Saankohan koskaan tietää miksi välit ystäväperheen kanssa katkesivat käytännössä kokonaan. Tuleeko teille mitään ajatuksia, mistä tässä voisi olla kyse?
Asia vaivaa, surettaa ja painaa valtavasti. Tilanne siis tämä; muutimme uudelle paikkakunnalle. Miehen tutun tuttu asui siellä, ketään muita emme tunteneet. Mies tapasi tuon tuttavansa tutun harrastuksen kautta ja he tutustuivat. Ko. miehellä on perhe; vaimo ja kolme lasta.
Tapasimme silloin tällöin perheiden kera puistossa, ym. Perheen äiti oli todella innostunut tutustumaan ja minä tietysti myös, koska en tuntenut ketään. Tulimme mainiosti juttuun, kaikki! Myös lapset. He kutsuivat meitä mökkeilemään ja me illallisille ym. Tapasimme lasten kera ja myös aikuisten kesken. Nainen kutsui minua myös omien ystäviensä pitämiin illanviettoihin. Olin todella onnellinen, koska tuntui, että kotiuduin hyvin uuteen paikkaan.
Sitten tapahtui jotain. Mietimme edelleen mieheni kanssa mitä se mahtoi olla ja olemme hämillämme. Emme ole tänä päivänä keksineet mitään järkevää selitystä. Kaikki oli hyvin, tapasimme perhettä säännöllisesti, kunnes aloin odottaa toista lastamme. Ajallisesti ystävyyden ja tapaamisten katkeaminen osuus siihen, kun ystäväperheen äiti sai tietää raskaudestani. Tieto tuli hänelle tilanteessa, jossa hän oli juuri kutsumassa meitä heille kylään. (Kerroin, ettemme voi tuona päivänä tulla, kun samaan aikaan on rakenneultra.) Jälkeenpäin ajatellen hän meni jotenkin erikoisesti hämilleen tiedosta, mutta en antanut asialle sen enempää painoarvoa. Eihän tämä nyt VOI johtua meidän toisesta lapsesta, heillähän lapsia oli jo kolme. Vai voiko?
Mitään muuta ei ole tapahtunut. Miehet ovat edelleen silloin tällöin tekemissä harrastuksen kautta, mutta minun osaltani oikeastaan kaikki lopahti tuon raskaustiedon kerrottuani. Nainen ei koskaan edes onnitellut meidän perhettä vauvan synnyttyä. (Mies onnitteli.)
Syy miksi ajattelen, että lapsiasia voisi tässä olla vaikuttamassa on se, että sain jälkeenpäin tietää naisen toteutumatta jääneestä toiveesta vielä yhdestä lapsesta. Silti se asia syyksi tuntuu absurdilta.
Tuleeko teille mitään ajatuksia tästä kaikesta? Mistä voisi johtua välien totaalinen viileneminen? Olen tosi surullinen, koska meillä on hyvin vähän kontakteja tässä kaupungissa ja he olivat aivan ihastuttavaa seuraa. Ikävä heidän perhettä :(
Kommentit (203)
Voisiko suurin syy olla se, että et kertonut raskaudestasi, vaan asia tuli vähän vahingossa ilmi sivulauseessa josta hänelle jäi tunne, ettet pidäkään häntä niin hyvänä, läheisenä ja luotettavana ystävänä kuin hän oli ajatellut.
En jaksa uskoa, että ystävyys katkeaisi lopullisesti siihen, ettei raskaudesta ole kerrottu aikaisemmin. Kuulostaa järjettömältä. Osaatko selittää, millä tavoin nainen muuttui kummalliseksi; oliko hän vihamielinen tai ilkeä? Kohdistuiko hänen outu käytöksensä enemmän jompaankumpaan - sinuun tai mieheesi? Olisiko sinun mahdollista kysyä asiasta yhteisiltä tuttaviltanne, siis niiltä hänen ystävättäriltään joita myös sinä olet tavannut? Outo juttu kyllä..
Ihmiset nyt loukkaantuu ihan kummallisista asioista. Vähän aikaa sitä yrittää sitten miettiä ja selvittää mistä kaikki johtui ja mikä loukkasi niin että suhteet katkesivat.
