Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mikä niissä valmisruoissa on huono asia?
14.07.2018 |
En aina (yleensä) jaksa tehdä ruokaa, joten otan jotain valmista. Usein päivällä jonkin salaatin, illalla sitten saattaa olla jokin tuhdimpi valmisateria, tai sitten itse tehty. Enemmän lounaalla tyytyy johonkin valmiiseen, kun en kuitenkaan kahta isoa ateriaa jaksa tehdä enkä syödä. Niin mitä siinä valmiissa on niin kamalaa? Jos vastaat lisäaineet, niin avaa vähän sitä, että miksi ne ovat pahasta. Ja jos suola on se paha juttu, niin en ole siitäkään huolissani, koska verenpaineeni on häiritsevän alhainen muutenkin.
Kommentit (123)
Vierailija kirjoitti:
Kukaan näistä itsensäkohottajista ei tee itse maksa- ja silakkalaatikkoa. Einestiskistä ne valmiina ostetaan. Tai verilettuja. Tuskin pinaattilettujakaan.
Maksapihvejä tulee tehtyä ja broilerinmaksakastiketta. Hyvää on! Mutta nuo kaikki muut on hiilariruokia, mikä on myös ongelma näiden einesruokien kohdalla. Ei tahdo löytyä mitään karpille sopivaa, paitsi ne salaatit ja niidenkin kanssa pitää olla tarkkana, mitä niihin on laitettu. Liian monessa salaatissa on jotain krutonkeja tai pastaa.
Olen laiska ja kokkaan simppelisti, jotain helppoa ja nopeaa. Silti ne mun kotipöperöt maistuu paljon paremmilta kuin einekset, jotka ei edes sovi mun ruokavalioon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa ketju taas vaihteeksi valehtelijoita täynnä. Ihan hyviähän valmisruoat ovat.
Kukaan näistä itsensäkohottajista ei tee itse maksa- ja silakkalaatikkoa. Einestiskistä ne valmiina ostetaan. Tai verilettuja. Tuskin pinaattilettujakaan.
En nyt ihan ymmärrä tuota sun arvostelua ja puhumista jostain itsensäkohottajista. Kerro nyt ihmeessä, miksi olen mainitsemasi kaltainen, jos teen ruokani itse enkä halua syödä "äitientekemää" Ja kyllä teen myös maksa- ja silakkalaatikot, veri- ja pinaattiletut ihan itse. Arvostan ravintorikasta ruokaa ja haluan, että myös lapseni saavat hyvää ravintoa. Se ei ole mulle rasite, vaan oikeus.
Pitkä hyllyaika on suomalaisen ruokateollisuuden tärkein asia. Sen avulla saadaan tahottua parhaiten rahaa tyhmältä kansalta. Tuotteet säilyvät ikuisesti ja tyhjää täynnä olevista tuotteista saadaan parhaat katteet. S- ja K-kauppiaatkin kiittävät! Kunhan vain halpuutetaan niin maan per*eleesti!
Monessa muussa maassa tämä ei mene läpi. Esim. Venäjälle viedään paljon laadukkaampaa ruokaa Suomesta kuin mitä nämä samat firmat tuottavat kotimaan markkinoille. Ja toisaalta moni ulkomaalainen elintarvikefirma tuo tänne huonompaa kamaa kuin muihin maihin - Samassa tuotemerkissä on se huono "Suomi-versio". Esimerkkinä nyt vaikka marjojen osuus jogurtissa tai mehujen laatu.
Suomalaisia ei vain kiinnosta, vaan tavallinen kansakin on sen korkeita katteita tahkoovan miljonäärikauppiaan puolella ja suitsuttaa teollisuuden tuottamia ruokamateriaaleja.
Vierailija kirjoitti:
Pitkä hyllyaika on suomalaisen ruokateollisuuden tärkein asia. Sen avulla saadaan tahottua parhaiten rahaa tyhmältä kansalta. Tuotteet säilyvät ikuisesti ja tyhjää täynnä olevista tuotteista saadaan parhaat katteet. S- ja K-kauppiaatkin kiittävät! Kunhan vain halpuutetaan niin maan per*eleesti!
