Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Soluasunnot ovat nöyryyttäviä opiskelijoita kohtaan
19.07.2018 |
Ahdistaa edessä oleva muutto soluasuntoon... Yksiöitä ei tietenkään saa kuin aikasintaan ehkä vuoden päästä, ja ujona introverttina inhoan jo valmiiksi ajatusta, että joudun jakamaan tulevan asuntoni, siis ensimmäisen oman _kotini_ ventovieraan kanssa.
Solut ja niissä asuminen ei vaan sovi suomalaiseen kulttuuriin! Haluan omaa rauhaa, edes vähän tilaa ja yksityisyyttä.
Joo, on mahdollista löytää tulevasta kämppiksestä elinikäinen ystävä jne, tiedän. Mutta kun ei se ole sanottua, että kemiat kohtaa automaattisesti. Ihmisen pitäisi saada muuttaa yhteen jonkun toisen kanssa vasta silloin, kun itse haluaa ja on siihen valmis, ei niin, että nuoria tungetaan asumaan yhteen koska resurssipula. Miksihän niihin yksiöihin on niin kovat jonot? Koska ei kukaan HALUA soluasuntoon! Nykyinen systeemi on tosi nöyryyttävä ja kyykyttää opiskelijoita. Kuka on edes keksinyt alkaa rakentaa jotain soluja yksiöiden sijasta?
Kenenkään kaverin kanssa en voinut muuttaa kimppaan, koska kaikki meni eri paikkakunnille.
Kommentit (473)
Vierailija kirjoitti:
Asuin joskus solussa jossa asui myös yhden asukkaan poikaystävä ihan pokkana. Tämä pariskunta vietti jatkuvasti aikaansa keittiössä koska pelkkä huone oli kovin pieni heille kun heitä oli kaksi. Eli aina jos laitoin ruokaa tai tiskasin, niin oli yleisöä niskan takana. He myös viettivät todella pitkiä aikoja suihkussa kahdestaan, joten sai odotella milloin itse pääsi suihkuun. Lisäksi tämä tyttö huomautteli minua siitä jos liikuin suihkusta huoneeseen pelkkä pyyhe ympärilläni, koska minun piti huomioida tämä hänen poikaystävänsä.
Yritin vuokranantajalta pari kertaa tiedustella miksi tuo ylimääräinen asukas saa siellä asua, ja vastaukseksi tuli vaan että kyllä siellä käydä saa, eikä käyminen ole asumista. Kaikki päivät ja yöt hän siellä kyllä asui.
Soluasunnot eivät ole mitään parisuhdeasuntoja!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen myös introvertti ja asuin aikoinani koko opiskeluaikani solussa. Kämppiksiä tuli ja meni. Solut on siitä kivoja, että niihin ei liity mitään suurta painetta olla sosiaalinen kämppistensä kanssa. Riittää, että tervehtii ja vaihtaa muutaman sanan käytännön asioista. Ja sitten taas jos sattuu omanhenkisiä kämppiksiä, heidän kanssaan voi ystävystyä. Älä ota paineita. Solussa voi elää ihan omassa rauhassa.
Tuo olikin niitä vanhoja hyviä aikoja kun soluissa sai elää omaa elämäänsä ja riitti kun aina siivosi jälkensä. Nykyään vuokranantajat painostavat hyvin aggressiivisesti soluasukkaita siihen että olisivat keskenään sosiaalisia. Uudet solut rakennetaankiin niin että huoneet ovat mahdollisimman pieniä ja yhteistilat isoja. Ja jos on kolmen hengen solu niin silloin kylpyhuoneessa on kaksi peilikaappia hygieniatavaroille. Ei siksi että haluttaisiin säästää, vaan siksi että oma kaappi jokaisella johtaisi siihen että solun asukkaat eläisivät liian erillään toistensa elämästä.
