Lue keskustelun säännöt.
Psykologia 2019
15.07.2018 |
Hei tein tällasen jo nyt tosi ajoissa, jotta tää ehtisi tavoittaa mahdollisimman monen ennen ensi kevättä. :D Ja voihan tässä jo fiilistellä seuraavia pääsykokeita etukäteen vaikka niiden sisällöstä ei vielä olekaan paljoa tietoa.
Tän vuoden keskustelu oli musta ihanaa seurattavaa, ja vaikka ite onnekseni pääsin jo tänä vuonna sisään niin olis mulla mielenkiintoa mahdollisesti auttaa muita ens vuonna (hki/tku/tre) hakevia. (Varsinkin jos koe pysyy vielä tän vuoden samanlaisena kuin mitä se oli nyt tänä keväänä:)!)
Kommentit (5687)
Ei tosiaan tartte tehä esim. Hollannissa suoritetun psykan kandi+maisteri jälkeen uutta maisteria Suomessa :D
Menkää finlexiin ja sieltä ”Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä” jossa lukee mm. seuraavaa:
”Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto myöntää hakemuksesta oikeuden harjoittaa Suomessa psykologin, puheterapeutin...
...ammattia laillistettuna ammattihenkilönä EU- tai ETA-valtion kansalaiselle, jolle on jossakin muussa EU- tai ETA-valtiossa kuin Suomessa saadun koulutuksen perusteella kyseisessä valtiossa myönnetty unionin tunnustamissäännöksissä tarkoitettu tutkintotodistus tai sen kanssa vastaavaksi määritelty koulutuksesta annettu asiakirja, joka kyseisessä valtiossa vaaditaan oikeuden saamiseksi kyseisiin ammatteihin.
Sen lisäksi, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolla on mahdollisuus määrätä hakijalle korvaavina toimenpiteinä sopeutumisaika tai kelpoisuuskoe siten kuin siitä säädetään ammattipätevyyden tunnustamisesta annetussa laissa. Hakija saa valita, suorittaako hän korvaavana toimenpiteenä sopeutumisajan vai kelpoisuuskokeen. ”
Tässä vielä linkki, jos ei finlexin käyttö vielä tuttua
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940559
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
onko kukaan opetellut man whitneyn tai wilcoxonin testisuureita :D niitä on kysytty ainakin 2008-2011 kokeissa mutta lieneekö enää perusteita. harmittaa kyllä pirusti, jos koe on pelkkää todennäköisyyslaskentaa eikå vaadita oikeaa tilasto-osaamista :(
Mikä on teidän mielestä paras tapa lähteä ratkaisemaan viime vuonna ollutta loogista päättelykykyä mittaavaa tehtävää? Eli se, jossa piti yhdistää sukunimen ja etunimen kirjaimet. Tuntuu, että itsellä tärveltyy siihen ihan tolkuttomasti aikaa, enkä oikein keksi, miten sitä järkevimmin lähtisi taklaamaan.
Itse ainakin heitin vaan ns, varmat tiedot paperille, ja sen jälkeen vaan rohkeasti kokelemaan niitä keskimmäisiä vaihtoehtoja. Lopuksi tarkistus, että väitteet sopusoinnussa
Vitsi, tänä aamuna kun aloittelin lukemista, niin vihdoin tuli tunne että tilasto on oikeasti jo tosi hyvin hallussa :) Ensi viikko siis enää rauhallista kertailua ja laskurutiinin ylläpitoa. Hauska huomata, että kun on laskenut ja osannut sekä vanhoja pääsykokeita, että toisaalta kerrannut nippelitietoa, niin nippelitietojen osaaminen ei vaadi ulkoaopettelua kun oikeasti ymmärtää miksi asiat menee niin! Ihana tunne, täällä ollaan valmiina artikkeleihin B-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on jotenkin tosi tyhmä olo kun tuntuu että toi tilasto ei vaan pysy päässä :D yleisesti mulla on tosi hyvä muisti ja opin helposti asioita mutta jostain syystä muutamassa päivässä unohtuu miten kaikki tehtävät nyt ratkaistaankaan.. vaikka oon laskenut aika paljon. Matikka ei kuulu vahvuuksiin..
