"Älä yritä liikaa kumppanin haussa, se oikea kyllä löytyy aikanaan". Typerin neuvo ikinä.
Mistä se muka tiedetään että löytyy? Kuinkahan paljon Suomessa on ikisinkkuja, jotka uskoivat tuon ja jäivät johonkin takahikiälle odottelemaan ainoana nuorena ihmisenä.
Kommentit (91)
Minäkin lakkasin hakemasta kumppania (eli siis en enää jaksanut olla sosiaalinen ja "tarjolla" baareissa/bileissä) viitisen vuotta sitten ja sen sijaan aloin keskittyä ainoastaan omaan hyvinvointiini. Nykyisin siis treenaan, syön terveellisesti ja olen lopettanut alkoholin käytön kokonaan ja olen siksi onnellisempi kuin koskaan. Edelleenkään ei ole tarvinnut hätistellä oikeita eikä vääriä ympäriltä vaan ihan yhtä rauhassa saan olla kuin silloinkin, kun jaksoin vielä kumppania hakea.
Eli joo, ei väite ainakaan omalla kohdallani pidä paikkaansa.
N39
Vierailija kirjoitti:
Kevyt deittailu on tullut jäädäkseen kirjoitti:
Tuo on varmasti kyllä osittain totta mitä ap kirjoitti, mutta ei kokonaan.
Vaikka kaikki sinkut muuttaisivat muuttaisivat asumaan jonnekin pääkaupunkiseudun lähelle se silti automaattisesti tarkoita sitä että he sieltä löytäisivät itselleen sopivan kumppanin, ihmisten niin erilaiset halut, toiveet ja odotukset/vaatimukset eivät kuitenkaan mihinkään muuttuisi vaikka vaihtoehtoja olisikin enemmän tarjolla.
Ehkä kaksi suurinta syytä sinkkuuten on että kahden elämää nähneen ja kokeneen ihmisen voi olla erittäin vaikeaa sovittaa elämäntilanteitaan yhteen, toinen asia että siihen yksin elämiseen ollaan jo totuttu niin ettei enää edes aidosti kaipaa mihinkään parisuhteeseen, ja tinder + muut deittisovellukset tekevät kiinnostuksen vain johonkin yhteen ihmisen lähes mahdottomaksi, aina etsitään sitä vähän parempaan eikä edes haluta keskittyä vain yhteen ihmiseen kerrallaan.
Ihmisillä todennäköisesti on joku biologinen alttiusikä yksiavioisiin suhteisiin - ja se ikä on nuorena.
Mitä itsekeksittyä pseudotieteellistä harhaista pskaa tämä on?!? Typerin juttu minkä pitkään aikaan olen tältä tyhmien naisten sivulta lukenut.
Vierailija kirjoitti:
Noudatin tätä neuvoa ja nyt olen 39-vuotias mies, jolla poikuus tallella. Kauanko vielä pitää olla yrittämättä?
Kysyn tämän saman kysymyksen, jonka esitän jokaiselle +30-vuotiaalle, naisten nirsoudesta valittavalle miehelle: Minkä ikäisiä naisia ylipäätään pidät naisina? Olisiko se taas niin, että naisen yläikäraja on se 25 vuotta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Media ja lähipiiri tuottaa koko ajan tarinaa, kuinka kumppani tavattiin kassajonossa tai töissä, joten kyllä monet jäävät vain odottamaan tällaista satumaista ja kohtalokasta kohtaamista arjessaan - jota ei kuitenkaan sitten ikinä tule.
- mutta nykyaikana monen pitäisi etsiä ahkerasti esim. netistäkin ja ihan tosissaan, eikä mitään seksiseuraa, vaan ihan jo elämänkumppania ja lastensa tulevaa vanhempaa silmällä pitäen.
Höpö höpö. Se on TOTTA, että kumppani voi löytyä mistä vaan. Media ei luo sellaista mielikuvaa, että se "oikea" tulee sinut kaappaamaan kassajonosta vain siksi, että seisot siinä. Tämä on ihmisten tuudittautumista siihen, että onpahan joku jota syyttää, eikä itse tarvitse tehdä mitään. Katso ympärillesi, ymmärrä se että olemme laumaeläimiä, puhu vieraille, niin naisille kuin miehille, tutustu uusiin ihmisiin. Ilman sitä epätoivon sävyttämää "etsin sitä oikeaa" vibaa.