Tuo ideologia on ainakin Tampereella. TOAS:in toimitusjohtaja muutama vuosi sitten oikein ylpeili lehtihaastattelussa sillä että enää ei ole soluissa täsmälleen samaa määrää keittiökaappeja, siivouskomeroita tai jääkaapin hyllyjä kuin on asukkaita, vaan nyt solujen asukkaat jakavat ne kuin oikeat perheet ja asuvat kodikkaammin kuin vanhoissa laitosmaisissa soluissa.
Tämä pakkoyhteisöllisyys ei vaan toimi ventovieraiden kanssa.
Ihan vain kaikille soluasumista romantisoiville tiedoksi: maailma on muuttunut. Jos otan esille neljä karkeaa esimerkkiä demostraation vuoksi. Tapaus yksi: minä itse. Kämppä oli aivan saastainen, aasialainen vaihtari kämppiksenä ei kyennyt minkäänasteiseen perussiivoukseen. Mystisiä huonekaluja ja ihmisiä ilmestyi asuntoon aina välillä. Bonuksena lutikat.
Tapaus 2: ystäväni solu, myöskin aasialainen kämppis, sekä suoraan lukiosta tullut kakara. Ensimmäinen kävi 8-10 kertaa päivän aikana suihkussa. Toinen ei pessyt vuoteen ainuttakaan astiaa, ja muuttaessaan pois jäljelle jäi jätesäkillinen käyttökelvottomaksi homehtuneita astioita.
Tapaus 3: ystäväni ja soluelämä romanialaisnaisen kämppiksenä. Mm. illanistujaisia solussa yömyöhään asti koko suvun ja kaveripiirin voimin, siivottomuutta ja kaoottisia vierailijoita.
Tapaus 4: isäni työkaverin lapsi: kämppikseksi soluun osui nisti. Ja paha sellainen. Tarvitseeko sanoa enempää.
Nykyään soluihin saatetaan tunkea todella kirjavaa väkeä, ja vaihtarit ovat tuoneet mukanaan niihin muun muassa lutikoita. Solut ovat tietysti halpoja, mutta on todella tekopyhää arvostella opiskelijoita hemmotelluiksi kermap**seiksi, jos ei ole tietoinen siitä millaista tämän hetken soluasuminen voi olla.
Voi näitä nykyajan kermaper.seitä kun kaikki ahdistaa! Heti pitäisi saada vähintään yksiö, mielellään sata neliötä ja Kelan pitäisi maksaa kaikki kulut! Mikä teitä oikein vaivaa??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun opiskeluaikanani asuttiin 2-3 ensimmäistä vuotta kahden hengen huoneessa. Jaoin siis oman huoneeni toisen (alunperin ventovieraan) opiskelijan kanssa. Sen jälkeen oma huone kuuden hengen solussa tuntui luksukselta.
Koska tää oli? Itsekin asuin vuoden kahden hengen huoneessa. Vuosi oli 1990 (tai oikeammin lukuvuosi 1990-91) ja paikka Teekkarikylä Otaniemessä. Nykyään siellä ei ole kai enää kahden hengen huoneita.
1980-luvun puolivälissä Teekkarikylässä Otaniemessä. Myös ainakin Domuksella Helsingissä oli samaan aikaan kahden hengen huoneita.
Tai Oulu Välkkylä vuonna 1984. Solussa 8 kpl 2 hengen huoneita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen myös introvertti ja asuin aikoinani koko opiskeluaikani solussa. Kämppiksiä tuli ja meni. Solut on siitä kivoja, että niihin ei liity mitään suurta painetta olla sosiaalinen kämppistensä kanssa. Riittää, että tervehtii ja vaihtaa muutaman sanan käytännön asioista. Ja sitten taas jos sattuu omanhenkisiä kämppiksiä, heidän kanssaan voi ystävystyä. Älä ota paineita. Solussa voi elää ihan omassa rauhassa.
