Lue keskustelun säännöt.
Psykologia 2019
15.07.2018 |
Hei tein tällasen jo nyt tosi ajoissa, jotta tää ehtisi tavoittaa mahdollisimman monen ennen ensi kevättä. :D Ja voihan tässä jo fiilistellä seuraavia pääsykokeita etukäteen vaikka niiden sisällöstä ei vielä olekaan paljoa tietoa.
Tän vuoden keskustelu oli musta ihanaa seurattavaa, ja vaikka ite onnekseni pääsin jo tänä vuonna sisään niin olis mulla mielenkiintoa mahdollisesti auttaa muita ens vuonna (hki/tku/tre) hakevia. (Varsinkin jos koe pysyy vielä tän vuoden samanlaisena kuin mitä se oli nyt tänä keväänä:)!)
Kommentit (5687)
Mä oon käynyt ahkeraan täällä, oon ihan hurahtanut tähän, selailen myös taapäin mutta tuo on jäänyt huomaamatta. En nytkään löytänyt sitä. Ainakaan tolta sivulta 192. Hierasen silmiä ja tarkastan vielä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä oon käynyt ahkeraan täällä, oon ihan hurahtanut tähän, selailen myös taapäin mutta tuo on jäänyt huomaamatta. En nytkään löytänyt sitä. Ainakaan tolta sivulta 192. Hierasen silmiä ja tarkastan vielä...
Löytyi viestistä 2893, sivulta 193!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkuperäisen kommentin kirjoittajana sanon vain, että psykologin työ, ja siis silloin kun ollaan asiakkaan kanssa tekemisissä, ei ole ratkaista ongelmia. Psykologin päätehtävä on kuunnella, kysyä keskeisiä kysymyksiä ja pyrkiä hyvillä vuorovaikutustaidoillaan auttamaan asiakasta löytämään oikeat työkalut, joilla asiakas itse pystyy kohtaamaan ja mahdollisesti ratkaisemaan ongelmansa. Tähän ei tarvita matikkapäätä vaan ihan erilaisia taitoja, joita ei missään määrin mitata nykyisillä kokeilla. Motivaatiota kylläkin, siinä olette oikeassa.
Mun mielestä kyllä psykologian opiskelijoiksi tarvitaan lisää analyyttisiä ihmisiä. Ota huomioon mitä sanoin, eli kyllä aika usein ihmiset jotka sitten varsinaisiksi psykologeiksi päätyvät, ovat sellaisia joilla on aika hyvät vuorovaikutustaidot ja empatiakyky. Työpaikalla tietysti tehdään aina omaa valvontaa, ja jos asiakas ei pidä omasta psykologistaan (eli esim. ovat erilaisia ihmisiä) niin helposti voi vaihtaa toiseen. Se on niin arkaluontoista juttua mitä asiakas psykologilleen kertoo, että aika nopeasti ihmiset ovat vaihtaneet/pyytäneet vaihtamaan jos ei yhteistyö ole onnistunut. Soveltuvuuskokeita tosiaan kokeiltiin, ja siinä muodossaan ne oli erittäin objektiivisia. Paremmin toimii sitten, että asiakas päättää jos ei tykkääkään omastaan.
Kuulostaa lähinnä siltä, että itse olet katkera jos et ole päässyt opiskelemaan. Jollain tapaa pitää tosiaan tuo karsinta tehdä. Psykologi ei voi kuitenkaan liikaa toimia tunteiden varassa, eli siinä mielessä on hyvä olla analyyttinen ote asioihin. Tätä mielestäni mittaa looginen päättelykyky.
Olet oikeassa, psykologi ei voi toimia tunteiden varassa, mutta tuolla ei ole mitään tekemistä hyvillä vuorovaikutustaidoilla tai empatiakyvyllä, joihin aiemmin viittasin. Looginen päättelykyky, jota mitataan regressiotehtävällä tai Villen synttäripähkinällä on niin kaukana psykologin arkihaasteita, että mielestäni ne ovat kokeissa vain ja ainoastaan, se on helpoin ja eksakstein tapa karsia valtavia hakijamääriä. Ainoa asia millä on edes hitusen tekemistä psykologian ammatin kanssa on se prässi, johon hakijat laitetaan. Psykologien ammattisairaus on loppuun palaminen. Herkät, tunnekeskeiset vatvojat eivät pärjää. Siitähän hiljattain luimmekin 😄
Nyt sen löysin, mutta onkohan eka noin. Mun mielestä b ja c. 🤔
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkuperäisen kommentin kirjoittajana sanon vain, että psykologin työ, ja siis silloin kun ollaan asiakkaan kanssa tekemisissä, ei ole ratkaista ongelmia. Psykologin päätehtävä on kuunnella, kysyä keskeisiä kysymyksiä ja pyrkiä hyvillä vuorovaikutustaidoillaan auttamaan asiakasta löytämään oikeat työkalut, joilla asiakas itse pystyy kohtaamaan ja mahdollisesti ratkaisemaan ongelmansa. Tähän ei tarvita matikkapäätä vaan ihan erilaisia taitoja, joita ei missään määrin mitata nykyisillä kokeilla. Motivaatiota kylläkin, siinä olette oikeassa.
