Psykologia 2019
Hei tein tällasen jo nyt tosi ajoissa, jotta tää ehtisi tavoittaa mahdollisimman monen ennen ensi kevättä. :D Ja voihan tässä jo fiilistellä seuraavia pääsykokeita etukäteen vaikka niiden sisällöstä ei vielä olekaan paljoa tietoa.
Tän vuoden keskustelu oli musta ihanaa seurattavaa, ja vaikka ite onnekseni pääsin jo tänä vuonna sisään niin olis mulla mielenkiintoa mahdollisesti auttaa muita ens vuonna (hki/tku/tre) hakevia. (Varsinkin jos koe pysyy vielä tän vuoden samanlaisena kuin mitä se oli nyt tänä keväänä:)!)
Kommentit (5687)
Mitä mieltä muuten olette siitä, kun luin jostakin sellaisen arvelun, että tilaston mukana olo kokeessa ilman pääsykoekirjaa tarkoittaisi sitä, että jokaisen hakijan oletetaan hoksaavan silti opiskella itsenäisesti tilastomatematiikan perusteet haluamastaan lähteestä? Voiko se todella olla näin? Vai uskotteko ennemmin, että myös kaikki kokeessa tarvittava tilastotieto julkaistaan silloin huhtikuussa, ja ettei kokeessa voida edellyttää sellaista tilaston osaamista, mitä niissä materiaaleissa ei tule olemaan?
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä muuten olette siitä, kun luin jostakin sellaisen arvelun, että tilaston mukana olo kokeessa ilman pääsykoekirjaa tarkoittaisi sitä, että jokaisen hakijan oletetaan hoksaavan silti opiskella itsenäisesti tilastomatematiikan perusteet haluamastaan lähteestä? Voiko se todella olla näin? Vai uskotteko ennemmin, että myös kaikki kokeessa tarvittava tilastotieto julkaistaan silloin huhtikuussa, ja ettei kokeessa voida edellyttää sellaista tilaston osaamista, mitä niissä materiaaleissa ei tule olemaan?
Jos pääsykokeiden kehittäjät on ns. reiluja, niin ei pitäisi olla muuta tilastomatemaattisen osaamisen edellytyksiä kuin ne, jotka sitten luultavasti on niissä 9.4. julkaistavissa materiaaleissa.
Toisaalta jos laajempaa osaamista, kuin mitä materiaaleissa esitellään, edellytetäänkin. voivat he kai vedota että vaatimuksissa sanotaan että täytyy osata tilastollisten menetelmien perusteet.
Minä arvelen, että jaettava materiaali on tilaston osalta sellaista, että siihen pitää tietää ne tilastomenetelmien perusteet. Esim mainitaan jossain yhteydessä "Pearsonin korrelaatiokerroin", mutta ei selitetä erikseen, mikä se on tai mihin sitä käytetään, vaan se opetellaan omista lähteistä. Jos on opiskellut tilastotieteen perusteita ennen materiaalien julkaisemista, ei tule niin kiire, kun niitä perusteita ei tarvitse alkaa päntätä siinä yhdessä kuukaudessa, jotta ymmärtää mitä materiaaleissa puhutaan.
Tämä siis oma arvaukseni,ei faktatieto.
Koe saattaa edellytää tämmöistä yleistä tilastotieteen tuntemusta ja tulkintaa. Onhan se vähän hassua, jos psykalle hakeva ei vaikka tietäisi, mikä on korrelaatio, miten otokset valitaan tai mitä on tilastollinen merkitysevyys. En usko, että koe edellyttää vaikka jonkun spesifin kaavan osaamista ellei se ole 9.4 materiaalissa.
Koe voisi hyvinkin muistuttaa kevään 2018 logopedian koetta, jossa oli paljon kuvaajia, aineistossa tilastotermejä ja niin edelleen, vaikka mitään ennakkomateriaali ei ollut.
Miksi tämä psykologia on niin suosittu, vaikka suurin osa ei edes osaa vastata , mitä psykologia tutkii - kaksi sanas riittää. Yrittäkää.
Vierailija kirjoitti:
Miksi tämä psykologia on niin suosittu, vaikka suurin osa ei edes osaa vastata , mitä psykologia tutkii - kaksi sanas riittää. Yrittäkää.