Monessa muussa maassa tämä ei mene läpi. Esim. Venäjälle viedään paljon laadukkaampaa ruokaa Suomesta kuin mitä nämä samat firmat tuottavat kotimaan markkinoille. Ja toisaalta moni ulkomaalainen elintarvikefirma tuo tänne huonompaa kamaa kuin muihin maihin - Samassa tuotemerkissä on se huono "Suomi-versio". Esimerkkinä nyt vaikka marjojen osuus jogurtissa tai mehujen laatu.
Suomalaisia ei vain kiinnosta, vaan tavallinen kansakin on sen korkeita katteita tahkoovan miljonäärikauppiaan puolella ja suitsuttaa teollisuuden tuottamia ruokamateriaaleja.
Hyviä pointteja. Pitkään säilyvissä eineksissä roskan, useimmiten muoviroskan, määrä on ihan tolkuton siihen aterian määrään nähden. Tästä ei keskustella ollenkaan, mutta kerran vuoteen pestävä fleecetakki on itse saa tanan keksintö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu muotitermin "prosessoitu ruoka" kanssa. Kun jollekin ruoka-aineelle tekee jotain, niin yhtä "prosessoitua" se on, tehtiin se kotona tai tehtaassa.
Leipää, poroa ja kantarellejä olisi poro-sieni sandwichiin, mutta enää puuttuu vain E150a, E160a, E170, E202, E211, E223, E250, E270, E316, E325, E330, E331, E341, E415, E450, E452, E471e, E472e, E481e, E509, E621 ja E954. Olisiko sinulla lainata?
Minä söin juuri kulhollisen ruokaa, jossa oli seuraavia E koodeja:
E300, E306, E163a, E163b, E163e, E163f, E160a, E460, E440, E421, E941, E948, E290.
Söin siis kulhollisen mustikoita.
Entäpä sitten?
Sitä vain että ei ne E-koodit mitään ruuan tervellisyydestä kerro siinä tuoteluettelossa. Noista E-koodeista on vain tehty tietämättömien ihmisten mielissä hirveä peikko. Ihan samaa tasoa perustella ruuan terveellisyyttää/haitallisuutta E-koodien MÄÄRÄLLÄ, kuin sillä että Divetymonoksidia pakkosyötetään meille jatkuvasti vaikka on teollisuuden yleisimmin käytetty liuotin.
No aika monet niistä nyt ovat keinotekoisia ja/tai kemianteollisuuden tuotoksia. Vaikka puolustelijoiden argumentti on yleensä että ovat luonnontuotteita. AIka monia tuotteissa esiintyviä e-koodeja ei kuitenkaan selllaisenaan vapaana luonnossa esiinny.
Huomattavasti helpompi pysyä kärryllä siitä mitä syö kun ostaa vain tuotteita joiden tuoteluettelo on kirjoitettu selkosuomeksi. Sitten voi ihan itse päättää haluaako syödä tässäkin keskustelussa esiintynyttä Natriumstearoyyli-2-laktylaattia vai ei.
Ja nämä divetymonoksidit ja muut kemialliset nimet kertovat tavalliselle tallaajalle todella paljon (not).
Mitä veikkaat kumpi leipä jää hyllylle valtaosan "tiedostavien" toimesta. Se joka on tehty käyttäen natriumvetykarbonaattia vai Ruokasoodalla valmistettu leipä?
Tiedostava valitsee leivän, johon on käytetty jauhoja, vettä ja suolaa, ei muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei niihin kuole.
En suosi eineksiä, mutta en kyllä niitä pelkää enkä kaihda silloin, kun olen töissä ja lapselle on saatava pötyä pöytään nopeasti puolikuolleena.
Usein meillä syödään kyllästymiseen asti 2-4 päivää samaa työ- ja iltasapuskaa, jota olen ihan itse sädekehä hohtaen valmistanut kauhean määrän ottaen huomioon perheemme koon. :D
*
Piupaut välitän prosessoiduista, liian suolaisista ja muutenkin Huono Äiti -merkkisistä eineksistä. :D
*
Useimmin käyttämiäni eineksiä ovat:
-Mama- kasvisnuudelipussit (kaikkine kammottavine aromivahventeineen, mutta ne ovat parhaimmat makuisia)
-perunamuusijauhe (Eiks ole ihan hirveää???)
