Psykologia 2019

Mun mielestä tämä kohta: ”tieteellisen ajattelutavan ja tilastollisten menetelmien perusteiden ymmärtämistä” on ollut samanlaisena valintakoevaatimuksissa monena vuonna. Jo silloin siis kun sekä tilastollisista menetelmistä että tutkimustyöstä oli nimetty myös erikseen pääsykoekirjat. Joten tämän perusteella luulisin, että se ei välttämättä tarkoita tämän vuoden kannalta mitään kovin erityistä, kun sitä ei ole sinne tätä vuotta varten lisätty. Joten tuskin sen jättämisessä lauseeseen on varsinaisesti ollut tarkoituksena tämä, että hakijat alkaa lukea itsenäisesti kaikkia mahdollisia tilastonkirjoja ennen materiaalin julkaisemista.

Musta se ei ainakaan tunnu oikein reilulta ja normaalilta menettelyltä, että tarkoitus olisi lukea hirveästi joitakin ”piilotettuja” tilaston perusteita. Ehkä se on vain sitä, että jos kokeessa annetaan taulukko tai sovellettava kaava, niin sitä pitää voida ymmärtää, ja osata laskea laskuja matemaattisilla kaavoilla. Mutta että siinä ei tarvitsisi muistaa tilaston kaavoja tai osata ulkoa mitään materiaalin ulkopuolisista lähteistä.

Vierailija kirjoitti:

Tuosta esim. korrelaatiokertoimen laskemisesta kokeessa oon kyllä sitä mieltä että voi hyvinkin tulla vaikkapa kaavoja joita ei ole lukion tilastossa ollut, siis siten että kaavan käyttöä selitetään aineistossa ja sen käyttöä pitää sitten osata soveltaa tehtävään. Lähinnähän toi on kaavan ymmärtämistä ja tietojen sijoittamista kaavaan, mikä ei sinällään vaadi mitään hankalia taikka pitkiä laskutoimituksia, vaan päättelykykyä ja ymmärrystä juurikin tilaston perusteista.

Joo siis tarkoitin, että valmennuskursseilla oletetaan, ettei korrelaatiokertoimia jne täydy osata etukäteen. Toki voi tulla Käytä tätä kaavaa -tehtäviä niin kuin aikaisemmissa valintakokeissa on ollut.

Hei,

Onko kellään mitään hajua, miten lasketaan vuoden 2018 tehtävää 1.1.3 b kohtaa? Ollaan nyt tässä porukalla monta kertaa yritetty pyöritellä kaikenlaisia lukuja ja mitään ei tule mieleen. Voiko kukaan auttaa tai antaa vinkkiä?

Epätoivo kirjoitti:

Hei,

Onko kellään mitään hajua, miten lasketaan vuoden 2018 tehtävää 1.1.3 b kohtaa? Ollaan nyt tässä porukalla monta kertaa yritetty pyöritellä kaikenlaisia lukuja ja mitään ei tule mieleen. Voiko kukaan auttaa tai antaa vinkkiä?

Se oli ihan peruslasku pearsonin korrelaatiokaavalla laskettu. Käytetään vain havaintoja joissa on arvot eli n=7.  

Kiitos! Ne a ja b vaan hämmensi niin paljon :D

Vierailija kirjoitti:

Epätoivo kirjoitti:

Hei,

Onko kellään mitään hajua, miten lasketaan vuoden 2018 tehtävää 1.1.3 b kohtaa? Ollaan nyt tässä porukalla monta kertaa yritetty pyöritellä kaikenlaisia lukuja ja mitään ei tule mieleen. Voiko kukaan auttaa tai antaa vinkkiä?

Se oli ihan peruslasku pearsonin korrelaatiokaavalla laskettu. Käytetään vain havaintoja joissa on arvot eli n=7.  

Ja kaavahan on eri kuin se, joka on Holopulkissa.