Itse elänyt tällä mentaliteetilla 27 vuotta, ja ystävistä ei puutetta, eikä myöskään miehestä, jonka muuten niin ironista kuin se on, tapasin keilahallissa, etsimättä ketään mutta avoimena kaikelle.
Sinähän oletkin 2-kymppinen ja varattu eli et tiedä, mitä on olla ns. ikisinkku.
Suomessa ei kyllä ole oikein luontevaa kulttuuria puhua vieraille - ja esim. jos toinen onkin varattu, niin saatetaan luulla, että on yrittänyt iskeä varattua...
Netti on nykyään liki ainoa paikka, jossa haetaan selkeästi vakavaakin seuraa - mutta kun se fyysinen kosketus toiseen puuttuu, niin homma on kovin työlästä.
Mieheni iski mut. Mut sitä ennen kävin itsekin yrittämässä montaa, mm. varattua, mut ei hän eikä edes palaava tyttis hermostuneet, kehuhan se vaan on molemmille jos ei jää jankkaamaan. Mikä vaara tässä on? Muitakin pakkeja sain, osa sattui enemmän, toiset vähemmän. Oon antanut pakkeja itsekin, ystävällisesti.
Parikymppisenä ihmisissä onkin myös sellaista ulkoista vetoa, jotta molemmat voivat ihastua ja kiinnostua tuolla tavoin äkkiseltäänkin. Ja ne hormonitkin hyrräävät rajummin kuin mitä vanhemmilla.
Vanhemmilla onkin jo vaikeampaa - kun esim. monikaan mies ei koe yli 40v. naisia fyysisesti vetäviksi eli millä teet sekunneissa vaikutuksen...
Jokaisen vanhemman tällä palstalla kannattaa myös kehua ja kannustaa omia pariutumisikäisiä lapsiaan ja jo teini-ikäisiäkin, että saavat itseluottamusta tulevaisuutta varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole. Typerin neuvo (jota mm. 90-00-lukujen teinilehdet ja keskustelupalstat ahkerasti toitottivat) on se, että seksielämän on riittävän kypsä aloittamaan sitten, kun kehtaa olla alastomana selvin päin valot päällä kumppanin edessä häpeämättä vartaloaan. Juu, täydellisen mallikropan ja kovan itseluottamuksen omaavalle ehkä sopiva ohje mutta jollain tavalla "vialliselle" tällainen uskomus saattaa lopettaa seurustelun....ikuisesti. Pikemminkin olisi pitänyt kertoa, että on normaalia hävetä omaa rumuutta ja epätäydellisyyttä.
Tästäpä tuli mieleen toinen ysäritotuus: Seksin harrastamisen voi aloittaa sitten, kun on "valmis kantamaan toisesta vastuun".
Koskaan ei avattu, että mitä tämä ihmeellinen toisesta vastuun kantaminen on. Tarkoitettiinko sitä, että käyttää ehkäisyä eikä tahalteen tartuta seksitauteja? Vai että on valmis huolehtimaan lapsesta, jos seksistä seuraa raskaus? Tai huolehtimaan toisesta ihmisestä jotenkin?
Olin siis jotain 15-16-vuotias, kun tätä sanottiin. Tuntui aika isolta jutulta toisesta vastuun kantaminen, kun ei itsekään ollut vielä aikuinen. Ja sanojana poikkeuksetta naimisissa oleva sukulainen.
Tuo on kyllä hyvä neuvo, sillä nuorena seksisekoilun aloittaneet ovat monesti ongelmallista wt-väkeä - ellei kyse ole ollut oikeasta ensirakkaudesta.
Haluatko avata mitä ohje konkreettisesti tarkoittaa 15-16-vuotiaalle?
Eipä kuulu vastausta. Et taida itsekään tietää mitä neuvo tarkoittaa.
Näin se kuulkaas menee...