-kasvis- ja porkkanapihvit
-pinaattiletut
-raviolit/tortellonit ym. täytepasta
-kananugetit
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu muotitermin "prosessoitu ruoka" kanssa. Kun jollekin ruoka-aineelle tekee jotain, niin yhtä "prosessoitua" se on, tehtiin se kotona tai tehtaassa.
Leipää, poroa ja kantarellejä olisi poro-sieni sandwichiin, mutta enää puuttuu vain E150a, E160a, E170, E202, E211, E223, E250, E270, E316, E325, E330, E331, E341, E415, E450, E452, E471e, E472e, E481e, E509, E621 ja E954. Olisiko sinulla lainata?
Minä söin juuri kulhollisen ruokaa, jossa oli seuraavia E koodeja:
E300, E306, E163a, E163b, E163e, E163f, E160a, E460, E440, E421, E941, E948, E290.
Söin siis kulhollisen mustikoita.
Entäpä sitten?
Sitä vain että ei ne E-koodit mitään ruuan tervellisyydestä kerro siinä tuoteluettelossa. Noista E-koodeista on vain tehty tietämättömien ihmisten mielissä hirveä peikko. Ihan samaa tasoa perustella ruuan terveellisyyttää/haitallisuutta E-koodien MÄÄRÄLLÄ, kuin sillä että Divetymonoksidia pakkosyötetään meille jatkuvasti vaikka on teollisuuden yleisimmin käytetty liuotin.
No aika monet niistä nyt ovat keinotekoisia ja/tai kemianteollisuuden tuotoksia. Vaikka puolustelijoiden argumentti on yleensä että ovat luonnontuotteita. AIka monia tuotteissa esiintyviä e-koodeja ei kuitenkaan selllaisenaan vapaana luonnossa esiinny.
Huomattavasti helpompi pysyä kärryllä siitä mitä syö kun ostaa vain tuotteita joiden tuoteluettelo on kirjoitettu selkosuomeksi. Sitten voi ihan itse päättää haluaako syödä tässäkin keskustelussa esiintynyttä Natriumstearoyyli-2-laktylaattia vai ei.
Ja nämä divetymonoksidit ja muut kemialliset nimet kertovat tavalliselle tallaajalle todella paljon (not).
Mitä veikkaat kumpi leipä jää hyllylle valtaosan "tiedostavien" toimesta. Se joka on tehty käyttäen natriumvetykarbonaattia vai Ruokasoodalla valmistettu leipä?
Ihan turhaan yrität viisastella, ruokasooda ei leipään edes kuulu. Ei edes sillä toisella nimellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu muotitermin "prosessoitu ruoka" kanssa. Kun jollekin ruoka-aineelle tekee jotain, niin yhtä "prosessoitua" se on, tehtiin se kotona tai tehtaassa.
Leipää, poroa ja kantarellejä olisi poro-sieni sandwichiin, mutta enää puuttuu vain E150a, E160a, E170, E202, E211, E223, E250, E270, E316, E325, E330, E331, E341, E415, E450, E452, E471e, E472e, E481e, E509, E621 ja E954. Olisiko sinulla lainata?
Minä söin juuri kulhollisen ruokaa, jossa oli seuraavia E koodeja:
E300, E306, E163a, E163b, E163e, E163f, E160a, E460, E440, E421, E941, E948, E290.
Söin siis kulhollisen mustikoita.
Entäpä sitten?
Sitä vain että ei ne E-koodit mitään ruuan tervellisyydestä kerro siinä tuoteluettelossa. Noista E-koodeista on vain tehty tietämättömien ihmisten mielissä hirveä peikko. Ihan samaa tasoa perustella ruuan terveellisyyttää/haitallisuutta E-koodien MÄÄRÄLLÄ, kuin sillä että Divetymonoksidia pakkosyötetään meille jatkuvasti vaikka on teollisuuden yleisimmin käytetty liuotin.
