Lue keskustelun säännöt.
Nykyparisuhteista puuttuu jännite ja moni nainen on tyytymätön
11.07.2018 |
Tosiasia kuitenkin on se, että miehen passivoituminen, maskuliinisuuden katoaminen ja se että mies jatkuvasti joutuu myötäilemään naista on naisen syy.
Naiset voivat siis miettiä, mitä voivat itse tehdä että mies ei passivoituisi kotisohvalle ja kokisi itseään tarpeettomaksi tai että häntä vähätellään.
Kommentit (352)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just tänään katsoin suomimiestä ja thainaista jossa selkeesti mies sai olla mies eli vahva, maskuliininen, pomo.
Tää varmaan meiltä suominaisilta puuttuu. Ollaan niin tasa-arvoisia että unohdetaan ja hukataan mies miehenä ja yritetään tehdä miehestä nainen. Ja sit mietitään mikä meni pieleen?
Minulla ei ole thainainen, mutta aasiasta kuitenkin. Ei se niin mene, että minä olen suhteessa pomo, vaan kumpaakin kuunnellaan ja tehdään sopiva kompromissi, jos näkemykset jostain asiasta ovat liian kaukana toisistaan. Fiksu vaimoni on pohtinut monia asioita etukäteen ja yleensä vain kohteliaasti kysyy, mitä mieltä minä asiasta olen. Helppo siinä on olla samaa mieltä ihanan vaimoni kanssa.
Aasilainen nainen on oikeasti nainen miehelle ja äiti lapsilleen. Heille tuo roolijako on täysin luonnollista, eli he kyllä hellivät miestään, mutta eivät pidä kuin lapsinaan.
Itselläkin kokemusta aasialaisen naisen kanssa tapailusta ja jollain tavalla hienotunteisesti hän esitti mielipiteensä ja "vaatimuksensa". Kertoi myös hänen äitinsä aina halailleen, suukotelleen ja kehuneen miestään muiden nähden, ja tämä nainen halusi jatkaa samaa tapaa myös itse. En sano, etteikö moni suomalainenkin nainen olisi tuollainen, mutta täytyy myöntää, että oli kyllä miehinen ja arvostettu olo hänen seurassaan.
Minä haluaisin nähdä sellaisen suomalaisen miehen, jonka tykkää, kun vaimo halailee ja suukottelee toisten nähden. Harvoin tuollaista näkee julkisilla paikoilla enkä usko, että syynä on aina naisten passiivisuus. Oma mies jopa ravistelee käden irti, jos otan häntä kaupungilla kädestä kiinni.
No täällä yksi sellainen. Ketjun naiset tuntuvat pitävän enemmän flegmaattisista miehistä (kunhan tekee mitä odotetaan). Herkkä ja tunteellinen on myös herkempi vaivaantumaan suhteen epäkohdista.
t. keskusteluun osallistunut mies.
Mihin ketjun kommentteihin perustat väittämäsi?
No kun mies sanoo, että naisen tulisi antaa tilaa miehen olla mies, niin vastaukset ovat luokkaa
"Nämä ovat niitä suhteita, joissa mies on kuin yksi perheen lapsista ja nainen on koko poppoon äityli. Mies ei ota vastuuta mistään, odottaa vain että äiti sanoo, mitä pitää milloinkin tehdä. Tottelee sitten nyrpeänä tai vetäytyy omiin oloihinsa kuin kapinallinen teini. Siihen asetelmaan ei kannata ajautua alunperinkään, sillä siitä ei ole paluuta." - peukut 72/0
Sitoudun suhteeseen, en työsopimukseen, jossa on tietyt, ennalta määrätyt velvoitteet. Teen kyllä mielelläni osani, ja enemmänkin, mutta ei tällainen asetelma paljon motivoi, kun arvostus jää osoittamatta ja pienistä "sopimusrikkeistä" rangaistaan. Vähän vaikea kuvailla, mutta jotenkin vaan jää huono maku suuhun.
Miten mies, joka hoitaa kodissa omat hommansa, on flegmaattinen?
Flegmaattinen tässä yhteydessä tarkoittaa miestä, joka mukisematta ja pilkulleen tekee kompromisseja naisten mieltymyksiä mukaillen saamatta mitään kiitosta siitä. Mieltymykset eivät ole yhtä. Seikka jonka kommentit kuten aiemman viestin "Onko ihan kamalaa jos arvostaa toista kumppanina" missaavat täysin.
Ai jaa. Sinun käsityksesi flegmaattisesta on kyllä erikoinen. Vaikka mies tekisi mukisematta ne sovitut hommat, hänen ei silti tarvitse olla mikään tahdoton robotti tai löysä nahjus.
