Lue keskustelun säännöt.
Miten vahvistaa uskoa siihen, että asiat järjestyvät parhain päin?
Miten pitää yllä tällaista jaksamista tukevaa illuusiota? Illuusiohan se nimittäin on. Kun lukee uutisia, niin käy hyvin selväksi että monella ihmisellä eivät asiat järjesty kovin hyvin. Eikä tietämättömyys ole mielestäni siunaus, vaan merkki sivistymättömyydestä.
Miten siltikin päinvastaisista esimerkeistä huolimatta voisi uskoa siihen, että itse sattuisi olemaan niin onnekas, että omalla kohdalla asiat järjestyvät?
Kommentit (110)
Kun ei ole puppua eikä uskontoa, ja jos olisi, en haluaisi olla asian kanssa missään tekemisissä. Suurin aarre ja kallein lahja on rauha Jeesuksessa. Olen sen kokenut ja koen jatkuvasti, koska elän siinä. Raamatun mukaan vain Jeesus voi antaa rauhan, sellaisen rauhan, jota tämä maailma ei voi koskaan antaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on ylitsepäsemätön ristiriita. Vain Jumala voi antaa kestävän siunauksen elämään. Jeesus antaa synnit anteeksi, jolloin ihmisellä on yhteys Jumalaan. Tuosta yhteydestä lähtee se kestävä ja todellinen siunaus ja luottamus siihen, että kaikki järjestyy. Jumala on uvannut tämän ja Hän ei valehtele. Ei ole muuta tietä kuin Jeesus, vaikka kuinka etsisi.
No, tätä sä et halunnut kuulla.
Vierailija kirjoitti:
En ole hengellinen ihminen. Ei siis kannata kehottaa minua luottamaan siihen, että minua varten on olemassa jokin suunnitelma.
Ap
Uskonnollista puppua! Suksi muualle tekemään lähetystyötäsi. Tämä keskustelu ei ole tuolle oikea paikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun ei ole puppua eikä uskontoa, ja jos olisi, en haluaisi olla asian kanssa missään tekemisissä. Suurin aarre ja kallein lahja on rauha Jeesuksessa. Olen sen kokenut ja koen jatkuvasti, koska elän siinä. Raamatun mukaan vain Jeesus voi antaa rauhan, sellaisen rauhan, jota tämä maailma ei voi koskaan antaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on ylitsepäsemätön ristiriita. Vain Jumala voi antaa kestävän siunauksen elämään. Jeesus antaa synnit anteeksi, jolloin ihmisellä on yhteys Jumalaan. Tuosta yhteydestä lähtee se kestävä ja todellinen siunaus ja luottamus siihen, että kaikki järjestyy. Jumala on uvannut tämän ja Hän ei valehtele. Ei ole muuta tietä kuin Jeesus, vaikka kuinka etsisi.
No, tätä sä et halunnut kuulla.
Vierailija kirjoitti:
En ole hengellinen ihminen. Ei siis kannata kehottaa minua luottamaan siihen, että minua varten on olemassa jokin suunnitelma.
Ap
Uskonnollista puppua! Suksi muualle tekemään lähetystyötäsi. Tämä keskustelu ei ole tuolle oikea paikka.
Maailmassa ollaan pärjätty aivan hyvin ilman Jeesustakin. Voisit olla eri ympäristössä ihan yhtä vakuuttunut uskostasi jonkun muun kultin edustajanakin.
Ei asiat aina järjesty hyvin. Mutta aina jotenkin. Koska kaikki menee aina ohi, paha mutta myös hyvä. Kaikki menee ohi.
Vierailija kirjoitti:
Ei asiat aina järjesty hyvin. Mutta aina jotenkin. Koska kaikki menee aina ohi, paha mutta myös hyvä. Kaikki menee ohi.
Niin elämäkin. Ei ole erityisen lohdullinen ajatus, että se voi päättyä ennen kuin asiat ovat järjestyneet omasta näkökulmasta myönteiseen suuntaan.
"Ihmiset odottavat liikaa", kuulin jonkun sanovan, ilkeässä mielessä se oli, hän tarkoitti ettei soisi, siis kysymättä henkilöltä itseltään mitä hän kuvitteli odottaneen.
Asiassa on perää silti jonkun verran. Mikään ei ole itsestään selvää, vaikka ei riipukaan niin paljon noista neuvojista.
En ikinä tahdo takoa mitään johdatusta kenenkään päähän, jos en voi mitään tehdä olen hiljaa. Koska on Jumalan pilkkaamista sanoa niin, mikä sopii yhdelle ei sovi toiselle.