Moikka! Osaako joku auttaa vuoden 2014 valintakoe tehtävän 1.11 kanssa? :) Tuossa pitää laskea Y:n arvo, Id1:lle. alla on annettu 7 polynomimallia, joten valitsin malli nelosen, koska se on malleista selityskertoimien mukaan paras. malli nelosella laskettuna ID1 y-arvo on 10,77 joka pyöristyy 11. Oikeissa vastauksissa Y arvo on 10, laskettu kaavalla 10= 25*5-95. mistä tuo kaava muka saadaan :D Auttakaa pliis niin pääsen epätietoisuudesta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei tosiaan tartte tehä esim. Hollannissa suoritetun psykan kandi+maisteri jälkeen uutta maisteria Suomessa :D
Menkää finlexiin ja sieltä ”Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä” jossa lukee mm. seuraavaa:
”Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto myöntää hakemuksesta oikeuden harjoittaa Suomessa psykologin, puheterapeutin...
...ammattia laillistettuna ammattihenkilönä EU- tai ETA-valtion kansalaiselle, jolle on jossakin muussa EU- tai ETA-valtiossa kuin Suomessa saadun koulutuksen perusteella kyseisessä valtiossa myönnetty unionin tunnustamissäännöksissä tarkoitettu tutkintotodistus tai sen kanssa vastaavaksi määritelty koulutuksesta annettu asiakirja, joka kyseisessä valtiossa vaaditaan oikeuden saamiseksi kyseisiin ammatteihin.Sen lisäksi, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolla on mahdollisuus määrätä hakijalle korvaavina toimenpiteinä sopeutumisaika tai kelpoisuuskoe siten kuin siitä säädetään ammattipätevyyden tunnustamisesta annetussa laissa. Hakija saa valita, suorittaako hän korvaavana toimenpiteenä sopeutumisajan vai kelpoisuuskokeen. ”
Tässä vielä linkki, jos ei finlexin käyttö vielä tuttua
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940559
Totta tosiaan! Itse tein psykan kandin Britanniassa (vuosia sitten) jonka aikana kävi ilmi, että tämä Suomeen töihin palaaminen olisi erinomaisen vaikeaa juuri pätevyyden vuoksi. Mutta siellä tosiaan vaaditaan se clinical doctorate psykologin ammattinimikkeen saamiseksi. Hollannin kuvioista en tiedä, kiitos näistä tiedoista! Tuohan on sitten todella hyvä systeemi, jota kannattaa ehdottomasti hyödyntää! Onkohan sinne kovinkin paljon helpompaa päästä sisälle..?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä on teidän mielestä paras tapa lähteä ratkaisemaan viime vuonna ollutta loogista päättelykykyä mittaavaa tehtävää? Eli se, jossa piti yhdistää sukunimen ja etunimen kirjaimet. Tuntuu, että itsellä tärveltyy siihen ihan tolkuttomasti aikaa, enkä oikein keksi, miten sitä järkevimmin lähtisi taklaamaan.
Siihen kuulukin mennä aikaa, puolesta tunnista tai 45 minuutista eteenpäin. Mäkin heitin varmat tiedot paperille, jotka karsi heti jo vaihtoehtoja, ja siitä sitten vain päättelemään että tämä ei voi olla x koska y on jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tosiaan tartte tehä esim. Hollannissa suoritetun psykan kandi+maisteri jälkeen uutta maisteria Suomessa :D
Menkää finlexiin ja sieltä ”Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä” jossa lukee mm. seuraavaa:
”Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto myöntää hakemuksesta oikeuden harjoittaa Suomessa psykologin, puheterapeutin...
...ammattia laillistettuna ammattihenkilönä EU- tai ETA-valtion kansalaiselle, jolle on jossakin muussa EU- tai ETA-valtiossa kuin Suomessa saadun koulutuksen perusteella kyseisessä valtiossa myönnetty unionin tunnustamissäännöksissä tarkoitettu tutkintotodistus tai sen kanssa vastaavaksi määritelty koulutuksesta annettu asiakirja, joka kyseisessä valtiossa vaaditaan oikeuden saamiseksi kyseisiin ammatteihin.Sen lisäksi, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolla on mahdollisuus määrätä hakijalle korvaavina toimenpiteinä sopeutumisaika tai kelpoisuuskoe siten kuin siitä säädetään ammattipätevyyden tunnustamisesta annetussa laissa. Hakija saa valita, suorittaako hän korvaavana toimenpiteenä sopeutumisajan vai kelpoisuuskokeen. ”
Tässä vielä linkki, jos ei finlexin käyttö vielä tuttua
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940559Totta tosiaan! Itse tein psykan kandin Britanniassa (vuosia sitten) jonka aikana kävi ilmi, että tämä Suomeen töihin palaaminen olisi erinomaisen vaikeaa juuri pätevyyden vuoksi. Mutta siellä tosiaan vaaditaan se clinical doctorate psykologin ammattinimikkeen saamiseksi. Hollannin kuvioista en tiedä, kiitos näistä tiedoista! Tuohan on sitten todella hyvä systeemi, jota kannattaa ehdottomasti hyödyntää! Onkohan sinne kovinkin paljon helpompaa päästä sisälle..?