Itselleni kävi niin, että hyvä ystäväni noin 30 vuoden ajan katkaisi suhteemme. Kummatkin oltiin perheellisiä jne. Kerran jo teki kummasti, kun että kun oletin että kaikki menemme samalle eli heidän mökilleen niin kuin ennenkin. Kun soitin ja kyselin asiaa, ei maininnut siitä etteivät he aio mennäkään tänä vuonna, vaan sinne meneekin hänen sukulaisensa, jotka kyllä tunnen. Edellisenä päivänä ilmoitti vasta kun kyselin jotain tuomisia tms etteivät he tule. Oli erittäin nolo tilanne, mutta menimme kuitenkin. Kahden yön sijasta olimme vain yhden.
Pari vuotta sitten nuorin heidän lapsistaan pääsi yo:ksi. He olivat vierailleet meidän lasten juhlissa kyllä mutta lahjoina oli jotain tyyliin tavaroita firman logolla tai selvästi jossain urkkakilpailuissa/arpajaisissa voitettuja palkintoja lahjoiksi lapsilleni. Vähän nieleskelin, mutta ei voi mitään.
Mulle sattui niin, että kyseisenä päivänä mua tarvittiin töissä ja peruutin osallistumiseni. Aiempaan olin jo hieman kummissani kun olivat muuttaneet enkä minä tiennyt uutta osoitetta, vaikka sain kutsun. Kysyin sitä ja sain osoitteen viimein tyylillä että kappas vaan enkö olekaan laittanut sulle, vähän siis välinpitämättömästi.
En päässyt paikalle. Kysyin voisinko lähettää päähenkilölle vaikka leffalippupaketin lahjaksi. Se kävi. Myöhemmin sain kiitoskortinkin. Emme olleet tässä välissä yhteyksissä, kunnes hän lähetti Itsenäisyyspäivätervehdyksen, minä myös ja vaihdettiin joulutervehdykset. Sitä ennen laitoin lomaterveiseni hänelle ulkomailta. Luulin, että kaikki oli ok.
Kevään korvalla laitoin hänelle kolme peräkkäistä viestiä, ei vastausta. Ei mitään. Jotenkin odotin että lähettäisi juhannusterkut. Ei tapahtunut. Hänellä on syksyllä pyöreiden vuosien juhla, ei ole kutsua odotettavissa. Siksikään, ettei itse tullut minun juhliini aiempaan, koska olivat jossain matkoilla (kuulemma). Olisivat olleet tulossa taas eri satsissa, mutta en jaksa virittää juhlajuttuja moneen kertaa enää. Jos ei pääse silloin kun on kutsuttu, niin täytyy vain unohtaa sitten.
Minä en ymmärrä, mitä tässä oikein tapahtui. Kun keväällä viestin hänelle, en tiennyt ollenkaan että suhteemme olikin poikki. Hän ei ole voinut kuulla minusta mitään pahaa, koska elämme etäällä toisistamme nykyisin. En ole koskaan haukkunut häntä tai perhettään.
En jaksa ottaa yhteyttä enää, koska tuo hiljaisuus on viesti. Operaattoria ei ole vaihtanut eikä puhelinta. Ei vain ota enää yhteyttä, vaikka pari vuotta sitten olimme tosi hyviä ystäviä. Pettymys tuo on.
Vierailija kirjoitti:
Niin miksi et ollut kertonut hänelle raskaudestasi? Oliko salailuun joku syy? Ja sitten sivulauseessa kerrot rakenneultrasta... jos ajatteli olevansa sinulle hyvä ystävä niin varmaan piti tuota menettelytapaa outona jopa loukkaavana.