Mietin sitä, että kun valmennuskeskuksen opettaja on painokkaasti kursseillaan sanonut ettei kokeessa voida vaatia joidenkin asioiden, mm. korrelaation kaavojen, osaamista (ellei niitä esitellä ennakkomatskuissa tai kokeessa itsessään) sillä niitä ei käydä läpi lukion matikassa, niin entä jos sittenkin vaadittaisiin? :D luulisi että tuollaisesta saisi sitten jotain korvauksia jos on sellasen valmennuskurssin ostanut jolla johdetaan harhaan, mutta mitenhän asia on. En usko että näin käy, mutta olisipa kiinnostava tilanne.

Kyllä ainakin eximian materiaaleissa on opetettu kaikki korrelaatiosta ja regressiosta tilastolliseen testaukseen jne eli ns. pitkän kaavan mukaan kaikki kaavat ja laskutkin. Eikö muka esim valmennuskeskuksella ole näitä opetettu? Onko muuten lukiomatikassa syventäviä kursseja tilastosta? Luulisi että niissä olisi vähintään testausta

Naurattaa kun ajatellaan että valmennuskeskuksen tms opettajat on jotain kaikkitietäviä jumalia :Dd Koska nehän ei tiedä tulevasta kokeesta _ mitään_ sen enempää kun me muutkaan. Eli ei kannattaisi mennä opettajienkaa kauheasti tulevaa koetta spekuloida. + missään ei ole sanottu ettei kokeessa voida vaatia esim. korrelaation laskemista, koska kyllähän siellä voidaan vaatia mitä tahansa tilaston perusteista.. Mitä valmennuskursseilla on ylipäätään käyty tänä vuonna läpi? :)

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ainakin eximian materiaaleissa on opetettu kaikki korrelaatiosta ja regressiosta tilastolliseen testaukseen jne eli ns. pitkän kaavan mukaan kaikki kaavat ja laskutkin. Eikö muka esim valmennuskeskuksella ole näitä opetettu? Onko muuten lukiomatikassa syventäviä kursseja tilastosta? Luulisi että niissä olisi vähintään testausta

Oho, kiva että valmennuskursseilla on noin paljon eroa!

Lukion lyhyessä matikassa on syventävä kurssi mutta siinä ei oo testausta (luottamusvälin, virhemarginaalin ja otoskoon laskeminen on syvällisintä tilastomatikkaa). Pitkässä matikassa on vain yks kurssi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Epätoivo kirjoitti:

Hei,

Onko kellään mitään hajua, miten lasketaan vuoden 2018 tehtävää 1.1.3 b kohtaa? Ollaan nyt tässä porukalla monta kertaa yritetty pyöritellä kaikenlaisia lukuja ja mitään ei tule mieleen. Voiko kukaan auttaa tai antaa vinkkiä?

Se oli ihan peruslasku pearsonin korrelaatiokaavalla laskettu. Käytetään vain havaintoja joissa on arvot eli n=7.  

Ja kaavahan on eri kuin se, joka on Holopulkissa.

Joo tuo kaava on Karjalaisen kirjassa ja mun mielestä järkevin/helpoin käyttää käsin laskettaessa. 

Vierailija kirjoitti:

Naurattaa kun ajatellaan että valmennuskeskuksen tms opettajat on jotain kaikkitietäviä jumalia :Dd Koska nehän ei tiedä tulevasta kokeesta _ mitään_ sen enempää kun me muutkaan. Eli ei kannattaisi mennä opettajienkaa kauheasti tulevaa koetta spekuloida. + missään ei ole sanottu ettei kokeessa voida vaatia esim. korrelaation laskemista, koska kyllähän siellä voidaan vaatia mitä tahansa tilaston perusteista.. Mitä valmennuskursseilla on ylipäätään käyty tänä vuonna läpi? :)

En usko että kukaan ajattelee niiden olevan jumalia, en ainakaan mä kun mainitsin siitä että valmennuskursseilla on unohdettu Holopulkki :Dd Tietysti noin ei ole sanottu missään, mutta tarkoituksena on ollut vähentää valmistautumista pääsykokeeseen ja valmennuskurssien merkitystä ja siksi Holopulkki poistui vaatimuksista. Miksi se pitäis enää osata? Ja millainen haloo syntyis jos se pitäiskin osata, kun esimerkiksi monet lukiolaiset ei ole Holopulkkiin koskeneetkaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Epätoivo kirjoitti:

Hei,

Onko kellään mitään hajua, miten lasketaan vuoden 2018 tehtävää 1.1.3 b kohtaa? Ollaan nyt tässä porukalla monta kertaa yritetty pyöritellä kaikenlaisia lukuja ja mitään ei tule mieleen. Voiko kukaan auttaa tai antaa vinkkiä?

Se oli ihan peruslasku pearsonin korrelaatiokaavalla laskettu. Käytetään vain havaintoja joissa on arvot eli n=7.  

Ja kaavahan on eri kuin se, joka on Holopulkissa.

Joo tuo kaava on Karjalaisen kirjassa ja mun mielestä järkevin/helpoin käyttää käsin laskettaessa. 

Oli myös tilaston lisämateriaalissa, minkä takia sitä voitiin kysyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Epätoivo kirjoitti:

Hei,

Onko kellään mitään hajua, miten lasketaan vuoden 2018 tehtävää 1.1.3 b kohtaa? Ollaan nyt tässä porukalla monta kertaa yritetty pyöritellä kaikenlaisia lukuja ja mitään ei tule mieleen. Voiko kukaan auttaa tai antaa vinkkiä?

Se oli ihan peruslasku pearsonin korrelaatiokaavalla laskettu. Käytetään vain havaintoja joissa on arvot eli n=7.  

Ja kaavahan on eri kuin se, joka on Holopulkissa.

Joo tuo kaava on Karjalaisen kirjassa ja mun mielestä järkevin/helpoin käyttää käsin laskettaessa. 

Oli myös tilaston lisämateriaalissa, minkä takia sitä voitiin kysyä.

Noni se lisämateriaali selittääkin tämän hämmennyksen. Siihen kun en ole niin paljon perehtynyt 

Vierailija kirjoitti:

En usko että kukaan ajattelee niiden olevan jumalia, en ainakaan mä kun mainitsin siitä että valmennuskursseilla on unohdettu Holopulkki :Dd Tietysti noin ei ole sanottu missään, mutta tarkoituksena on ollut vähentää valmistautumista pääsykokeeseen ja valmennuskurssien merkitystä ja siksi Holopulkki poistui vaatimuksista. Miksi se pitäis enää osata? Ja millainen haloo syntyis jos se pitäiskin osata, kun esimerkiksi monet lukiolaiset ei ole Holopulkkiin koskeneetkaan?

Jep. Miten jengi ei käsitä, että kokeessa ei vaan yksinkertaisesti voida vaatia holopulkin laajuista tietotaitoa kun on paljon painotettu että on meneillään tämä pääsykoeuudistus jonka tarkoitus on vähentää ennakkoon opiskeltavan materiaalin määrää, ja se kirja on _poistettu_ valintavaatimuksista, miksi ihmeessä se olisi poistettu jos se edelleen tulisi hallita? Eihän siinä ole mitään järkeä. Luuletteko että yliopistoilla oli tarkoituksena jotenkin vaan kierrellen ilmaista se että lukekaa nyt kuitenkin se holopulkki vaikkei sen nimeä ole mainittu (tai joku vastaava tilasto-opus)? Enpä usko. Mutta ei se mua toki haittaa, jos joku on silti halunnut nyt koko keväänsä kuluttaa holopulkin yksityiskohtaiseen pänttäämiseen, itse olen iloinen että on ollut aikaa tehdä kaikenlaista muutakin kuin matikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En usko että kukaan ajattelee niiden olevan jumalia, en ainakaan mä kun mainitsin siitä että valmennuskursseilla on unohdettu Holopulkki :Dd Tietysti noin ei ole sanottu missään, mutta tarkoituksena on ollut vähentää valmistautumista pääsykokeeseen ja valmennuskurssien merkitystä ja siksi Holopulkki poistui vaatimuksista. Miksi se pitäis enää osata? Ja millainen haloo syntyis jos se pitäiskin osata, kun esimerkiksi monet lukiolaiset ei ole Holopulkkiin koskeneetkaan?