Oikeasti ihminen määrittää melko paljon itse, positiivinen asenne mahdollista säilyttää, isoina pidetyt ongelmat nekin koetaan eri tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten pitää yllä tällaista jaksamista tukevaa illuusiota? Illuusiohan se nimittäin on. Kun lukee uutisia, niin käy hyvin selväksi että monella ihmisellä eivät asiat järjesty kovin hyvin. Eikä tietämättömyys ole mielestäni siunaus, vaan merkki sivistymättömyydestä.
Miten siltikin päinvastaisista esimerkeistä huolimatta voisi uskoa siihen, että itse sattuisi olemaan niin onnekas, että omalla kohdalla asiat järjestyvät?
Mietin tätä ihan samaa yhtenä päivänä! Miksi juuri minun asiani järjestyisivät..?
Vierailija kirjoitti:
Pelkään sitä, että tapahtuu jotain yllättävää, johon en ole osannut varautua. Esimerkiksi sairastuminen vakavasti tai kuolema liikenneonnettomuudessa. En miellä niitä asioiden järjestymiseksi.
mutta ajattele miten monelle ihmiselle ei tapahdu yllättävää kuolemaa tai vakavaa sairastumista. Entäpä jos omalle kohdallesi ei osukaan mitään kauheaa? sitten olet tuhlannut elämääsi aivan turhaan pelkäämiseen. Ja vaikka tapahtuisikin, se etukäteen pelkääminen ei vähennä tuskaa millään tavalla. Se vaan kurjistaa elämää ennen sitä ikävää yllättävää tapahtumaa. Miksi et siis nauttisi elämästäsi nyt, kun et ole sairas etkä kuolemassa? Tulevaisuus on mitä on, sitä emme voi tietää mutta varmaa on se, että etukäteen pelkäämällä elämä nykyhetkessä tuntuu kurjemmalta.
Yritä löytää tästä hetkestä asioita, jotka ovat hyvin, joista iloitset ja saat nautintoa. Ja jos jotain ikävää tapahtuu, huolehdit siitä sitten kun se on välttämätöntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelkään sitä, että tapahtuu jotain yllättävää, johon en ole osannut varautua. Esimerkiksi sairastuminen vakavasti tai kuolema liikenneonnettomuudessa. En miellä niitä asioiden järjestymiseksi.
mutta ajattele miten monelle ihmiselle ei tapahdu yllättävää kuolemaa tai vakavaa sairastumista. Entäpä jos omalle kohdallesi ei osukaan mitään kauheaa? sitten olet tuhlannut elämääsi aivan turhaan pelkäämiseen. Ja vaikka tapahtuisikin, se etukäteen pelkääminen ei vähennä tuskaa millään tavalla. Se vaan kurjistaa elämää ennen sitä ikävää yllättävää tapahtumaa. Miksi et siis nauttisi elämästäsi nyt, kun et ole sairas etkä kuolemassa? Tulevaisuus on mitä on, sitä emme voi tietää mutta varmaa on se, että etukäteen pelkäämällä elämä nykyhetkessä tuntuu kurjemmalta.
Yritä löytää tästä hetkestä asioita, jotka ovat hyvin, joista iloitset ja saat nautintoa. Ja jos jotain ikävää tapahtuu, huolehdit siitä sitten kun se on välttämätöntä.
En ole valinnut pelkäämistä. Pelot vain toisinaan iskevät päälle kesken onnellistenkin hetkien. Traumat...
Vierailija kirjoitti:
"Ihmiset odottavat liikaa", kuulin jonkun sanovan, ilkeässä mielessä se oli, hän tarkoitti ettei soisi, siis kysymättä henkilöltä itseltään mitä hän kuvitteli odottaneen.
Asiassa on perää silti jonkun verran. Mikään ei ole itsestään selvää, vaikka ei riipukaan niin paljon noista neuvojista.
En ikinä tahdo takoa mitään johdatusta kenenkään päähän, jos en voi mitään tehdä olen hiljaa. Koska on Jumalan pilkkaamista sanoa niin, mikä sopii yhdelle ei sovi toiselle.
Oikeasti ihminen määrittää melko paljon itse, positiivinen asenne mahdollista säilyttää, isoina pidetyt ongelmat nekin koetaan eri tavalla.
Niin se positiivinen asenne... Tätä odotinkin. Minkä persoonani osan kanssa haluat siitä keskustella? Positiivinen asenne on kyllä olemassa, mutta toisinaan elämäni on ainoastaan paniikkia pakoon juoksemista. Silloin ei positiivinen asenne riitä alkuunkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Korjataan pari juttua. Se ei kerro sivistyneisyydestä, että tietää päivän uutisotsikot. Lähinnä se kertoo someriippuvuudesta.