a) en ole niitä naisia, jotka pitävät valtavaa meteliä raskauksistaan
b) halusin kertoa todellisen syyn miksi emme päässeet kylään tuona päivänä
c) kerroin kaikille muillekin ystäville ja sukulaisille rakenneultran aikoihin (koska olen kärsinyt yhden keskenmenon, enkä pidä mitään asiaa itsestään selvänä)
Vierailija kirjoitti:
En jaksa uskoa, että ystävyys katkeaisi lopullisesti siihen, ettei raskaudesta ole kerrottu aikaisemmin. Kuulostaa järjettömältä. Osaatko selittää, millä tavoin nainen muuttui kummalliseksi; oliko hän vihamielinen tai ilkeä? Kohdistuiko hänen outu käytöksensä enemmän jompaankumpaan - sinuun tai mieheesi? Olisiko sinun mahdollista kysyä asiasta yhteisiltä tuttaviltanne, siis niiltä hänen ystävättäriltään joita myös sinä olet tavannut? Outo juttu kyllä..
Kuvailin tuolla aiemmin yhtä yksittäistä tilannetta. Aiemmin hän kutsui esikoistamme heidän perheen (lasten) keksimällä hellittelynimellä. Tämän oudon muutoksen jälkeen hän ei muka "muistanut" kuopuksen nimeä, kun sattumalta tapasimme kaupungilla. Tämä nyt yhtenä. Ei hän mitenkään ilkeäksi alkanut, mutta sellaisia kylmiä tilanteita kuten tämä nimiasia tuli vastaan. Mikään ei yhtäkkiä enää onnistunut, eikä mihinkään riittänyt aika. Silti tiedän, että tapasivat muita ystäviään (fb:n perusteella).
Yhdeltä yhteiselltä tuttavalta kerran kysyin, mutta hän ei osannut sanoa juuta eikä jaata koko asiasta. Ei ihmiset halua sekaantua vaikka tietäisivätkin.
Onko viinillä lotraaminen ollut hänelle tärkeää tapaamistenne yhteydessä? - Ei ole halunnut tavata, kun sinä olisit pitkään raittiina ensin raskauden ja sen päälle vielä imetyksen ajan.
Ontuva ehdotus joo, kun sanoit, että olette tavanneet myös lapset mukana, mutta kun en muutakaan keksi. :o
Vierailija kirjoitti:
Onko viinillä lotraaminen ollut hänelle tärkeää tapaamistenne yhteydessä? - Ei ole halunnut tavata, kun sinä olisit pitkään raittiina ensin raskauden ja sen päälle vielä imetyksen ajan.
Ontuva ehdotus joo, kun sanoit, että olette tavanneet myös lapset mukana, mutta kun en muutakaan keksi. :o
Ei ole alkoholi ongelma heidän perheessä :) Eikä meilläkään, joten se ei voi olla syynä. Kiitos kumminkin kommentistasi <3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa uskoa, että ystävyys katkeaisi lopullisesti siihen, ettei raskaudesta ole kerrottu aikaisemmin. Kuulostaa järjettömältä. Osaatko selittää, millä tavoin nainen muuttui kummalliseksi; oliko hän vihamielinen tai ilkeä? Kohdistuiko hänen outu käytöksensä enemmän jompaankumpaan - sinuun tai mieheesi? Olisiko sinun mahdollista kysyä asiasta yhteisiltä tuttaviltanne, siis niiltä hänen ystävättäriltään joita myös sinä olet tavannut? Outo juttu kyllä..
Kuvailin tuolla aiemmin yhtä yksittäistä tilannetta. Aiemmin hän kutsui esikoistamme heidän perheen (lasten) keksimällä hellittelynimellä. Tämän oudon muutoksen jälkeen hän ei muka "muistanut" kuopuksen nimeä, kun sattumalta tapasimme kaupungilla. Tämä nyt yhtenä. Ei hän mitenkään ilkeäksi alkanut, mutta sellaisia kylmiä tilanteita kuten tämä nimiasia tuli vastaan. Mikään ei yhtäkkiä enää onnistunut, eikä mihinkään riittänyt aika. Silti tiedän, että tapasivat muita ystäviään (fb:n perusteella).
Yhdeltä yhteiselltä tuttavalta kerran kysyin, mutta hän ei osannut sanoa juuta eikä jaata koko asiasta. Ei ihmiset halua sekaantua vaikka tietäisivätkin.
