Siskoni kuoli, siskon miehen mielestä en vieläkään saisi kertoa siskon jo kouluikäisille lapsille ja muulle suvulle
mun lapsen isän henkilöllisyyttä. Siskoni mies siis on lapseni isä, ja meillä on on/off-suhde jatkunut 10v kohta. Mun mielestä tää teatteri sais jo viimein loppua ja me muodostaa perhe jota on mieskin sanojensa mukaan halunnut ´koko ajan. En jaksa kohta enää, mikä hitto tuota äijää vaivaa?
Kommentit (48)
Tuliko siskon kuolema yllättäen? Siis ettei mitään ennakkotietoa ollut että näin voisi tulla tapahtumaan?
Heillekö ihmisten pään pistää sekaisin? Huonoa provoa pukkaa koko ajan
Plot twist, ap on itse laittanut siskonsa kylmäksi saadakseen perustee perheen siskon miehen kanssa.
Edesmenneen sisaresi vuoksi toivon, että kirjoitit surkean provon.
Millainen ihminen haluaa sotkea sisarensa parisuhteen?
Vierailija kirjoitti:
Tuliko siskon kuolema yllättäen? Siis ettei mitään ennakkotietoa ollut että näin voisi tulla tapahtumaan?
syöpä vei
Kerro vaikka muut eivät tästä tykkää. Jopa sisarpuolten välit voivat olla hyvät ja he voivat saada tukea toisistaan nyt ja myöhemmin elämässään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuliko siskon kuolema yllättäen? Siis ettei mitään ennakkotietoa ollut että näin voisi tulla tapahtumaan?
syöpä vei
Niin niin, että siskos makas sairaalassa tekemässä kuolemaa ja sä paneskelit sen miehen kanssa sillä välin. Ootte kyllä hienoja ihmisiä.
jos mies on tunnustanut lapsen, niin siitä on varmaan virallisia papereita tehty. kun seuraavan kerran on sukulaisia käymässä, niin ätät vahingossa papereita näkösälle. kun joku juoruilusta pitävä sukulainen näkee paperin, niin hän hoitaa tiedottamisen. mies ei voisi syyttää sinua asian julkituomisesta, kun sinä et mahda sille mitään että joku utelias on ilman lupaa lukenut papereita.
Erikoinen provo, ehkä liiankin erikoinen? Parhaat provot ovat aiheista, joista ihmisillä on omakohtaista kokemusta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuliko siskon kuolema yllättäen? Siis ettei mitään ennakkotietoa ollut että näin voisi tulla tapahtumaan?
syöpä vei
Niin niin, että siskos makas sairaalassa tekemässä kuolemaa ja sä paneskelit sen miehen kanssa sillä välin. Ootte kyllä hienoja ihmisiä.
Kyllä lohdutimme toisiamme niin. Sisko halusi, että saamme toisistamme lohtua. Ja pidämme yhdessä huolta toisistamme ja lapsistamme. Mies on tässä nyt se konsepti joka petti.
Mä en silti luovu alkup. ajatuksesta. Jääköön ilman lapsia ja kotia jos on luuseri. ap
No ei sulle ainakaan lapsia, kyllä se sossu näkee sun lävitse.
Isälle kuuluu lapset jos on kykeneväinen huoltajaksi.
Muuten sossu päättää mihin lapset sijoitetaan.
Ihan sitä mieltä ettei sulle missään nimessä.
Lapset tarvitsee kunnon kodin.
Sinä voit keskittyä varattujen panemiseen.
Vierailija kirjoitti:
Mun lapsi on virallisesti "isätön" mutta käytännössä mies on ollut arjessa hänelle samanlainen isä kuin siskonkin lapsille. ap
Ilmeisesti on ollut huono isä kummallekin. Tai sitten on ollut superihminen, joka on syönyt päivittäin kummassakin kodissa ja herännyt vaihtamaan vaippaa öisin sekä sinun että siskosi vierestä.
Jos tää on totta niin kauhea soppa.. ei käy kateeksi. Ahdistaa ajatuskin.
