Lue keskustelun säännöt.
Psykologia 2019
15.07.2018 |
Hei tein tällasen jo nyt tosi ajoissa, jotta tää ehtisi tavoittaa mahdollisimman monen ennen ensi kevättä. :D Ja voihan tässä jo fiilistellä seuraavia pääsykokeita etukäteen vaikka niiden sisällöstä ei vielä olekaan paljoa tietoa.
Tän vuoden keskustelu oli musta ihanaa seurattavaa, ja vaikka ite onnekseni pääsin jo tänä vuonna sisään niin olis mulla mielenkiintoa mahdollisesti auttaa muita ens vuonna (hki/tku/tre) hakevia. (Varsinkin jos koe pysyy vielä tän vuoden samanlaisena kuin mitä se oli nyt tänä keväänä:)!)
Kommentit (5687)
Ne on työläs laskee mutta mahollista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ehin niin illalla voin selittää, pikkasen kiire nyt että ehtii tehä kaiken mitä oon tälle päivällä suunnitellu, oon lounas tauol nyt vaan. Ehkä joku muu ehtii neuvoa eka
Osaiskohan joku auttaa :( kaikki muut tehtävät ymmärtäny, mutta miten vuoden 1992, tehtävä 2 ollaan ratkaistu?
Vierailija kirjoitti:
Osaiskohan joku auttaa :( kaikki muut tehtävät ymmärtäny, mutta miten vuoden 1992, tehtävä 2 ollaan ratkaistu?
Siis tehtävä 3? Sen vastaus puuttuu tarkoituksella, koska siinä käytetään binomijakaumaa, joka ei enää kuulu koealueeseen :)
Siis missä näkyy Jyväskylän koesalit? Ei tuosta linkistä pääse mihinkäään....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan että tulee olemaan pelkkää monivalintaa niinkuin muissakin valtakunnallisissa yhteisvalinnan kokeissa (esim lääkis)
Ei ollut pelkkää monivalintaa vielä viime vuonna lääkiksen valintakokeessa kun yhteisvalinta tuli. Suurimmaksi osaksi sitä taisi olla, mutta ei kaikissa tehtävissä. Jokaiseen lääkiksen kokeen osioon, biologiaan, fysiikkaan ja kemiaan, on nyt viimeisimpien vuosien kokeissa kuulunut monivalintaosuudet. En oikein tiedä tekisikö pelkkä monivalintakoe autuaaksi ainakaan lääkiksen valintakokeessa. Kun kyse on laajoista ja vaativista kokonaisuuksista (17 lukiokurssia) eikä kaikkea voi mitenkään muistaa ulkoa, on hyvä, että joukossa on erilaisia tehtävätyyppejä siitäkin huolimatta, että kokeiden tarkistaminen vie silloin enemmän aikaa. Se antaa hieman pelivaraa erilaisille oppijoille ja mahdollistaa osaamisen monipuolisempaa näyttöä, mutta toki ymmärrettävää on, että määrärahojen ollessa tiukoilla, on pystyttävä säästämään kaikin keinoin. Siksi en yhtään ihmettele, jos kokeet muuttuvat pelkästään monivalinnoiksi.
Toisaalta olisi kiva jos kaikenlainen ennakkovalmistautuminen poistettaisiin kokonaan ja valintakokeet olisi paikan päällä jaettavan aineiston varassa, mutta kun kokeiden tarkoitus on erotella hakijoista parhaimmat niin niiden tulisi silti olla tarpeeksi vaikeat. Pystytäänkö varsinkin suosituimpien alojen kohdalla tekemään tarpeeksi erottelevat aineistokokeet ja jos pystyy, onko riskinä, että niistä tulisi liian vaikeat, koska ennakkoon ei pysty valmistautumaan. Jotainhan niissä täytyy mitata ja mistä sen mitattavan osaamisen voi sitten saada pärjätäkseen kokeessa esim. pystyykö vain amiksen suorittanut pärjäämään niissä vai saako lukiolaiset huomattavan edun lukio-opinnoista? Toki nyt jo lukio-opinnot tarjoavat huomattavan edun joko suorasti tai epäsuorasti monissa kokeissa, koska amiksen yleisaineiden kurssien laajuus ja vaikeustaso on kaukana lukiosta. Toisaalta nyt kun yo-todistusvalinta on tulossa niin järkevää olisi, että jatkossa valintakokeet perustuisivat lukioaineisiin. Lyhyessä ajassa ei tietenkään useampaa kurssia voi saada hallintaan, mutta jos ne ilmoitetaan hyvissä ajoin esim. syksyllä niin en näe ongelmaa siinä, että joutuu valmistautumaan pidemmän aikaa kuin kuukauden. Ne parhaimmat ylioppilaat, jotka tulevat pääsemään suoraan sisään yliopistoon, tekivät töitä kuitenkin 2-3 vuotta yo-kirjoitusten eteen.