Tuo olikin niitä vanhoja hyviä aikoja kun soluissa sai elää omaa elämäänsä ja riitti kun aina siivosi jälkensä. Nykyään vuokranantajat painostavat hyvin aggressiivisesti soluasukkaita siihen että olisivat keskenään sosiaalisia. Uudet solut rakennetaankiin niin että huoneet ovat mahdollisimman pieniä ja yhteistilat isoja. Ja jos on kolmen hengen solu niin silloin kylpyhuoneessa on kaksi peilikaappia hygieniatavaroille. Ei siksi että haluttaisiin säästää, vaan siksi että oma kaappi jokaisella johtaisi siihen että solun asukkaat eläisivät liian erillään toistensa elämästä.
Tuo ideologia on ainakin Tampereella. TOAS:in toimitusjohtaja muutama vuosi sitten oikein ylpeili lehtihaastattelussa sillä että enää ei ole soluissa täsmälleen samaa määrää keittiökaappeja, siivouskomeroita tai jääkaapin hyllyjä kuin on asukkaita, vaan nyt solujen asukkaat jakavat ne kuin oikeat perheet ja asuvat kodikkaammin kuin vanhoissa laitosmaisissa soluissa.
Tämä pakkoyhteisöllisyys ei vaan toimi ventovieraiden kanssa.
Osta tai vuokraa oma asunto!
Eikö köyhällä opiskelijalla ole varaa?
Ääääää ääää yhyyy!!!!
Elämä on.
Jos on tarjolla edullista soluasumista, siitä pitäisi olla kiitollinen.
Jos solussa on oma huone, sehän on jo ihan OK.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen myös introvertti ja asuin aikoinani koko opiskeluaikani solussa. Kämppiksiä tuli ja meni. Solut on siitä kivoja, että niihin ei liity mitään suurta painetta olla sosiaalinen kämppistensä kanssa. Riittää, että tervehtii ja vaihtaa muutaman sanan käytännön asioista. Ja sitten taas jos sattuu omanhenkisiä kämppiksiä, heidän kanssaan voi ystävystyä. Älä ota paineita. Solussa voi elää ihan omassa rauhassa.
Tuo olikin niitä vanhoja hyviä aikoja kun soluissa sai elää omaa elämäänsä ja riitti kun aina siivosi jälkensä. Nykyään vuokranantajat painostavat hyvin aggressiivisesti soluasukkaita siihen että olisivat keskenään sosiaalisia. Uudet solut rakennetaankiin niin että huoneet ovat mahdollisimman pieniä ja yhteistilat isoja. Ja jos on kolmen hengen solu niin silloin kylpyhuoneessa on kaksi peilikaappia hygieniatavaroille. Ei siksi että haluttaisiin säästää, vaan siksi että oma kaappi jokaisella johtaisi siihen että solun asukkaat eläisivät liian erillään toistensa elämästä.
Tuo ideologia on ainakin Tampereella. TOAS:in toimitusjohtaja muutama vuosi sitten oikein ylpeili lehtihaastattelussa sillä että enää ei ole soluissa täsmälleen samaa määrää keittiökaappeja, siivouskomeroita tai jääkaapin hyllyjä kuin on asukkaita, vaan nyt solujen asukkaat jakavat ne kuin oikeat perheet ja asuvat kodikkaammin kuin vanhoissa laitosmaisissa soluissa.
Tämä pakkoyhteisöllisyys ei vaan toimi ventovieraiden kanssa.
Osta tai vuokraa oma asunto!
Eikö köyhällä opiskelijalla ole varaa?
Ääääää ääää yhyyy!!!!Elämä on.
Jos on tarjolla edullista soluasumista, siitä pitäisi olla kiitollinen.
Jos solussa on oma huone, sehän on jo ihan OK.
Oma huone on ihan ok jos kämppikset ovat asiallisia, sivistyneitä ja hyväkäytöksisiä ihmisiä! Heitä ei kuitenkaan aina ole tarjolla, niin kuin tässäkin keskustelussa hyvin käy ilmi! Ei ole kermap.rseilyä, jos haluaa opiskella ja nukkua yönsä rauhassa, haluaa käyttää siistiä keittiötä ja kylppäriä eikä halua kustantaa muiden ruokia, astioita ja kodinkoneita!