Mun mielestä kyllä psykologian opiskelijoiksi tarvitaan lisää analyyttisiä ihmisiä. Ota huomioon mitä sanoin, eli kyllä aika usein ihmiset jotka sitten varsinaisiksi psykologeiksi päätyvät, ovat sellaisia joilla on aika hyvät vuorovaikutustaidot ja empatiakyky. Työpaikalla tietysti tehdään aina omaa valvontaa, ja jos asiakas ei pidä omasta psykologistaan (eli esim. ovat erilaisia ihmisiä) niin helposti voi vaihtaa toiseen. Se on niin arkaluontoista juttua mitä asiakas psykologilleen kertoo, että aika nopeasti ihmiset ovat vaihtaneet/pyytäneet vaihtamaan jos ei yhteistyö ole onnistunut. Soveltuvuuskokeita tosiaan kokeiltiin, ja siinä muodossaan ne oli erittäin objektiivisia. Paremmin toimii sitten, että asiakas päättää jos ei tykkääkään omastaan.
Kuulostaa lähinnä siltä, että itse olet katkera jos et ole päässyt opiskelemaan. Jollain tapaa pitää tosiaan tuo karsinta tehdä. Psykologi ei voi kuitenkaan liikaa toimia tunteiden varassa, eli siinä mielessä on hyvä olla analyyttinen ote asioihin. Tätä mielestäni mittaa looginen päättelykyky.
Olet oikeassa, psykologi ei voi toimia tunteiden varassa, mutta tuolla ei ole mitään tekemistä hyvillä vuorovaikutustaidoilla tai empatiakyvyllä, joihin aiemmin viittasin. Looginen päättelykyky, jota mitataan regressiotehtävällä tai Villen synttäripähkinällä on niin kaukana psykologin arkihaasteita, että mielestäni ne ovat kokeissa vain ja ainoastaan, se on helpoin ja eksakstein tapa karsia valtavia hakijamääriä. Ainoa asia millä on edes hitusen tekemistä psykologian ammatin kanssa on se prässi, johon hakijat laitetaan. Psykologien ammattisairaus on loppuun palaminen. Herkät, tunnekeskeiset vatvojat eivät pärjää. Siitähän hiljattain luimmekin 😄
Täytyy sanoa, että en itsekään ymmärtänyt mitään Villen synttäripähkinästä joten yhdyn siinä että se oli ihan naurettava :D Ja joo en itsekään tuossa regressiossa loistanut - mutta toisaalta koen, että jos olisin opiskellut sen kunnolla niin olisin osannut. Pystyn myöntämään että keskityin sen opiskeluun heikommin... Eli mielestäni se lähinnä mittasi motivaatiota opiskella. Se oli lähinnä vaan ulkoaoppimista, eli jos kokee sen olleen vaikea niin opiskelutaitoja pitää hioa. Mulla ei siis ole itsellä mitään huippuarvosanoja koskaan ollut, johtuen hiukasta laiskuudesta ja huonoista opiskelutaidoista. Psykalle kyllä haluan kovasti ja olen valmis tekemään töitä ja lähtemään vaikka ulkomaille opiskelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Artikkelien 1c ei liene oikein, koska oireiden alkamisesta alle vuosi on eri asia kuin diagnoosista alle vuosi. Eikös artikkelissa puhuttu vaan diagnoosin tekemisestä?
