Lue keskustelun säännöt.
Psykologia 2019
15.07.2018 |
Hei tein tällasen jo nyt tosi ajoissa, jotta tää ehtisi tavoittaa mahdollisimman monen ennen ensi kevättä. :D Ja voihan tässä jo fiilistellä seuraavia pääsykokeita etukäteen vaikka niiden sisällöstä ei vielä olekaan paljoa tietoa.
Tän vuoden keskustelu oli musta ihanaa seurattavaa, ja vaikka ite onnekseni pääsin jo tänä vuonna sisään niin olis mulla mielenkiintoa mahdollisesti auttaa muita ens vuonna (hki/tku/tre) hakevia. (Varsinkin jos koe pysyy vielä tän vuoden samanlaisena kuin mitä se oli nyt tänä keväänä:)!)
Kommentit (5687)
Vierailija kirjoitti:
täällä on monet nyt maininneet, että kokeesta saattaisi tulla samantapainen kuin 2018 logopedian koe. oliko kukaan teistä viime vuonna tekemässä sen, miten meni? ite siis huvin vuoksi kävin tekemässä ja pääsin tyyliin varasijalle 70. :D vähän jännittää että onko mun sovellustaidoilla mahdollista päästä psykaan sisälle...
En ollut logopedian kokeessa, mutta varasija 70 on kuitenkin yllättävän ”hyvä”, jos huviksesi/lähes valmistautumatta noin sijoituit, eikös hakijoita ollut jotain 1000? Tai en tiedä, kuinka moni osallistui itse kokeeseen, mutta varmasti satoja kuitenkin. Jos olet sittemmin harjoitellut, niin samanlaisessa kokeessa sijoittuisit varmasti paremmin!
Itse tosin en oikein usko, että koe tulee ihan samantapainen olemaan. Äsken kun sitä vilkaisin (Hgin yo:n sivuilta löytyy), niin eihän se periaatteessa vaadi mitään ennakko-osaamista tilastosta, hyvät päättelytaidot riittää. Psykan kokeessa kuitenkin edellytetään ennalta tilastollisen menetelmien perusteiden hallintaa, vaikka tiettyä kirjaa ei olekaan nimetty.
Omasta mielestäni tuosta voi päätellä, että mitään hirveän nippelitietoa tilastosta ei tulla kysymään, kuten Joensuussa ja Jyväskylässä on aiemmin tehty, koska eri kirjoissa saattaa olla eri kaavat käytössä jne., paitsi tietysti jos ennakkomateriaalissa jotain nippelitietoa jaetaan. Perusperiaatteet kuitenkin tulee ymmärtää ennalta, ja niitä tulee osata soveltaa erittäin hyvin. Siihen erinomaiseen osaamiseen taas pääsee harjoittelemalla paljon, joten jokainen, joka on viitsinyt uhrata aikaansa esim. Karjalaisen ja Holopulkin opetteluun ja tehnyt tehtäviä ennalta, on kokeessa vahvoilla. Eikä taatusti mene hukkaan, vaikka kokeessa ei niitä taitojaan pääsisikään näyttämään.
Saas nähdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos psykan kokeesta tulee samanlainen kuin logopedian kokeesta, niin se kyllä tapahtuu vasta ensi vuonna, jolloin ennakkoaineisto mahdollisesti poistuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
täällä on monet nyt maininneet, että kokeesta saattaisi tulla samantapainen kuin 2018 logopedian koe. oliko kukaan teistä viime vuonna tekemässä sen, miten meni? ite siis huvin vuoksi kävin tekemässä ja pääsin tyyliin varasijalle 70. :D vähän jännittää että onko mun sovellustaidoilla mahdollista päästä psykaan sisälle...
En ollut logopedian kokeessa, mutta varasija 70 on kuitenkin yllättävän ”hyvä”, jos huviksesi/lähes valmistautumatta noin sijoituit, eikös hakijoita ollut jotain 1000? Tai en tiedä, kuinka moni osallistui itse kokeeseen, mutta varmasti satoja kuitenkin. Jos olet sittemmin harjoitellut, niin samanlaisessa kokeessa sijoittuisit varmasti paremmin!
