Psykologia 2019

Lähettäkää kaikki alen haluavat vaikka osotteeseen melbourne(at)wippies.com teidän nimenne, niin katotaan paljon meitä on loppujen lopuksi kasassa

Kysyin teiltä nimen lähettäneiltä kysymyksen siitä että haluatteko oottaa vielä, käykää kattomassa maili :)

Tuli muuten mieleen, että nyt kun koe muuttuu, eikä sitä välttämättä tiedä, mitä siinä on, niin onko teillä jotain ”unelmatehtävää” mikä siellä voisi olla? Tai mitä toivoisitte, että kokeessa on?

Itse en nyt tiedä, olenko kauhean hyvä logiikkatehtävissä, mutta toivoisin silti, että niitä yhä on. Ne ovat musta mielenkiintoisia ja kivaa vaihtelua muihin tehtäviin, joissa täytyy käyttää muistia. Viimevuoden kokeen logiikkatehtävä oli mulle hidas mutta helppo, mutta se taisi olla sitä niin monelle muullekin, ettei niistä pisteistä kauheasti hyötynyt.

Mun unelmatehtävä olisi varmaan jonkinlainen empatiatehtävä tai empatian ja logiikan yhdistelmää mittaava tehtävä. Sellanen käsitys on kai ollut vallitseva, että jos henkilö on liian empaattinen, hän ei pysty auttamaan muita, koska kärsii siitä itse liikaa. Mutta mä oon kuullut ihan päinvastaistakin juttua tästä. Että ne ihmiset, joita toisten ongelmat ja niiden käsitteleminen kovasti ahdistaa, ovatkin itseasiassa tavallista vähemmän empaattisia. Ja että tiukassa tilanteessa voimakas empatia kanavoituisi luonnostaan tehokkaaksi auttamistoiminnaksi, eikä siis lamaantumiseksi toisen kärsimyksen tähden. Mun mielestä tässä ois paljonkin järkeä, koska ei kai luonto ole tyhmä. Sitä vartenhan empatiakyky on olemassa, että sitä voi käyttää yhteiseksi hyväksi.

Vierailija kirjoitti:

Mun unelmatehtävä olisi varmaan jonkinlainen empatiatehtävä tai empatian ja logiikan yhdistelmää mittaava tehtävä. Sellanen käsitys on kai ollut vallitseva, että jos henkilö on liian empaattinen, hän ei pysty auttamaan muita, koska kärsii siitä itse liikaa. Mutta mä oon kuullut ihan päinvastaistakin juttua tästä. Että ne ihmiset, joita toisten ongelmat ja niiden käsitteleminen kovasti ahdistaa, ovatkin itseasiassa tavallista vähemmän empaattisia. Ja että tiukassa tilanteessa voimakas empatia kanavoituisi luonnostaan tehokkaaksi auttamistoiminnaksi, eikä siis lamaantumiseksi toisen kärsimyksen tähden. Mun mielestä tässä ois paljonkin järkeä, koska ei kai luonto ole tyhmä. Sitä vartenhan empatiakyky on olemassa, että sitä voi käyttää yhteiseksi hyväksi.

Jep, kyllä mun mielestä empatiakyky on pakollista että ylipäätään on aidosti kiinnostunut muiden auttamisesta. Hyvin vaikea uskoa että kukaan (lähes) empatiakyvytön haluaisi esim millekään hoidolliselle alalle, ellei sitten ole jotain muita voimakkaita motivaattoreita siinä.. Toisaalta myös "compassion fatigue" on ihan todellinen ilmiö, loputtomiin omat voimavarat ei välttämättä riitä empaattisena pysymiseen jos tilanne joka sitä vaatii on tosi kuluttava/pitkäkestoinen/jatkuva. Kuten ei myöskään esim keskittyneenä pysymiseen, jne. Kaikki omia voimavaroja vievä on sellaista että jossain vaiheessa tulee raja vastaan ja tarvitsee tauon.

Mitä meinaat tarkalleen ottaen empatiatehtävällä, tai siis millainen se olisi? :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep, kyllä mun mielestä empatiakyky on pakollista että ylipäätään on aidosti kiinnostunut muiden auttamisesta. Hyvin vaikea uskoa että kukaan (lähes) empatiakyvytön haluaisi esim millekään hoidolliselle alalle, ellei sitten ole jotain muita voimakkaita motivaattoreita siinä.. Toisaalta myös "compassion fatigue" on ihan todellinen ilmiö, loputtomiin omat voimavarat ei välttämättä riitä empaattisena pysymiseen jos tilanne joka sitä vaatii on tosi kuluttava/pitkäkestoinen/jatkuva. Kuten ei myöskään esim keskittyneenä pysymiseen, jne. Kaikki omia voimavaroja vievä on sellaista että jossain vaiheessa tulee raja vastaan ja tarvitsee tauon.

