksena. Mies on tänä aikana ollut enenevissä määrin seksuaalisesti haluton ja potenut jopa suoritusvaikeuksia, jotka eivät kuulemma johdu minusta. On jo vuosia sitten ilmaissut, että isommat naiset eivät varsinaisesti sytytä, vaikka ei mikään sovinistijuntti olekaan.
Nyt olen aloittanut kuntoremontin terveyssyistä ja toki toivon saavani myös hoikan ja urheilullisen kroppani takaisin. Mietin kuitenkin sitä, että saanko luottamusta mieheen koskaan enää takaisin. Hänellä on oikeus olla haluamatta minua ja haluta muita naisia kun tilanne on mitä on - mutta silti koen, että minullakin olisi oikeusti tuntea itseni halutuksi, kauniiksi ja rakastetuksi myös nyt. Mies ei myöskään juuri kannusta eikä tue minua elämäntapamuutoksessa vaan houkuttelee usein jäämään sohvalle lenkille menemisen sijaan tai kokkaa rasvaa ja kermaa tiriseviä ruokia.
Voinko päästä tästä yli?
Kommentit (121)
Vierailija kirjoitti:
No jo on kommentteja.
Me ollaan oltu 15 vuotta yhdessä ja ollaan molemmat lihottu, laihduttu ja taas lihottu, elämään on kuulunut monenlaista muutakin. Leikkauksia, sairautta jne mutta eivät ne meillä ole vaikuttaneet intiimiinkään kanssakäymiseen. En sitten tiedä olenko erityisen onnekas että olen löytänyt puolison joka ajattelee samalla tavalla, minulle kun ei ainakaan ne kilot tai niiden puuttuminen edes herätä huomiota. Sama rakas ihminen siinä on ja häntä haluan. Se elämänkokemus ja kaiken yli pääseminen tuo vaan lisää halua ja vetoa toiseen.
Kiitos. Näin minäkin olen ajatellut, että suhteen pitäisi kestää normaalia elämää tai se ei ole hyvä suhde. Ilmeisesti olen jossain vähemmistössä! AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea elämäntilanne tai miehesi eivät ole syitä lihomiseesi, vain ainoastaan sinä ja syömisesi itse.
Olet tyypillinen naislapsi, joka keksii selityksiä kaikelle mahdolliselle, kunhan et joudu itse ottamaan mitään vastuuta mistään. Ja teitä riittää naisissa.
Voi kuule, olen itse vastuussa lihomisesta. Se ei kuitenkaan ollut aloitukseni pääasia. AP
Silti olet joko tietoisesti tai tiedostamatta purkamassa pahaa oloasi ja vierittämässä syitä miehesi niskoille.
Kehität "ongelman" jonka varjolla oma ongelmasi tuntuu pienemmältä.
Perusteellista itsepetosta ja naisille tyypillistä turhaa draamailua.
Niin, puran pahaa oloani koska minulla on paha olla kilojeni kanssa (terveyskin mennyt) ja mieskin taitaa minua inhota. Oletpa melkoinen Sherlock päätelmiesi kanssa. Voitkin seuraavaksi kertoa, että mitä ihmettä minun pitäisi tehdä laihdutuksen lisäksi parantaakseni tilannetta? AP
Voi luoja. Miehesikö pitäisi siis laihduttaakin puolestasi ja kasvattaa sinulle pallit, valehtelemisen lisäksi?
Mene päälääkäriin ja laihduta, miehesi ei ole tilanteeseen syyllinen. Joko menee jakeluun?
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän pettymyksesi. Mies paljastuikin pinnalliseksi pelleksi, vaikka voisi vaan tukea sinua lahdutuksessa ja tsempata. Onkohan ukko rakastunut alkuunkaan?
Kiitos tästä. Juuri tältä minusta tuntuu, ja jos se tekee minusta draamailevan naislapsen niin sitten tekee. AP
Edelleen rakastuneet kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeen vastauksia tässä ketjussa on? Kyllähän parisuhteen pitäisi perustua muullekin, kuin ulkonäölle, statukselle tms. ulkoisille asioille. Ainakin todellisen, elinikäisen kumppanuuden. Muu on pelkkää pintaa, kunhan vaan luonteet, arvot ja huumorintaju kohtaavat. En yhtään ihmettele että aloittajalla on vaikeaa.
Tietenkin parisuhde perustuu muullekin kuin ulkonäölle mutta kyllä kaikkien miesten seksihalut kaikkoavat jos tulee tuollainen +25kg lisää kroppaan ja jos seksi loppuu niin mitä on jäljellä? Voiko parisuhde perustua pelkkään ystävyyteen ilman että voisi pitää toista haluttavana?
