Nykyparisuhteista puuttuu jännite ja moni nainen on tyytymätön
Tosiasia kuitenkin on se, että miehen passivoituminen, maskuliinisuuden katoaminen ja se että mies jatkuvasti joutuu myötäilemään naista on naisen syy.
Naiset voivat siis miettiä, mitä voivat itse tehdä että mies ei passivoituisi kotisohvalle ja kokisi itseään tarpeettomaksi tai että häntä vähätellään.
Kommentit (352)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanha viisaus kuuluu, että miehen tulee rakastaa naistaan ja naisen tulee kunnioittaa miestään. Kunnioitus katoaa yleensä ensimmäisenä, kun nainen alkaa sättiä ja nalkuttaa. Yritä siinä sitten rakastaa.
Nämä vanhat viisaudet ova tyhmyyksiä. Rakkauden ja kunnioituksen on oltava molemminpuolista.
Sohvalle mätäneminen on lapsellista, oma valinta ja perustuu laiskuuteen ja luonnevikaan.
Mies on mäntti ellei järkevää ja hyödyllistä tekemistä "kannustamatta" keksi. Ja miehet osaavat kyllä nalkuttaa ja narista. Heillä on ikävä tapa väittää naisen asiallista asiaa nalkutukseksi, kun eivät kestä totuutta ja kritiikkiä.
Osittain ap on oikeassa: jännitettä tarvitaan parisuhteessa. Sen on kuitenkin oltava seksuaalista jännitettä, jonka luomiseen ja ylläpitoon osallistuu kumpikin mm. jakamalla työt, vastuut ja sohvalla makuun tasan.
Nainen on syypää vain olemassaoloosi, ap, muusta kurjuudestasi vastaat itse.
Vanhoissa viisauksissa on yleensä paljon perää. Pysähdy mieluummin miettimään niitä hetkeksi ennen kuin hutkit ja kategorisoit tyhmyyksiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanha viisaus kuuluu, että miehen tulee rakastaa naistaan ja naisen tulee kunnioittaa miestään. Kunnioitus katoaa yleensä ensimmäisenä, kun nainen alkaa sättiä ja nalkuttaa. Yritä siinä sitten rakastaa.
Nämä vanhat viisaudet ova tyhmyyksiä. Rakkauden ja kunnioituksen on oltava molemminpuolista.
Sohvalle mätäneminen on lapsellista, oma valinta ja perustuu laiskuuteen ja luonnevikaan.
Mies on mäntti ellei järkevää ja hyödyllistä tekemistä "kannustamatta" keksi. Ja miehet osaavat kyllä nalkuttaa ja narista. Heillä on ikävä tapa väittää naisen asiallista asiaa nalkutukseksi, kun eivät kestä totuutta ja kritiikkiä.
Osittain ap on oikeassa: jännitettä tarvitaan parisuhteessa. Sen on kuitenkin oltava seksuaalista jännitettä, jonka luomiseen ja ylläpitoon osallistuu kumpikin mm. jakamalla työt, vastuut ja sohvalla makuun tasan.
Nainen on syypää vain olemassaoloosi, ap, muusta kurjuudestasi vastaat itse.
Vanhoissa viisauksissa on yleensä paljon perää. Pysähdy mieluummin miettimään niitä hetkeksi ennen kuin hutkit ja kategorisoit tyhmyyksiksi.
Rakkauden ja kunnioituksen ei tarvitse olla molemmin puolista? Tuo sanonta on ajalta jota emme elä enää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just tänään katsoin suomimiestä ja thainaista jossa selkeesti mies sai olla mies eli vahva, maskuliininen, pomo.
Tää varmaan meiltä suominaisilta puuttuu. Ollaan niin tasa-arvoisia että unohdetaan ja hukataan mies miehenä ja yritetään tehdä miehestä nainen. Ja sit mietitään mikä meni pieleen?
Miten tämän miehen selkeä maskuliinisuus ja pomous ilmenee? Ja miksi parisuhteessa toisen edes pitäisi olla pomo?
Lynkatkaa vaan mutta kyllä naisena ajattelen perheen suojelemisen kuuluvan miehelle. Toki nainen tekee oman osuutensa joka on eri asioita kuin mies.
Nykypäivänä kaikista miehistä halutaan pullan tuoksuisia äityliineja ja maskuliinisuus miehissä halutaan poistaa. Ja tuota en ymmärrä.
Äitinä koen vastuuta kuinka poikani kasvatan tähän yhteiskuntaan jossa kivikirveillä ei enää tarvii majaa puolustaa tai ruokaa hankkia, miettiä mikä oikeasti on miehen rooli parisuhteessa ja perheessä?Olen hetero. En tahdo enkä halua toista naista tähän talouteen. Miehen pitää olla mies, aivan kuten naisen pitää olla nainen.
Olen perusluonteeltani sen sorttinen, ettei nöyristely sovi minulle. Voisin äärimmäisen huonosti jos mies latelisi sääntöjä ja komentelisi selän takana. Arvostan ns. pehmeää maskuliinisuutta: miehekästä miestä, jolla arvot ovat kohdillaan ja luonne kiltti, joustava ja sovinnollinen. Sellainen mies saa minussakin nuo piirteet esiin. Jos taas mies pyrkii niskan päälle, hän saa minusta taatusti kovapäisen vastustajan, eikä suinkaan nöyristelevää pompoteltavaa.
Mielestäni sulla on todella surullinen ja kapeakatseinen näkemys hyvästä heteroparisuhteesta.
Halusit väkisin ymmärtää tämän niin että aivan kuin tarkoittaisin vaimon pieksijää ja muutoinkin huonosti käyttäytyvää. Sanoisin että semmoisia on lesbosuhteissa ihan yhtä todennäköisesti.