Porvoossa tapahtuu. Mutta pakko antaa pisteet, hyvä provo. Olisit laittanut, että siskosi kuoli pari vuotta sitten, niin silloin se olisi mennyt läpi.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole provo. Alun perin oltiin köyhiä opiskelijoita kaikki, ja tuntui vaan järkevältä muuttaa kimppakämppään. Silloin ei ollut lapsia vielä kellään. Tiesin että siskon poikkis sittemmin mies aina oli muhun ihastunut. Tunteet vaihtui molemminpuolisiksi vasta myöhemmin. Elettiin tosi tiiviissä symbioosissa kaikki 3 plus myöhemmin lapset. Uskokoon ken tshtoo, tiedän ettei olla sovinnaisia ja siks tää monelle vaikee kuvitella tää tilanne, mut ei sillä väliä.
Kysymykseni nyt lähinnä koskee mun mahdollisuuksia tapella siskon lasten (jotka eläneet koko ikänsä mun ja lapseni kanssa) huoltajuudesta lasten isän kanssa tilanteessa, jossa mies ei muka enää haluaisikaan jatkaa mun kanssa suhdetta. ap
Pidät siis itseäsi parempana huoltajana kuin biologinen isä? (jota rakastat).
En tietenkään tiedä, oletko sitä, voit toki ollakin,,mutta tämä on ihan hullu kuvio ja lapset ja niiden tunteet olisivat tärkein juttu. Mielestäni tarvitset ammattiapua, perheneuvolaa esim. Älä kuitenkaan vielä kerro mitään. Minusta näyttää, että asetat omat halusi kaikkien edelle, myös lasten.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole provo. Alun perin oltiin köyhiä opiskelijoita kaikki, ja tuntui vaan järkevältä muuttaa kimppakämppään. Silloin ei ollut lapsia vielä kellään. Tiesin että siskon poikkis sittemmin mies aina oli muhun ihastunut. Tunteet vaihtui molemminpuolisiksi vasta myöhemmin. Elettiin tosi tiiviissä symbioosissa kaikki 3 plus myöhemmin lapset. Uskokoon ken tshtoo, tiedän ettei olla sovinnaisia ja siks tää monelle vaikee kuvitella tää tilanne, mut ei sillä väliä.
Kysymykseni nyt lähinnä koskee mun mahdollisuuksia tapella siskon lasten (jotka eläneet koko ikänsä mun ja lapseni kanssa) huoltajuudesta lasten isän kanssa tilanteessa, jossa mies ei muka enää haluaisikaan jatkaa mun kanssa suhdetta. ap
Juristin sanoista huolimatta sulla on kohtuu heikot mahikset saada lasten huoltajuus. Isä on ollut heidän elämässään koko ajan mukana ja hänessä pitää olla todella, siis todella, pahoja vikoja, että huoltajuus evättäisiin. Biologisilla vanhemmilla on Suomessa todella luja asema. Sossujen velvollisuus on sitäpaitsi ensin tukea isää ja vasta viimeiseksi lapset otetaan hältä pois. Lasten etu on elää vanhempiensa kanssa. He ovat jo menettäneet äitinsä ja isää ei heidän elämästään ihan noin vaan oteta pois tädin takia. Ei todellakaan.
Eli sinuna en ryhtyis tappelemaan lapsista, yli 90% todennäköisyydellä et tule heitä saamaan.
Oletpa sinä lojaali sisko :o Miten olet pystynyt tehdä noin siskollesi 10vuoden ajan. ( tietty mies myös).
Etpä taida kovasti muutenkaan rakastaa ja kunnioittaa siskoasi.
Miten kehtaat vielä pilata yhteisen perhe-elon sillä että paljastat siskosi lapsille että minäpä hässin isäänne teidän äidiltä salassa ja tässä on teidän sisarpuolet? Leikitäänkö perhettä?
Itse siskonlapsena vihaisin sinua ja tietty isääni enkä todellakaan haluaisi tollaista perherikkojaa elämääni.
Isä sentään yrittää suojella lapsiaan.
Oletan, että jos sisko tiesi ja välitti, hän olisi ottanut asian puheeksi mun kanssa. Tai edes mihen kanssa. Ei mitään. Me oltiin siskoina muuten niin läheiset kuin olla voi, ja tiedän että hän haluaa lastensa kasvavan mun kanssa. ap