Valitan mutta on miehiä jotka tykkää myös isommista naisista ei kaikki "laudoista" tykkää. pitkissä suhteissa ulkonäöllä ei ole enään niin suurta merkitystä. Kyllä se on vaan niin että yhdessä olo, läheisyys, kunnioitus, luotettavuus ja aito rakkaus on kaikista tärkeimmät kuin ulkonäkö. Tulkaa sitten arvostelemaan kun olette olleet yli 20v yhdessä niin ylä kuin ala mäkineen
Kyllä se vaan on niinkin, että vaikka noita luettelemiasi tärkeitä asioita suhteesta vuosikymmenien jälkeen löytyy, niin täytyisi löytyä myös sitä intohimoakin vielä. Jos ei halua, että kumppani lähtee hakemaan sitä muualta. Ja siihen nyt varsinkin niillä miehillä vaikuttaa myös ulkoinen olemus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea elämäntilanne tai miehesi eivät ole syitä lihomiseesi, vain ainoastaan sinä ja syömisesi itse.
Olet tyypillinen naislapsi, joka keksii selityksiä kaikelle mahdolliselle, kunhan et joudu itse ottamaan mitään vastuuta mistään. Ja teitä riittää naisissa.
Voi kuule, olen itse vastuussa lihomisesta. Se ei kuitenkaan ollut aloitukseni pääasia. AP
Silti olet joko tietoisesti tai tiedostamatta purkamassa pahaa oloasi ja vierittämässä syitä miehesi niskoille.
Kehität "ongelman" jonka varjolla oma ongelmasi tuntuu pienemmältä.
Perusteellista itsepetosta ja naisille tyypillistä turhaa draamailua.
Niin, puran pahaa oloani koska minulla on paha olla kilojeni kanssa (terveyskin mennyt) ja mieskin taitaa minua inhota. Oletpa melkoinen Sherlock päätelmiesi kanssa. Voitkin seuraavaksi kertoa, että mitä ihmettä minun pitäisi tehdä laihdutuksen lisäksi parantaakseni tilannetta? AP
Niin. Vahinko on jo tapahtunut, joten et sä tietenkään enää mitään muuta voi kuin vain hyväksyä tuon itse itsellesi aiheuttaman tilanteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea elämäntilanne tai miehesi eivät ole syitä lihomiseesi, vain ainoastaan sinä ja syömisesi itse.
Olet tyypillinen naislapsi, joka keksii selityksiä kaikelle mahdolliselle, kunhan et joudu itse ottamaan mitään vastuuta mistään. Ja teitä riittää naisissa.
Voi kuule, olen itse vastuussa lihomisesta. Se ei kuitenkaan ollut aloitukseni pääasia. AP
Silti olet joko tietoisesti tai tiedostamatta purkamassa pahaa oloasi ja vierittämässä syitä miehesi niskoille.
Kehität "ongelman" jonka varjolla oma ongelmasi tuntuu pienemmältä.
Perusteellista itsepetosta ja naisille tyypillistä turhaa draamailua.
Niin, puran pahaa oloani koska minulla on paha olla kilojeni kanssa (terveyskin mennyt) ja mieskin taitaa minua inhota. Oletpa melkoinen Sherlock päätelmiesi kanssa. Voitkin seuraavaksi kertoa, että mitä ihmettä minun pitäisi tehdä laihdutuksen lisäksi parantaakseni tilannetta? AP
Voi luoja. Miehesikö pitäisi siis laihduttaakin puolestasi ja kasvattaa sinulle pallit, valehtelemisen lisäksi?
Mene päälääkäriin ja laihduta, miehesi ei ole tilanteeseen syyllinen. Joko menee jakeluun?
Taidanpa jättää vastaamatta enää tähän ja vastaaviin kommentteihin, koska olen korostanut koko ajan sitä, ettei mies ole minulle mitään velkaa eikä paino ole hänen syytään. Trollaa yksiksesi, minä olen valitettavasti ihan oikea ihminen ongelmineni. AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea elämäntilanne tai miehesi eivät ole syitä lihomiseesi, vain ainoastaan sinä ja syömisesi itse.
Olet tyypillinen naislapsi, joka keksii selityksiä kaikelle mahdolliselle, kunhan et joudu itse ottamaan mitään vastuuta mistään. Ja teitä riittää naisissa.
Voi kuule, olen itse vastuussa lihomisesta. Se ei kuitenkaan ollut aloitukseni pääasia. AP
Silti olet joko tietoisesti tai tiedostamatta purkamassa pahaa oloasi ja vierittämässä syitä miehesi niskoille.
Kehität "ongelman" jonka varjolla oma ongelmasi tuntuu pienemmältä.
Perusteellista itsepetosta ja naisille tyypillistä turhaa draamailua.