Ei niihin soluasuntoihin tarvi muuttaa, jos ei kyseinen asumismuoto ei sovi teidän hipiälle. Kättä taskuun ja hankitte ihan itsellenne sopivan kämpän. Ihme kitinää edullisesta asunnosta. Ei ole yhteiskunnan velvollisuus kustantaa teille mitään luksusasuntoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö korkeakouluun päässeiden pitäisi olla fiksuja?
Ja silti ei ymmärretä, että ”beggers can’t be choosers”?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen myös introvertti ja asuin aikoinani koko opiskeluaikani solussa. Kämppiksiä tuli ja meni. Solut on siitä kivoja, että niihin ei liity mitään suurta painetta olla sosiaalinen kämppistensä kanssa. Riittää, että tervehtii ja vaihtaa muutaman sanan käytännön asioista. Ja sitten taas jos sattuu omanhenkisiä kämppiksiä, heidän kanssaan voi ystävystyä. Älä ota paineita. Solussa voi elää ihan omassa rauhassa.
Tuo olikin niitä vanhoja hyviä aikoja kun soluissa sai elää omaa elämäänsä ja riitti kun aina siivosi jälkensä. Nykyään vuokranantajat painostavat hyvin aggressiivisesti soluasukkaita siihen että olisivat keskenään sosiaalisia. Uudet solut rakennetaankiin niin että huoneet ovat mahdollisimman pieniä ja yhteistilat isoja. Ja jos on kolmen hengen solu niin silloin kylpyhuoneessa on kaksi peilikaappia hygieniatavaroille. Ei siksi että haluttaisiin säästää, vaan siksi että oma kaappi jokaisella johtaisi siihen että solun asukkaat eläisivät liian erillään toistensa elämästä.
Tuo ideologia on ainakin Tampereella. TOAS:in toimitusjohtaja muutama vuosi sitten oikein ylpeili lehtihaastattelussa sillä että enää ei ole soluissa täsmälleen samaa määrää keittiökaappeja, siivouskomeroita tai jääkaapin hyllyjä kuin on asukkaita, vaan nyt solujen asukkaat jakavat ne kuin oikeat perheet ja asuvat kodikkaammin kuin vanhoissa laitosmaisissa soluissa.
Tämä pakkoyhteisöllisyys ei vaan toimi ventovieraiden kanssa.
Osta tai vuokraa oma asunto!
Eikö köyhällä opiskelijalla ole varaa?
Ääääää ääää yhyyy!!!!Elämä on.
Jos on tarjolla edullista soluasumista, siitä pitäisi olla kiitollinen.
Jos solussa on oma huone, sehän on jo ihan OK.
Oma huone on ihan ok jos kämppikset ovat asiallisia, sivistyneitä ja hyväkäytöksisiä ihmisiä! Heitä ei kuitenkaan aina ole tarjolla, niin kuin tässäkin keskustelussa hyvin käy ilmi! Ei ole kermap.rseilyä, jos haluaa opiskella ja nukkua yönsä rauhassa, haluaa käyttää siistiä keittiötä ja kylppäriä eikä halua kustantaa muiden ruokia, astioita ja kodinkoneita!
Oma huone mahdollistaa oman rauhan melko pitkälle. Saastainen yhteiskeittiö on nyt on pieni paha, ei sitä tarvitse kärsiä kuin opiskeluaika.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa opiskelijoista olisi valmiita maksamaan isompaa vuokraa, jos saisi asua yksiössä. Miksi siis opiskelija-asuntosäätiöt eivät rakenna yksiöitä? Siksi, että opiskelijoiden pitää elää mahdollisimman epämukavasti kun kerran aiemmatkin opiskelijapolvet ovat eläneet, vai onko mahdollisesti olemassa joku oikea syy? Rakentaminen on tietenkin kalliimpaa, mutta yksiöt pysyvät koko ajan asuttuina eli siis tuottavina.
