Lue keskustelun säännöt.
Psykologia 2019
15.07.2018 |
Hei tein tällasen jo nyt tosi ajoissa, jotta tää ehtisi tavoittaa mahdollisimman monen ennen ensi kevättä. :D Ja voihan tässä jo fiilistellä seuraavia pääsykokeita etukäteen vaikka niiden sisällöstä ei vielä olekaan paljoa tietoa.
Tän vuoden keskustelu oli musta ihanaa seurattavaa, ja vaikka ite onnekseni pääsin jo tänä vuonna sisään niin olis mulla mielenkiintoa mahdollisesti auttaa muita ens vuonna (hki/tku/tre) hakevia. (Varsinkin jos koe pysyy vielä tän vuoden samanlaisena kuin mitä se oli nyt tänä keväänä:)!)
Kommentit (5687)
Siis herranjumala nämä valmennuskurssien hinnat :o en ikinä itse a) haluisi b)raskisi maksaa valmennuskurssista tuhansia euroja, kun se ei edes takaa sisäänpääsyä erityisesti näin pääsykoeuudistuksen tiimellyksessä. Mutta kovaa bisnestä sekin :D otetataan rahat pois niiltä joilta irtoaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tosiaan tartte tehä esim. Hollannissa suoritetun psykan kandi+maisteri jälkeen uutta maisteria Suomessa :D
Menkää finlexiin ja sieltä ”Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä” jossa lukee mm. seuraavaa:
”Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto myöntää hakemuksesta oikeuden harjoittaa Suomessa psykologin, puheterapeutin...
...ammattia laillistettuna ammattihenkilönä EU- tai ETA-valtion kansalaiselle, jolle on jossakin muussa EU- tai ETA-valtiossa kuin Suomessa saadun koulutuksen perusteella kyseisessä valtiossa myönnetty unionin tunnustamissäännöksissä tarkoitettu tutkintotodistus tai sen kanssa vastaavaksi määritelty koulutuksesta annettu asiakirja, joka kyseisessä valtiossa vaaditaan oikeuden saamiseksi kyseisiin ammatteihin.Sen lisäksi, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolla on mahdollisuus määrätä hakijalle korvaavina toimenpiteinä sopeutumisaika tai kelpoisuuskoe siten kuin siitä säädetään ammattipätevyyden tunnustamisesta annetussa laissa. Hakija saa valita, suorittaako hän korvaavana toimenpiteenä sopeutumisajan vai kelpoisuuskokeen. ”
Tässä vielä linkki, jos ei finlexin käyttö vielä tuttua
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940559Totta tosiaan! Itse tein psykan kandin Britanniassa (vuosia sitten) jonka aikana kävi ilmi, että tämä Suomeen töihin palaaminen olisi erinomaisen vaikeaa juuri pätevyyden vuoksi. Mutta siellä tosiaan vaaditaan se clinical doctorate psykologin ammattinimikkeen saamiseksi. Hollannin kuvioista en tiedä, kiitos näistä tiedoista! Tuohan on sitten todella hyvä systeemi, jota kannattaa ehdottomasti hyödyntää! Onkohan sinne kovinkin paljon helpompaa päästä sisälle..?
Mua kiinnostais briteissä opiskelu, mutta tosiaan mietityttää toi suomeen töihin palaaminen... Pätevyyden / luvan yms ammatin harjoittamisen saamiseen on ilmeisesti vaikeaa, mutta eihän se mahdotonta ole? vai? Se mua ei haittaa, että joutuis paljonkin vaivaa näkemään sen eteen, mutta kyllä turhauttais jos briteissä suorittais tutkinnon ja sitten jos haluais palata suomeen niin ei olis ees mahdollisuutta hankkia pätevyyttä täällä... Mistään en oo löytänyt täysin selkeetä vastausta, osaisko joku valaista asiaa mulle? :D
Siitäkin täällä puhuttiin jossain vaiheessa, että ulkomailla suorittais kandin ja suomessa maisterin. Onko tietoa, että olisko tää mahdollista briteissä opiskelun jälkeen ? Hollannista ym kuulemma helpompaa hakea suomeen maisterivaiheeseen, mut onko tämäkään mahdollista nimenomaan brittiopintojen jälkeen ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tosiaan tartte tehä esim. Hollannissa suoritetun psykan kandi+maisteri jälkeen uutta maisteria Suomessa :D
Menkää finlexiin ja sieltä ”Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä” jossa lukee mm. seuraavaa:
”Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto myöntää hakemuksesta oikeuden harjoittaa Suomessa psykologin, puheterapeutin...