Vierailija kirjoitti:
Kevyt deittailu on tullut jäädäkseen kirjoitti:
Tuo on varmasti kyllä osittain totta mitä ap kirjoitti, mutta ei kokonaan.
Vaikka kaikki sinkut muuttaisivat muuttaisivat asumaan jonnekin pääkaupunkiseudun lähelle se silti automaattisesti tarkoita sitä että he sieltä löytäisivät itselleen sopivan kumppanin, ihmisten niin erilaiset halut, toiveet ja odotukset/vaatimukset eivät kuitenkaan mihinkään muuttuisi vaikka vaihtoehtoja olisikin enemmän tarjolla.
Ehkä kaksi suurinta syytä sinkkuuten on että kahden elämää nähneen ja kokeneen ihmisen voi olla erittäin vaikeaa sovittaa elämäntilanteitaan yhteen, toinen asia että siihen yksin elämiseen ollaan jo totuttu niin ettei enää edes aidosti kaipaa mihinkään parisuhteeseen, ja tinder + muut deittisovellukset tekevät kiinnostuksen vain johonkin yhteen ihmisen lähes mahdottomaksi, aina etsitään sitä vähän parempaan eikä edes haluta keskittyä vain yhteen ihmiseen kerrallaan.
Ihmisillä todennäköisesti on joku biologinen alttiusikä yksiavioisiin suhteisiin - ja se ikä on nuorena.
Kai niitä löytyy ihan kaiken ikäisistä jotka eivät koskaan ole aidosti sitoutuneet vain yhteen ihmiseen ja niitä jotka ovat vain ja ainoastaan yhden naisen/miehen kumppani, mutta harmi vaan että näitä vain yhden ihmisen kumppaneita on kovin vähän ja sellaista on vielä vaikeampaa löytää itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kevyt deittailu on tullut jäädäkseen kirjoitti:
Tuo on varmasti kyllä osittain totta mitä ap kirjoitti, mutta ei kokonaan.
Vaikka kaikki sinkut muuttaisivat muuttaisivat asumaan jonnekin pääkaupunkiseudun lähelle se silti automaattisesti tarkoita sitä että he sieltä löytäisivät itselleen sopivan kumppanin, ihmisten niin erilaiset halut, toiveet ja odotukset/vaatimukset eivät kuitenkaan mihinkään muuttuisi vaikka vaihtoehtoja olisikin enemmän tarjolla.
Ehkä kaksi suurinta syytä sinkkuuten on että kahden elämää nähneen ja kokeneen ihmisen voi olla erittäin vaikeaa sovittaa elämäntilanteitaan yhteen, toinen asia että siihen yksin elämiseen ollaan jo totuttu niin ettei enää edes aidosti kaipaa mihinkään parisuhteeseen, ja tinder + muut deittisovellukset tekevät kiinnostuksen vain johonkin yhteen ihmisen lähes mahdottomaksi, aina etsitään sitä vähän parempaan eikä edes haluta keskittyä vain yhteen ihmiseen kerrallaan.
Ihmisillä todennäköisesti on joku biologinen alttiusikä yksiavioisiin suhteisiin - ja se ikä on nuorena.
Mitä itsekeksittyä pseudotieteellistä harhaista pskaa tämä on?!? Typerin juttu minkä pitkään aikaan olen tältä tyhmien naisten sivulta lukenut.
Ajatteletko, että ihan sattumalta vaan esim. nainen on kaikkein hedelmällisin parikympisenä?
Ja alkaa rupsahtamaan siinä 40v., jolloin hedelmällisyyskin menee samalla. Tai miesten heikkenevä potenssi.
Psykologiassakin tunnustetaan, että ihminen on yleensä joustavin nuorena ja vanhana ns. kalkkeutuu, vaikka jokaista yksilöä tämä ei koskekaan. Ja helpompi se on käytännössäkin vasta omaa itsenäistä elämäänsä aloittelevien nuorten sovittaa arkeaan yhteen - kuin esim. rutinoituneiden keski-ikäisten.