Niin, puran pahaa oloani koska minulla on paha olla kilojeni kanssa (terveyskin mennyt) ja mieskin taitaa minua inhota. Oletpa melkoinen Sherlock päätelmiesi kanssa. Voitkin seuraavaksi kertoa, että mitä ihmettä minun pitäisi tehdä laihdutuksen lisäksi parantaakseni tilannetta? AP
Niin. Vahinko on jo tapahtunut, joten et sä tietenkään enää mitään muuta voi kuin vain hyväksyä tuon itse itsellesi aiheuttaman tilanteen.
Miten? AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä menee nyt kaksi asiaa vähän sekasin. Tottakai kumppanilta täytyy voida odottaa, että hän rakastaa, vaikka tulis esim ylipainoa tai sairastuminen tai mt tahansa.
Mutta ei minusta keneltäkään voi vaatia seksuaalista mielenkiintoo ja sitä, et pitäis toista seksikkäänä ja haluttavana ja kauniina, jos se toinen lihookin 25kg. Aika monella meillä on kiihottuminen kiinni myös siitä, mitä me nähdään ja mitä me tunnetaan konkreettisesti (kiinteä peppu vs selluliittikasa).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"koen, että minullakin olisi oikeusti tuntea itseni halutuksi, kauniiksi ja rakastetuksi myös nyt."
25kg ylipainoisena?? Tuohan on järkyttävä kilomäärä.
Ymmärrän, mitä tarkoitat. Mutta ajattele asia näin: jos mies ei halua ja rakasta minua nyt tämän näköisenä, niin mitä hän oikein halusi minussa aiemmin? Tästä se luottamus miehen rakkauteen ja uskollisuuteen on säröilemässä... AP
Kiihottuisitkohan sinä miehestäsi, jos hän lihoiksi 25 kiloa? Eihän se mies asialle, tunteilleen mitään mahda. Ei voi väkisin kiihottua...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle kävi samoin kuin sinulle, lihoin. Mieheni ei enää halunnut joten aloin laihduttaa. Samalla huomasin etten kaipaa rinnalleni pinnallista pikkupoikaa vaan oikean, ylä-ja alamäessä tukevan miehen. Laihdutin ja otin eron.
Mitäpä ap jos nyt keskityt enemmän omaan hyvinvointiisi ja elämäntapamuutokseesi. Lataat suhteeseen valtavasti riippuuvuutta. Totuus lienee se, että ihminen on epärationaalinen olento, jonka käyttövoimana
ovat tunteet. Mielihyvän kokeminen toisesta ihmisestä on osa hyvää suhdetta. Siihen liittyy miehillä myös visuaalinen kokemus. Kaunis ja somakahko nainen kiinnostaa usein juuri tästä syystä miehiä. Sanotaankin että nainen rakastuu korvillaan, mies silmillään.
Jatka hyvin alkanutta kuntoprojektia ja hanki itsellesi jotain imaa mieluisaa tekemistä. Yritä saada vähän ilmatilaa suhteeseen.Näin sinulla on enemmän varaa tarkastella tilannetta rauhallisemmin. Nyt tuntuu olevan jonkinlainen itkupotku-kosto-paniikkitilanne päällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hö. Miehesi rakastaa sinua. Anna jo olla. Jos on paha olla, mene itse ulos ja katsele ympärillesi. Saat sitte itse enemmän muilta mieheiltä huomiota ja miehesi on mustis, kun olet saanu itses kuntoon. Saat itsetunnon kohotuksen ja kostosi siinä sitte.
En halua mitään kostoa, ei sellainen kuulu terveeseen suhteeseen. AP
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän pettymyksesi. Mies paljastuikin pinnalliseksi pelleksi, vaikka voisi vaan tukea sinua lahdutuksessa ja tsempata. Onkohan ukko rakastunut alkuunkaan?
Millä tavalla se ukko nyt on tässä paljastunut pinnalliseksi?! Emmehän edes tiedä, johtuuko mahdollinen haluttomuus ap:n muuttuneesta olemuksesta. Kuten joku mainitsi, ehkä elämäntilanne miehellekin vaikea. Varmasti hän huomaa ap:n huonon itsetunnon ja sen, että tämä ei tunne itseään haluttavaksi. Kyllähän se heijastuu seksiin. Ehkä mies sen takia välttelee erityisesti kannustamasta ap:tä laihduttamaan, ettei vahvistaisi tätä mielikuvaa, ettei ap pulskempana "kelpaa" tai että laihdutus olisi jokin kynnyskysymys?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"koen, että minullakin olisi oikeusti tuntea itseni halutuksi, kauniiksi ja rakastetuksi myös nyt."
25kg ylipainoisena?? Tuohan on järkyttävä kilomäärä.