Todellakin kannattaa hyödyntää, ja mietinkin miksi niin moni jää aina pettyneenä odottamaan seuraavaa pääsykoetta kun samassa ajassa olisi ehtinyt jo suorittaa kandin muussa maassa. Noh, omapa on valintansa ja jääpähän enemmän paikkoja muille!
Sisäänpääsy on ainakin paljon helpompaa, suosittu ala se sielläkin on silti. Joihinkin Hollannin kouluihin on pääsykokeet, itse tein tänä keväänä kokeen jossa oli muutamia kappaleita oppikirjasta, psykan luennosta osa ja lyhyt katsaus tilastomatikkaan. Koe oli aika helppo jos luki matskut huolella, ja tilastomatikka oli tasoa laske keskiarvo tai prosentuaalinen osuus. En tosin tuloksia ole vielä saanut, mutta tuohon kouluun oli 650 paikkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Todellakin kannattaa hyödyntää, ja mietinkin miksi niin moni jää aina pettyneenä odottamaan seuraavaa pääsykoetta kun samassa ajassa olisi ehtinyt jo suorittaa kandin muussa maassa. Noh, omapa on valintansa ja jääpähän enemmän paikkoja muille!
Sisäänpääsy on ainakin paljon helpompaa, suosittu ala se sielläkin on silti. Joihinkin Hollannin kouluihin on pääsykokeet, itse tein tänä keväänä kokeen jossa oli muutamia kappaleita oppikirjasta, psykan luennosta osa ja lyhyt katsaus tilastomatikkaan. Koe oli aika helppo jos luki matskut huolella, ja tilastomatikka oli tasoa laske keskiarvo tai prosentuaalinen osuus. En tosin tuloksia ole vielä saanut, mutta tuohon kouluun oli 650 paikkaa.
No, ei mikään ihme että on helppo päästä sisään kun on lukukausimaksut.. Suomessa ei ole, ja siksi kaikkia ei myöskään ole varaa kouluun ottaa. Mutta siis, että ei tuo ulkomailla opiskelu mikään automaattisesti parempi vaihtoehto ole just ton maksullisuuden takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todellakin kannattaa hyödyntää, ja mietinkin miksi niin moni jää aina pettyneenä odottamaan seuraavaa pääsykoetta kun samassa ajassa olisi ehtinyt jo suorittaa kandin muussa maassa. Noh, omapa on valintansa ja jääpähän enemmän paikkoja muille!
Sisäänpääsy on ainakin paljon helpompaa, suosittu ala se sielläkin on silti. Joihinkin Hollannin kouluihin on pääsykokeet, itse tein tänä keväänä kokeen jossa oli muutamia kappaleita oppikirjasta, psykan luennosta osa ja lyhyt katsaus tilastomatikkaan. Koe oli aika helppo jos luki matskut huolella, ja tilastomatikka oli tasoa laske keskiarvo tai prosentuaalinen osuus. En tosin tuloksia ole vielä saanut, mutta tuohon kouluun oli 650 paikkaa.
No, ei mikään ihme että on helppo päästä sisään kun on lukukausimaksut.. Suomessa ei ole, ja siksi kaikkia ei myöskään ole varaa kouluun ottaa. Mutta siis, että ei tuo ulkomailla opiskelu mikään automaattisesti parempi vaihtoehto ole just ton maksullisuuden takia.
