Lue keskustelun säännöt.
Soluasunnot ovat nöyryyttäviä opiskelijoita kohtaan
19.07.2018 |
Ahdistaa edessä oleva muutto soluasuntoon... Yksiöitä ei tietenkään saa kuin aikasintaan ehkä vuoden päästä, ja ujona introverttina inhoan jo valmiiksi ajatusta, että joudun jakamaan tulevan asuntoni, siis ensimmäisen oman _kotini_ ventovieraan kanssa.
Solut ja niissä asuminen ei vaan sovi suomalaiseen kulttuuriin! Haluan omaa rauhaa, edes vähän tilaa ja yksityisyyttä.
Joo, on mahdollista löytää tulevasta kämppiksestä elinikäinen ystävä jne, tiedän. Mutta kun ei se ole sanottua, että kemiat kohtaa automaattisesti. Ihmisen pitäisi saada muuttaa yhteen jonkun toisen kanssa vasta silloin, kun itse haluaa ja on siihen valmis, ei niin, että nuoria tungetaan asumaan yhteen koska resurssipula. Miksihän niihin yksiöihin on niin kovat jonot? Koska ei kukaan HALUA soluasuntoon! Nykyinen systeemi on tosi nöyryyttävä ja kyykyttää opiskelijoita. Kuka on edes keksinyt alkaa rakentaa jotain soluja yksiöiden sijasta?
Kenenkään kaverin kanssa en voinut muuttaa kimppaan, koska kaikki meni eri paikkakunnille.
Kommentit (473)
Vierailija kirjoitti:
Tervetuloa armeijaan! Saat heti yhdeksän kämppäkaveria. Yksityisyyttä saat nauttia sitten kun joudut seisomaan vartioon.
Joo, ei koskaan enää tuota minulle! Et voinut sellaisessa edes kännykkäpuhelua privaatisti tai ilman kovaa taustameteliä puhua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyisin houkuttelee entistäkin vähemmän soluihin se, että opiskelijan asumistukeen voi vaikuttaa kämppäkaverin tulot!
Ei helvetti tätä hyysäysyhteiskuntaa, kun toisen, vieraan aikuisen, pitäisi elättää toista vierasta aikuista! Tällä menolla Suomi kyllä tulee pysymään NannyState Indeksin ylivoimaisena ykkösenä ties kuinka pitkään!
Soluasunnot on ihan hirveitä. Itselleni on sattunut mm varasteleva kämppis, narsistinen kämppis, jatkuvasti dokaava kämppis jne. Toki on tullut ihaniakin ihmisiä kohdalle. Mutta kyllä on ihan kohtuutonta vaatia, että kukaan asuisi ventovieraan kanssa. Yritäpä siinä sitten opiskella, kun joku bilettää aamusta iltaan ja illasta aamuun. Tai varastaa viimeiset ruokasi, eikä sinulla ole varaa ostaa lisää.
Sinnehän voisi ottaa minijääkaapin omaan huoneeseen,säilyy ruoat varkailta.
Vierailija kirjoitti:
Milloinkas nykyajan opiskelijat on syöneet muualla kuin pizzeriassa, mäkkärissä, opiskelijaruokalassa tai woltilta tilanneet?
Millä rahalla ne ulkona syö joka päivä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tervetuloa armeijaan! Saat heti yhdeksän kämppäkaveria. Yksityisyyttä saat nauttia sitten kun joudut seisomaan vartioon.
Ja aamutoimilla ainakin toisen mokoman lisää seisovia aamuky rpiä ja haisevia perseitä.
Se, että suomalaiset opiskelijat vaativat asumista omissa asunnoissa, on maailman mittakaavassa täysin poikkeuksellista. Isossa maailmassa on suurimmassa osassa maita ainoa mahdollisuus opiskelijalle asua soluissa/oppilaitoksen asunnoissa. Jopa muutamissa jenkkien huippuyliopistoissa ainakin ekan vuoden opiskelijoille on AINOA asumisvaihtoehto asua yliopistokampuksen yhteisasunnoissa. Siis siitäkin huolimatta vaikka opiskelijan vanhemmat olisivat miljardöörejä ja voisivat ostaa lapselleen miljoonia maksavan luksusasunnon. Myöhemmillä opiskeluvuosilla voi sitten yrittää saada asunnon, jonka saa jakaa pienemmän porukan kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen introvertti ja asun solussa, kämppis on ekstrovertti. Tajuaa yksityisyydenhalun ja viettää melkein koko päivän muualla kuin kotona. Nyt kesäaikaan ei olla kertaakaan nähty kun olen jo nukkumassa kun hän tulee kotiin, ja aamulla taas menen töihin ennen kuin herää. En näe tässä järjestelyssä mitään ongelmaa. Halpa asunto että pärjää pelkillä tuilla, kesätöistä saatavat rahat menee kaikki säästöön eikä yksiön vuokraan.