...ammattia laillistettuna ammattihenkilönä EU- tai ETA-valtion kansalaiselle, jolle on jossakin muussa EU- tai ETA-valtiossa kuin Suomessa saadun koulutuksen perusteella kyseisessä valtiossa myönnetty unionin tunnustamissäännöksissä tarkoitettu tutkintotodistus tai sen kanssa vastaavaksi määritelty koulutuksesta annettu asiakirja, joka kyseisessä valtiossa vaaditaan oikeuden saamiseksi kyseisiin ammatteihin.Sen lisäksi, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolla on mahdollisuus määrätä hakijalle korvaavina toimenpiteinä sopeutumisaika tai kelpoisuuskoe siten kuin siitä säädetään ammattipätevyyden tunnustamisesta annetussa laissa. Hakija saa valita, suorittaako hän korvaavana toimenpiteenä sopeutumisajan vai kelpoisuuskokeen. ”
Tässä vielä linkki, jos ei finlexin käyttö vielä tuttua
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940559Totta tosiaan! Itse tein psykan kandin Britanniassa (vuosia sitten) jonka aikana kävi ilmi, että tämä Suomeen töihin palaaminen olisi erinomaisen vaikeaa juuri pätevyyden vuoksi. Mutta siellä tosiaan vaaditaan se clinical doctorate psykologin ammattinimikkeen saamiseksi. Hollannin kuvioista en tiedä, kiitos näistä tiedoista! Tuohan on sitten todella hyvä systeemi, jota kannattaa ehdottomasti hyödyntää! Onkohan sinne kovinkin paljon helpompaa päästä sisälle..?
Mua kiinnostais briteissä opiskelu, mutta tosiaan mietityttää toi suomeen töihin palaaminen... Pätevyyden / luvan yms ammatin harjoittamisen saamiseen on ilmeisesti vaikeaa, mutta eihän se mahdotonta ole? vai? Se mua ei haittaa, että joutuis paljonkin vaivaa näkemään sen eteen, mutta kyllä turhauttais jos briteissä suorittais tutkinnon ja sitten jos haluais palata suomeen niin ei olis ees mahdollisuutta hankkia pätevyyttä täällä... Mistään en oo löytänyt täysin selkeetä vastausta, osaisko joku valaista asiaa mulle? :D
Siitäkin täällä puhuttiin jossain vaiheessa, että ulkomailla suorittais kandin ja suomessa maisterin. Onko tietoa, että olisko tää mahdollista briteissä opiskelun jälkeen ? Hollannista ym kuulemma helpompaa hakea suomeen maisterivaiheeseen, mut onko tämäkään mahdollista nimenomaan brittiopintojen jälkeen ?
Tosta en osaakaan sanoa, Valviran ohjeet olen lukenut ainoastaan kun tutkinto on EU-maasta.. Opintojen aikana kun tuo ero voi tosiaan tulla, niin vaikea sanoa että pitääkö noudattaa eu-maan tutkinnon määräyksiä vai ei. Ainakin maisteriin pitäisi voida hakea normaalisti.
Heitän kysymyksen, josta ollaan jauhettu jo miljoonat kerrat aiemmin....eli pahoittelut jo etukäteen! Haen ensimmäistä kertaa tosissani psykaa opiskelemaan Helsinkiin ja nyt kun koe on uudistunut, eikä kukaan tiedä mitä se sisältää, niin kysyisin hieman Itä-Suomen ja Jyväskylän kokeista: mitä osaamista niissä painotettiin?
Hel-Tam-Tur-kokeet ovat vaatineet tilastomatikan vahvaa osaamista sekä aineiston hyvää tuntemusta. Onko niin, että Jyväskylässä painotettiin enemmän aineistoa ja tilastomatikassa lähinnä teoriaa? Entäs Itä-Suomessa? Mietin vain, että jos nyt koetta ollaan laatimassa kaikkien viiden yliopiston kesken, niin oletettavasti niistä voisi syntyä joku yhdistelmä joka miellyttää kaikkien yliopistojen tarpeita?