Tarkoitin vastuunsa ottavaa miestä kun nykynaisten puntarissa painaa samanarvoinen pyykkäys ja ruuanlaitto. On totta että tunnen lähipiiristä montakin miestä jotka kotonaan nämä hoitaa eikä se tee heistä yhtään naisia. Katsos kun se pointti on siinä että nainen joka siellä asuu ei ole häsäämäassä "mulle mulle" päsmärinä vaan arvostaa miestään miehenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just tänään katsoin suomimiestä ja thainaista jossa selkeesti mies sai olla mies eli vahva, maskuliininen, pomo.
Tää varmaan meiltä suominaisilta puuttuu. Ollaan niin tasa-arvoisia että unohdetaan ja hukataan mies miehenä ja yritetään tehdä miehestä nainen. Ja sit mietitään mikä meni pieleen?
Miten tämän miehen selkeä maskuliinisuus ja pomous ilmenee? Ja miksi parisuhteessa toisen edes pitäisi olla pomo?
Lynkatkaa vaan mutta kyllä naisena ajattelen perheen suojelemisen kuuluvan miehelle. Toki nainen tekee oman osuutensa joka on eri asioita kuin mies.
Nykypäivänä kaikista miehistä halutaan pullan tuoksuisia äityliineja ja maskuliinisuus miehissä halutaan poistaa. Ja tuota en ymmärrä.
Äitinä koen vastuuta kuinka poikani kasvatan tähän yhteiskuntaan jossa kivikirveillä ei enää tarvii majaa puolustaa tai ruokaa hankkia, miettiä mikä oikeasti on miehen rooli parisuhteessa ja perheessä?Olen hetero. En tahdo enkä halua toista naista tähän talouteen. Miehen pitää olla mies, aivan kuten naisen pitää olla nainen.
Olen perusluonteeltani sen sorttinen, ettei nöyristely sovi minulle. Voisin äärimmäisen huonosti jos mies latelisi sääntöjä ja komentelisi selän takana. Arvostan ns. pehmeää maskuliinisuutta: miehekästä miestä, jolla arvot ovat kohdillaan ja luonne kiltti, joustava ja sovinnollinen. Sellainen mies saa minussakin nuo piirteet esiin. Jos taas mies pyrkii niskan päälle, hän saa minusta taatusti kovapäisen vastustajan, eikä suinkaan nöyristelevää pompoteltavaa.
Mielestäni sulla on todella surullinen ja kapeakatseinen näkemys hyvästä heteroparisuhteesta.
Halusit väkisin ymmärtää tämän niin että aivan kuin tarkoittaisin vaimon pieksijää ja muutoinkin huonosti käyttäytyvää. Sanoisin että semmoisia on lesbosuhteissa ihan yhtä todennäköisesti.
Tarkoitin vastuunsa ottavaa miestä kun nykynaisten puntarissa painaa samanarvoinen pyykkäys ja ruuanlaitto. On totta että tunnen lähipiiristä montakin miestä jotka kotonaan nämä hoitaa eikä se tee heistä yhtään naisia. Katsos kun se pointti on siinä että nainen joka siellä asuu ei ole häsäämäassä "mulle mulle" päsmärinä vaan arvostaa miestään miehenä.
Onko ihan kamalaa jos arvostaa toista kumppanina?
Kyllä minä olen elämässäni tyytymätön ihan muista syistä kuin parisuhteeni vuoksi. Olen sanonut avomiehelle, että hänellä on jo äiti, minä en sellaiseksi rupea. Aikuinen hoitaa itse hommansa, vaikkakin olemme kaikki vain ihmisiä, eli apua saa aina pyytää. Koskaan en ole kokenut, että joutuisin olemaan mammana hänelle. Asioista sovitaan ja pyydetään kunnioittavasti, sekä huomataan, kun toinen tekee osansa arjessa.
Juuri eilen ajattelin illalla hyvänyön suukon saatuani, että en edes ymmärrä, miten mielessäni syntyy välittömästi sellainen sähköinen lataus mieheeni ihan jo yhdestä suudelmasta. Meillä on ollut rankka vuosi, molemmilla masennus ja työstressit siihen päälle, mutta toisiamme emme ole unohtaneet. Kulloinkin paremmin jaksava on hoitanut enemmän kotihommia, eikä ole syyllistellyt tai vähätellyt toista. Huonona kautena on äärettömän tärkeää, että toinen sanoo "ihanaa, kun olet jaksanut laittaa tiskit!". Heti kun aletaan pitämään itsestäänselvyytenä, ollaan hakoteillä. Koen olevani onnekas, kun mies on jaksanut katsella minua rankkana vuotenani (enkä tietenkään voi tietää, milloin se rankkuus menee ohitse, kuinka pitkään jatkuu) ja olemme pysyneet toistemme tukena.
Minä ajattelen, että parisuhteessa on unohdettava se minäminäminä edes silloin tällöin. Sillä jos kumpikin rakastaa toista, ollaan valmiita kompromisseihin ja toisen auttamiseen ihan siksi, että toisesta välittää ja koska hän on rakas. Mieheni huonoimpina kausina hän vain tuijottaa seinää, eikä saa mitään aikaan. Silloin taas minä pyrin olemaan se jaksava meistä. Ei lasketa mitään pisteitä ja ollaan joustavia. Molemmilla on omaa aikaa ja elämää kodin ulkopuolella, samoin myös yhteisiä harrastuksia ja puuhia, jotka pitävät parisuhdetta yllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just tänään katsoin suomimiestä ja thainaista jossa selkeesti mies sai olla mies eli vahva, maskuliininen, pomo.
Tää varmaan meiltä suominaisilta puuttuu. Ollaan niin tasa-arvoisia että unohdetaan ja hukataan mies miehenä ja yritetään tehdä miehestä nainen. Ja sit mietitään mikä meni pieleen?