Itse tosin en oikein usko, että koe tulee ihan samantapainen olemaan. Äsken kun sitä vilkaisin (Hgin yo:n sivuilta löytyy), niin eihän se periaatteessa vaadi mitään ennakko-osaamista tilastosta, hyvät päättelytaidot riittää. Psykan kokeessa kuitenkin edellytetään ennalta tilastollisen menetelmien perusteiden hallintaa, vaikka tiettyä kirjaa ei olekaan nimetty.
Omasta mielestäni tuosta voi päätellä, että mitään hirveän nippelitietoa tilastosta ei tulla kysymään, kuten Joensuussa ja Jyväskylässä on aiemmin tehty, koska eri kirjoissa saattaa olla eri kaavat käytössä jne., paitsi tietysti jos ennakkomateriaalissa jotain nippelitietoa jaetaan. Perusperiaatteet kuitenkin tulee ymmärtää ennalta, ja niitä tulee osata soveltaa erittäin hyvin. Siihen erinomaiseen osaamiseen taas pääsee harjoittelemalla paljon, joten jokainen, joka on viitsinyt uhrata aikaansa esim. Karjalaisen ja Holopulkin opetteluun ja tehnyt tehtäviä ennalta, on kokeessa vahvoilla. Eikä taatusti mene hukkaan, vaikka kokeessa ei niitä taitojaan pääsisikään näyttämään.
Saas nähdä.
Huom, psykan kokeessa ei edellytetä tilastollisten menetelmien perusteiden hallintaa, vaan niiden YMMÄRTÄMISTÄ :) Pilkunviilausta, mutta itse näen tuossa selkeän merkityseron joka itsestäni viittaa siihen että niitä on nimenomaan ymmärrettävä mutta kaiken maailman monimutkaisia laskuja tuskin tarvitsee osata tehdä. Mutta joo saa nähdä, hieman reilu kuukausi enää että vihdoin selviää millainen koe nyt sitten oli. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
täällä on monet nyt maininneet, että kokeesta saattaisi tulla samantapainen kuin 2018 logopedian koe. oliko kukaan teistä viime vuonna tekemässä sen, miten meni? ite siis huvin vuoksi kävin tekemässä ja pääsin tyyliin varasijalle 70. :D vähän jännittää että onko mun sovellustaidoilla mahdollista päästä psykaan sisälle...
En ollut logopedian kokeessa, mutta varasija 70 on kuitenkin yllättävän ”hyvä”, jos huviksesi/lähes valmistautumatta noin sijoituit, eikös hakijoita ollut jotain 1000? Tai en tiedä, kuinka moni osallistui itse kokeeseen, mutta varmasti satoja kuitenkin. Jos olet sittemmin harjoitellut, niin samanlaisessa kokeessa sijoittuisit varmasti paremmin!
Itse tosin en oikein usko, että koe tulee ihan samantapainen olemaan. Äsken kun sitä vilkaisin (Hgin yo:n sivuilta löytyy), niin eihän se periaatteessa vaadi mitään ennakko-osaamista tilastosta, hyvät päättelytaidot riittää. Psykan kokeessa kuitenkin edellytetään ennalta tilastollisen menetelmien perusteiden hallintaa, vaikka tiettyä kirjaa ei olekaan nimetty.
Omasta mielestäni tuosta voi päätellä, että mitään hirveän nippelitietoa tilastosta ei tulla kysymään, kuten Joensuussa ja Jyväskylässä on aiemmin tehty, koska eri kirjoissa saattaa olla eri kaavat käytössä jne., paitsi tietysti jos ennakkomateriaalissa jotain nippelitietoa jaetaan. Perusperiaatteet kuitenkin tulee ymmärtää ennalta, ja niitä tulee osata soveltaa erittäin hyvin. Siihen erinomaiseen osaamiseen taas pääsee harjoittelemalla paljon, joten jokainen, joka on viitsinyt uhrata aikaansa esim. Karjalaisen ja Holopulkin opetteluun ja tehnyt tehtäviä ennalta, on kokeessa vahvoilla. Eikä taatusti mene hukkaan, vaikka kokeessa ei niitä taitojaan pääsisikään näyttämään.
Saas nähdä.