Mä olen tuo samankaltaisen tarinan kirjoittanut. Tosi kylmää ja veemäistä sullakin. Siinä ihan halutaan loukata eikä rakentaa enää mitään. Työnnetään ihminen omaan karsinaansa eikä siellä sitten enää käydä.
En tajua minäkään, mikä meidän suhteemme muutti ja miksi minua kohdellaan kuin olisni mennyt vähintään haukkumaan kaikki tms., siis kohdellut häntä tai perhettään tai jotain läheistä huonosti.
Olen aivan tavallinen, mutta hyväntahtoinen ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tuttavaperheen äiti ollut teistä aktiivisempi kutsumaan kylään? Jos hän on odottanut, että sinäkin vastavuoroisesti kutsuisit. Ettekö tuolloin, kun kerroit rakenneultrasta, sopineet uutta ajankohtaa vierailulle? Onko hän siis alkanut tosiaan kieltäytyä sinun kutsuistasi ja lakannut vastaamasta puheluihisi yms.?
Hyvin tasapainossa oli meidän kutsumiset ja aloitteet tapaamisille, vuorotellen.
Olemme yrittäneet järjestää tuon tilanteen jälkeen tapaamisia lukemattomia kertoja. Hyvin, hyvin harvoin mikään enää onnistui. Syyt olivat ontuvia, "kiireisiä" heistä tuli sillä sekunnilla. Olemme ehdottaneen kaikenlaista, mutta jos vastaus on tyyliin "huvila ja huussi" ja naurua päälle, niin ehdotukset pakostakin hiipuvat..
Siis onko tuo "huvila ja huussi" vinkki jostain? En ymmärrä. Oletteko lupautuneet johonkin remppatalkoisiin, jotka ovatkin sitten jääneet väliin? Oletteko samanlaisessa taloudellisessa tilanteessa, vai onko teidän perheenne selvästi varakkaampi? Ehkä hän on kateellinen teidän onnestanne, ja mahdollisesti kokee sinun myös jotenkin tuoneen sitä liiaksi esille?
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset nyt loukkaantuu ihan kummallisista asioista. Vähän aikaa sitä yrittää sitten miettiä ja selvittää mistä kaikki johtui ja mikä loukkasi niin että suhteet katkesivat.
Itselleni kävi niin, että hyvä ystäväni noin 30 vuoden ajan katkaisi suhteemme. Kummatkin oltiin perheellisiä jne. Kerran jo teki kummasti, kun että kun oletin että kaikki menemme samalle eli heidän mökilleen niin kuin ennenkin. Kun soitin ja kyselin asiaa, ei maininnut siitä etteivät he aio mennäkään tänä vuonna, vaan sinne meneekin hänen sukulaisensa, jotka kyllä tunnen. Edellisenä päivänä ilmoitti vasta kun kyselin jotain tuomisia tms etteivät he tule. Oli erittäin nolo tilanne, mutta menimme kuitenkin. Kahden yön sijasta olimme vain yhden.
Pari vuotta sitten nuorin heidän lapsistaan pääsi yo:ksi. He olivat vierailleet meidän lasten juhlissa kyllä mutta lahjoina oli jotain tyyliin tavaroita firman logolla tai selvästi jossain urkkakilpailuissa/arpajaisissa voitettuja palkintoja lahjoiksi lapsilleni. Vähän nieleskelin, mutta ei voi mitään.
Mulle sattui niin, että kyseisenä päivänä mua tarvittiin töissä ja peruutin osallistumiseni. Aiempaan olin jo hieman kummissani kun olivat muuttaneet enkä minä tiennyt uutta osoitetta, vaikka sain kutsun. Kysyin sitä ja sain osoitteen viimein tyylillä että kappas vaan enkö olekaan laittanut sulle, vähän siis välinpitämättömästi.
En päässyt paikalle. Kysyin voisinko lähettää päähenkilölle vaikka leffalippupaketin lahjaksi. Se kävi. Myöhemmin sain kiitoskortinkin. Emme olleet tässä välissä yhteyksissä, kunnes hän lähetti Itsenäisyyspäivätervehdyksen, minä myös ja vaihdettiin joulutervehdykset. Sitä ennen laitoin lomaterveiseni hänelle ulkomailta. Luulin, että kaikki oli ok.