No aika monet niistä nyt ovat keinotekoisia ja/tai kemianteollisuuden tuotoksia. Vaikka puolustelijoiden argumentti on yleensä että ovat luonnontuotteita. AIka monia tuotteissa esiintyviä e-koodeja ei kuitenkaan selllaisenaan vapaana luonnossa esiinny.
Huomattavasti helpompi pysyä kärryllä siitä mitä syö kun ostaa vain tuotteita joiden tuoteluettelo on kirjoitettu selkosuomeksi. Sitten voi ihan itse päättää haluaako syödä tässäkin keskustelussa esiintynyttä Natriumstearoyyli-2-laktylaattia vai ei.
Ja nämä divetymonoksidit ja muut kemialliset nimet kertovat tavalliselle tallaajalle todella paljon (not).
Mitä veikkaat kumpi leipä jää hyllylle valtaosan "tiedostavien" toimesta. Se joka on tehty käyttäen natriumvetykarbonaattia vai Ruokasoodalla valmistettu leipä?
Tiedostava valitsee leivän, johon on käytetty jauhoja, vettä ja suolaa, ei muuta.
Jos haluaa tukkia suolensa ja suonensa. Oikeasti tiedostava ei leipään koske.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu muotitermin "prosessoitu ruoka" kanssa. Kun jollekin ruoka-aineelle tekee jotain, niin yhtä "prosessoitua" se on, tehtiin se kotona tai tehtaassa.
Leipää, poroa ja kantarellejä olisi poro-sieni sandwichiin, mutta enää puuttuu vain E150a, E160a, E170, E202, E211, E223, E250, E270, E316, E325, E330, E331, E341, E415, E450, E452, E471e, E472e, E481e, E509, E621 ja E954. Olisiko sinulla lainata?
Minä söin juuri kulhollisen ruokaa, jossa oli seuraavia E koodeja:
E300, E306, E163a, E163b, E163e, E163f, E160a, E460, E440, E421, E941, E948, E290.
Söin siis kulhollisen mustikoita.
Entäpä sitten?
Sitä vain että ei ne E-koodit mitään ruuan tervellisyydestä kerro siinä tuoteluettelossa. Noista E-koodeista on vain tehty tietämättömien ihmisten mielissä hirveä peikko. Ihan samaa tasoa perustella ruuan terveellisyyttää/haitallisuutta E-koodien MÄÄRÄLLÄ, kuin sillä että Divetymonoksidia pakkosyötetään meille jatkuvasti vaikka on teollisuuden yleisimmin käytetty liuotin.
No aika monet niistä nyt ovat keinotekoisia ja/tai kemianteollisuuden tuotoksia. Vaikka puolustelijoiden argumentti on yleensä että ovat luonnontuotteita. AIka monia tuotteissa esiintyviä e-koodeja ei kuitenkaan selllaisenaan vapaana luonnossa esiinny.
Huomattavasti helpompi pysyä kärryllä siitä mitä syö kun ostaa vain tuotteita joiden tuoteluettelo on kirjoitettu selkosuomeksi. Sitten voi ihan itse päättää haluaako syödä tässäkin keskustelussa esiintynyttä Natriumstearoyyli-2-laktylaattia vai ei.
Ja nämä divetymonoksidit ja muut kemialliset nimet kertovat tavalliselle tallaajalle todella paljon (not).
Mitä veikkaat kumpi leipä jää hyllylle valtaosan "tiedostavien" toimesta. Se joka on tehty käyttäen natriumvetykarbonaattia vai Ruokasoodalla valmistettu leipä?
Ihan turhaan yrität viisastella, ruokasooda ei leipään edes kuulu. Ei edes sillä toisella nimellä.
Alla yksi resepti. Moneenkin hapanleipään käytetään ruokasoodaa.
"
1½dlMyllyn Paras Kauraleseitä
n.5dlMyllyn Paras Sämpyläjauhoseosta
1tlsuolaa
1tlsoodaa
3½dlpiimää tai jugurttia tai puolet piimää ja puolet maitoa
Valmistusohje
Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Kaada kauraleseet, noin 5 dl sämpyläjauhoja, suola ja sooda kulhoon ja sekoita ne hyvin keskenään. Tee jauhoihin kolo ja lisää siihen piimä. Sekoita se pyörittävin liikkein keskeltä aloittaen nopeasti jauhojen kanssa sekaisin kauhalla tai lusikalla.