Soluja on pakko olla koska vaihtarit, lyhytaikaiset asujat (3-6kk harjoittelussa olevat) ja alaikäiset opiskelijat. Käsittääkseni säätiöt vuokraavat yksiöitä vain täysi-ikäisille, korjatkaa toki jos olen hakoteillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa opiskelijoista olisi valmiita maksamaan isompaa vuokraa, jos saisi asua yksiössä. Miksi siis opiskelija-asuntosäätiöt eivät rakenna yksiöitä? Siksi, että opiskelijoiden pitää elää mahdollisimman epämukavasti kun kerran aiemmatkin opiskelijapolvet ovat eläneet, vai onko mahdollisesti olemassa joku oikea syy? Rakentaminen on tietenkin kalliimpaa, mutta yksiöt pysyvät koko ajan asuttuina eli siis tuottavina.
Soluja on pakko olla koska vaihtarit, lyhytaikaiset asujat (3-6kk harjoittelussa olevat) ja alaikäiset opiskelijat. Käsittääkseni säätiöt vuokraavat yksiöitä vain täysi-ikäisille, korjatkaa toki jos olen hakoteillä.
Niihin kyllä majoitetaan täysi-ikäisiäkin opiskelijoita. Kuvittelitko tosiaan, että soluissa asuu vain alaikäisiä ja vaihtareita? Monissa paikoissa yksiöihin on pitkät jonot eikä niihin pääse ennen kuin on asunut solussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi näitä nykyajan kermaper.seitä kun kaikki ahdistaa! Heti pitäisi saada vähintään yksiö, mielellään sata neliötä ja Kelan pitäisi maksaa kaikki kulut! Mikä teitä oikein vaivaa??
Kumma kun opiskelijan pitäisi kelpuuttaa solu, mutta minkään muun ihmisryhmän ei.
Ja vaihtoehtohan on tietysti vain 100 neliötä? Vitsi kun olet vitsikäs!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa opiskelijoista olisi valmiita maksamaan isompaa vuokraa, jos saisi asua yksiössä. Miksi siis opiskelija-asuntosäätiöt eivät rakenna yksiöitä? Siksi, että opiskelijoiden pitää elää mahdollisimman epämukavasti kun kerran aiemmatkin opiskelijapolvet ovat eläneet, vai onko mahdollisesti olemassa joku oikea syy? Rakentaminen on tietenkin kalliimpaa, mutta yksiöt pysyvät koko ajan asuttuina eli siis tuottavina.
Soluja on pakko olla koska vaihtarit, lyhytaikaiset asujat (3-6kk harjoittelussa olevat) ja alaikäiset opiskelijat. Käsittääkseni säätiöt vuokraavat yksiöitä vain täysi-ikäisille, korjatkaa toki jos olen hakoteillä.
Niihin kyllä majoitetaan täysi-ikäisiäkin opiskelijoita. Kuvittelitko tosiaan, että soluissa asuu vain alaikäisiä ja vaihtareita? Monissa paikoissa yksiöihin on pitkät jonot eikä niihin pääse ennen kuin on asunut solussa.
En kuvitellut, olen itsekin punkannut soluhuoneessa +30 ikäisenä aikuisopiskelijana. Tarkoitinkin lähinnä yleisellä tasolla soluasumista, kaikkia kun ei voi mahduttaa yksiöihin juurikin mainituista syistä.
Perustuslaki takaa kaikille muille kansalaisille kotirauhan, muttei opiskelija-asuntosäätiöiden soluissa asuville!
Kaikki eivät halua asua lian ja saastan keskellä!
Vierailija kirjoitti:
Eikö korkeakouluun päässeiden pitäisi olla fiksuja?
Ja silti ei ymmärretä, että ”beggers can’t be choosers”?
Kerjäläinenkin on ihminen!
Jos sinä haluat asua p.skaisessa kämpässä, jossa on saastan lisäksi hometta ja luteita, niin siitä vain! Kaikki eivät nimittäin halua!
Alue: Aihe vapaa
Siellä voi säilyä kaikki tai sitten ei mitään.