Kevään korvalla laitoin hänelle kolme peräkkäistä viestiä, ei vastausta. Ei mitään. Jotenkin odotin että lähettäisi juhannusterkut. Ei tapahtunut. Hänellä on syksyllä pyöreiden vuosien juhla, ei ole kutsua odotettavissa. Siksikään, ettei itse tullut minun juhliini aiempaan, koska olivat jossain matkoilla (kuulemma). Olisivat olleet tulossa taas eri satsissa, mutta en jaksa virittää juhlajuttuja moneen kertaa enää. Jos ei pääse silloin kun on kutsuttu, niin täytyy vain unohtaa sitten.
Minä en ymmärrä, mitä tässä oikein tapahtui. Kun keväällä viestin hänelle, en tiennyt ollenkaan että suhteemme olikin poikki. Hän ei ole voinut kuulla minusta mitään pahaa, koska elämme etäällä toisistamme nykyisin. En ole koskaan haukkunut häntä tai perhettään.
En jaksa ottaa yhteyttä enää, koska tuo hiljaisuus on viesti. Operaattoria ei ole vaihtanut eikä puhelinta. Ei vain ota enää yhteyttä, vaikka pari vuotta sitten olimme tosi hyviä ystäviä. Pettymys tuo on.
Kuulostaa tosi kipeältä tuo sinunkin tilanne ystäväsi kanssa :( Mistä lie johtuu, aika vaikea tätäkin on arvailla. Tsemppiä sinulle <3 Vaikutat tosi ihanalta ihmiseltä, toivottavasti löydät uusia ystäviä <3 Meille kummallekin toivon, että nämä mysteerit joskus selviävät oman mielenrauhan takia!
No olisi minustakin vähän outoa jos saisin tietää ystäväni raskaudesta tuolla tavalla vahingossa. Tulisi olo, että eikö arvosteta ystävänä jos noin isoa juttua ei haluta jakaa minun kanssani. Miettisin, että aiottiinko minulle kertoa ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tuttavaperheen äiti ollut teistä aktiivisempi kutsumaan kylään? Jos hän on odottanut, että sinäkin vastavuoroisesti kutsuisit. Ettekö tuolloin, kun kerroit rakenneultrasta, sopineet uutta ajankohtaa vierailulle? Onko hän siis alkanut tosiaan kieltäytyä sinun kutsuistasi ja lakannut vastaamasta puheluihisi yms.?
Hyvin tasapainossa oli meidän kutsumiset ja aloitteet tapaamisille, vuorotellen.
Olemme yrittäneet järjestää tuon tilanteen jälkeen tapaamisia lukemattomia kertoja. Hyvin, hyvin harvoin mikään enää onnistui. Syyt olivat ontuvia, "kiireisiä" heistä tuli sillä sekunnilla. Olemme ehdottaneen kaikenlaista, mutta jos vastaus on tyyliin "huvila ja huussi" ja naurua päälle, niin ehdotukset pakostakin hiipuvat..
Siis onko tuo "huvila ja huussi" vinkki jostain? En ymmärrä. Oletteko lupautuneet johonkin remppatalkoisiin, jotka ovatkin sitten jääneet väliin? Oletteko samanlaisessa taloudellisessa tilanteessa, vai onko teidän perheenne selvästi varakkaampi? Ehkä hän on kateellinen teidän onnestanne, ja mahdollisesti kokee sinun myös jotenkin tuoneen sitä liiaksi esille?