Minulla ei ole thainainen, mutta aasiasta kuitenkin. Ei se niin mene, että minä olen suhteessa pomo, vaan kumpaakin kuunnellaan ja tehdään sopiva kompromissi, jos näkemykset jostain asiasta ovat liian kaukana toisistaan. Fiksu vaimoni on pohtinut monia asioita etukäteen ja yleensä vain kohteliaasti kysyy, mitä mieltä minä asiasta olen. Helppo siinä on olla samaa mieltä ihanan vaimoni kanssa.
Aasilainen nainen on oikeasti nainen miehelle ja äiti lapsilleen. Heille tuo roolijako on täysin luonnollista, eli he kyllä hellivät miestään, mutta eivät pidä kuin lapsinaan.
Itselläkin kokemusta aasialaisen naisen kanssa tapailusta ja jollain tavalla hienotunteisesti hän esitti mielipiteensä ja "vaatimuksensa". Kertoi myös hänen äitinsä aina halailleen, suukotelleen ja kehuneen miestään muiden nähden, ja tämä nainen halusi jatkaa samaa tapaa myös itse. En sano, etteikö moni suomalainenkin nainen olisi tuollainen, mutta täytyy myöntää, että oli kyllä miehinen ja arvostettu olo hänen seurassaan.
Minä haluaisin nähdä sellaisen suomalaisen miehen, jonka tykkää, kun vaimo halailee ja suukottelee toisten nähden. Harvoin tuollaista näkee julkisilla paikoilla enkä usko, että syynä on aina naisten passiivisuus. Oma mies jopa ravistelee käden irti, jos otan häntä kaupungilla kädestä kiinni.
No täällä yksi sellainen. Ketjun naiset tuntuvat pitävän enemmän flegmaattisista miehistä (kunhan tekee mitä odotetaan). Herkkä ja tunteellinen on myös herkempi vaivaantumaan suhteen epäkohdista.
t. keskusteluun osallistunut mies.
Mihin ketjun kommentteihin perustat väittämäsi?
risoit tyhmyyksiksi.
No kun mies sanoo, että naisen tulisi antaa tilaa miehen olla mies, niin vastaukset ovat luokkaa
"Nämä ovat niitä suhteita, joissa mies on kuin yksi perheen lapsista ja nainen on koko poppoon äityli. Mies ei ota vastuuta mistään, odottaa vain että äiti sanoo, mitä pitää milloinkin tehdä. Tottelee sitten nyrpeänä tai vetäytyy omiin oloihinsa kuin kapinallinen teini. Siihen asetelmaan ei kannata ajautua alunperinkään, sillä siitä ei ole paluuta." - peukut 72/0
Sitoudun suhteeseen, en työsopimukseen, jossa on tietyt, ennalta määrätyt velvoitteet. Teen kyllä mielelläni osani, ja enemmänkin, mutta ei tällainen asetelma paljon motivoi, kun arvostus jää osoittamatta ja pienistä "sopimusrikkeistä" rangaistaan. Vähän vaikea kuvailla, mutta jotenkin vaan jää huono maku suuhun.
Mies on yleensä se joka ne maksaa, voin vahvistaa tämän kokemuspohjani perusteella, otantana ainakin 500 pariskuntaa. Ei absoluuttinen totuus mutta suuntaa antava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just tänään katsoin suomimiestä ja thainaista jossa selkeesti mies sai olla mies eli vahva, maskuliininen, pomo.
Tää varmaan meiltä suominaisilta puuttuu. Ollaan niin tasa-arvoisia että unohdetaan ja hukataan mies miehenä ja yritetään tehdä miehestä nainen. Ja sit mietitään mikä meni pieleen?
Minulla ei ole thainainen, mutta aasiasta kuitenkin. Ei se niin mene, että minä olen suhteessa pomo, vaan kumpaakin kuunnellaan ja tehdään sopiva kompromissi, jos näkemykset jostain asiasta ovat liian kaukana toisistaan. Fiksu vaimoni on pohtinut monia asioita etukäteen ja yleensä vain kohteliaasti kysyy, mitä mieltä minä asiasta olen. Helppo siinä on olla samaa mieltä ihanan vaimoni kanssa.
Aasilainen nainen on oikeasti nainen miehelle ja äiti lapsilleen. Heille tuo roolijako on täysin luonnollista, eli he kyllä hellivät miestään, mutta eivät pidä kuin lapsinaan.
Itselläkin kokemusta aasialaisen naisen kanssa tapailusta ja jollain tavalla hienotunteisesti hän esitti mielipiteensä ja "vaatimuksensa". Kertoi myös hänen äitinsä aina halailleen, suukotelleen ja kehuneen miestään muiden nähden, ja tämä nainen halusi jatkaa samaa tapaa myös itse. En sano, etteikö moni suomalainenkin nainen olisi tuollainen, mutta täytyy myöntää, että oli kyllä miehinen ja arvostettu olo hänen seurassaan.
Minä haluaisin nähdä sellaisen suomalaisen miehen, jonka tykkää, kun vaimo halailee ja suukottelee toisten nähden. Harvoin tuollaista näkee julkisilla paikoilla enkä usko, että syynä on aina naisten passiivisuus. Oma mies jopa ravistelee käden irti, jos otan häntä kaupungilla kädestä kiinni.
No täällä yksi sellainen. Ketjun naiset tuntuvat pitävän enemmän flegmaattisista miehistä (kunhan tekee mitä odotetaan). Herkkä ja tunteellinen on myös herkempi vaivaantumaan suhteen epäkohdista.
t. keskusteluun osallistunut mies.
Mihin ketjun kommentteihin perustat väittämäsi?