Mitä meinaat tarkalleen ottaen empatiatehtävällä, tai siis millainen se olisi? :)

Jep, sekin on varmasti totta, että empaattinen ihminen voi uupua psykologin työssä. Mutta mahtaako esimerkiksi vahvasti empaattinen henkilö uupua siinä sen todennäköisemmin kuin keskimääräisesti tai sitä hieman vähemmän empaattinen. Ehkä toisen tunteiden ymmärtäminen voi myös auttaa itseä käsittelemään ja sietämään paremmin sitä, että niiden kanssa täytyy olla tekemisissä, kuin jos ne näkisi vaikka kovin epäselvinä tai vaikeina samastua.

En kyllä tiedä osaanko arvioida sitä, miten empatiaa voisi parhaiten kokeessa mitata, tai että voiko sellainen tehtävä oikeasti edes toimia kirjallisessa kokeessa. Monivalinnoilla on varmaan aika vaikeaa mitata ainakaan affektiivista empatiaa. Jos ymmärtää empatiaa teoriassa voi vastata oikein päättelemällä, mikä on empaattista, vaikka ei kokisi itse välittämisen tunteita. Itsearviointikysymyksissäkin taas voi pyrkiä vastaamaan sen mukaan mitä uskoo että haetaan. Mutta ehkä vain rationaalisen empatian osoittaminen voisi olla hyvä, sellaiset kysymykset testaisivat vähän kuin sosiaalista logiikkaa. Mutta sitä en tiedä, että kuinka empaattiseen vuorovaikutukseen liittyvistä kysymyksistä voisi saada niin vaikeita tai monimutkaisia, etteivät kaikki hakijat osaisi vastata niihin oikein. Ehkä jokin sellainen voisi olla kuvatehtävänä vaikka ihmisten hienovaraisten ilmeiden tunnistaminen tai kuvassa olevan monisävyisen tilanteen arviointi. Tai jos pitäisi vaikka osata päätellä jokin asia tekstissä kuvatusta kehonkielestä. Mutta mittaisiko ihmisten tulkitsemiskyky sitten oikeasti työssä tarvittavaa empatiaa, en osaa sanoa... Varmaan siihen olisi toiminut paremmin soveltuvuushaastattelut.

Hei kaikille!

Olen hakemassa ensisijaisesti Jyväskylään psykalle ja olisin kiinnostunut VK:n valmennuskurssista. Löytyykö täältä vielä joitain, kenen kanssa voitas hyödyntää frendialea? :)

Mites lukeminen sujuu

Kuinka laajasti aiotte lukea tilastoja? Katsoin jotain valmennuskurssin infoa ja siinä puhuttiin lukion kurssien laajuudesta. Viime vuonna kyllä vaadittiin rutkasti enemmän, riittävätköhän vain jotkut lukion hommat

Tuota, mitä luette tällä hetkellä, kun vielä ei ole tietoa pääsykoemateriaalista?

Vierailija kirjoitti:

Tuota, mitä luette tällä hetkellä, kun vielä ei ole tietoa pääsykoemateriaalista?

Opiskelen tilastoa, kun sen hallinta kuitenkin vaaditaan kokeessa ja lisäks oon lueskellu Psykologia lehden artikkeleita.

Vierailija kirjoitti:

Tuota, mitä luette tällä hetkellä, kun vielä ei ole tietoa pääsykoemateriaalista?

Holopulkkia lasken ja kertaan (hain viime vuonnakin).

Luen karjalaista. Odottelen, että huhtikuussa julkaistaan pääsykoetiedot

Vierailija kirjoitti:

Kuinka laajasti aiotte lukea tilastoja? Katsoin jotain valmennuskurssin infoa ja siinä puhuttiin lukion kurssien laajuudesta. Viime vuonna kyllä vaadittiin rutkasti enemmän, riittävätköhän vain jotkut lukion hommat

Kyllä oletan että riittää, nythän siis on tämä pääsykoeuudistus meneillään jonka tarkotuksena on käytännössä helpottaa jengin pääsemistä suoraan lukiosta kouluihin (hallitus ei halua ihmisten pitävän mitään turhia välivuosia enää... se että toimiiko tämä uudistus siihen on eri asia :D). Siksi ei erillistä pääsykoekirjaa - vaaditaan vain tilaston perusteet, ja tilaston perusteet opetetaan lukiomatikassa. Mistä ajattelet, että sellaiset pitäisi sitten opiskella jos pääsykoekirjaa ei ole. Ei ole oikein muuta vaihtoehtoa kuin lukiomatikka.