Kukasta kukkaan hyppivät eivät myöskään monesti pysty vakiintumaan vain yhteen ja ovat myös parisuhteissaan varsin pettämisalttiita - on kuin aina ajatus mielessään, että aidan takana voi olla vihreämpää.
Nuorena vakiintuneet ovat myös nähneet toisensa fyysisesti nuorina ja kauniina - ja rupsahtaneinakin heillä voi olla tuo kaunis mielikuva mielessään!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole. Typerin neuvo (jota mm. 90-00-lukujen teinilehdet ja keskustelupalstat ahkerasti toitottivat) on se, että seksielämän on riittävän kypsä aloittamaan sitten, kun kehtaa olla alastomana selvin päin valot päällä kumppanin edessä häpeämättä vartaloaan. Juu, täydellisen mallikropan ja kovan itseluottamuksen omaavalle ehkä sopiva ohje mutta jollain tavalla "vialliselle" tällainen uskomus saattaa lopettaa seurustelun....ikuisesti. Pikemminkin olisi pitänyt kertoa, että on normaalia hävetä omaa rumuutta ja epätäydellisyyttä.
Tästäpä tuli mieleen toinen ysäritotuus: Seksin harrastamisen voi aloittaa sitten, kun on "valmis kantamaan toisesta vastuun".
Koskaan ei avattu, että mitä tämä ihmeellinen toisesta vastuun kantaminen on. Tarkoitettiinko sitä, että käyttää ehkäisyä eikä tahalteen tartuta seksitauteja? Vai että on valmis huolehtimaan lapsesta, jos seksistä seuraa raskaus? Tai huolehtimaan toisesta ihmisestä jotenkin?
Olin siis jotain 15-16-vuotias, kun tätä sanottiin. Tuntui aika isolta jutulta toisesta vastuun kantaminen, kun ei itsekään ollut vielä aikuinen. Ja sanojana poikkeuksetta naimisissa oleva sukulainen.
Tuo on kyllä hyvä neuvo, sillä nuorena seksisekoilun aloittaneet ovat monesti ongelmallista wt-väkeä - ellei kyse ole ollut oikeasta ensirakkaudesta.
Haluatko avata mitä ohje konkreettisesti tarkoittaa 15-16-vuotiaalle?
Eipä kuulu vastausta. Et taida itsekään tietää mitä neuvo tarkoittaa.
Vastuu aina mahdollisesta raskaudesta ja siitä, ettei esim. satuta toista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole. Typerin neuvo (jota mm. 90-00-lukujen teinilehdet ja keskustelupalstat ahkerasti toitottivat) on se, että seksielämän on riittävän kypsä aloittamaan sitten, kun kehtaa olla alastomana selvin päin valot päällä kumppanin edessä häpeämättä vartaloaan. Juu, täydellisen mallikropan ja kovan itseluottamuksen omaavalle ehkä sopiva ohje mutta jollain tavalla "vialliselle" tällainen uskomus saattaa lopettaa seurustelun....ikuisesti. Pikemminkin olisi pitänyt kertoa, että on normaalia hävetä omaa rumuutta ja epätäydellisyyttä.
Tästäpä tuli mieleen toinen ysäritotuus: Seksin harrastamisen voi aloittaa sitten, kun on "valmis kantamaan toisesta vastuun".
Koskaan ei avattu, että mitä tämä ihmeellinen toisesta vastuun kantaminen on. Tarkoitettiinko sitä, että käyttää ehkäisyä eikä tahalteen tartuta seksitauteja? Vai että on valmis huolehtimaan lapsesta, jos seksistä seuraa raskaus? Tai huolehtimaan toisesta ihmisestä jotenkin?
Olin siis jotain 15-16-vuotias, kun tätä sanottiin. Tuntui aika isolta jutulta toisesta vastuun kantaminen, kun ei itsekään ollut vielä aikuinen. Ja sanojana poikkeuksetta naimisissa oleva sukulainen.
Tuo on kyllä hyvä neuvo, sillä nuorena seksisekoilun aloittaneet ovat monesti ongelmallista wt-väkeä - ellei kyse ole ollut oikeasta ensirakkaudesta.
Haluatko avata mitä ohje konkreettisesti tarkoittaa 15-16-vuotiaalle?