Nytkin psykan tilastomateriaali on sellainen, että aiemmin tilastoja opiskellut saa huomattavan etumatkan sen käsittelyyn. Joten vaatimus lyhyestä valmistautumisajasta koetta varten, ei toteudu käytännössä kaikkien hakijoiden kohdalla ja vastuu siitä on henkilöllä itsellään, että mitä valintoja on tehnyt opintojensa kohdalla aiemmin ja toisaalta millainen oppija on ylipäätänsä. Olisi kuitenkin nyt tämän psykan kokeen kohdalla ollut reilua ilmoittaa selkeästi, että vaativaa tilastomateriaalia on tulossa, vaikka pääsykoekirja poistui. Moni kun ei käsittänyt oikein, mitä sillä "tilastollisten menetelmien perusteiden ymmärtämisen" vaatimisella tarkoitettiin. Ehkä tarkoituksellisesti haluttiin antaa hieman etumatkaa aiempina vuosina hakeneille. Ensi vuotta varten moni varmasti tajuaa opiskella tilastoja etukäteen hyvissä ajoin. Hukkaan ei niiden opiskelu mene siinäkään tapauksessa, että kaikenlainen ennakkomateriaali poistuisi.
Pahoittelut väärästä tehtävästä kysyin, siis vuoden 1996 tehtävä 2, se matopelitehtävä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta kun suosituimmille aloille hakee monta kertaa aloituspaikkojen verran lähes yhtä hyviä hakijoita. Pääsykoe on vain jonkinlainen objektiivisia tuloksia antava, johon valinta voidaan perustaa. Ei niitä voi arvalla tai rahallakaan jakaa.
Siksi jokainen tähän keskusteluun kirjoittava muistakaa: vaikka ette tulisi valituksi, se ei kerro teistä ihmisenä mitään. Edelle sattui aloituspaikkoja enemmän väkeä, joilla oli pisteitä enemmän. Jos pääseminen jää ihan hilkulle, se ei välttämättä kerro osaamisestakaan. Tuurista ennemmin. Kenenkään ihmisarvo ei riipu pääsemisestä. Pääsemättömyyttä saa tietysti silti harmitella ja surra. Pitääkin.
Sitä vaan odotellessa, että toivottavasti nyt tämä tuleva hallitus oikeasti tajuaa koulutuksen arvon ja antaa lisää määrärahoja siihen. Näin saisi aloituspaikkojakin ehkä vähän lisättyä. Mm. psykologeista ja lääkäreistä on jatkuvasti pulaa, vaikka koulutukseen on todella paljon halukkaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en ymmärrä sitä miten se todennäköisyysjakauma lasketaan niistä kaikista mahdollisista etsijän ja aarteen välisistä matkoista siinä pelilauta-todennäköisyystehtävässä. En ymmärrä mistä ne vastauksen "keskus" "nurkka" jne lukumäärät tulee, jos vaikka pohditaan kolmen viivanvälin matkaa?