Ja toisekseen, asiat eivät todellakaan järjesty aina parhain päin. Ne järjestyvät jotenkin ja sillä tiedolla pärjää. Se on 50-50, kruuna tai klaava.
Vierailija kirjoitti:
Miten pitää yllä tällaista jaksamista tukevaa illuusiota? Illuusiohan se nimittäin on. Kun lukee uutisia, niin käy hyvin selväksi että monella ihmisellä eivät asiat järjesty kovin hyvin. Eikä tietämättömyys ole mielestäni siunaus, vaan merkki sivistymättömyydestä.
Miten siltikin päinvastaisista esimerkeistä huolimatta voisi uskoa siihen, että itse sattuisi olemaan niin onnekas, että omalla kohdalla asiat järjestyvät?
Ei kannata vertailla. Jos jollain menee huonosti ja vielä huonommin, se ei tarkoita että se olisi oma kohtalo. Yrittää vaan olla huolehtimatta asioista joille ei voi mitään. Voihan sitä olla ottamatta liian suuria riskejä, mutta ihan kaikkeen ei voi varautua. Sitä pitää vaan yrittää tehdä parhaalla kunkin hetkisten tietojen, taitojen ja kykyjen avulla.
Elämä kantaa on vähän sellainen insha allah, eli tavallaan vaan antaa asioiden olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Korjataan pari juttua. Se ei kerro sivistyneisyydestä, että tietää päivän uutisotsikot. Lähinnä se kertoo someriippuvuudesta.
Ja toisekseen, asiat eivät todellakaan järjesty aina parhain päin. Ne järjestyvät jotenkin ja sillä tiedolla pärjää. Se on 50-50, kruuna tai klaava.
Luetko sinä ainoastaan päivän uutisotsikot netissä? Se ei tosiaan kuulosta kovin sivistyneeltä.
No lähtökohtaisestihan elämä on surua, murhetta, taistelua ja selviytymistä. SIlloin kun niitä ei ole, on elämä juhlaa. Siis se ns. normaali arki. Sen todella moni unohtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osin huolehtiminen on varmaan myös kiinni ihan aivotoiminnasta ja stressin määrästä. Elämänkokemuksista. Elämäntilanteesta.
Vierailija kirjoitti:
No lähtökohtaisestihan elämä on surua, murhetta, taistelua ja selviytymistä. SIlloin kun niitä ei ole, on elämä juhlaa. Siis se ns. normaali arki. Sen todella moni unohtaa.
Tämä ajatus kyllä antaa perspektiiviä omiin murheisiin.
Väkisinkin sitä oppii elämään päivä ja hetki kerrallaan, kun vaikeita asioita alkaa kasaantumaan paljon elämään. Ei niitä yksinkertaisesti enää jaksa pohtia ja märehtiä, vaikka olisi kuinka pessimisti, koska muuten kaikki voimat hupenevat siihen. Oppimista on kai sekin, että kaiken ikävän keskellä sitä todellakin alkaa löytämään elämästään asioita, jotka ovat hyvin, joissa on käynyt hyvin, pieniä ja suuria asioita. Silmät avautuvat näkemään asioita, joita pitää jotenkin itsestäänselvyyksinä, vaikka ne eivät sitä todellakaan ole. Kun kääntyy poispäin niistä omista murheistaan ja suostuu kuuntelemaan kanssaihmisiä, huomaa, että kyllä jokainen on saanut osansa murheista ja ilosta.
Vierailija kirjoitti:
Miten pitää yllä tällaista jaksamista tukevaa illuusiota? Illuusiohan se nimittäin on. Kun lukee uutisia, niin käy hyvin selväksi että monella ihmisellä eivät asiat järjesty kovin hyvin. Eikä tietämättömyys ole mielestäni siunaus, vaan merkki sivistymättömyydestä.
Miten siltikin päinvastaisista esimerkeistä huolimatta voisi uskoa siihen, että itse sattuisi olemaan niin onnekas, että omalla kohdalla asiat järjestyvät?