Sain itse jyväskylän pääsykokeista 2017 60/60 oikein ja soveltuvuuskokeissa jäi koulupaikka parin hemmetin pisteen päähän :( joten itse pidin jyväskylän koetta helppona. Uskon, että tänä vuonna koe testaa erityisesti paineensietokykyä, kykyä ottaa aineisto haltuun nopeasti, loogista päättelyä ja matemaattista soveltamiskykyä, hakijoita on paljon ja kilpailu on kovaa, joten varmasti saa heittää hyvästit ulkoa opettelulle, millä jyväskylässä on ennen pärjännyt. Luulen kokeen muistuttavan entistä yhteisvalintaa vaikeudeltaan, esim. 2017 vuoeden koe hyvänä esimerkkinä: tilaston painotus on varmaan hieman kevyempi, mutta tilastollista osaamista ja loogistä päättelyä testataan muulla tavoin, eli ei se koe ainakaan yhtään helpotu. Toivon, että yopisteistä on jotain hyötyä.. Itselläni on 124,7 saa nähdä riittääkö mihinkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskon, että niillä jotka ovat hakeneet viime vuosina yhteisvalinnalla, on huomattavaa etua myös tämän vuoden kokeessa, verrattuna esim jkl hakeneet. Koetyyppi on varmasti samankaltainen kun yhteisvalinnassa, kertoohan siitä jo laskimen käyttö ja kaavakokoelma. Sääliksi käy niitä, jotka ovat holopulkista ja vanhojen kokeiden läpikäymiseetä luopuneet, kaduttaa viimeistään pääsykokeissa.
Kiitos kommenteista ja arvioista tulevasta kokeesta! Itsekin uskon, että tilastomatikka tulee olla hyvin hallussa, että pitää tulla selkärangasta, muuten ei pärjää stressaavassa tilanteessa eikä ehdi tehdä koetta loppuun.
Mutta, yhä haen tietoa siitä, minkälaisia Itä-Suomen ja Jyväskylän kokeet ovat sisältäneet ihan käytännössä. Kummankaan yliopiston kokeita en ole nähnyt ja sisältö kiinnosta kovasti. Jaksaisiko joku kerrata?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sain itse jyväskylän pääsykokeista 2017 60/60 oikein ja soveltuvuuskokeissa jäi koulupaikka parin hemmetin pisteen päähän :( joten itse pidin jyväskylän koetta helppona. Uskon, että tänä vuonna koe testaa erityisesti paineensietokykyä, kykyä ottaa aineisto haltuun nopeasti, loogista päättelyä ja matemaattista soveltamiskykyä, hakijoita on paljon ja kilpailu on kovaa, joten varmasti saa heittää hyvästit ulkoa opettelulle, millä jyväskylässä on ennen pärjännyt. Luulen kokeen muistuttavan entistä yhteisvalintaa vaikeudeltaan, esim. 2017 vuoeden koe hyvänä esimerkkinä: tilaston painotus on varmaan hieman kevyempi, mutta tilastollista osaamista ja loogistä päättelyä testataan muulla tavoin, eli ei se koe ainakaan yhtään helpotu. Toivon, että yopisteistä on jotain hyötyä.. Itselläni on 124,7 saa nähdä riittääkö mihinkään.
Itse myös uskon, että koe varmasti on haastava, mutta että tilasto-osuus ei voi olla sitä läheskään viime vuosien hki-tku-tre koetta vastaavasti olla, sillä yliopistothan ovat nyt painottaneet sitä, että tämä huhtikuun matsku on AINOA materiaali joka tarvitsee lukea ennalta (hakijapalveluista painotettiin tätä vielä vahvemmin, kuin mitä yliopiston sivuilla julkaistuista valintavaatimuksista voisi käydä ilmi). Tietysti siinä materiaalissa voi olla jotain tilastojuttuja ja lukion (lyhyen matikan) tasoista tilasto-osaamista voidaan periaatteessa edellyttää, eli ei sen opiskelu toki hukkaan mene, mutta ei sen takia kannata myöskään stressata itseään kuoliaaksi jos ei kaikki vanhat pk-tehtävät suju täydellisesti.