Hei tuosta hirviö neurotehtävästä: siinä pitää vissiin hyödyntää myös logaritmejä, jotka oli holopulkissa mainittu. Tänä vuonna logaritmeja ei käsitellä missää, niin tuollainen tehtävä ei ole oleellinen :)
Pohdin tässä, että psykan pääsykokeet on tavallaan aika ikävä systeemi niille, jotka on tosi huonoja matikassa: vaatii ihan hirveästi töitä oppia laskemaan ja ymmärtämään matikkaa tuolla tasolla, mitä pääsykokeissa vaaditaan. Ennen ns. heikommille matikkaosaajille oli kuitenkin jkl ja joensuu, mutta nykyään ei sitäkään. Itse olen hyvä matikassa, ettei tää haittaa ja koen että hyvä matikkapää + kova laskurutiini auttaa mua menestymään, mutta jännä silti. Miksei psykan valintakoe voisi olla samanlainen, kun esim. Vakava/oikis, jotka myös hakupainealoja. Yliopistossa kuitenkin paljon tilasto-opetusta.
Itsekkään ei huvittaisi enää lukea, kertaaminen alkaa kyllästuttää kun asiat on niin tuttuja :p luen kyllä vieläkin n. 9-10h/pvä, mutta alkaa olla löysäilyä havaittavissa, pari päivää pitäisi jaksaa. Tsemppiä!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo perheväkivalta-artikkeli! Kumppania kohtaan paljon fyysistä vv käyttäneet kokivat eniten riittämättömyyttä... Itseen paljon fyysistä vv käyttäneet kokivat eniten riittämättömyyttä... Itseen paljon emot. vv käyttäneet kokivat eniten riittämättömyyttä.. Siis ketkä nyt kokivat eniten sitä riittämättömyyttä?
Itseen paljon fyysistä vv käyttäneet naiset kokivat vähiten .. itsearvostusta intervention alkaessa. Intervention päättyessä erot olivat tasoittuneet. Intervention päättyessä erot ryhmien välisessä itsearvostuksessa säilyivät merkitsevinä. Eli olivatko ne erot nyt sitten tasoittuneet vai säilyneet merkitsevinä?
Sitten tää lause: ei-fyysistä väkivaltaa käyttäneet naiset kokivat äitiyden positiivisemmin kuin ne jotka olivat sitä käyttäneet vähän. Eli voiko sen kääntää näin (ei-fyysinen vv = emotionaalinen vv?) Emotionaalista vv käyttäneet naiset kokivat äitiyden positiivisemmin kuin ne, jotka olivat käyttäneet sitä ( emotionaalista) väkivaltaa vähän?? Onko muilla vaikeuksia ymmärtää tätä artikkelia?
Kiva lukea, että muitakin alkaa jo pänttääminen hiukan väsyttää ja tympäistä. Minulla ei edes ole sellaista oloa, että osaisin läheskään kaiken. Artikkelit olen päntännyt aika pikkutarkasti, mutta tilastoa pitäisi vahvistaa reilusti. Alkaa silti olla sellainen olo, ettei vain enää jaksa, vaan haluaisi saada sen kokeen pois alta. Ei tuo matikka minusta vaikeaa ole, mutta olin ennen materiaalien julkaisua valmistautunut kertailemalla lukiomatikkaa, eikä siitä juuri ole hyötyä. Luulen, että tänä vuonna aika niukat todennäköisyydet itselläni päästä sisälle, mutta käyn tekemässä parhaani ja katsotaan mihin se riittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on sinänsä varma olo, osaan hyvin tilastot ja artikkelit. Kuitenkin tuo psykan koe on sellainen, että paraskaan harjoittelu ei takaa koulupaikkaa, vaan koe voi olla tosi yllättävä. Itseä huolestuttaa ehkä eniten logiikka, lähinnä ajanpuutteen vuoksi. Olen osannut ratkaista logiikkatehtäviä ihan hyvin kaikessa rauhassa kotona, mutta osa sanallisista kiemuroista menee yli hilseen :D Mutta kokeessa aikapaineen alla logiikka on paha, unelma kokeessa olisi vaan monipuolisesti artikkeleita ja tilastoa. Olenkin suunnitellut jättäväni mahdolliset logiikkatehtävät viimeiseksi, niistä on harvoin saanut kovia pisteitä.