Kumoa taikina leivinpaperoidulle uunipellille ja ripottele pinnalle jauhoja. Muotoile pyöreäksi leiväksi aluksi kämmenellä painellen. Lisää jauhoja tarvittaessa. Voit paistaa leivän myös sellaisenaan muotoilematta sitä. Tee pinnalle ristiviilto terävällä veitsellä.
Paista leipä heti 180-200 asteessa 30-40 minuuttia uunin toiseksi alimmalla tasolla. Leipä on kypsä, kun pohjaan koputtaessa ääni on kumea, kopsahtava. Anna leivän jäähtyä ritilän päällä.
Soodaleipä on perinteinen irlantilainen leipä, joka sopii hyvin laiskallekin leipojalle. Irlantilaiset murtavat leivän neljään osaan viiltojen mukaan ja leikkaavat neljännesleivät edelleen viipaleiksi. Leipä säilyy mehevänä pari päivää."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakasteena myytävissä valmisruoissa ei yleensä ole edes lisäaineita. Monissa myös kasviksia. Terveellistä ja maittavaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei niihin kuole.
En suosi eineksiä, mutta en kyllä niitä pelkää enkä kaihda silloin, kun olen töissä ja lapselle on saatava pötyä pöytään nopeasti puolikuolleena.
Usein meillä syödään kyllästymiseen asti 2-4 päivää samaa työ- ja iltasapuskaa, jota olen ihan itse sädekehä hohtaen valmistanut kauhean määrän ottaen huomioon perheemme koon. :D
*
Piupaut välitän prosessoiduista, liian suolaisista ja muutenkin Huono Äiti -merkkisistä eineksistä. :D
*
Useimmin käyttämiäni eineksiä ovat:
-Mama- kasvisnuudelipussit (kaikkine kammottavine aromivahventeineen, mutta ne ovat parhaimmat makuisia)
-perunamuusijauhe (Eiks ole ihan hirveää???)
-kasvis- ja porkkanapihvit
-pinaattiletut
-raviolit/tortellonit ym. täytepasta
-kananugetit
Ok, tämä on sinun tapasi. Ihan hyvä, jos perhe tykkää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pakasteena myytävissä valmisruoissa ei yleensä ole edes lisäaineita. Monissa myös kasviksia. Terveellistä ja maittavaa.
Mikä tekee niistä sen terveellisen?
Ruokaviiniä kun juo yhden lasillisen niin se lyhentää elinikää enemmän kuin parin viikon roskaruokakuuri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu muotitermin "prosessoitu ruoka" kanssa. Kun jollekin ruoka-aineelle tekee jotain, niin yhtä "prosessoitua" se on, tehtiin se kotona tai tehtaassa.
Leipää, poroa ja kantarellejä olisi poro-sieni sandwichiin, mutta enää puuttuu vain E150a, E160a, E170, E202, E211, E223, E250, E270, E316, E325, E330, E331, E341, E415, E450, E452, E471e, E472e, E481e, E509, E621 ja E954. Olisiko sinulla lainata?
Minä söin juuri kulhollisen ruokaa, jossa oli seuraavia E koodeja:
E300, E306, E163a, E163b, E163e, E163f, E160a, E460, E440, E421, E941, E948, E290.
Söin siis kulhollisen mustikoita.
Entäpä sitten?
Sitä vain että ei ne E-koodit mitään ruuan tervellisyydestä kerro siinä tuoteluettelossa. Noista E-koodeista on vain tehty tietämättömien ihmisten mielissä hirveä peikko. Ihan samaa tasoa perustella ruuan terveellisyyttää/haitallisuutta E-koodien MÄÄRÄLLÄ, kuin sillä että Divetymonoksidia pakkosyötetään meille jatkuvasti vaikka on teollisuuden yleisimmin käytetty liuotin.