Ei se mikään vinkki ollut, vaan pikemminkin sellainen kommentti, että "mikkihiiri". En osaa selittää paremmin - siis jos sinä esim. yrittäisit ehdottaa ystävällesi jotain, eikä hän halua kommentoida ehdotustasi mitenkään ja sanoisi tyyliin että apua, tänään täytyy muuten pestä pikkupyykkiä tms. Siis kääntää täysin toiseen suuntaan johonkin epäolennaiseen keskustelun ja nauraa päälle - että et enää palaisi siihen mitä kysyit. En tiedä osaanko yhtään selittää tätä, tilanne on kyllä ollut kieltämättä tosi outo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin miksi et ollut kertonut hänelle raskaudestasi? Oliko salailuun joku syy? Ja sitten sivulauseessa kerrot rakenneultrasta... jos ajatteli olevansa sinulle hyvä ystävä niin varmaan piti tuota menettelytapaa outona jopa loukkaavana.
a) en ole niitä naisia, jotka pitävät valtavaa meteliä raskauksistaan
b) halusin kertoa todellisen syyn miksi emme päässeet kylään tuona päivänä
c) kerroin kaikille muillekin ystäville ja sukulaisille rakenneultran aikoihin (koska olen kärsinyt yhden keskenmenon, enkä pidä mitään asiaa itsestään selvänä)
Kai sen asian voi silti kertoa asiallisesti ja suoraan, eikä tuolla lailla vahingossa? Tuosta saa kuvan, että suunnilleen kaikki muut jo tietävät kun rakenneultriin menemisistä voi puhua noin huolettomasti mutta ystävällä ei ole kerrottu koko raskaudesta. Minä ottaisin häneen yhteyttä ja pahoittelisin tökeröä tapaa tuoda asia ilmi, selittäisin syyn tuosta tiedon pimittämisestä ja ehdottaisin vaikka kahville menoa tms.
Sekundaarisesti lapseton ja sattuu liikaa jos halusivat suurperheen?
Mies ihastunut sinuun ja tunnustanut vaimolleen, ei halua enää että hengailette? Kaverisi ihastunut mieheesi?
Ap, jotkut ihmiset vaan tekee käsittämättömiä juttuja.
Mut yksi kaveri dumppasi alettuaan seurustella netistä löudetyn miehen kanssa. Silloin se oli häpeä. Hän vain kieltäytyi tapaamasta, lopetti puhelut lyhyeeen jne.
Luulin että sillä on huolia mitä se ei halua kertoa. Kysyin asiaa yhteiseltä tutulta, joka sanoi että teidän välillä on ongelmaa. Mitä???
Kun ei ollut.
Kysyin häneltä suoraan, onko hän suuttunut mulle jostain. Ei kuulemma.
No se ystävyys loppui siihen.
Jälkeenpäin harmitti, miten paljon aikaa olin tärvännyt mokomaan.
Kysy suoraan. Jos et saa vastausta, et voi mitään.
Täysjärkiset ihmiset ei dumppaa ketään noin vaan.
Minusta raskaus on jokaisen parin niin henkilökohtainen asia, että vaikka olisi kuinka hyviä ystäviä, saa jokainen valita, milloin asiasta kertoo, ilman syyllistämistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tuttavaperheen äiti ollut teistä aktiivisempi kutsumaan kylään? Jos hän on odottanut, että sinäkin vastavuoroisesti kutsuisit. Ettekö tuolloin, kun kerroit rakenneultrasta, sopineet uutta ajankohtaa vierailulle? Onko hän siis alkanut tosiaan kieltäytyä sinun kutsuistasi ja lakannut vastaamasta puheluihisi yms.?
Hyvin tasapainossa oli meidän kutsumiset ja aloitteet tapaamisille, vuorotellen.
Olemme yrittäneet järjestää tuon tilanteen jälkeen tapaamisia lukemattomia kertoja. Hyvin, hyvin harvoin mikään enää onnistui. Syyt olivat ontuvia, "kiireisiä" heistä tuli sillä sekunnilla. Olemme ehdottaneen kaikenlaista, mutta jos vastaus on tyyliin "huvila ja huussi" ja naurua päälle, niin ehdotukset pakostakin hiipuvat..
Siis onko tuo "huvila ja huussi" vinkki jostain? En ymmärrä. Oletteko lupautuneet johonkin remppatalkoisiin, jotka ovatkin sitten jääneet väliin? Oletteko samanlaisessa taloudellisessa tilanteessa, vai onko teidän perheenne selvästi varakkaampi? Ehkä hän on kateellinen teidän onnestanne, ja mahdollisesti kokee sinun myös jotenkin tuoneen sitä liiaksi esille?