Vierailija kirjoitti:
Soluasunnot on ihan hirveitä. Itselleni on sattunut mm varasteleva kämppis, narsistinen kämppis, jatkuvasti dokaava kämppis jne. Toki on tullut ihaniakin ihmisiä kohdalle. Mutta kyllä on ihan kohtuutonta vaatia, että kukaan asuisi ventovieraan kanssa. Yritäpä siinä sitten opiskella, kun joku bilettää aamusta iltaan ja illasta aamuun. Tai varastaa viimeiset ruokasi, eikä sinulla ole varaa ostaa lisää.
Itselle sattui kohdalle bilettävä ulkomaalainen kämppis. Muuten ihan ok, ei koskaan varastellut mitään tai ollut muuten hankala, mutta hemmetti, kun piti pahimmillaan joka ainoa päivä sellaisia alkuillasta aamuyön tunneille kestäviä bileitä, jonne kutsui 10-20 ulkkiskaveriaan. Siihen kohtalaiseen pieneen kämppään. Kun keittiöönkin yritti mennä ruokaa laittamaan, niin se oli äänekkäitä pölöttäjiä täynnä. Se pölötys kuului myös seinien läpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten niin nykyään. Ennen ei muita ollutkaan kuin soluasuntoja ja huone jaettiin jopa 2-3 opiskelijan kanssa vielä 80-luvulla saakka. Ja kukaan ei valittanut.
Ja nykyään myös seniorikodit ja vanhusten palvelutalot vastaavat opiskelijoiden soluasuntoja. Sielläkin eletään sulassa sovussa.
Vierailija kirjoitti:
Hih. Mitenköhän te kestätte, kun joudutte tulevaisuudessa asumaan perheenne kanssa? Ähkivä mies ja huutavat kakarat, ja pahimmassa tapauksessa vain yksi makuuhuone. Kukaan ei siivoa käskemättä ja yksityisyyttä ei ole.
Tulen kestämään aivan helvetin hyvin sillä enpä ole hankkimassa ähkivää miestä tai huutavia kakaroita ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten niin nykyään. Ennen ei muita ollutkaan kuin soluasuntoja ja huone jaettiin jopa 2-3 opiskelijan kanssa vielä 80-luvulla saakka. Ja kukaan ei valittanut.
Ja nykyään myös seniorikodit ja vanhusten palvelutalot vastaavat opiskelijoiden soluasuntoja. Sielläkin eletään sulassa sovussa.
Tjaa, kyllä varmaan pääsee asumaan vanhuksenakin vaikka ihan yksin täysin omaan palvelukotiin, jos on vain tarpeeksi massia. Mutta se vaatii varmaan jo tosi paljon massia ja paljon myös erilaisia käytännön järjestelyjä. Eli varmaan kokonaan erillisen henkilöstön palkkaamisen ja äärimmäisessä tapauksessa jopa oman palvelukodin rakennuttamisen.
Vierailija kirjoitti:
Hyvin on vuosikymmenet mahduttu soluihin, turha vedota, ettei sovi suomalaiseen kulttuuriin. Sinulle introverttinä ei ehkä sovi, mutta kaikki joutuvat tekemään kompromisseja.
Ei kaikki ole ikinä noista tykänneet. Minä esim. jo lapsena inhosin kaikkia yhteismajoitus-juttuja. Kaikenikäisillä on oikeus omaan yksityisyyteensä!