No kun mies sanoo, että naisen tulisi antaa tilaa miehen olla mies, niin vastaukset ovat luokkaa
"Nämä ovat niitä suhteita, joissa mies on kuin yksi perheen lapsista ja nainen on koko poppoon äityli. Mies ei ota vastuuta mistään, odottaa vain että äiti sanoo, mitä pitää milloinkin tehdä. Tottelee sitten nyrpeänä tai vetäytyy omiin oloihinsa kuin kapinallinen teini. Siihen asetelmaan ei kannata ajautua alunperinkään, sillä siitä ei ole paluuta." - peukut 72/0
Sitoudun suhteeseen, en työsopimukseen, jossa on tietyt, ennalta määrätyt velvoitteet. Teen kyllä mielelläni osani, ja enemmänkin, mutta ei tällainen asetelma paljon motivoi, kun arvostus jää osoittamatta ja pienistä "sopimusrikkeistä" rangaistaan. Vähän vaikea kuvailla, mutta jotenkin vaan jää huono maku suuhun.
Miten mies, joka hoitaa kodissa omat hommansa, on flegmaattinen?
Vierailija kirjoitti:
Mies on yleensä se joka ne maksaa, voin vahvistaa tämän kokemuspohjani perusteella, otantana ainakin 500 pariskuntaa. Ei absoluuttinen totuus mutta suuntaa antava.
Maksaa mitkä? Mikähän siinä on, että minäkin olen ollut elämässäni toistakymmentä vuotta parisuhteessa, eikä kukaan ole koskaan minulle mitään maksanut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just tänään katsoin suomimiestä ja thainaista jossa selkeesti mies sai olla mies eli vahva, maskuliininen, pomo.
Tää varmaan meiltä suominaisilta puuttuu. Ollaan niin tasa-arvoisia että unohdetaan ja hukataan mies miehenä ja yritetään tehdä miehestä nainen. Ja sit mietitään mikä meni pieleen?
Minulla ei ole thainainen, mutta aasiasta kuitenkin. Ei se niin mene, että minä olen suhteessa pomo, vaan kumpaakin kuunnellaan ja tehdään sopiva kompromissi, jos näkemykset jostain asiasta ovat liian kaukana toisistaan. Fiksu vaimoni on pohtinut monia asioita etukäteen ja yleensä vain kohteliaasti kysyy, mitä mieltä minä asiasta olen. Helppo siinä on olla samaa mieltä ihanan vaimoni kanssa.
Aasilainen nainen on oikeasti nainen miehelle ja äiti lapsilleen. Heille tuo roolijako on täysin luonnollista, eli he kyllä hellivät miestään, mutta eivät pidä kuin lapsinaan.
Itselläkin kokemusta aasialaisen naisen kanssa tapailusta ja jollain tavalla hienotunteisesti hän esitti mielipiteensä ja "vaatimuksensa". Kertoi myös hänen äitinsä aina halailleen, suukotelleen ja kehuneen miestään muiden nähden, ja tämä nainen halusi jatkaa samaa tapaa myös itse. En sano, etteikö moni suomalainenkin nainen olisi tuollainen, mutta täytyy myöntää, että oli kyllä miehinen ja arvostettu olo hänen seurassaan.
Minä haluaisin nähdä sellaisen suomalaisen miehen, jonka tykkää, kun vaimo halailee ja suukottelee toisten nähden. Harvoin tuollaista näkee julkisilla paikoilla enkä usko, että syynä on aina naisten passiivisuus. Oma mies jopa ravistelee käden irti, jos otan häntä kaupungilla kädestä kiinni.
No täällä yksi sellainen. Ketjun naiset tuntuvat pitävän enemmän flegmaattisista miehistä (kunhan tekee mitä odotetaan). Herkkä ja tunteellinen on myös herkempi vaivaantumaan suhteen epäkohdista.
t. keskusteluun osallistunut mies.
Mihin ketjun kommentteihin perustat väittämäsi?
risoit tyhmyyksiksi.
No kun mies sanoo, että naisen tulisi antaa tilaa miehen olla mies, niin vastaukset ovat luokkaa
"Nämä ovat niitä suhteita, joissa mies on kuin yksi perheen lapsista ja nainen on koko poppoon äityli. Mies ei ota vastuuta mistään, odottaa vain että äiti sanoo, mitä pitää milloinkin tehdä. Tottelee sitten nyrpeänä tai vetäytyy omiin oloihinsa kuin kapinallinen teini. Siihen asetelmaan ei kannata ajautua alunperinkään, sillä siitä ei ole paluuta." - peukut 72/0
Sitoudun suhteeseen, en työsopimukseen, jossa on tietyt, ennalta määrätyt velvoitteet. Teen kyllä mielelläni osani, ja enemmänkin, mutta ei tällainen asetelma paljon motivoi, kun arvostus jää osoittamatta ja pienistä "sopimusrikkeistä" rangaistaan. Vähän vaikea kuvailla, mutta jotenkin vaan jää huono maku suuhun.
Täällä keskustellaan sen toivomuksesta yleisellä tasolla ei henkilökohtaisista kokemuksista joten kysyn vielä kerran mihin perustat väittämäsi keskustelun naisista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just tänään katsoin suomimiestä ja thainaista jossa selkeesti mies sai olla mies eli vahva, maskuliininen, pomo.
Tää varmaan meiltä suominaisilta puuttuu. Ollaan niin tasa-arvoisia että unohdetaan ja hukataan mies miehenä ja yritetään tehdä miehestä nainen. Ja sit mietitään mikä meni pieleen?
Minulla ei ole thainainen, mutta aasiasta kuitenkin. Ei se niin mene, että minä olen suhteessa pomo, vaan kumpaakin kuunnellaan ja tehdään sopiva kompromissi, jos näkemykset jostain asiasta ovat liian kaukana toisistaan. Fiksu vaimoni on pohtinut monia asioita etukäteen ja yleensä vain kohteliaasti kysyy, mitä mieltä minä asiasta olen. Helppo siinä on olla samaa mieltä ihanan vaimoni kanssa.