No aika monet niistä nyt ovat keinotekoisia ja/tai kemianteollisuuden tuotoksia. Vaikka puolustelijoiden argumentti on yleensä että ovat luonnontuotteita. AIka monia tuotteissa esiintyviä e-koodeja ei kuitenkaan selllaisenaan vapaana luonnossa esiinny.
Huomattavasti helpompi pysyä kärryllä siitä mitä syö kun ostaa vain tuotteita joiden tuoteluettelo on kirjoitettu selkosuomeksi. Sitten voi ihan itse päättää haluaako syödä tässäkin keskustelussa esiintynyttä Natriumstearoyyli-2-laktylaattia vai ei.
Ja nämä divetymonoksidit ja muut kemialliset nimet kertovat tavalliselle tallaajalle todella paljon (not).
Mitä veikkaat kumpi leipä jää hyllylle valtaosan "tiedostavien" toimesta. Se joka on tehty käyttäen natriumvetykarbonaattia vai Ruokasoodalla valmistettu leipä?
Tiedostava valitsee leivän, johon on käytetty jauhoja, vettä ja suolaa, ei muuta.
Jos haluaa tukkia suolensa ja suonensa. Oikeasti tiedostava ei leipään koske.
Onhan se oikeesti noinkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakasteena myytävissä valmisruoissa ei yleensä ole edes lisäaineita. Monissa myös kasviksia. Terveellistä ja maittavaa.
Mikä tekee niistä sen terveellisen?
Ei kaikista, mutta osa on varsin terveellistä. Esim. kanafilettä, kasviksia, hieman riisiä. Vähärasvaista, n. 100kcal/100g.
Vierailija kirjoitti:
Pakasteena myytävissä valmisruoissa ei yleensä ole edes lisäaineita. Monissa myös kasviksia. Terveellistä ja maittavaa.
Onhan se joo terveellistä kun niistä on autoklaavattu kaikki vitamiinit ja muut hivenaineet viemäriin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakasteena myytävissä valmisruoissa ei yleensä ole edes lisäaineita. Monissa myös kasviksia. Terveellistä ja maittavaa.
Mikä tekee niistä sen terveellisen?
Ei kaikista, mutta osa on varsin terveellistä. Esim. kanafilettä, kasviksia, hieman riisiä. Vähärasvaista, n. 100kcal/100g.
Terveellisyyttä ei mitata kaloreilla eikä rasvattomuudella.
Mainitsemasi ei ole millään mittarilla terveellistä.
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu muotitermin "prosessoitu ruoka" kanssa. Kun jollekin ruoka-aineelle tekee jotain, niin yhtä "prosessoitua" se on, tehtiin se kotona tai tehtaassa.
En koskaan valmista kotona "koneellisesti erotettua" lihaa. En myöskään lisää leipomukseen gluteenia.
Nämä kaksi esimerkkiä riittäköön kertomaan sinulle itsevalmistetun ja prosessoidun eron.
En minä ole mikään fanaatikko vaan syön toisinaan niin valmista maksalaatikkoa, purkkihernekeittoa kuin makkaraa, ja hyvin harvoin jotain muuta valmisruokaa. Kyllä perusaineksista valmistettu ruoka on erimakuista ja tuoreempaa kuin eines.
Monissa valmis- ja laitosruuissa ( jos niissä muutenkaan mitään eroa on) minua häiritsee joku yleinen mauste. En tiedä, mikä se on, mutta minä en pidä siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakasteena myytävissä valmisruoissa ei yleensä ole edes lisäaineita. Monissa myös kasviksia. Terveellistä ja maittavaa.
Onhan se joo terveellistä kun niistä on autoklaavattu kaikki vitamiinit ja muut hivenaineet viemäriin.
Pakasteita ei autoklavoida, vaan ne, daa, pakastetaan.
Alue: Aihe vapaa
Esimerkiksi monissa tuoteluetteloissa mainittu uute voi sisältää melkein mitä tahansa. Ja kuulostaahan muunneltu tärkkelys aika paljon kivemmalta kuin vaikkapa Asetyloitu ditärkkelysfosfaatti. Kumpiko nimi tuoteluettelossa laittaa empimään ostoa?