Jep. Miten jengi ei käsitä, että kokeessa ei vaan yksinkertaisesti voida vaatia holopulkin laajuista tietotaitoa kun on paljon painotettu että on meneillään tämä pääsykoeuudistus jonka tarkoitus on vähentää ennakkoon opiskeltavan materiaalin määrää, ja se kirja on _poistettu_ valintavaatimuksista, miksi ihmeessä se olisi poistettu jos se edelleen tulisi hallita? Eihän siinä ole mitään järkeä. Luuletteko että yliopistoilla oli tarkoituksena jotenkin vaan kierrellen ilmaista se että lukekaa nyt kuitenkin se holopulkki vaikkei sen nimeä ole mainittu (tai joku vastaava tilasto-opus)? Enpä usko. Mutta ei se mua toki haittaa, jos joku on silti halunnut nyt koko keväänsä kuluttaa holopulkin yksityiskohtaiseen pänttäämiseen, itse olen iloinen että on ollut aikaa tehdä kaikenlaista muutakin kuin matikkaa.

Joka tapauksessa tilastotiede kuuluu psykologian opiskeluun. Itse olen ihan mielenkiinnosta sitä nyt opiskellut kun ei oo mitään aikaisempaa tietoa asiasta. Tykkään ratkoa tehtäviä ja vanhoja pääsykokeita. En usko siitä mitään haittaakaan olevan ajatellen myös tulevia opintoja. Enkä koe mitenkään sen rasittaneen elämääni. Eri asia jos ei asia kiinnosta ja pakolla stressin kanssa niitä opiskelee, siinä vaiheessa ehkä kannattaisi miettiä onko alakaan oikea? Mun käsitys tuosta ettei tiettyä kirjaa ole on että ne perusteet voi itse opiskella mistä tahosta/kirjasta haluaa. Eikä se ettei niitä tulisi ollenkaan. 

Vierailija kirjoitti:

Joka tapauksessa tilastotiede kuuluu psykologian opiskeluun. Itse olen ihan mielenkiinnosta sitä nyt opiskellut kun ei oo mitään aikaisempaa tietoa asiasta. Tykkään ratkoa tehtäviä ja vanhoja pääsykokeita. En usko siitä mitään haittaakaan olevan ajatellen myös tulevia opintoja. Enkä koe mitenkään sen rasittaneen elämääni. Eri asia jos ei asia kiinnosta ja pakolla stressin kanssa niitä opiskelee, siinä vaiheessa ehkä kannattaisi miettiä onko alakaan oikea? Mun käsitys tuosta ettei tiettyä kirjaa ole on että ne perusteet voi itse opiskella mistä tahosta/kirjasta haluaa. Eikä se ettei niitä tulisi ollenkaan. 

Koskaan valintakokeen jälkeen ei kuitenkaan onneksi tarvitse laskea tilastojuttuja enää käsin :-D todellisuudessa kaikki tehdään käytännössä aina tietokoneella. Toki opinnoissa ja myöhemmin ehkä nyt lähinnä erityisesti tutkijan työssä on hyvin olennaista ymmärtää miten tilastolliset menetelmät toimivat ja soveltaa niitä, mutta jos ei ole mikään parhain matikkapää niin siitä ei kyllä ole tippaakaan estettä psykologian opiskelulle. :-) Ja sen takia mielestäni onkin kyllä ihan oikein, että matikkakyvykkyyden vaatimuksia on ymmärretty nyt psykan kokeissa jatkossa laskea. Matikka ei nyt vaan tosiaankaan kuitenkaan loppupeleissä ole se The Taito, joka psykologeilla tulisi olla, vaan kyllä sillä alalla menestymiseen primääristi vaikuttavat ihan eri asiat.