Ei tarvitse olla millään tavalla uskonnollinenkaan. Se on ihan selvä tosiasia, että elämäänsä tyytyväinen ihminen on aina onnellisempi kuin tyytymätön. Vaikeissakin elämäntilanteissa tyytyväisyyttä edes jollain tapaa kokeva ihminen, joka jaksaa uskoa siihen, että vielä joskus asiat ovat paremmin, ei katkeroidu tai masennu niin helposti. Jaksaa myös nähdä iloa pienissä asioissa, surujen ja vaikeuksienkin keskellä. Tämän vuoksi suhtautuminen elämään yleensä pysyy vähemmän kyynisenä, huumorintaju säilyy, asiat on helpompi hyväksyä ja ratkaisuja jaksetaan miettiä ja niiden toteuttamiseen pyrkiä, jolloin myös todennäköisyys asioiden korjaantumiseen on suurempi. Tuloksena siis, että asiat kuitenkin jossakin vaiheessa järjestyvät, kun ei lannistu vaan jaksaa pyrkiä parempaa tulevaisuutta kohti.
Ei kenenkään elämä ole koko ajan ruusuilla tanssimista, ja joillakin se on oikeasti silkkaa painajaista, mutta synkistely, kyynisyys ja valmiiksi pettynyt asenne nyt eivät ainakaan auta yhtään mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Väkisinkin sitä oppii elämään päivä ja hetki kerrallaan, kun vaikeita asioita alkaa kasaantumaan paljon elämään. Ei niitä yksinkertaisesti enää jaksa pohtia ja märehtiä, vaikka olisi kuinka pessimisti, koska muuten kaikki voimat hupenevat siihen. Oppimista on kai sekin, että kaiken ikävän keskellä sitä todellakin alkaa löytämään elämästään asioita, jotka ovat hyvin, joissa on käynyt hyvin, pieniä ja suuria asioita. Silmät avautuvat näkemään asioita, joita pitää jotenkin itsestäänselvyyksinä, vaikka ne eivät sitä todellakaan ole. Kun kääntyy poispäin niistä omista murheistaan ja suostuu kuuntelemaan kanssaihmisiä, huomaa, että kyllä jokainen on saanut osansa murheista ja ilosta.
Minuun vaikeudet eivät ole vaikuttaneet näin. Päinvastoin, koen että ne ovat vetäneet minut syviin vesiin. En nykyisin enää kovin hyvin jaksa keskittyä kuuntelemaan muiden murheita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten pitää yllä tällaista jaksamista tukevaa illuusiota? Illuusiohan se nimittäin on. Kun lukee uutisia, niin käy hyvin selväksi että monella ihmisellä eivät asiat järjesty kovin hyvin. Eikä tietämättömyys ole mielestäni siunaus, vaan merkki sivistymättömyydestä.
Miten siltikin päinvastaisista esimerkeistä huolimatta voisi uskoa siihen, että itse sattuisi olemaan niin onnekas, että omalla kohdalla asiat järjestyvät?
Ei tarvitse olla millään tavalla uskonnollinenkaan. Se on ihan selvä tosiasia, että elämäänsä tyytyväinen ihminen on aina onnellisempi kuin tyytymätön. Vaikeissakin elämäntilanteissa tyytyväisyyttä edes jollain tapaa kokeva ihminen, joka jaksaa uskoa siihen, että vielä joskus asiat ovat paremmin, ei katkeroidu tai masennu niin helposti. Jaksaa myös nähdä iloa pienissä asioissa, surujen ja vaikeuksienkin keskellä. Tämän vuoksi suhtautuminen elämään yleensä pysyy vähemmän kyynisenä, huumorintaju säilyy, asiat on helpompi hyväksyä ja ratkaisuja jaksetaan miettiä ja niiden toteuttamiseen pyrkiä, jolloin myös todennäköisyys asioiden korjaantumiseen on suurempi. Tuloksena siis, että asiat kuitenkin jossakin vaiheessa järjestyvät, kun ei lannistu vaan jaksaa pyrkiä parempaa tulevaisuutta kohti.
Ei kenenkään elämä ole koko ajan ruusuilla tanssimista, ja joillakin se on oikeasti silkkaa painajaista, mutta synkistely, kyynisyys ja valmiiksi pettynyt asenne nyt eivät ainakaan auta yhtään mihinkään.
Tuota ajattelutapaa on hyvin haastavaa ylläpitää silloin, jos vaikeita kokemuksia on paljon enemmän kuin myönteisiä. Jos ne vaikeudet eivät missään vaiheessa olekaan olleet vain tilapäisiä, vaan niitä on riittänyt koko elämän ajan. Kun voimat ovat vain lopussa.
Oi, minä em usko mihinkään ulkopuoliseen voimaamn, vaan tuohon vetovoiman lakiin. Se voima tulee sisältämme. Mutta onhan tämäkin hengellisyyttä.