En ikinä olisi mennyt soluun. Ja monenlaisissa asunnoissa olen asunut. Ennestään tutun kanssa hätätilanteessa menisi hetki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se, että suomalaiset opiskelijat vaativat asumista omissa asunnoissa, on maailman mittakaavassa täysin poikkeuksellista. Isossa maailmassa on suurimmassa osassa maita ainoa mahdollisuus opiskelijalle asua soluissa/oppilaitoksen asunnoissa. Jopa muutamissa jenkkien huippuyliopistoissa ainakin ekan vuoden opiskelijoille on AINOA asumisvaihtoehto asua yliopistokampuksen yhteisasunnoissa. Siis siitäkin huolimatta vaikka opiskelijan vanhemmat olisivat miljardöörejä ja voisivat ostaa lapselleen miljoonia maksavan luksusasunnon. Myöhemmillä opiskeluvuosilla voi sitten yrittää saada asunnon, jonka saa jakaa pienemmän porukan kanssa.
Juuri näin. Suomalaisilla opiskelijoilla on todella hyvin asiat, joista monessa muussa ei osata edes uneksia. Suomessa maksetaan jopa palkkaa (opintuki) ja suurin osa asunnosta.
Eikä edes lukukausimaksuja, kun muualla ne ovat kymmeniätuhansia euroja lukukaudelta ja jos et pysy aikataulussa ja läpäise tenttiä kolmannella yrityksellä, lennät kuin leppäkeihäs koulusta tai yliopistolta, eikä asiaa ole palata yliopistoon.
Uskomatonta, kuinka voidaan vaatia yhteiskunnan piikkiin omaa asuntoa, kun esim. Englannissa jopa kuninkaaliset lapset käyvät sisäoppilaitossa ja elävät soluissa ja yhden huoneen saattaa asua 2-4henkilöä.
Sinä jaa vain asunnon, mutta minun piti jakaa jopa huone toisen opiskelijan kanssa. Tosi hyvin kuitenkin meni, ja olin tyytyväinen, kun oli joku asunto eikä tarvinnut yksityiseltä vuokrata kallista asuntoa.
Keski-Euroopassa jopa työikäiset ihmiset asuvat kommuuneissa kalliiden vuokrien takia. Kaverini on vuokrannut huoneen talosta, jossa on kolme muuta asukasta. Eikä valita yhtään.
Kuka sinua estää ostamasta tai vuokraamasta vaikka kolmiota.
Tai tervetuloa opiskelemaan Yhdysvaltoihin, Kiinaa, Englantiin tai vaikkapa Venäjälle.
Ehkä sen jälkeen soluasuntokin tuntuu Suomessa ylelliseltä.
En ymmärrä alapeukuttajia, itse olen täysin samaa mieltä kanssasi. Ahdistaisi ajatuskin huoneen/asunnon jakamisesta. Miksei mieluummin tehtäisi enemmän yksiöitä, vaikkakin sitten vähän pienempiä. Tietenkin joillekin sopii soluasuminen, mutta ei läheskään kaikille. Onneksi olen onnistunut välttämään tuollaisen.
Edelleen joa aoluaauminen ei kiinnosta niin it keravalle vuokralle ja junalla hedaan luennoille, problem solved.
Kuvittele, että vielä 80-luvun puolivälissä niissä soluasunnoissa oli 2 hengen huoneet. Kämppis täysin tuntematon ennestään.
Töissäkin voit joutua jakamaan työhuoneen jonkun muun kanssa, erakkona on vaikea olla.
Asuin lukion jälkeen ekat 2 vuotta kansanopiston asuntolassa. Meitä oli 8 tyttöä samassa kerroksessa, kaikilla oma ISO huone kylppärillä. Keittiö ja olohuone olivat yhteiset. Hyvin toimi, ei mitään ongelmaa.
Tämän jälkeen asuin tutun kanssa vuoden yksityiseltä vuokratussa kaksiossa. Tuttu oli harvoin paikalla, ja ihan kivasti sujui jälleen.
Sen jälkeen oli vähän "harhailua", kun etsin omaa alaani. Nyt asun opiskelijasäätiöltä vuokratussa yksiössä. En voisi kuvitellakaan asuvani soluasunnossa, jossa ei olisi omaa vessaa, enkä muutenkaan ole oikein innostunut ajatuksesta. HOASin soluun en muuttaisi, vaikka maksettaisiin!