Huom, psykan kokeessa ei edellytetä tilastollisten menetelmien perusteiden hallintaa, vaan niiden YMMÄRTÄMISTÄ :) Pilkunviilausta, mutta itse näen tuossa selkeän merkityseron joka itsestäni viittaa siihen että niitä on nimenomaan ymmärrettävä mutta kaiken maailman monimutkaisia laskuja tuskin tarvitsee osata tehdä. Mutta joo saa nähdä, hieman reilu kuukausi enää että vihdoin selviää millainen koe nyt sitten oli. :D
No tosiaankin pilkunviilausta, mutta kyllä se ymmärrys edesauttaa voimakkaasti siinä hallintaa, eli riittävällä ymmärryksellä myös hallitsee asiat ja osaa ratkaista tehtävät. 😀 Toivotaan, että koe on monipuolinen, eikä keskity vain yhdenlaiseen osaamiseen, tuntuisi reilummalta niin.
Enää viikko materiaalin julkasuun ja en millään jaksais enää odottaa, että pääsee lukemaan ja näkemään millasta settiä sieltä on tulossa! Tavallaan kauhistuttaa ja jännittää, että kokeeseen on reilu kuukaus aikaa, mutta toisaalta ootan innolla. Halu päästä opiskelemaan on jo kova, et nyt on oikeesti pakko päästä kouluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokeile regressiosuoran b0 kaavan soveltamista tuohon... b0= (Summa Yi- bi Summa Xi) / n.
N=21, b0= 5 (mallin I vakio joka löytyy seuraavan sivun taulukosta), bi Summa Xi on 0.
Sijoitat luvut kaavan ja saat summa Yi:ksi 105 pyörittelemällä yhtälöä hieman. 95 tulee kun lasket kaikki olemassa olevat Yi-arvot yhteen (20 kpl). Erotus kertoo puuttuvan Yi arvon.
mulla alkaa olla kauhee ahdistus pääsykokeesta ja siitä, ehinkö kuukaudessa sisäistämään kaiken materiaalin tarpeeks hyvin vaikka vielä ei edes tiedetä mitä kaikkea niihin kuuluu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt mietityttää et onko mitään mahiksia päästä tällä hakukerralla sisään. Tokari koostuu alustavien perusteella erinomaisista arvosanoista (L & E) ja lukion tilastokurssien sisältö hyvin hallussa, jonka vuoksi ehdin jo toivoa todistuksen ja pääsykokeen yhteispisteillä pääsyä. "Holopulkkiin" en kuitenkaan ole koskenutkaan, saati muihin lukioon liittymättömiin tilastoaiheisiin kirjoihin. Olenko kusessa? Kuinka vaikeaa sinne oikeasti on päästä yhteisvalinnan kautta? Pääsyprosentit on pieniä koska niin moni hakee, mutta osaisko kukaan sanoa minkä tasoista porukkaa sinne oikeasti pyrkii - onko suurin osa juurikin sellasia rutkasti pisteitä tuovista aineista 5 laudaturia kirjoittaneita?
no itsellä 4 laudaturia ja tilasto holopulkkitasoa. Laudaturit kyllä ns. lyhyistä aineista, mutta L:n sain äikkä, psyka, lyhyt matikka ja lyhyt reaali
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko että olet kusessa, eiköhän lukio-opeilla voi pärjätä tässä kokeessa :) Pitkän matikan todari kirjassa oli mielestäni jopa vaikeampia laskuja kun holopulkin suppeassa todari osuudessa.
Itsellä kolme laudaturia, mutta eihän tilastollisesti vaikka kolmen, neljän tai viiden laudaturin hakijoita voi riittää pelkästään psykologiaan vaikkapa monia satoja. Hyvät paperit kirjoittaneet kuitenkin jakautuvat niin monille eri aloille. Hain viime vuonna Jyväskylään ja se tilaston kirja hyvin hallussa, Holopulkkikin varsin hyvin, ja toivon, että tämä riittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla ei ole yhtäkään laudaturia tai eximiaa enkä ole ensikertalainen hakija, mutta yritän yhä siitä huolimatta. Olen jo hakenut psykalle muutaman kerran, joista paras sijoitus on ollut tosi kaukainen varasija. Joku fiksumpi varmaan jo luovuttaisi tässä kohtaa, mutta mä en näemmä vaan osaa antaa periksi.
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ole yhtäkään laudaturia tai eximiaa enkä ole ensikertalainen hakija, mutta yritän yhä siitä huolimatta. Olen jo hakenut psykalle muutaman kerran, joista paras sijoitus on ollut tosi kaukainen varasija. Joku fiksumpi varmaan jo luovuttaisi tässä kohtaa, mutta mä en näemmä vaan osaa antaa periksi.