Aasilainen nainen on oikeasti nainen miehelle ja äiti lapsilleen. Heille tuo roolijako on täysin luonnollista, eli he kyllä hellivät miestään, mutta eivät pidä kuin lapsinaan.
Itselläkin kokemusta aasialaisen naisen kanssa tapailusta ja jollain tavalla hienotunteisesti hän esitti mielipiteensä ja "vaatimuksensa". Kertoi myös hänen äitinsä aina halailleen, suukotelleen ja kehuneen miestään muiden nähden, ja tämä nainen halusi jatkaa samaa tapaa myös itse. En sano, etteikö moni suomalainenkin nainen olisi tuollainen, mutta täytyy myöntää, että oli kyllä miehinen ja arvostettu olo hänen seurassaan.
Minä haluaisin nähdä sellaisen suomalaisen miehen, jonka tykkää, kun vaimo halailee ja suukottelee toisten nähden. Harvoin tuollaista näkee julkisilla paikoilla enkä usko, että syynä on aina naisten passiivisuus. Oma mies jopa ravistelee käden irti, jos otan häntä kaupungilla kädestä kiinni.
No täällä yksi sellainen. Ketjun naiset tuntuvat pitävän enemmän flegmaattisista miehistä (kunhan tekee mitä odotetaan). Herkkä ja tunteellinen on myös herkempi vaivaantumaan suhteen epäkohdista.
t. keskusteluun osallistunut mies.
Mihin ketjun kommentteihin perustat väittämäsi?
risoit tyhmyyksiksi.
No kun mies sanoo, että naisen tulisi antaa tilaa miehen olla mies, niin vastaukset ovat luokkaa
"Nämä ovat niitä suhteita, joissa mies on kuin yksi perheen lapsista ja nainen on koko poppoon äityli. Mies ei ota vastuuta mistään, odottaa vain että äiti sanoo, mitä pitää milloinkin tehdä. Tottelee sitten nyrpeänä tai vetäytyy omiin oloihinsa kuin kapinallinen teini. Siihen asetelmaan ei kannata ajautua alunperinkään, sillä siitä ei ole paluuta." - peukut 72/0
Sitoudun suhteeseen, en työsopimukseen, jossa on tietyt, ennalta määrätyt velvoitteet. Teen kyllä mielelläni osani, ja enemmänkin, mutta ei tällainen asetelma paljon motivoi, kun arvostus jää osoittamatta ja pienistä "sopimusrikkeistä" rangaistaan. Vähän vaikea kuvailla, mutta jotenkin vaan jää huono maku suuhun.
Tuossa sun lainauksessa on kuvattu juuri semmoinen mies joka naisilla nostaa karvat pystyyn negatiivisella tavalla. Ei kukaan sellaista halua. Siksi nuo peukut.
Miten ihmeessä olet voinut tulkita tuon siten, että naiset pitäisivät kuvatunlaisesta miehestä 🤔
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just tänään katsoin suomimiestä ja thainaista jossa selkeesti mies sai olla mies eli vahva, maskuliininen, pomo.
Tää varmaan meiltä suominaisilta puuttuu. Ollaan niin tasa-arvoisia että unohdetaan ja hukataan mies miehenä ja yritetään tehdä miehestä nainen. Ja sit mietitään mikä meni pieleen?
Minulla ei ole thainainen, mutta aasiasta kuitenkin. Ei se niin mene, että minä olen suhteessa pomo, vaan kumpaakin kuunnellaan ja tehdään sopiva kompromissi, jos näkemykset jostain asiasta ovat liian kaukana toisistaan. Fiksu vaimoni on pohtinut monia asioita etukäteen ja yleensä vain kohteliaasti kysyy, mitä mieltä minä asiasta olen. Helppo siinä on olla samaa mieltä ihanan vaimoni kanssa.
Aasilainen nainen on oikeasti nainen miehelle ja äiti lapsilleen. Heille tuo roolijako on täysin luonnollista, eli he kyllä hellivät miestään, mutta eivät pidä kuin lapsinaan.
Itselläkin kokemusta aasialaisen naisen kanssa tapailusta ja jollain tavalla hienotunteisesti hän esitti mielipiteensä ja "vaatimuksensa". Kertoi myös hänen äitinsä aina halailleen, suukotelleen ja kehuneen miestään muiden nähden, ja tämä nainen halusi jatkaa samaa tapaa myös itse. En sano, etteikö moni suomalainenkin nainen olisi tuollainen, mutta täytyy myöntää, että oli kyllä miehinen ja arvostettu olo hänen seurassaan.
Minä haluaisin nähdä sellaisen suomalaisen miehen, jonka tykkää, kun vaimo halailee ja suukottelee toisten nähden. Harvoin tuollaista näkee julkisilla paikoilla enkä usko, että syynä on aina naisten passiivisuus. Oma mies jopa ravistelee käden irti, jos otan häntä kaupungilla kädestä kiinni.
No täällä yksi sellainen. Ketjun naiset tuntuvat pitävän enemmän flegmaattisista miehistä (kunhan tekee mitä odotetaan). Herkkä ja tunteellinen on myös herkempi vaivaantumaan suhteen epäkohdista.
t. keskusteluun osallistunut mies.
Mihin ketjun kommentteihin perustat väittämäsi?