Se ettei suurin osa osaa vastata mitä psykologiaa tutkii on pötypuhetta. Yksi sanakin riittää: ihmistä.
Millon aiotte lopettaa työt/jäädä lukulomalle?
Vierailija kirjoitti:
Millon aiotte lopettaa työt/jäädä lukulomalle?
Nyt kuun vaihteessa. Osa-aikatyöt jatkuu mutta päivät vapaaksi.
Hei!
Oletteko laskeneet yo-pisteitä?
Itse sain neljän laudatorin yopapereilla 124.7 pistettä, ja mietin että hyötyyköhän niistä (kirjoitin ns. vääriä aineita esim yh:n reaalina) kun täyden taisi olla jotain 157 pisteen luokkaa.. Haen jyväskylään ei ensikertalaisena. :)
moimoi kirjoitti:
Hei!
Oletteko laskeneet yo-pisteitä?
Itse sain neljän laudatorin yopapereilla 124.7 pistettä, ja mietin että hyötyyköhän niistä (kirjoitin ns. vääriä aineita esim yh:n reaalina) kun täyden taisi olla jotain 157 pisteen luokkaa.. Haen jyväskylään ei ensikertalaisena. :)
Varmasti riittää yhteispistekiintiössä. Itse saan kans jotain vähän yli 120 pistettä papruilla LLEMC. Luulisin, että tarvii olla kyllä vähintään 115 että olisi hyötyä. Monella saattaa just puuttua yksi aine, kuten psykan lisäksi toinen reaali tai matematiikka. Tiedän monia, jotka hakevat neljällä aineella, vaikka viisi katsotaan. Mutta koska hakijoita on niin paljon, yhteispisteillä varmasti vaatii viisi arvosanaa tai sitten 4 ällää.
Mitä tarkoitatte että yo-pisteet riittäisivät? Eikö ensikertalaisille ja ei-ensikertalaisille voi olla eri ”raja”, missä pisteistä hyötyy? Ja kokeestahan pitää kuitenkin saada joku tietty määrä pisteitä vaikka olisi täydet yo-lähtöpisteet, vai olenko ymmärtänyt oikein?
Tarkoitin tosiaan rajaa, mistä eteenpäin yo-pisteista on hyötyä yhteisvalinnassa. Se toki muodostuu sitten omalla painollaan loppujen lopuksi :) toki noinkin, että pääsykeessa pitää saada tietty määrä pisteitä että voi tulla valituksi! Mutta huojentavaa ajatella, että yo-kirjoitusten työstä olisi hyötyä, jos noilla pisteillä voisi tulla yhteispistekiintiössä valituksi, ei ensikertalaisena kun on vielä haasteellisempaa päästä sisään. :) Mites teillä on fiilikset nyt lähestyvästä pääsykokeesta?
Millainen on teidän lukusuunnitelma?
Onko kellään kokemusta Eximian ja Valmennuskeskuksen psykan kursseista? Olen ymmärtänyt että VK olisi parempi kuin Eximia.
Mä olen saanut tutuilta käsityksen, että Eximia olisi parempi. Tosin valmennuskurssista kuin valmennuskurssista on varmasti hyötyä. Tuskinpa noissa mitään radikaaleja eroja on :)
Itse oon ollut valmennuskeskuksen kurssilla kahdesti, ja koen vk:n hyvänä. Hankala sanoa kumpi on parempi, kun eximian kursseilla en oo ollut.
Lukusuunnitelma kysymykseen vastauksena, että luen tällä hetkellä n. 20-25 h viikossa. Yritän jäädä töistä pois maaliskuun puolessa välissä, jolloin nostan sitten lukemisen tuntimäärää.
Mun lukeminen on lähtenyt aika tahmeasti liikkeelle, ja jotenkin päädyn aina viivyttelemään sen kanssa. Ensimmäinen tavoite on, että saan itseni opiskelemaan 5 päivänä viikossa 2 tuntia päivässä. Ja siitä sitten nostaa tuntimäärää pikkuhiljaa kunnes se olisi jotain 4-6 tuntia 5-6 päivänä viikossa. Voi olla että yritän lukea 8 tuntia päivässä sitten, kun materiaali on julkaistu, mutta en jotenkin usko että oma psyyke ja kroppa kestää 10-12 tunnin lukemista päivittäin, joten tuskin tulen ainakaan siihen asti pyrkimään.