Ne, jotka antavat periksi, eivät varmasti pääse, sen sijaan monen kohdalla sitkeys ja sinnikkyys on palkittu lopulta! Suurempi osa taitaa olla ns. kympin tyttöjä (on poikiakin)/monen ällän ylioppilaita, mutta on meitä ihan tavallisiakin joukossa yllättävän paljon. Mullakaan ei ollut yhtään laudaturia ja lukiossa matikka meni yli hilseen, mutta niin vaan päätin päästä, opettelin kaiken tilastoon liittyvän alusta alkaen, ja lopulta pääsin! Yo-pisteet ei lopulta vaikuttaneet ollenkaan, koska pääsin ns. pelkässä pääsykoekiintiössä.
Tsemppiä, ei tosiaankaan tarvitse välttämättä olla pitkää riviä laudaturia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hakijatilastoja muuten voi seurata Vipusesta, tosin ovat päivän jäljessä. Tänään itse hoksasin katsoa ja sieltä löytyi kevään 2019 hakijamäärät. Tilasto on kuitenkin aina päivän jäljessä.
Itse haen Joensuuhun ja Jyväskylään. Tarkkoia lukuja en nyt muista, mutta eilen hakijoita Joensuuhun oli liki 1400 ja Jyväskylään 1900. Varmasti vielä nousevat, sillä yhteishaku vielä kesken. Luulen Joensuun olevan lopuksi joku 1700-1800 ja Jyväskylä 2200-2500.
Mistä nuo hakijamäärät löytyvät ko. sivustolta? Yritin etsiä, mutta en löytänyt.
Vierailija kirjoitti:
Mistä nuo hakijamäärät löytyvät ko. sivustolta? Yritin etsiä, mutta en löytänyt.
Yliopistokoulutus -> Haku ja valinta -> jostain alareunasta "Päivittyvä raportti"
Jännä että jyväskylään enemmän ensisijasia hakijoita kun helsinkiin! Mikähän siinä on? Turkuun ja Joensuuhun lienee taas helpointa päästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ole yhtäkään laudaturia tai eximiaa enkä ole ensikertalainen hakija, mutta yritän yhä siitä huolimatta. Olen jo hakenut psykalle muutaman kerran, joista paras sijoitus on ollut tosi kaukainen varasija. Joku fiksumpi varmaan jo luovuttaisi tässä kohtaa, mutta mä en näemmä vaan osaa antaa periksi.
Ne, jotka antavat periksi, eivät varmasti pääse, sen sijaan monen kohdalla sitkeys ja sinnikkyys on palkittu lopulta! Suurempi osa taitaa olla ns. kympin tyttöjä (on poikiakin)/monen ällän ylioppilaita, mutta on meitä ihan tavallisiakin joukossa yllättävän paljon. Mullakaan ei ollut yhtään laudaturia ja lukiossa matikka meni yli hilseen, mutta niin vaan päätin päästä, opettelin kaiken tilastoon liittyvän alusta alkaen, ja lopulta pääsin! Yo-pisteet ei lopulta vaikuttaneet ollenkaan, koska pääsin ns. pelkässä pääsykoekiintiössä.
Tsemppiä, ei tosiaankaan tarvitse välttämättä olla pitkää riviä laudaturia!
Tämä! :) aina on se koekiintiö, itsekin nyt tavoittelen paikkaa siitä koska enpä lukiossa todellakaan vielä tiennyt että haluaisin opiskelemaan psykaa, joten tottakai esim. kirjoitusvalinnat oli sitten mahdollisimman huonot tältä kannalta vaikka ihan hyvät paperit sainkin. En kirjoittanut matikkaa ollenkaan ja muutenkin se meni kyllä lukiossa päin persettä koska ei jaksanut se kiinnostaa, kaikista kursseista 5 :D mutta erittäin luottavaisilla mielin silti menossa kokeeseen, tunnen että mulla on oikein hyvät mahdollisuudet!
täällä on monet nyt maininneet, että kokeesta saattaisi tulla samantapainen kuin 2018 logopedian koe. oliko kukaan teistä viime vuonna tekemässä sen, miten meni? ite siis huvin vuoksi kävin tekemässä ja pääsin tyyliin varasijalle 70. :D vähän jännittää että onko mun sovellustaidoilla mahdollista päästä psykaan sisälle...