No kun mies sanoo, että naisen tulisi antaa tilaa miehen olla mies, niin vastaukset ovat luokkaa
"Nämä ovat niitä suhteita, joissa mies on kuin yksi perheen lapsista ja nainen on koko poppoon äityli. Mies ei ota vastuuta mistään, odottaa vain että äiti sanoo, mitä pitää milloinkin tehdä. Tottelee sitten nyrpeänä tai vetäytyy omiin oloihinsa kuin kapinallinen teini. Siihen asetelmaan ei kannata ajautua alunperinkään, sillä siitä ei ole paluuta." - peukut 72/0
Sitoudun suhteeseen, en työsopimukseen, jossa on tietyt, ennalta määrätyt velvoitteet. Teen kyllä mielelläni osani, ja enemmänkin, mutta ei tällainen asetelma paljon motivoi, kun arvostus jää osoittamatta ja pienistä "sopimusrikkeistä" rangaistaan. Vähän vaikea kuvailla, mutta jotenkin vaan jää huono maku suuhun.
Miten mies, joka hoitaa kodissa omat hommansa, on flegmaattinen?
Flegmaattinen tässä yhteydessä tarkoittaa miestä, joka mukisematta ja pilkulleen tekee kompromisseja naisten mieltymyksiä mukaillen saamatta mitään kiitosta siitä. Mieltymykset eivät ole yhtä. Seikka jonka kommentit kuten aiemman viestin "Onko ihan kamalaa jos arvostaa toista kumppanina" missaavat täysin.
Aiemman kommentoijan mainitsemat stereotyyppisen ylemmän keskiluokan statusesineet. Jos olet hyvätuloinen nainen asia on eri.
Ongelmana on kun keskiluokasta/vähävaraisemmasta perheestä lähtöisin olevat naiset omaavat ylemmän keskiluokan kaverin, jonka elämästä he ovat kateellisia. Itse eivät mieti miten kyseisen aseman voi saavuttaa, vaan alkavat kiukuttelemaan miehelleen oman kateudensa johdosta. Ei tietenkään kaikki, mutta omin silmin olen todistanut tätä aivan liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just tänään katsoin suomimiestä ja thainaista jossa selkeesti mies sai olla mies eli vahva, maskuliininen, pomo.
Tää varmaan meiltä suominaisilta puuttuu. Ollaan niin tasa-arvoisia että unohdetaan ja hukataan mies miehenä ja yritetään tehdä miehestä nainen. Ja sit mietitään mikä meni pieleen?
Minulla ei ole thainainen, mutta aasiasta kuitenkin. Ei se niin mene, että minä olen suhteessa pomo, vaan kumpaakin kuunnellaan ja tehdään sopiva kompromissi, jos näkemykset jostain asiasta ovat liian kaukana toisistaan. Fiksu vaimoni on pohtinut monia asioita etukäteen ja yleensä vain kohteliaasti kysyy, mitä mieltä minä asiasta olen. Helppo siinä on olla samaa mieltä ihanan vaimoni kanssa.
Aasilainen nainen on oikeasti nainen miehelle ja äiti lapsilleen. Heille tuo roolijako on täysin luonnollista, eli he kyllä hellivät miestään, mutta eivät pidä kuin lapsinaan.
Itselläkin kokemusta aasialaisen naisen kanssa tapailusta ja jollain tavalla hienotunteisesti hän esitti mielipiteensä ja "vaatimuksensa". Kertoi myös hänen äitinsä aina halailleen, suukotelleen ja kehuneen miestään muiden nähden, ja tämä nainen halusi jatkaa samaa tapaa myös itse. En sano, etteikö moni suomalainenkin nainen olisi tuollainen, mutta täytyy myöntää, että oli kyllä miehinen ja arvostettu olo hänen seurassaan.
Minä haluaisin nähdä sellaisen suomalaisen miehen, jonka tykkää, kun vaimo halailee ja suukottelee toisten nähden. Harvoin tuollaista näkee julkisilla paikoilla enkä usko, että syynä on aina naisten passiivisuus. Oma mies jopa ravistelee käden irti, jos otan häntä kaupungilla kädestä kiinni.
No täällä yksi sellainen. Ketjun naiset tuntuvat pitävän enemmän flegmaattisista miehistä (kunhan tekee mitä odotetaan). Herkkä ja tunteellinen on myös herkempi vaivaantumaan suhteen epäkohdista.
t. keskusteluun osallistunut mies.
Mihin ketjun kommentteihin perustat väittämäsi?
risoit tyhmyyksiksi.
No kun mies sanoo, että naisen tulisi antaa tilaa miehen olla mies, niin vastaukset ovat luokkaa
"Nämä ovat niitä suhteita, joissa mies on kuin yksi perheen lapsista ja nainen on koko poppoon äityli. Mies ei ota vastuuta mistään, odottaa vain että äiti sanoo, mitä pitää milloinkin tehdä. Tottelee sitten nyrpeänä tai vetäytyy omiin oloihinsa kuin kapinallinen teini. Siihen asetelmaan ei kannata ajautua alunperinkään, sillä siitä ei ole paluuta." - peukut 72/0
Sitoudun suhteeseen, en työsopimukseen, jossa on tietyt, ennalta määrätyt velvoitteet. Teen kyllä mielelläni osani, ja enemmänkin, mutta ei tällainen asetelma paljon motivoi, kun arvostus jää osoittamatta ja pienistä "sopimusrikkeistä" rangaistaan. Vähän vaikea kuvailla, mutta jotenkin vaan jää huono maku suuhun.
Tuossa sun lainauksessa on kuvattu juuri semmoinen mies joka naisilla nostaa karvat pystyyn negatiivisella tavalla. Ei kukaan sellaista halua. Siksi nuo peukut.
Miten ihmeessä olet voinut tulkita tuon siten, että naiset pitäisivät kuvatunlaisesta miehestä 🤔
En ole niin tulkinnut, väitän vain, että se naisten ideeali (mitä työnjakoon tulee) flegmaattisesti tyytyy osaansa.
Vierailija kirjoitti:
Mies on yleensä se joka ne maksaa, voin vahvistaa tämän kokemuspohjani perusteella, otantana ainakin 500 pariskuntaa. Ei absoluuttinen totuus mutta suuntaa antava.