Lasken tilastoa tällä hetkellä 15-25h/vk, parin viikon päästä kiristäen tahtia. Kohtahan ne artikkelitkin tulee!

Mitä mieltä olette lukiotodistuksen pisteytyksen muutoksesta?

Jos olen ymmärtänyt itse oikein, niin vielä muutama vuosi sitten "vanhan opsin" mukaan käyneet ja vanhanaikaisesti kirjoittaneet saavat yo todistuksesta eri pisteet, kuin nyt "uuden opsin" sähköiset kirjoittajat.

Mikä tarkoittaisi, että  vanhan opsin hakijat saavat vähemmän pisteitä vastaavista arvosanoista, kuin uuden opsin (esim. vanha L 10p, uusi L 14p)

Olenko ymmärtänyt täysin väärin vai onko joku muukin laittanut saman asian merkille? 

siis mitä? mistä olet tuollaisen tiedon hankkinut? itse kirjoitin 2017, ja olen siinä uskossa että arvostelu on sama kaikille.

Opintopolussa on nähtävillä vuoden yo pisteytys: " Vuonna 2006 tai sen jälkeen ylioppilastutkinnon suorittaneet saavat pisteitä ylioppilastutkintotodistuksestaan seuraavasti, enintään 157,90 pistettä."

Eli ennen 2006 vuotta kirjoittaneet arvioidaan eri tavoin..

Okei, tästä on siis aikaa kun muistan nähneeni kyseisen arvostelutaulukon eli väärä hälytys. Tuo 2006 näkyykin opintopolussa olevan rajana.

Huh, pelästyinkin jo.. Onneksi väärä hälytys. :) Ärsyttävää, kun arvostelut muuttuivat jo nyt, erityisesti reaaliaineiden osalta. Kirjoitin psykologiasta laudatorin, mutta toisena reaalina esimerkiksi yhteiskuntaopista tai terveystiedon laudaturista saa hyvin vähän pisteitä.. Olisi kannattanut näköjään kirjoittaa parisen vuotta sitten uskonto, fysiikka tms..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka laajasti aiotte lukea tilastoja? Katsoin jotain valmennuskurssin infoa ja siinä puhuttiin lukion kurssien laajuudesta. Viime vuonna kyllä vaadittiin rutkasti enemmän, riittävätköhän vain jotkut lukion hommat

Kyllä oletan että riittää, nythän siis on tämä pääsykoeuudistus meneillään jonka tarkotuksena on käytännössä helpottaa jengin pääsemistä suoraan lukiosta kouluihin (hallitus ei halua ihmisten pitävän mitään turhia välivuosia enää... se että toimiiko tämä uudistus siihen on eri asia :D). Siksi ei erillistä pääsykoekirjaa - vaaditaan vain tilaston perusteet, ja tilaston perusteet opetetaan lukiomatikassa. Mistä ajattelet, että sellaiset pitäisi sitten opiskella jos pääsykoekirjaa ei ole. Ei ole oikein muuta vaihtoehtoa kuin lukiomatikka.

Mun mielestä missään virallisesti ei oo mainittu, että vaaditaan lukion tilastojen perusteita vastaava taso. Tilastojen perusteita voi jossain määrin opetella vaikka mistä muustakin lähteestä kun lukiokirjoista! Ja siitäkin voi olla monta mielipidettä, että onko vaikka tilastolliset testit tai regressioanalyysi niitä perusteita enää. (Riittääkö ymmärrys, vai täytyykö osata myös laskea?)

Jos vaaditaan pelkkä lukion tilastomatikan taso, silloin varmaan edellisenä vuonna tilastoja laajasti opiskelleet ovat vähän etulyöntiasemassa? Tai kokeella olisi vaikea saada eroja aikaan ihmisten välillä, jos taso on liian helppo. 

Painottuukohan tän vuoden kokeessa sit selkeästi aiempaa enemmän jokin muu, esim nopea uuden aineiston ymmärtäminen ja sovelluskyky? Eli että tilastoa ei oliskaan esim. 75% kokeesta, vaan sen painotus kevenis huomattavasti? Huhtikuussa asiat varmaan selkenee kunhan materiaali ilmestyy.