Ei se mikään vinkki ollut, vaan pikemminkin sellainen kommentti, että "mikkihiiri". En osaa selittää paremmin - siis jos sinä esim. yrittäisit ehdottaa ystävällesi jotain, eikä hän halua kommentoida ehdotustasi mitenkään ja sanoisi tyyliin että apua, tänään täytyy muuten pestä pikkupyykkiä tms. Siis kääntää täysin toiseen suuntaan johonkin epäolennaiseen keskustelun ja nauraa päälle - että et enää palaisi siihen mitä kysyit. En tiedä osaanko yhtään selittää tätä, tilanne on kyllä ollut kieltämättä tosi outo.
Aa, ok, luulen että ymmärsin. En osaa sanoa muuta kuin että tosi kummalliselta kuulostaa (entisen) ystäväsi käytös. Jotkut ihmiset ovat kumman herkkiä loukkaantumaan jostain, mitä muut eivät voi ymmärtää, eivätkä ole edes halukkaita selittämään loukkaantumisensa syytä. Surullista. :( Toivottavasti saat sieltä nykyiseltä kotipaikkakunnaltasi uusia mukavia ystäviä, esim. lasten kautta. <3
Sivusta lukijana tulee mieleen että tuttava nainen on ottanut nokkiinsa jostain eli loukkaantunut..Olivatko tapaamisenne aina mukavia, siis oliko mitään ennusmerkkejä kateellisuudesta, mustasukkaisuudesta tms? Luuliko nainen että sinulla on vispilänkauppaa hänen miehensä kanssa? Olivatko tasapainoinen pariskunta? Luuletko että käyntinne jälkeen riideltiin? Joskus myös huolet aiheuttavat vetäytymistä. Voisiko heillä olla taloushuolia, uskottomuutta tai parisuhde loppumassa? Sinä ja miehesi olette onnellisia ja hän onneton; ei kestä katsoa onneanne kun itsellä menee huonosti parisuhteessa tms. Tuskin alkaneesta raskaudestasi kyse. Luuletko että olisit loukannut häntä huomaamattasi ulkonäöstä tai kodista tai lapsista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin miksi et ollut kertonut hänelle raskaudestasi? Oliko salailuun joku syy? Ja sitten sivulauseessa kerrot rakenneultrasta... jos ajatteli olevansa sinulle hyvä ystävä niin varmaan piti tuota menettelytapaa outona jopa loukkaavana.
a) en ole niitä naisia, jotka pitävät valtavaa meteliä raskauksistaan
b) halusin kertoa todellisen syyn miksi emme päässeet kylään tuona päivänä
c) kerroin kaikille muillekin ystäville ja sukulaisille rakenneultran aikoihin (koska olen kärsinyt yhden keskenmenon, enkä pidä mitään asiaa itsestään selvänä)
Kai sen asian voi silti kertoa asiallisesti ja suoraan, eikä tuolla lailla vahingossa? Tuosta saa kuvan, että suunnilleen kaikki muut jo tietävät kun rakenneultriin menemisistä voi puhua noin huolettomasti mutta ystävällä ei ole kerrottu koko raskaudesta. Minä ottaisin häneen yhteyttä ja pahoittelisin tökeröä tapaa tuoda asia ilmi, selittäisin syyn tuosta tiedon pimittämisestä ja ehdottaisin vaikka kahville menoa tms.
Ja höpö höpö! (En ole ap.)
Hyvin tasapainossa oli meidän kutsumiset ja aloitteet tapaamisille, vuorotellen.
Olemme yrittäneet järjestää tuon tilanteen jälkeen tapaamisia lukemattomia kertoja. Hyvin, hyvin harvoin mikään enää onnistui. Syyt olivat ontuvia, "kiireisiä" heistä tuli sillä sekunnilla. Olemme ehdottaneen kaikenlaista, mutta jos vastaus on tyyliin "huvila ja huussi" ja naurua päälle, niin ehdotukset pakostakin hiipuvat..