Minuakin kiinnostaa, mitä ovat ne asiat, jotka mies maksaa? Sana "ne" ei kerro yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehilläkö ei ole mitään vastuuta maskuliinisuudestaan ja aktivisuudestaan?
Naisten pitäisi tarjota nämä ominaisuudet jollakin ihmeellisellä keinolla?Olen itse aina ollut hyvin itsenäinen persoona, ja pakko myöntää että itsenäisen, aktiivisen miehen löytäminen oli vaikeaa.
Suurin osa tapaaamistani miehistä tuntui etsivän äidin korviketta, naista joka sanoo miten ollaan ja eletään. Koska en pidä kontrolloimisesta millään tasolla, en voinut edes kuvitella suhdetta sellaisen miehen kanssa. En missään nimessä halunnut ryhtyä äidiksi isolle vauvalle. Halusin aikuisen miehen, ja onneksi sellaisen myös lopulta löysin.
Onko se nyt naisten vika että miehet etsivät kontrolloivia äitinaisia?
Ei etsitä kontrolloivaa äitinasta. Se tuli selväksi jo etusivulla ap:n kommenteista, joten turha käyttää sitä lyömäaseen.
Lyömäaseena?
Kerroin vain omista mieskokemuksistani.
Kuvitteletko, että kaikki äitinaista etsivät miehet käyneet minun kimppuuni sellaisella intensiteetillä, että normaaleille miehille ei ole jäänyt tilaa?
En oikein jaksaisi sellaista uskoa.
En usko myöskään sitä, että omat treffikokemukseni hirveän paljon eroavat muiden naisten kokemuksista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just tänään katsoin suomimiestä ja thainaista jossa selkeesti mies sai olla mies eli vahva, maskuliininen, pomo.
Tää varmaan meiltä suominaisilta puuttuu. Ollaan niin tasa-arvoisia että unohdetaan ja hukataan mies miehenä ja yritetään tehdä miehestä nainen. Ja sit mietitään mikä meni pieleen?
Minulla ei ole thainainen, mutta aasiasta kuitenkin. Ei se niin mene, että minä olen suhteessa pomo, vaan kumpaakin kuunnellaan ja tehdään sopiva kompromissi, jos näkemykset jostain asiasta ovat liian kaukana toisistaan. Fiksu vaimoni on pohtinut monia asioita etukäteen ja yleensä vain kohteliaasti kysyy, mitä mieltä minä asiasta olen. Helppo siinä on olla samaa mieltä ihanan vaimoni kanssa.
Aasilainen nainen on oikeasti nainen miehelle ja äiti lapsilleen. Heille tuo roolijako on täysin luonnollista, eli he kyllä hellivät miestään, mutta eivät pidä kuin lapsinaan.
Itselläkin kokemusta aasialaisen naisen kanssa tapailusta ja jollain tavalla hienotunteisesti hän esitti mielipiteensä ja "vaatimuksensa". Kertoi myös hänen äitinsä aina halailleen, suukotelleen ja kehuneen miestään muiden nähden, ja tämä nainen halusi jatkaa samaa tapaa myös itse. En sano, etteikö moni suomalainenkin nainen olisi tuollainen, mutta täytyy myöntää, että oli kyllä miehinen ja arvostettu olo hänen seurassaan.
Minä haluaisin nähdä sellaisen suomalaisen miehen, jonka tykkää, kun vaimo halailee ja suukottelee toisten nähden. Harvoin tuollaista näkee julkisilla paikoilla enkä usko, että syynä on aina naisten passiivisuus. Oma mies jopa ravistelee käden irti, jos otan häntä kaupungilla kädestä kiinni.
No täällä yksi sellainen. Ketjun naiset tuntuvat pitävän enemmän flegmaattisista miehistä (kunhan tekee mitä odotetaan). Herkkä ja tunteellinen on myös herkempi vaivaantumaan suhteen epäkohdista.
t. keskusteluun osallistunut mies.
Mihin ketjun kommentteihin perustat väittämäsi?
No kun mies sanoo, että naisen tulisi antaa tilaa miehen olla mies, niin vastaukset ovat luokkaa
"Nämä ovat niitä suhteita, joissa mies on kuin yksi perheen lapsista ja nainen on koko poppoon äityli. Mies ei ota vastuuta mistään, odottaa vain että äiti sanoo, mitä pitää milloinkin tehdä. Tottelee sitten nyrpeänä tai vetäytyy omiin oloihinsa kuin kapinallinen teini. Siihen asetelmaan ei kannata ajautua alunperinkään, sillä siitä ei ole paluuta." - peukut 72/0
Sitoudun suhteeseen, en työsopimukseen, jossa on tietyt, ennalta määrätyt velvoitteet. Teen kyllä mielelläni osani, ja enemmänkin, mutta ei tällainen asetelma paljon motivoi, kun arvostus jää osoittamatta ja pienistä "sopimusrikkeistä" rangaistaan. Vähän vaikea kuvailla, mutta jotenkin vaan jää huono maku suuhun.
Miten mies, joka hoitaa kodissa omat hommansa, on flegmaattinen?
Flegmaattinen tässä yhteydessä tarkoittaa miestä, joka mukisematta ja pilkulleen tekee kompromisseja naisten mieltymyksiä mukaillen saamatta mitään kiitosta siitä. Mieltymykset eivät ole yhtä. Seikka jonka kommentit kuten aiemman viestin "Onko ihan kamalaa jos arvostaa toista kumppanina" missaavat täysin.
Ai jaa. Sinun käsityksesi flegmaattisesta on kyllä erikoinen. Vaikka mies tekisi mukisematta ne sovitut hommat, hänen ei silti tarvitse olla mikään tahdoton robotti tai löysä nahjus.