Suomen järjestelmä onkin poikkeuksellinen. Tiedän, että tämä on epäoikeudenmukaista niitä kohtaan, joille ei ole varaa maksaa viittä tonnia kandista. Ulkomaille kuitenkin saa 150e enemmän opintolainaa, ja Hollannin valtiolta saa n. 200e asuntotukea (huurtoeslag), joten eiköhän tuosta nopeasti muodostu vuoden lukukausimaksut. Itse ainakin koen saavani tuosta enemmän vastinetta rahoilleni, kuin Suomessa verorahoillani kustannetulla koulutuksella, johon en pääse haluamalleni alalle vaikka kuinka yrittäisin. Eipä tuolla Hollannissakaan ihmiset valita noista maksuista..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entä miten tuo toimii toisinpäin? Onko se järkevää ja mahdollista, että tekee kandin Suomessa ja maisterin esim. Hollannissa. Tällaista on tullut itse funtsittua sillä nyt en ole valmis muuttamaan ulkomaille, mutta muutaman vuoden päästä asia on eri ja uskon että haluan joka tapauksessa pysyvästi ulkomaille jossain vaiheessa.
Ja muutenki aikasempina vuosina monet on maksanu pelkästä vuoden valmennuskurssista sen 5000€, jolla sais Hollannissa jo kandin maksettua eikä oo saanu samalla mitään opintotukiakaan ja jos on hakenu useemman vuoden, niin siinä on hävinny tulevasta palkastakin jo tuhansia euroja, kun ulkomailla tehdyn tutkinnon jälkeen oisit päässy jo monta vuotta aikasemmin työelämään ilman useita välivuosia.
Ja muutenki Hollannissa pääsee valitsemaan oman suuntautumisen (ainaki siinä koulussa, jonne itse hain) jo kolmantena vuotena ja halutessaan tehä esim. Honours programmin, jollasta ei Suomessa oo, jossa saa lisäluentoja ja oman tutkimuksen tehtyä haluamastaan aiheesta, et riippuu ihan miltä kantilta asiaa tarkastelee, mut ite nään ainaki monta positiivista puolta myös ulkomaiden tutkinnoissa!
Vierailija kirjoitti:
Entä miten tuo toimii toisinpäin? Onko se järkevää ja mahdollista, että tekee kandin Suomessa ja maisterin esim. Hollannissa. Tällaista on tullut itse funtsittua sillä nyt en ole valmis muuttamaan ulkomaille, mutta muutaman vuoden päästä asia on eri ja uskon että haluan joka tapauksessa pysyvästi ulkomaille jossain vaiheessa.
Sulla on juuri hyvä ja rohkea asenne, tästä tykkään! Eihän tietysti maailmassa ole mitään asiaa, joka kaikille sopisi samalla tavalla. Tää oli lähinnä lisäinformaatiota niille, jotka on kiinnostuneita. Eihän netissä voi liikaa dataa olla! Tiedän kuitenkin, että jotkut haluaa kuulla tällaisesta mahiksesta, varsinkin ne joilla on ylimääräisiä tonneja laittaa valmennuskurssiin, josta ei saa tukia eikä ole mitään takeita opiskelupaikasta. Ja tietysti he, jotka sitten on valmiit maksamaan lukuvuosimaksut lainalla. Ammattiin kouluttautumisen jälkeen sen saa kuitenkin maksettua aika helposti pois, jos jotain 100-300e maksaa kuussa - se ei tunnu missään jo valmistuneen palkoilla (opiskelijana tietysti kuulostaa pahalta)
Jos maksaa opintolainastaan tuon lukuvuosimaksun, niin silloin sulle jää silti joka kuukaudesta noin 570e sitä lainaa jäljelle, plus opintotuki asumislisineen ja tuo Hollannin valtion tarjoama tuki, jäähän siitä silti kuukaudelle se melkein 1200e. Lisäksi kandin ensimmäinen lukuvuosi on puolet halvempi kuin kaksi muuta vuotta (n. 1000e), joten aika hyvältä diililtä toi ainakin musta kuulostaa. Lopulta saat tuosta opintolainasta vielä 40% hyvityksenä, jos valmistut määräajassa.
Hollannin kouluissa on myös Suomesta eroava opetustyyli: lähiopetusta on useammin kuin keskimäärin Suomessa. Lisäksi joissain kouluissa opiskellaan muutaman kerran viikossa tapahtuvilla ryhmäkeskusteluluennoilla, jossa pienen ryhmän kesken sovelletaan itsenäisesti opeteltua asiaa johonkin käytännön esimerkkiin, jota ammattiin valmistavassa työssä tulee vastaan. Tällainen voi sopia joillekin paremmin, kuin suomalainen tyyli jossa kurssit tapahtuu verkkoluentoina ja kirjatentteinä.
Hyvä tosiaan, kun otit esille tuon valmennuskurssihomman. Monethan käy jopa useampana vuotena sellaisella.