Enemmän ehkä mietin sitten miten saan itseni keskittymään kunnolla, ja mitkä opiskelutekniikat toimivat parhaiten. Mitä opiskelutekniikoita te käytätte/ aiotte käyttää? Itse tällä hetkellä luen Helsinki-Turku-Tampereen vanhaa pääsykoekirjaa ja viimeistelen siihen alleviivauksia ja merkintöjä, joita tein aikaisemmilla hakukerroilla, sekä teen tehtäviä. Materiaalia ajattelin alleviivata vain nopeasti ja panostaa enemmän ajatuskarttoihin, kysymyskortteihin ja muihin sellaisiin tietoa muokkaaviin tekniikoihin. Kuitenkin tykkään käyttää alleviivaamiseen jotain selkeää 4-6 värin koodia, kuten kaikki termit yhdellä värillä, niiden selitykset toisella, muut tärkeät asiat kolmannella jne. En usko että itse ainakaan äänitän artikkeleita, koska siihen menee niin paljon aikaa, ja mun on vaikeampi keskittyä kuuntelemiseen kuin lukemiseen.
Itse ihan vaan lasken, lasken ja lasken. Eli otan vaan laskurutiinia haltuun, se on ainoo tapa miten kaikki noi kaavat ja teoriat saa haltuun :)
Heips! Ite oon 21-vuotias ja hakenu viimiset pari vuotta oikikseen. En kuitenkaan kokenu alaa omakseni avoimessa opiskelun jälkeen ja mielessä on jo pitkään ollu ajatus psykasta, mutta ennakkoluulot pitkää luku-urakkaa ja mielettömän pientä sisäänpääsyprosenttia on pysäyttäny mut kokonaan hakemasta psykalle. Kirjotin lukiossa kumminkin psykan, joka oli ehdoton lemppariaine ja ainut aine, johon lukiossa panostin, kiitos ihanan ja motivoivan psykaopen!
Hain tässä vuodenvaihteessa Hollannin kandiohjelmaan psykalle (erityisesti neuropsykologia- ja biologia siellä kiinnostaa) ja tässä kuussa sain kuulla, et psykan kokeet on muuttunu Suomessa täysin ja vastais oikiksen luku-urakan pituutta! Eli näköjään haen siis Suomeen psykaan myös, ainut pelko on toi matikka, koska ehin lukiossa vaan viikon verran lukee matikan ylppäreihin, enkä ees ehtiny tohon tilastokirjaan asti eli en oo ikinä sitä ees lukenu ja aika ruohonjuuritasolta pitäs lähteä eikä matikan ylppäreistä irronu ku M (menisin siis täysin koepistekiintiöön tossa hakemisessa, ois varmaan aikoinaan pitäny panostaa enemmän noihin ylppäreihin.. :D)
Harkitsen myös tota valmennuskurssia, ei millään vaa haluis pistää enempää rahaa siihen, vaikka Valmennuskeskuksen oon kokenu oikiksen puolella älyttömän hyväks avuks. Vinkkinä muille tohon tuntimäärään et se ei oikeesti kerro mitään! Luin viime vuonna 9,5-11,5h/päivä 5 viikkoo putkeen ja tänä vuonna en aio tehä samaa virhettä, vaan ottaa esim. urheilun mukaan ja rennommin ja monipuolisemmin lukea. Toisaalta mulla ei oo vielä, kun tän 26 sivun pitusen keskustelun verran tietoa psykalle hakemisesta eli ei mitään käryä millasia kokeita on ollu tai mitä sisäänpääsyyn yleensäottaen vaaditaan :D
Tällä hetkellä oon töissä maaliskuun loppuun asti ja tilasin just lukion lyhyen ja pitkän matikan tilasto- ja todennäköisyyskirjat, joita ois tavoitteena alottaa ens viikosta lukemaan sekä ehkä selailla vanhoja pääsykoeartikkeleita ja psykologia-lehteä.
Kaikenlaisia vinkkejä etukäteisvalmistautumisesta valmennuskursseihin otetaan vastaan!
Luulen vain, että kokeessa jaettava aineisto ja tilasto muodostaa suurimman osan kokeestaa.