Joensuun kokeessa on ollut aiemmin essee (poistui viime vuonna), sekä todella pikkutarkkoja kysymyksiä pääsykoekirjasta, ja sitten vaihtelevan tasoisia tilastokysymyksiä. Sinne tuli tilasto vasta 2016, jolloin tilastokysymykset olivat itse asiassa ihan naurettavan helppoja, samoin 2017. Viime vuoden kokeessa oli jo sitten soveltavampia tilastokysymyksiä, mutta ei missään nimessä laajoja htt-kokeen tapaisia kuitenkaan. Esim. annettiin spss-tulosteesta kuva, josta esitettiin neljä väittämää, ja piti päätellä mikä niistä piti paikkansa. Karsinta tapahtui pisteytyksellä, vastaamatta jättämisestä meni miinuksia, ja väärästä vastauksesta meni vielä enemmän. Lisäksi oli eri arvoisia kysymyksiä. Koe oli todella karsiva, kynnysraja, joka oli minimiedellytys valinnalle oli vähintään 60% kaikkien kokeen tehneiden keskiarvosta, joka jäi miinuspisteiden puolelle.
Muissa yliopistoissa ei ole aiemmin ollut miinuspistesysteemiä, mutta itse voisin veikata, että nyt uuteen kokeeseen se tulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kyllähän tilastotiede ihan selkeästi on mainuttu, miten sitä ei pitäisi muka ennakkoon osata :D jos joku oikeasti aikoo luottaa siihen että pelkön huhtikuun materiaaleissa on tilastoa. Tilastotiede pitää olla hallussa, tiettyä teosta ei vain ole nimetty.
Vierailija kirjoitti:
kyllähän tilastotiede ihan selkeästi on mainuttu, miten sitä ei pitäisi muka ennakkoon osata :D jos joku oikeasti aikoo luottaa siihen että pelkön huhtikuun materiaaleissa on tilastoa. Tilastotiede pitää olla hallussa, tiettyä teosta ei vain ole nimetty.
Jep, moni on vetänyt väärän johtopäätöksen, vaikka ihan selkeästi sanotaan, että edellytetään ennakkomateriaalien hallintaa, tilastollisten menetelmien perusteiden ymmärtämistä, sovelluskykyä jne... En ymmärrä, miksi niin moni on tulkinnut tuon niin, että huhtikuussa julkaistavassa aineistossa olisi ”kaikki”, mitä tilastosta pitää kokeessa osata. Eihän tämä silti tarkoita sitä, että kokeeseen tulisi aiempien vuosien htt-kokeiden kaltaisia tehtäviä, mutta paha niitä helpompiakin on tyhjästä lähteä ratkomaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
kyllähän tilastotiede ihan selkeästi on mainuttu, miten sitä ei pitäisi muka ennakkoon osata :D jos joku oikeasti aikoo luottaa siihen että pelkön huhtikuun materiaaleissa on tilastoa. Tilastotiede pitää olla hallussa, tiettyä teosta ei vain ole nimetty.
Kyllä, lukiomatikan tilasto mutta se ei ole vaativuustasoltaan kyllä holopulkkia vastaava. Esim monien testien tai korrelaation kaavoja ei opeteta.
” valintakoevaatimuksena olevan materiaalin ja kokeessa jaettavan aineiston ymmärtämistä ja soveltamiskykyä, tieteellisen ajattelutavan ja tilastollisten menetelmien perusteiden ymmärtämistä, aineistojen tulkintaa sekä päättely- ja oivalluskykyä. Valintakokeessa voi olla myös laskemista vaativia tehtäviä. Valintakoevaatimuksena oleva materiaali, joka julkaistaan kuukautta ennen valintakoetta ei ole käytettävissä valintakokeessa.” mun mielestä tuossa ei viitata lainkaan siihen että tilasto olisi vain lukiotasoista: samalla tavoin kun testataan tieteellistå ajattelukykyä, testataan tilastollisten menetelmien ymmärtämistä, ja olettaisin nämä ” perusteet” niin että hakijalla on edellitykset ymmärtää yliopistotason tilastoperusteita. Miksi ylipäätään ihmiset ajattelee, että kyse on esim lukiotasoisesta, kun ei niin ole missään sanottu. Esim kauppiksen päästykokeissa tilasto on nimetty lukiotasoiseksi, mitå se myös on. psykan osalta missään ei ole sanottu että tilasto on helpompaa/lukiotasoista, joten en myöskään sorru tuudittautumaqn siihen. Olisi unelma, jos huhtikuun materiaaleissa olisikin joku holopulkki tason teos :Dd
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vai onko jossain mainittu, että tilasto on lukiopohjalta? Vastaavasi kun kappatieteen materiaalina on lukion tilastot ja todennäköisyyd
Kyllä se on vähintään se lukiotaso, ja jos vilkaisee parinkin eri ”Tilastotieteen perusteet” tmv. -opuksen sisällysluetteloa, alkaa hahmottua, mitä ne perusteet pitävät sisällään.