Voi pazka meni kyllä varmaan noi artikkelitehtävät ihan penkin alle :D kokeeko täällä kukaan että ne ois menny erityisen hyvin vai oliko kaikille kiperiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musta tuntuu nyt yhä enemmän siltä, että yhdeksi kokeen erottelevaksi tekijäksi muodostuu se, miten kiireessä tajusi pysyä huolellisena eikä lähteä vaan mahdollisimman nopeesti yrittämään tehdä kaikkia tehtäviä. Toki jotkut ehkä ehti tehdä kaikki tehtävät ilman huolimattomuusvirheitä, mutta varsinkin artikkelitehtävät oli sellaisia, että kiireessä tuli varmasti helposti virheitä, kun jäi huomioimatta vaikka joku yksi merkityksellinen sana. Psykologin työssä pitänee olla paineensietokykyä ja tarkkuuttakin, ehkä tässä vähän haettiin sitä. Lääkiksen kokeet on tietääkseni kanssa sellaisia, että tehtäviä on paljon ja pitää pystyä tekemään strategia mistä saa järkevimmin eniten pisteitä, ei välttämättä niin että ehtii tehdä ihan kaiken. Korjatkaa jos olen väärässä.
Tuikeeeee kirjoitti:
Musta tuntuu nyt yhä enemmän siltä, että yhdeksi kokeen erottelevaksi tekijäksi muodostuu se, miten kiireessä tajusi pysyä huolellisena eikä lähteä vaan mahdollisimman nopeesti yrittämään tehdä kaikkia tehtäviä. Toki jotkut ehkä ehti tehdä kaikki tehtävät ilman huolimattomuusvirheitä, mutta varsinkin artikkelitehtävät oli sellaisia, että kiireessä tuli varmasti helposti virheitä, kun jäi huomioimatta vaikka joku yksi merkityksellinen sana. Psykologin työssä pitänee olla paineensietokykyä ja tarkkuuttakin, ehkä tässä vähän haettiin sitä. Lääkiksen kokeet on tietääkseni kanssa sellaisia, että tehtäviä on paljon ja pitää pystyä tekemään strategia mistä saa järkevimmin eniten pisteitä, ei välttämättä niin että ehtii tehdä ihan kaiken. Korjatkaa jos olen väärässä.
Lääkiskokeen osalta olet oikeassa. Kaikista kokeilijoista vain alle 1% vastasi kaikkiin kysymyksiin.
yt turun lääkis 2018
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koe ei mittaa juuri mitään psykologin työssä tarvittavia taitoja.
Se mittaa akateemisia opiskeluvalmiuksia. Mutta koska valmiudet täyttäviä on suosituimpiin hakukohteisiin moninkertainen määrä hakijoita, kokeen täytyy olla (liian) vaikea ja saada hakijat jonojärjestykseen sen avulla.
Hakuvaiheessa ei myöskään tarvitse olla valmis opiskelija, sillä koulutuksen yhtenä päätarkoituksena on ajattelun kehittäminen. Valtaosa yliopistoaloista on ei-mihinkään valmistavia generalistialoja, vaikka psykologia ei sellainen olekaan.
Yliopistot lisäksi keräävät AMK:ta enemmän tieteelliseen ajatteluun orientoituneita opiskelijoita, ja se johtuu nimenomaan näiden koulutussektoreiden välisistä painotuserotuista.
https://alueviesti.fi/2013/01/07/hannele-seppalalta-vaitos-opiskelijoid…
Vierailija kirjoitti:
Nyt sen löysin, mutta onkohan eka noin. Mun mielestä b ja c. 🤔
Pahoittelen listaan eksyneitä virheitä!! Tullut jotain aivobugeja. Ne on korjattu jo myöhemmin keskustelussa. Mutta 1. on tosiaan B ja 2. on C. Tossa tähän mennessä löydetyt mokat listasta. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
2018 HTT-kokeen monivalintatehtävän pisteytys: Täysin oikeasta vastauksesta sai 1.9 pistettä. Mikäli maksimissaan yksi oikea vastaus oli jäänyt
valitsematta (tyhjä) niissä kohdissa, joissa vastausvaihtoehtoja oli enemmän kuin yksi pistemäärä on 0.3. Virheellisen
vastausvaihtoehdon valitseminen tiputti pistemäärän nollaan.
Tossa jää kyllä äkkiä pisteet vähiin jos on mokaillut 🙈
Mitä luulette miten tossa ykköstehtävässä saatavat pisteet painottuu? Tuleeko 1.1.2 paljon enemmän pisteitä kuin 1.1.1? Spekuloidaan nyt näitä kun ei muutakaan elämää pääsykokeen jälkeen ole 😁
Miten tulokset ilmoitetaan? Tuleeko yliopistolta viestiä (joku sanoi taannoin saaneen) vai tuleeko opintopolulta tämä ilmoitus? Ja mitä siinä sanotaan, hyväksytty/hylätty? Varasija?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten tulokset ilmoitetaan? Tuleeko yliopistolta viestiä (joku sanoi taannoin saaneen) vai tuleeko opintopolulta tämä ilmoitus? Ja mitä siinä sanotaan, hyväksytty/hylätty? Varasija?