T. ensimmäisen vuoden opiskelija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joka tapauksessa tilastotiede kuuluu psykologian opiskeluun. Itse olen ihan mielenkiinnosta sitä nyt opiskellut kun ei oo mitään aikaisempaa tietoa asiasta. Tykkään ratkoa tehtäviä ja vanhoja pääsykokeita. En usko siitä mitään haittaakaan olevan ajatellen myös tulevia opintoja. Enkä koe mitenkään sen rasittaneen elämääni. Eri asia jos ei asia kiinnosta ja pakolla stressin kanssa niitä opiskelee, siinä vaiheessa ehkä kannattaisi miettiä onko alakaan oikea? Mun käsitys tuosta ettei tiettyä kirjaa ole on että ne perusteet voi itse opiskella mistä tahosta/kirjasta haluaa. Eikä se ettei niitä tulisi ollenkaan. 

Koskaan valintakokeen jälkeen ei kuitenkaan onneksi tarvitse laskea tilastojuttuja enää käsin :-D todellisuudessa kaikki tehdään käytännössä aina tietokoneella. Toki opinnoissa ja myöhemmin ehkä nyt lähinnä erityisesti tutkijan työssä on hyvin olennaista ymmärtää miten tilastolliset menetelmät toimivat ja soveltaa niitä, mutta jos ei ole mikään parhain matikkapää niin siitä ei kyllä ole tippaakaan estettä psykologian opiskelulle. :-) Ja sen takia mielestäni onkin kyllä ihan oikein, että matikkakyvykkyyden vaatimuksia on ymmärretty nyt psykan kokeissa jatkossa laskea. Matikka ei nyt vaan tosiaankaan kuitenkaan loppupeleissä ole se The Taito, joka psykologeilla tulisi olla, vaan kyllä sillä alalla menestymiseen primääristi vaikuttavat ihan eri asiat.

T. ensimmäisen vuoden opiskelija

Joo todellakin olen samaa mieltä! Ajattelin vaan että ei siitä haittaakaan ole että psykologian ohella myös tilastomatikka kiinnostaa kun se siihen osalta kuuluu. Ja todellakin, varmasti pärjää psykologina vaikka ei ois hyvä matikassa. Siinähän voi suuntautua niin monelle suunnalle työnkin puolesta. Voihan olla että tilaston osuus ei enää ole samalla tasolla, mutta kun kilpailu opiskelupaikoista on kova niin millä sitten karsitaan hakijat? Mielenkiinnolla odotan tulevaa koetta :) 

Joutuu vielä käsin laskemaan tilaston kursseilla pääsykokeen jälkeenkin :) Ja koska pääsykoe on muuttunut eikä enää vaadita hurjaa tilastollista osaamista, on opetussuunnitelmaan tullut lisää pakollista tilastoa vuoden 2019 ja siitä eteenpäin sisään päässeille. Ei hurjasti, mutta enemmän. 

Vierailija kirjoitti:

Joo todellakin olen samaa mieltä! Ajattelin vaan että ei siitä haittaakaan ole että psykologian ohella myös tilastomatikka kiinnostaa kun se siihen osalta kuuluu. Ja todellakin, varmasti pärjää psykologina vaikka ei ois hyvä matikassa. Siinähän voi suuntautua niin monelle suunnalle työnkin puolesta. Voihan olla että tilaston osuus ei enää ole samalla tasolla, mutta kun kilpailu opiskelupaikoista on kova niin millä sitten karsitaan hakijat? Mielenkiinnolla odotan tulevaa koetta :) 

Uskon, että karsinta toimii samoin kun monissa muissakin kokeissa missä kilpailu on todella kovaa (esim logopedia). Eli siis pitää osata soveltaa, toimia paineen alla ja ymmärtää lukemaansa (nopeasti) ja päätellä. Soveltavampaan suuntaan kaikki kokeet on pikkuhiljaa muuttuneet, mikä on kyllä hyvä asia, silleen mitataan laaja-alaisemmin fiksuutta kuin esim. pelkällä matikalla.