Ymmärrän, mitä tarkoitat. Mutta ajattele asia näin: jos mies ei halua ja rakasta minua nyt tämän näköisenä, niin mitä hän oikein halusi minussa aiemmin? Tästä se luottamus miehen rakkauteen ja uskollisuuteen on säröilemässä... AP
Kiihottuisitkohan sinä miehestäsi, jos hän lihoiksi 25 kiloa? Eihän se mies asialle, tunteilleen mitään mahda. Ei voi väkisin kiihottua...
En minä sitä mieheltä vaadikaan. Hänellä on oikeus olla kiihottumatta minusta. Se ei silti tee minusta ei-surullista nyt. AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän pettymyksesi. Mies paljastuikin pinnalliseksi pelleksi, vaikka voisi vaan tukea sinua lahdutuksessa ja tsempata. Onkohan ukko rakastunut alkuunkaan?
Millä tavalla se ukko nyt on tässä paljastunut pinnalliseksi?! Emmehän edes tiedä, johtuuko mahdollinen haluttomuus ap:n muuttuneesta olemuksesta. Kuten joku mainitsi, ehkä elämäntilanne miehellekin vaikea. Varmasti hän huomaa ap:n huonon itsetunnon ja sen, että tämä ei tunne itseään haluttavaksi. Kyllähän se heijastuu seksiin. Ehkä mies sen takia välttelee erityisesti kannustamasta ap:tä laihduttamaan, ettei vahvistaisi tätä mielikuvaa, ettei ap pulskempana "kelpaa" tai että laihdutus olisi jokin kynnyskysymys?
Kiitos, tämä antoi paljon ajateltavaa. Todella. Ja tosiaan vaikeaa on ollut molemmilla. AP
Vierailija kirjoitti:
Laihduta.
Tämä on jo työn alla mutta valitettavasti en usko sen korjaavan itsetuntoani. Aika moni laihduttanut on puhunut avoimesti siitä, että on vaikea nähdä itseään normaalipainoisena vaan se lihavan identiteetti ns. jää päälle. AP
Vierailija kirjoitti:
Tässä menee nyt kaksi asiaa vähän sekasin. Tottakai kumppanilta täytyy voida odottaa, että hän rakastaa, vaikka tulis esim ylipainoa tai sairastuminen tai mt tahansa.
Mutta ei minusta keneltäkään voi vaatia seksuaalista mielenkiintoo ja sitä, et pitäis toista seksikkäänä ja haluttavana ja kauniina, jos se toinen lihookin 25kg. Aika monella meillä on kiihottuminen kiinni myös siitä, mitä me nähdään ja mitä me tunnetaan konkreettisesti (kiinteä peppu vs selluliittikasa).
Ymmärrän. Mutta silti sattuu sydämeen ja olen surullinen. Osaisiko joku auttaa tässä? AP
Vierailija kirjoitti:
Vaihda parempaan ja pystyvämpään mieheen.
Olen pahoillani, mutta minä en eläisi psyykepotilaan kanssa. Kun miehen mieli romahtaa, niin hänen käytöksensä voi muuttua todella ikäväksi.
samaa mieltä
lemput impolle
Edelleen rakastuneet kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeen vastauksia tässä ketjussa on? Kyllähän parisuhteen pitäisi perustua muullekin, kuin ulkonäölle, statukselle tms. ulkoisille asioille. Ainakin todellisen, elinikäisen kumppanuuden. Muu on pelkkää pintaa, kunhan vaan luonteet, arvot ja huumorintaju kohtaavat. En yhtään ihmettele että aloittajalla on vaikeaa.
Tietenkin parisuhde perustuu muullekin kuin ulkonäölle mutta kyllä kaikkien miesten seksihalut kaikkoavat jos tulee tuollainen +25kg lisää kroppaan ja jos seksi loppuu niin mitä on jäljellä? Voiko parisuhde perustua pelkkään ystävyyteen ilman että voisi pitää toista haluttavana?
Valitan mutta on miehiä jotka tykkää myös isommista naisista ei kaikki "laudoista" tykkää. pitkissä suhteissa ulkonäöllä ei ole enään niin suurta merkitystä. Kyllä se on vaan niin että yhdessä olo, läheisyys, kunnioitus, luotettavuus ja aito rakkaus on kaikista tärkeimmät kuin ulkonäkö. Tulkaa sitten arvostelemaan kun olette olleet yli 20v yhdessä niin ylä kuin ala mäkineen
Rajansa kaikella. Moni tuudittautuu tähän ajatukseen, mutta ei ne rehevistä naisista (itse jotain siltä väliltä) pitävätkään todellisuudessa ole mielissään epäterveellisissä mitoissa olevasta lihavuudesta. 25kg ylipainoa keskivertonaiselle on paljon. Ja kyllä se syö miehen libidoa pitkässäkin suhteessa, valitettavasti.
Alue: Aihe vapaa
Laihduta.