Eipä kuulu vastausta. Et taida itsekään tietää mitä neuvo tarkoittaa.
Tarkoittaa sitä, että seksi johtaa raskauteen, jonka johtaa lapsen syntymään, ja lapsi tulee pitää itsellä. Ehkäisy, abortti ja adoptio ovat Saatanasta. Pidä housut jalassa jollet halua vanhemmaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noudatin tätä neuvoa ja nyt olen 39-vuotias mies, jolla poikuus tallella. Kauanko vielä pitää olla yrittämättä?
Kysyn tämän saman kysymyksen, jonka esitän jokaiselle +30-vuotiaalle, naisten nirsoudesta valittavalle miehelle: Minkä ikäisiä naisia ylipäätään pidät naisina? Olisiko se taas niin, että naisen yläikäraja on se 25 vuotta?
Itse ainakin etsinyt oman ikäistä +-5v.
Minä ymmärrän tuon ohjeen niin, että ei kannata yrittää väkisin kehittää suhdetta jonkun ihmisen kanssa. Jos heti alussa ilmenee jotain merkittäviä eroja arvoissa tai jos toisen ulkonäkö ei viehätä tms. niin ei kannata yrittää liikaa. Parempi myöntää, että hän ei ollut se "oikea".
Vierailija kirjoitti:
Kevyt deittailu on tullut jäädäkseen kirjoitti:
Tuo on varmasti kyllä osittain totta mitä ap kirjoitti, mutta ei kokonaan.
Vaikka kaikki sinkut muuttaisivat muuttaisivat asumaan jonnekin pääkaupunkiseudun lähelle se silti automaattisesti tarkoita sitä että he sieltä löytäisivät itselleen sopivan kumppanin, ihmisten niin erilaiset halut, toiveet ja odotukset/vaatimukset eivät kuitenkaan mihinkään muuttuisi vaikka vaihtoehtoja olisikin enemmän tarjolla.
Ehkä kaksi suurinta syytä sinkkuuten on että kahden elämää nähneen ja kokeneen ihmisen voi olla erittäin vaikeaa sovittaa elämäntilanteitaan yhteen, toinen asia että siihen yksin elämiseen ollaan jo totuttu niin ettei enää edes aidosti kaipaa mihinkään parisuhteeseen, ja tinder + muut deittisovellukset tekevät kiinnostuksen vain johonkin yhteen ihmisen lähes mahdottomaksi, aina etsitään sitä vähän parempaan eikä edes haluta keskittyä vain yhteen ihmiseen kerrallaan.
Ihmisillä todennäköisesti on joku biologinen alttiusikä yksiavioisiin suhteisiin - ja se ikä on nuorena.
Kyllä se taitaa olla ihan päinvastoin, nuorena petetään enemmän koska, siihen tulee enemmän mahdollisuuksia, ei osata arvostaa/kunnoittaa toista ja parisuhdetta, uteliaisuus ja kokeilunhalu, ei osata arvostaa pysyvyyttä ja eletään hetkessä miettimättä tekojensa seuraamuksia.
Kännin piikkiin yleensä kaikki pistetään, se toimii näppäränä tekosyynä aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kevyt deittailu on tullut jäädäkseen kirjoitti:
Tuo on varmasti kyllä osittain totta mitä ap kirjoitti, mutta ei kokonaan.
Vaikka kaikki sinkut muuttaisivat muuttaisivat asumaan jonnekin pääkaupunkiseudun lähelle se silti automaattisesti tarkoita sitä että he sieltä löytäisivät itselleen sopivan kumppanin, ihmisten niin erilaiset halut, toiveet ja odotukset/vaatimukset eivät kuitenkaan mihinkään muuttuisi vaikka vaihtoehtoja olisikin enemmän tarjolla.
Ehkä kaksi suurinta syytä sinkkuuten on että kahden elämää nähneen ja kokeneen ihmisen voi olla erittäin vaikeaa sovittaa elämäntilanteitaan yhteen, toinen asia että siihen yksin elämiseen ollaan jo totuttu niin ettei enää edes aidosti kaipaa mihinkään parisuhteeseen, ja tinder + muut deittisovellukset tekevät kiinnostuksen vain johonkin yhteen ihmisen lähes mahdottomaksi, aina etsitään sitä vähän parempaan eikä edes haluta keskittyä vain yhteen ihmiseen kerrallaan.