Maailmallahan on siis paljon eri vaihtoehtoja maisterin tutkinnolle, kun Suomessa valmistutaan ns. yleispsykologiksi. Hollannissa voit hakea esim. työ- ja organisaatipsykan, kognitiivisen neurotieteen, kliinisen jne. maisteriksi. Tosin tuossa tilanteessa, jos oot saanut Suomeen jo opiskelu-oikeuden maisteriin asti, niin en lähtisi ulkomaille muutoin kuin vaihtoon kun tuo on niin haviteltu asia täällä..
Vierailija kirjoitti:
Ja muutenki aikasempina vuosina monet on maksanu pelkästä vuoden valmennuskurssista sen 5000€, jolla sais Hollannissa jo kandin maksettua eikä oo saanu samalla mitään opintotukiakaan ja jos on hakenu useemman vuoden, niin siinä on hävinny tulevasta palkastakin jo tuhansia euroja, kun ulkomailla tehdyn tutkinnon jälkeen oisit päässy jo monta vuotta aikasemmin työelämään ilman useita välivuosia.
Ja muutenki Hollannissa pääsee valitsemaan oman suuntautumisen (ainaki siinä koulussa, jonne itse hain) jo kolmantena vuotena ja halutessaan tehä esim. Honours programmin, jollasta ei Suomessa oo, jossa saa lisäluentoja ja oman tutkimuksen tehtyä haluamastaan aiheesta, et riippuu ihan miltä kantilta asiaa tarkastelee, mut ite nään ainaki monta positiivista puolta myös ulkomaiden tutkinnoissa!
Onneks psykan valmennuskurssit ei sentään kyllä tota 5000e maksa, ~3000e on ollut kallein kurssi josta saa kaiken takasin jos ei pääse sisään, tosin onhan sekin nyt ihan järjetön hinta ja toivon ettei kukaan nyt ihan tosissaan sellaista ole ostanut. Oma tilasto-valmennuskurssi oli reilu 500e ja siitä oli kyllä jo ihan mieletön hyöty. Lääkikseen sen sijaan löytyy 6000 euron valmennuskursseja joista ei saa rahoja takaisin :Dd
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja muutenki aikasempina vuosina monet on maksanu pelkästä vuoden valmennuskurssista sen 5000€, jolla sais Hollannissa jo kandin maksettua eikä oo saanu samalla mitään opintotukiakaan ja jos on hakenu useemman vuoden, niin siinä on hävinny tulevasta palkastakin jo tuhansia euroja, kun ulkomailla tehdyn tutkinnon jälkeen oisit päässy jo monta vuotta aikasemmin työelämään ilman useita välivuosia.
Ja muutenki Hollannissa pääsee valitsemaan oman suuntautumisen (ainaki siinä koulussa, jonne itse hain) jo kolmantena vuotena ja halutessaan tehä esim. Honours programmin, jollasta ei Suomessa oo, jossa saa lisäluentoja ja oman tutkimuksen tehtyä haluamastaan aiheesta, et riippuu ihan miltä kantilta asiaa tarkastelee, mut ite nään ainaki monta positiivista puolta myös ulkomaiden tutkinnoissa!Onneks psykan valmennuskurssit ei sentään kyllä tota 5000e maksa, ~3000e on ollut kallein kurssi josta saa kaiken takasin jos ei pääse sisään, tosin onhan sekin nyt ihan järjetön hinta ja toivon ettei kukaan nyt ihan tosissaan sellaista ole ostanut. Oma tilasto-valmennuskurssi oli reilu 500e ja siitä oli kyllä jo ihan mieletön hyöty. Lääkikseen sen sijaan löytyy 6000 euron valmennuskursseja joista ei saa rahoja takaisin :Dd
Itseasiassa tossa valmennuskeskuksen kurssissa on se, että joutuu maksamaan jonkun 1500e ja sitten karsintakokeella katsotaan pienempi ryhmä, jotka tohon takuuseen pääsee. Eli siinä takuussa sitten saa rahat takas jos ei pääse ja joutuu maksamaan enemmän kun pääsee. Eli aika normikurssihinnan siinä joutuukin sitten maksamaan.. Eli tavallaan noi lukukausimaksut on verrattavissa siihen, jos pääsisi tuohon ryhmään ja siten myös kouluun sisään. Ymmärrät varmasti kuitenkin pointin, ainakin omasta mielestäni on järkevämpi sijoitus maksaa 5000e varmasta tutkinnosta kuin 1500e täysin epävarmana kankkulan kaivoon. Tuon summanhan kuitenkin voi saada sitten myöhemmin lainahyvityksenä, ja muutamia tonneja päälle. Ainiin, tutkintokin kuului siihen hintaan....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja muutenki aikasempina vuosina monet on maksanu pelkästä vuoden valmennuskurssista sen 5000€, jolla sais Hollannissa jo kandin maksettua eikä oo saanu samalla mitään opintotukiakaan ja jos on hakenu useemman vuoden, niin siinä on hävinny tulevasta palkastakin jo tuhansia euroja, kun ulkomailla tehdyn tutkinnon jälkeen oisit päässy jo monta vuotta aikasemmin työelämään ilman useita välivuosia.