Ainahan kaikki on mahdollista, varmaan siis vaikka sekin, ettei kokeessa olekaan ainuttakaan tilastotehtävää, mutta kyllä siitä lähtisin, että tehtävien ratkaisuun on sitä paremmat edellytykset, mitä paremmin tilasto on hallussa. Suht varmana voidaan pitää, ettei pelkkä ennakkomateriaalien ulkoa osaaminen tule riittämään. Voi tulla esim. jokin ko. materiaaleihin liittymätön aivan eri tehtävä, joka tulee kuitenkin osata ratkaista ennakkomateriaalien JA tilastollisten menetelmien ymmärryksen pohjalta. Siinä sitten enää ei auta, vaikka juuri sen ennakkomateriaalin asiat osaisi vaikka takaperinkin ulkoa.
samaa mieltä :) + vanhoja pääsykoetehtäviä tekemällä oppii parhaiten suurienkin aineistojen hallintaa ja soveltamista, koska pääsykokeissa on aina testattu myös sitä. Tulevassa kokeessa tullaan varmasti testaamaan kykyä erilaisten aineistojen soveltamiseen paineen alla. Kannattaa vilkaista 2018 logopodian koe, johon ei ollut ennakko materiaaleja mutta koe vaati matemaattisloogista päättelyä ja aineiston soveltamista ja päättelyä, tähän suuntaan mennään varmasti myös psykologiassa
Valmennuskursseillakaan ei opeteta enää Holopulkkia, vaan lukion tilasto- ja todarikursseja. Sielläkin siis ajatellaan, ettei tilastoa pidä enää osata syvällisesti ja ettei kokeeseen voi tulla esimerkiksi korrelaatiokertoimien laskemista yksinkertaisesti siksi, koska Holopulkki on poistunut vaatimuksista ja siispä tilaston täytyy olla lukiotasoa.
Uskoisin, että kokeessa tehtävien/kysymysten asettelun kanssa saa olla tarkkana ja tehtävänannon sekä taulukoiden lukutaito, huolellisuus ja taito yhdistellä erilaisia annettuja tietoja korostuu, kun itse laskemista ei todennäköisesti ole niin paljoa. Ajankäyttö/ratkaisujen hiffaaminen tarpeeksi nopeasti tulee varmaan olemaan suurin haaste ainakin itellä, kun tilasto tuntuu muuten ihan hyvin olevan hallussa.
Tuosta esim. korrelaatiokertoimen laskemisesta kokeessa oon kyllä sitä mieltä että voi hyvinkin tulla vaikkapa kaavoja joita ei ole lukion tilastossa ollut, siis siten että kaavan käyttöä selitetään aineistossa ja sen käyttöä pitää sitten osata soveltaa tehtävään. Lähinnähän toi on kaavan ymmärtämistä ja tietojen sijoittamista kaavaan, mikä ei sinällään vaadi mitään hankalia taikka pitkiä laskutoimituksia, vaan päättelykykyä ja ymmärrystä juurikin tilaston perusteista.
Olen lukenut holopulkin ja karjalaisen sekä pitkän matikan todarin, mitä lyhyessä matikassa sitten käsitellään? Pitääköhän sitten lukea sekin läpi
Kuulemma oikeuspsykologiaan tulee aineopinnot Joensuussa. Olisi unelma päästä.
https://www.uef.fi/-/ita-suomen-yliopisto-laajentaa-oikeuspsykologian-o…