Ja miksi ihmeessä miehen pitäisi saada kiitosta kotitöistä sen kummemmin kuin naisenkaan? Molemmat siellä kodissa asuvat, eikä pitäisi olla mikään erityisen kiitoksen aihe, jos laitat omat tiskisi koneeseen tai viet roskapussin. Ei sinua yksin asuessasikaan kukaan näistä kiittele. Ne nyt vain pitää tehdä.
Sanoin juuri, että mieltymykset eivät ole yhtäläiset. Ihan yhtä lailla voi kysyä (viitaten kommenttiin johon alunperin vastasin), että miksi naisen tulisi saada halailla ja suukotella julkisesti, vaikka miehet eivät sellaisista huomionosoituksista niin välitä?
Ahaa. Eli miehet olettavat, että naiset tykkäävät tehdä kotitöitä, koska tekevät ne ilman kiitoksia ja eri käskyä?
Kumpaa se sotku haittaa enemmän, miestä vai naista...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just tänään katsoin suomimiestä ja thainaista jossa selkeesti mies sai olla mies eli vahva, maskuliininen, pomo.
Tää varmaan meiltä suominaisilta puuttuu. Ollaan niin tasa-arvoisia että unohdetaan ja hukataan mies miehenä ja yritetään tehdä miehestä nainen. Ja sit mietitään mikä meni pieleen?
Minulla ei ole thainainen, mutta aasiasta kuitenkin. Ei se niin mene, että minä olen suhteessa pomo, vaan kumpaakin kuunnellaan ja tehdään sopiva kompromissi, jos näkemykset jostain asiasta ovat liian kaukana toisistaan. Fiksu vaimoni on pohtinut monia asioita etukäteen ja yleensä vain kohteliaasti kysyy, mitä mieltä minä asiasta olen. Helppo siinä on olla samaa mieltä ihanan vaimoni kanssa.
Aasilainen nainen on oikeasti nainen miehelle ja äiti lapsilleen. Heille tuo roolijako on täysin luonnollista, eli he kyllä hellivät miestään, mutta eivät pidä kuin lapsinaan.
Itselläkin kokemusta aasialaisen naisen kanssa tapailusta ja jollain tavalla hienotunteisesti hän esitti mielipiteensä ja "vaatimuksensa". Kertoi myös hänen äitinsä aina halailleen, suukotelleen ja kehuneen miestään muiden nähden, ja tämä nainen halusi jatkaa samaa tapaa myös itse. En sano, etteikö moni suomalainenkin nainen olisi tuollainen, mutta täytyy myöntää, että oli kyllä miehinen ja arvostettu olo hänen seurassaan.
Minä haluaisin nähdä sellaisen suomalaisen miehen, jonka tykkää, kun vaimo halailee ja suukottelee toisten nähden. Harvoin tuollaista näkee julkisilla paikoilla enkä usko, että syynä on aina naisten passiivisuus. Oma mies jopa ravistelee käden irti, jos otan häntä kaupungilla kädestä kiinni.
No täällä yksi sellainen. Ketjun naiset tuntuvat pitävän enemmän flegmaattisista miehistä (kunhan tekee mitä odotetaan). Herkkä ja tunteellinen on myös herkempi vaivaantumaan suhteen epäkohdista.
t. keskusteluun osallistunut mies.
Mihin ketjun kommentteihin perustat väittämäsi?
No kun mies sanoo, että naisen tulisi antaa tilaa miehen olla mies, niin vastaukset ovat luokkaa
"Nämä ovat niitä suhteita, joissa mies on kuin yksi perheen lapsista ja nainen on koko poppoon äityli. Mies ei ota vastuuta mistään, odottaa vain että äiti sanoo, mitä pitää milloinkin tehdä. Tottelee sitten nyrpeänä tai vetäytyy omiin oloihinsa kuin kapinallinen teini. Siihen asetelmaan ei kannata ajautua alunperinkään, sillä siitä ei ole paluuta." - peukut 72/0
Sitoudun suhteeseen, en työsopimukseen, jossa on tietyt, ennalta määrätyt velvoitteet. Teen kyllä mielelläni osani, ja enemmänkin, mutta ei tällainen asetelma paljon motivoi, kun arvostus jää osoittamatta ja pienistä "sopimusrikkeistä" rangaistaan. Vähän vaikea kuvailla, mutta jotenkin vaan jää huono maku suuhun.
Miten mies, joka hoitaa kodissa omat hommansa, on flegmaattinen?
Flegmaattinen tässä yhteydessä tarkoittaa miestä, joka mukisematta ja pilkulleen tekee kompromisseja naisten mieltymyksiä mukaillen saamatta mitään kiitosta siitä. Mieltymykset eivät ole yhtä. Seikka jonka kommentit kuten aiemman viestin "Onko ihan kamalaa jos arvostaa toista kumppanina" missaavat täysin.