Ja muutenki Hollannissa pääsee valitsemaan oman suuntautumisen (ainaki siinä koulussa, jonne itse hain) jo kolmantena vuotena ja halutessaan tehä esim. Honours programmin, jollasta ei Suomessa oo, jossa saa lisäluentoja ja oman tutkimuksen tehtyä haluamastaan aiheesta, et riippuu ihan miltä kantilta asiaa tarkastelee, mut ite nään ainaki monta positiivista puolta myös ulkomaiden tutkinnoissa!Onneks psykan valmennuskurssit ei sentään kyllä tota 5000e maksa, ~3000e on ollut kallein kurssi josta saa kaiken takasin jos ei pääse sisään, tosin onhan sekin nyt ihan järjetön hinta ja toivon ettei kukaan nyt ihan tosissaan sellaista ole ostanut. Oma tilasto-valmennuskurssi oli reilu 500e ja siitä oli kyllä jo ihan mieletön hyöty. Lääkikseen sen sijaan löytyy 6000 euron valmennuskursseja joista ei saa rahoja takaisin :Dd
Itseasiassa tossa valmennuskeskuksen kurssissa on se, että joutuu maksamaan jonkun 1500e ja sitten karsintakokeella katsotaan pienempi ryhmä, jotka tohon takuuseen pääsee. Eli siinä takuussa sitten saa rahat takas jos ei pääse ja joutuu maksamaan enemmän kun pääsee. Eli aika normikurssihinnan siinä joutuukin sitten maksamaan.. Eli tavallaan noi lukukausimaksut on verrattavissa siihen, jos pääsisi tuohon ryhmään ja siten myös kouluun sisään. Ymmärrät varmasti kuitenkin pointin, ainakin omasta mielestäni on järkevämpi sijoitus maksaa 5000e varmasta tutkinnosta kuin 1500e täysin epävarmana kankkulan kaivoon. Tuon summanhan kuitenkin voi saada sitten myöhemmin lainahyvityksenä, ja muutamia tonneja päälle. Ainiin, tutkintokin kuului siihen hintaan....
Juu, ymmärrän ja ihan täysin samaa mieltä olen. Kunhan viilasin vain pilkkua, mutta enpä tiennyt tuosta että joka tapauksessa joutuu maksamaan :D aikamoista ja sitä suuremmalla syyllä toivon ettei kukaan tosiaan tuollaisista maksa..
Onko sulla jotain lähdettä tälle, että ulkomailla suoritetun maisterin jälkeen pitäisi suorittaa vielä maisteri Suomessa? En meinaan valtion viraston sivuilta löytänyt tähän viittausta, mutta kiinnostaa kun itse haluaisin opinnot ulkomailla suorittaa. Tietääkseni ainoastaan vaaditaan opiskelumaan todistus siellä ammatinharjoitusoikeudesta, mutta voin hyvin olla väärässä. EU-maissa on käytäntönä, että jos on ammatinharjoitusoikeus samasta maasta kuin on koulutuksen saanut, niin yleensä myönnetään Suomessakin laillistus. Tietysti, jos opinnot ovat puutteellisia vrt. Suomen vastaaviin, niin voidaan järjestää sopeutumisaika tai kelpoisuuskoe. Tämä tilanne tosin harvemmin on.
Eri maissa tietysti myös vaihtelee kriteerit laillistukseen. Saksassa ja Briteissä vaaditaan tohtorintutkinto, mutta Hollannissa riittää maisteri ja jonkun tuntemasi psykologin suositus (esim. hollantilainen opiskelukaveri)