Vierailija kirjoitti:
Tuo perheväkivalta-artikkeli! Kumppania kohtaan paljon fyysistä vv käyttäneet kokivat eniten riittämättömyyttä... Itseen paljon fyysistä vv käyttäneet kokivat eniten riittämättömyyttä... Itseen paljon emot. vv käyttäneet kokivat eniten riittämättömyyttä.. Siis ketkä nyt kokivat eniten sitä riittämättömyyttä?
Itseen paljon fyysistä vv käyttäneet naiset kokivat vähiten .. itsearvostusta intervention alkaessa. Intervention päättyessä erot olivat tasoittuneet. Intervention päättyessä erot ryhmien välisessä itsearvostuksessa säilyivät merkitsevinä. Eli olivatko ne erot nyt sitten tasoittuneet vai säilyneet merkitsevinä?
Sitten tää lause: ei-fyysistä väkivaltaa käyttäneet naiset kokivat äitiyden positiivisemmin kuin ne jotka olivat sitä käyttäneet vähän. Eli voiko sen kääntää näin (ei-fyysinen vv = emotionaalinen vv?) Emotionaalista vv käyttäneet naiset kokivat äitiyden positiivisemmin kuin ne, jotka olivat käyttäneet sitä ( emotionaalista) väkivaltaa vähän?? Onko muilla vaikeuksia ymmärtää tätä artikkelia?
Et todellakaan ole ainoa, oon yrittänyt ymmärtää mitä tässä haetaan ja aion vain hartaasti toivoa, että kysytään sellaista asiaa joka on oikeasti artikkelissa selkeästi ilmaistu. Taulukotkin pvat mitä ovat...
Eximian itseopiskelumateriaalin harjoituskokeessa väitetään, että savant ilmiötä selitetään ”vaurioituneella g:llä” mutta eihän artikkelissa sanota että g on vaurioitunut, puhutaan että geneettisesti määräytynyt hidas prosessointityyli/yleinen g on alhainen, mielestäni tämä ei ole sama kuin että g on vaurioitunut, mitä mieltä?
Päivät vähenee hurjaa vauhtia, en osaa sanoa onko se helpottavaa vai ahdistavaa. Ehkä vähän molempia
Vierailija kirjoitti:
Eximian itseopiskelumateriaalin harjoituskokeessa väitetään, että savant ilmiötä selitetään ”vaurioituneella g:llä” mutta eihän artikkelissa sanota että g on vaurioitunut, puhutaan että geneettisesti määräytynyt hidas prosessointityyli/yleinen g on alhainen, mielestäni tämä ei ole sama kuin että g on vaurioitunut, mitä mieltä?
Jos lapsen kognitiivinen kehitys ei etene normaalisti, silloin kyseessä on kehityksen vaurioituminen, kuten keskushermoston kehityksen vaurio syystä tai toisesta, joka johtaa alhaiseen älykyyteen ja esim. hitaaseen prosessointinopeuteen.
En tiedä yhtään enää mitä teen. Artikkelit tunnen osaavani aivan ulkoa jokaisenkin yksityiskohdan ja tilastokaavoja tulee jo korvista ulos. Tekisi mieli jopa viettää viikonloppu taukoa ja sitten maanantaina kerrata vielä kaikki muistiinpanot ja thats it.
Mulla ainakin todella luottavainen fiilis, mikä osin johtuu hyvästä valmistautumisesta ja hyvistä lähtöpisteistä. Toivottavasti en vain tekisi kokeessa mitään huolimattomuusvirheitä, kuten laskimen kanssa näppäilyvirheitä tai sitten sitä, että ennen kokeen palauttamista alan ylianalysoimaan vastauksiani ja lähden muuttamaan niitä viime kädessä
Onko kukaan onnistunut laskemaan vuoden 2017 valintakokeen tehtävää 2.2.4, jossa ratkaistava hermosolun jännite tuolla hirviömäisellä kaavalla. a) kohdan saan oikein eli Na-ionin läpäisevyyden regressiomallilla. En vain osaa käyttää tuota jännitekaavaa, kun kaikki muut tiedot on saatavilla paitsi en tiedä, miten pitäisi järkeillä nuo Cl- ja K-ionien läpäisevyydet!!?? Läpäisevyyksien suhteet toisiinsa on annettu vain, kun solu on lepojännitteessä.