Opintopolusta näkyy. Siellä lukee sitten hyväksytty/hylätty/varasijalla. Ja jos on hyväksytty, pitää ottaa paikka vastaan ja voi ilmoittaa itsensä läsnäolevaksi.
Myös 28.6 tulevassa tuloskirjeessä näkyy omat pisteet sekä pisterajat yliopistoihin.
Vierailija kirjoitti:
Mitä luulette miten tossa ykköstehtävässä saatavat pisteet painottuu? Tuleeko 1.1.2 paljon enemmän pisteitä kuin 1.1.1? Spekuloidaan nyt näitä kun ei muutakaan elämää pääsykokeen jälkeen ole 😁
Toivon, että ei erikseen painoteta, kun 1.1.2 oli huomattavasti enemmän vaiheita kuin 1.1.1, joten siitä oletettavasti on jo valmiiksi luvassa enemmän pisteitä. Itsellä juuri tuo 1.1.2 epäonnistui täysin, mutta uskoisin että se on juuri se tehtävä, jolla hakijoita voisi erotella, kun siinä vaadittiin eniten laskutaitoa ja pitkän laskun handlaamista. Oma lehmä ojassa täytyy silti toivoa, ettei se jää kynnyskysymykseksi sisäänpääsyssä... Kokonaisuudessaanhan noista kahdesta muodostuu kuitenkin n. 1/3 kokonaispisteistä, joten siinä mielessä lienevät kokeen arvokkaimpia tehtäviä. Aineistostahan taisi saada 35%, mutta toisaalta niissä kysymyksiäkin oli enemmän, joten pisteet per tehtävä jäänevät matalemmiksi.
Ihmetteleekö kukaan ettei pääsykokeessa tullutkaan englanninkielistä aineistoa? Itseä se jäi harmittamaan kun siinä olisin loistanut jos olisi tullut luetun ymmärtämistehtävä. Sinänsä aika jännä että painotus on loogismatemaattisessa vaikka akateemisia valmiuksia mitatessa se englannin kielen ymmärtäminen ja luetun ymmärtäminen nopeassa ajassa on yhtä tärkeitä. Artikkelit, kirjat ym materiaalit kun on melkein kaikki enkuks sit tulevissa opinnoissa 🤔
Vierailija kirjoitti:
Ihmetteleekö kukaan ettei pääsykokeessa tullutkaan englanninkielistä aineistoa? Itseä se jäi harmittamaan kun siinä olisin loistanut jos olisi tullut luetun ymmärtämistehtävä. Sinänsä aika jännä että painotus on loogismatemaattisessa vaikka akateemisia valmiuksia mitatessa se englannin kielen ymmärtäminen ja luetun ymmärtäminen nopeassa ajassa on yhtä tärkeitä. Artikkelit, kirjat ym materiaalit kun on melkein kaikki enkuks sit tulevissa opinnoissa 🤔
Tämä mua kans ihmetytti! Etenkin, kun perusopinnot perustuu pääasiassa enkunkielisiin lähteisiin, olisi englanninkieli jo pääsykoemateriaaleissa varmistanut, että sisäänpäässeillä on kykyä suoriutua myös opinnoista.
Salaa toivoin myös, että kokeessa olisi tullut uusi artikkeli luettavaksi, näin olisi testattu myös olennaisen etsimistä tekstistä nopeasti ja paineen alla. Vakavassa oli tällainen ainakin viime vuonna ja itse tykkäsin.
Onko kukaan laskeskellut kuinka moni artikkelitehtävistä meni suunnilleen oikein? Mulla meni vaan 17 täysin oikein..
Mäkin toivoin enkunkielistä matskua. Itse olen jo opiskellut yliopistossa ja kun aloitin, oli aika takkuista enkun kanssa, suunnilleen sanakirja kädessä käänsin lauseita tenttikirjoista 😌. Siitä se kyllä lähti sujumaan ja nyt olisin loistanut enkulla, mutta soisin että potentiaalia pärjätä sen enkun kanssa olisi testattu. Oikein heikolla enkulla voi olla vaikeuksissa. Tentteihin kun ei lueta artikkeleita vaan saattaa olla muutama tiiliskivi.
192 siis