Ja miksi ihmeessä miehen pitäisi saada kiitosta kotitöistä sen kummemmin kuin naisenkaan? Molemmat siellä kodissa asuvat, eikä pitäisi olla mikään erityisen kiitoksen aihe, jos laitat omat tiskisi koneeseen tai viet roskapussin. Ei sinua yksin asuessasikaan kukaan näistä kiittele. Ne nyt vain pitää tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Mies on yleensä se joka ne maksaa, voin vahvistaa tämän kokemuspohjani perusteella, otantana ainakin 500 pariskuntaa. Ei absoluuttinen totuus mutta suuntaa antava.
Minun otantani on 1000 ja kaikissa pariskunnissa molemmat käyvät töissä ja tuovat rahansa yhteiseksi hyväksi. Oma kokemukseni taas on että minä tuon talouteen tonnin enemmän kuussa kuin mieheni ja ihan yhteiseksi hyväksi kaikki menee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just tänään katsoin suomimiestä ja thainaista jossa selkeesti mies sai olla mies eli vahva, maskuliininen, pomo.
Tää varmaan meiltä suominaisilta puuttuu. Ollaan niin tasa-arvoisia että unohdetaan ja hukataan mies miehenä ja yritetään tehdä miehestä nainen. Ja sit mietitään mikä meni pieleen?
Minulla ei ole thainainen, mutta aasiasta kuitenkin. Ei se niin mene, että minä olen suhteessa pomo, vaan kumpaakin kuunnellaan ja tehdään sopiva kompromissi, jos näkemykset jostain asiasta ovat liian kaukana toisistaan. Fiksu vaimoni on pohtinut monia asioita etukäteen ja yleensä vain kohteliaasti kysyy, mitä mieltä minä asiasta olen. Helppo siinä on olla samaa mieltä ihanan vaimoni kanssa.
Aasilainen nainen on oikeasti nainen miehelle ja äiti lapsilleen. Heille tuo roolijako on täysin luonnollista, eli he kyllä hellivät miestään, mutta eivät pidä kuin lapsinaan.
Itselläkin kokemusta aasialaisen naisen kanssa tapailusta ja jollain tavalla hienotunteisesti hän esitti mielipiteensä ja "vaatimuksensa". Kertoi myös hänen äitinsä aina halailleen, suukotelleen ja kehuneen miestään muiden nähden, ja tämä nainen halusi jatkaa samaa tapaa myös itse. En sano, etteikö moni suomalainenkin nainen olisi tuollainen, mutta täytyy myöntää, että oli kyllä miehinen ja arvostettu olo hänen seurassaan.
Minä haluaisin nähdä sellaisen suomalaisen miehen, jonka tykkää, kun vaimo halailee ja suukottelee toisten nähden. Harvoin tuollaista näkee julkisilla paikoilla enkä usko, että syynä on aina naisten passiivisuus. Oma mies jopa ravistelee käden irti, jos otan häntä kaupungilla kädestä kiinni.
No täällä yksi sellainen. Ketjun naiset tuntuvat pitävän enemmän flegmaattisista miehistä (kunhan tekee mitä odotetaan). Herkkä ja tunteellinen on myös herkempi vaivaantumaan suhteen epäkohdista.
t. keskusteluun osallistunut mies.
Mihin ketjun kommentteihin perustat väittämäsi?
No kun mies sanoo, että naisen tulisi antaa tilaa miehen olla mies, niin vastaukset ovat luokkaa
"Nämä ovat niitä suhteita, joissa mies on kuin yksi perheen lapsista ja nainen on koko poppoon äityli. Mies ei ota vastuuta mistään, odottaa vain että äiti sanoo, mitä pitää milloinkin tehdä. Tottelee sitten nyrpeänä tai vetäytyy omiin oloihinsa kuin kapinallinen teini. Siihen asetelmaan ei kannata ajautua alunperinkään, sillä siitä ei ole paluuta." - peukut 72/0
Sitoudun suhteeseen, en työsopimukseen, jossa on tietyt, ennalta määrätyt velvoitteet. Teen kyllä mielelläni osani, ja enemmänkin, mutta ei tällainen asetelma paljon motivoi, kun arvostus jää osoittamatta ja pienistä "sopimusrikkeistä" rangaistaan. Vähän vaikea kuvailla, mutta jotenkin vaan jää huono maku suuhun.
Miten mies, joka hoitaa kodissa omat hommansa, on flegmaattinen?
Flegmaattinen tässä yhteydessä tarkoittaa miestä, joka mukisematta ja pilkulleen tekee kompromisseja naisten mieltymyksiä mukaillen saamatta mitään kiitosta siitä. Mieltymykset eivät ole yhtä. Seikka jonka kommentit kuten aiemman viestin "Onko ihan kamalaa jos arvostaa toista kumppanina" missaavat täysin.
Ai jaa. Sinun käsityksesi flegmaattisesta on kyllä erikoinen. Vaikka mies tekisi mukisematta ne sovitut hommat, hänen ei silti tarvitse olla mikään tahdoton robotti tai löysä nahjus.
Ja miksi ihmeessä miehen pitäisi saada kiitosta kotitöistä sen kummemmin kuin naisenkaan? Molemmat siellä kodissa asuvat, eikä pitäisi olla mikään erityisen kiitoksen aihe, jos laitat omat tiskisi koneeseen tai viet roskapussin. Ei sinua yksin asuessasikaan kukaan näistä kiittele. Ne nyt vain pitää tehdä.
Kyllä meillä kiitellään puolin ja toisin pienistäkin hommista, niistäkin jotka "nyt vain pitää tehdä". Se on mielestäni yksi tapa osoittaa että arvostaa ihan arkisissakin asioissa kumppaniaan.
Mihin ketjun kommentteihin perustat väittämäsi?