Ihmisillä todennäköisesti on joku biologinen alttiusikä yksiavioisiin suhteisiin - ja se ikä on nuorena.
Mitä itsekeksittyä pseudotieteellistä harhaista pskaa tämä on?!? Typerin juttu minkä pitkään aikaan olen tältä tyhmien naisten sivulta lukenut.
Ajatteletko, että ihan sattumalta vaan esim. nainen on kaikkein hedelmällisin parikympisenä?
Ja alkaa rupsahtamaan siinä 40v., jolloin hedelmällisyyskin menee samalla. Tai miesten heikkenevä potenssi.
Psykologiassakin tunnustetaan, että ihminen on yleensä joustavin nuorena ja vanhana ns. kalkkeutuu, vaikka jokaista yksilöä tämä ei koskekaan. Ja helpompi se on käytännössäkin vasta omaa itsenäistä elämäänsä aloittelevien nuorten sovittaa arkeaan yhteen - kuin esim. rutinoituneiden keski-ikäisten.
Kukasta kukkaan hyppivät eivät myöskään monesti pysty vakiintumaan vain yhteen ja ovat myös parisuhteissaan varsin pettämisalttiita - on kuin aina ajatus mielessään, että aidan takana voi olla vihreämpää.
Nuorena vakiintuneet ovat myös nähneet toisensa fyysisesti nuorina ja kauniina - ja rupsahtaneinakin heillä voi olla tuo kaunis mielikuva mielessään!
MOT
Miten tyhmä pitää olla, että tuollaiseen uskoo ja uskomuksiaan muille saarnaa?
Jos yrittämällä yrittää löytää jonkun johon rakastua, niin siinä on vaaransa. Sitten kun tapaa jonkun ihmisen, josta jollain tavoin pitää, voi helposti alkaa kuvittelemaan että tämä nyt on sitä rakkautta, vaikka oikeasti se olisikin jotain muuta. Pahimmassa tapauksessa menee vuosia elämästä hukkaan väärän ihmisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, parikymppisenä on parhaat valikoimat, mutta kaikki on vielä täysiä kakaroita. Näiden "äkkiää, äkkiääää"-suhteiden takia sitten tinderikin on täynnä yhäreitä.
Lisäksi tuo "lopeta etsiminen" toimii vain silloin jos harrastaa baareilua joka viikko monta kertaa. Missään muualla ei kyllä varmasti tapaa ketään.
Mutta nuo kakarana pariutuneet vaan ovat usein niitä, jotka viettivät jotain timanttihäitäänkin onnellisina yhdessä suuren sukunsa kanssa :)
- ja monet myös naureskelevat yhdessä onnellisina nuoruuden typeryydelleenkin...
Se, että pariutuu nuorena - ei tarkoita sitä, etteikö olisi mitään kriteereitä kumppanille. Nuoria pitäisi kannustaakin miettimään näitä omia parisuhdekriteereitään ja -tavoittaan jo ajoissa.
Eipä ollu. Joskus, kyllä, mutta että oikein usein. Ei todellakaan. En tunne yhtään ihmistä joka olisi pysynyt sen parikymppisenä tapaamansa ihmisen kanssa edes kolmekymppiseksi asti yhdessä. Ja otantaa on sen verran riittävästi että voi yleistääkin jossain määrin. Parikymppiset on lapsia, ja niillä on prioriteetit aivan vinksallaan. Mut niin sen kuuluukin olla eikä siinä ole mitään vikaa. Vika on siinä jos yritetään painostaa tällaisia ihmisiä pariutumaan liian aikaisin kun eivät vielä tunne edes itseäänkään.
2-kymppinen sisältää vuodet 20-29. Eli ei tarkoita, että jokaisen pitäisi hankkia se puoliso tasan 20v.
Mutta kyllä vain 2-kymppisten suhteet ovat usein sitä parasta aikaa, ihan jo ihmisen fyysinen olemus takaa sen. Ja naisen paras ikä lisääntyäkin, noin biologisesti, on tuossa välissä myös.
Vanhempana tajuaa, että nuoruus jo sinänsä on osa markkina-arvoa sinkkumarkkinoilla.
Ei 29-vuotias enää mikään 2-kymppinen ole, vaan paremminkin 3-kymppinen.
Kannattaa yrittää. Mitä enemmän yrittää sitä enemmän saa. Pätee kaikkeen elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noudatin tätä neuvoa ja nyt olen 39-vuotias mies, jolla poikuus tallella. Kauanko vielä pitää olla yrittämättä?
Kysyn tämän saman kysymyksen, jonka esitän jokaiselle +30-vuotiaalle, naisten nirsoudesta valittavalle miehelle: Minkä ikäisiä naisia ylipäätään pidät naisina? Olisiko se taas niin, että naisen yläikäraja on se 25 vuotta?
En ole ikinä valittanut naisten nirsoudesta. Pidän naisina kaiken ikäisiä, mutta ne jotka mua kiinnostavat ovat varmaan ikähaarukassa 30-44.
Olen puhunut kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kevyt deittailu on tullut jäädäkseen kirjoitti:
Tuo on varmasti kyllä osittain totta mitä ap kirjoitti, mutta ei kokonaan.
Vaikka kaikki sinkut muuttaisivat muuttaisivat asumaan jonnekin pääkaupunkiseudun lähelle se silti automaattisesti tarkoita sitä että he sieltä löytäisivät itselleen sopivan kumppanin, ihmisten niin erilaiset halut, toiveet ja odotukset/vaatimukset eivät kuitenkaan mihinkään muuttuisi vaikka vaihtoehtoja olisikin enemmän tarjolla.
Ehkä kaksi suurinta syytä sinkkuuten on että kahden elämää nähneen ja kokeneen ihmisen voi olla erittäin vaikeaa sovittaa elämäntilanteitaan yhteen, toinen asia että siihen yksin elämiseen ollaan jo totuttu niin ettei enää edes aidosti kaipaa mihinkään parisuhteeseen, ja tinder + muut deittisovellukset tekevät kiinnostuksen vain johonkin yhteen ihmisen lähes mahdottomaksi, aina etsitään sitä vähän parempaan eikä edes haluta keskittyä vain yhteen ihmiseen kerrallaan.
Ihmisillä todennäköisesti on joku biologinen alttiusikä yksiavioisiin suhteisiin - ja se ikä on nuorena.
Kyllä se taitaa olla ihan päinvastoin, nuorena petetään enemmän koska, siihen tulee enemmän mahdollisuuksia, ei osata arvostaa/kunnoittaa toista ja parisuhdetta, uteliaisuus ja kokeilunhalu, ei osata arvostaa pysyvyyttä ja eletään hetkessä miettimättä tekojensa seuraamuksia.
Kännin piikkiin yleensä kaikki pistetään, se toimii näppäränä tekosyynä aina.
Eivät kaikki ole samanlaisia - on niitä, joilla on 200 kumppania ja useita parisuhteita jopa samaan aikaan - ja sitten niitä, joilla on elämässään vain yksi kumppani tai korkeintaan muutama.
Ja pettämistä on kyllä kaiken ikäisillä ja eri syistä.
Rakastuneimmat parit vaan tuppaavat olemaan nuoria, kun kyseessä on sellainen kunnon ensirakkaus - vanhemmilla ihmisillä pettymykset sekä niiden luoma inhorealismi vaikuttavat väistämättä taustalla.
Jo vanhempana ikisinkkuna en itse voi esimerkiksi koskaan kokea tunteita, joita nuoret ja rakastuneet kokevat - koska karttunut ikä ja elämänkokemus.
Ne tekee susta haaveilijan, ne voi saada sut kaivelemaan asoita joilta mielesi koittaa sua suojella.
Valot pimeyksien reunoilla ovat harvassa, mutta olemassa.....
Niin kuin se mahdollinen kumppanikin.