Ai jaa. Sinun käsityksesi flegmaattisesta on kyllä erikoinen. Vaikka mies tekisi mukisematta ne sovitut hommat, hänen ei silti tarvitse olla mikään tahdoton robotti tai löysä nahjus.
Ja miksi ihmeessä miehen pitäisi saada kiitosta kotitöistä sen kummemmin kuin naisenkaan? Molemmat siellä kodissa asuvat, eikä pitäisi olla mikään erityisen kiitoksen aihe, jos laitat omat tiskisi koneeseen tai viet roskapussin. Ei sinua yksin asuessasikaan kukaan näistä kiittele. Ne nyt vain pitää tehdä.
Kyllä meillä kiitellään puolin ja toisin pienistäkin hommista, niistäkin jotka "nyt vain pitää tehdä". Se on mielestäni yksi tapa osoittaa että arvostaa ihan arkisissakin asioissa kumppaniaan.
Ahaa. Kun mies tulee kotiin, niin hän varmaan sanoo "kiitos kun kävit kaupassa, kiitos kun laitoit ruuat jääkaappiin, kiitos kun ostit tuota makkaraa, kiitos kun tiskasit, kiitos kun pesit täkit ja petauspatjat, kiitos kun vaihdoit puhtaat petivaatteet, kiitos kun veit roskat ja hait postin, kiitos teit ruokaa, kiitos kun siivosit keittiön ja erityiskiitokset siitä, että teit kahvipannulle kalkinpoiston ja putsasit vessan pesualtaan viemärin". Sitä odotellessa.
Aamulla keitin kahvin ja hain lehden postilaatikosta ennen kuin mies heräsi. Kiittikö mies minua? Ei.
Kyllä minä aina naista kiitän noista, sen verran harvoin hän noita tekee. Oliskin työlästä alituiseen kiitellä. Miksi luette yhä paperilehtiä?
Siis miksi ihmeessä nainen tekee teillä tosi harvoin kotitöitä? Oletko työtön ja hän töissä vai?
Siksi koska ei ole ihan parhaassa kunnossa terveytensä osalta. Pysyvästi. Minä olen se joka käy töissä ja pääosin siivoaakin. Mulle riittää se, että hän hoitaa lapsen keskustelu- ym. henkiset tarpeet ja valvoo läksyjen teon sekä sen, että lapsi syö jotain kunnollista.
Eli pitäisikö tässä nyt sitten olettaa, että miehetkään eivät ole ihan terveitä, kun heidän osallistuminen kotitöihin on erityistä huomiota ja kiitosta vaativa suoritus?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aiemman kommentoijan mainitsemat stereotyyppisen ylemmän keskiluokan statusesineet. Jos olet hyvätuloinen nainen asia on eri.
Ongelmana on kun keskiluokasta/vähävaraisemmasta perheestä lähtöisin olevat naiset omaavat ylemmän keskiluokan kaverin, jonka elämästä he ovat kateellisia. Itse eivät mieti miten kyseisen aseman voi saavuttaa, vaan alkavat kiukuttelemaan miehelleen oman kateudensa johdosta. Ei tietenkään kaikki, mutta omin silmin olen todistanut tätä aivan liikaa.Miten nämä naiset siis ovat kateellisia omalle miehelleen? Se mieskö käyttää rahat omaan elämiseen ja nainen kitkuttaa vieressä pienellä palkalla? Mies ostelee mönkijöitä ja taulutelkkareita, kun nainen yrittää saada rahat riittämään perheen ruokiin? Kannattaakohan tällaisen miehen sitten ylipäätään ryhtyä suhteeseen pienituloisen naisen kanssa, jos omaa elintasoa ei edes saman katon alla suostuta jakamaan.
Eivät he miehelleen ole kateellisia, he ovat kateellisia ystävilleen mutta purkavat sen mieheensä, koska eivät mahdollista tätä samaa elämäntyyliä kuin ystävilleen. Tiedät kyllä mitä tarkoitan.
"Miksei meillä matkustella jenkkeihin, Pirjo ja penakin käyvät "
"Minnalla on vuittonin laukku, mikset sinä koskaan ostele mulle mitään"
Eli yleistätkö nyt lapsuuden kodistasi vai omasta parisuhteestasi saadun mallin koskemaan muita pariskuntia? Vai tapahtuuko tätä tuttavapiirissäsi? Kuinka paljon? Anna joku käsitys siitä, kuinka iso tämä ongelma elämänpiirissäsi on, niin meidän on helpompi ymmärtää, miksi asiasta on tullut sinulle tuollainen mörkö. Itse en omassa elämässäni enkä lähipiirissäni tunne yhtään tuollaista paria. Voi olla, että isäni serkku joskus 1970-80 -luvuilla oli tuon tyylinen; miehensä oli yrittäjä ja hänelle vaikutti olevan hyvin tärkeää se, että he näyttivät ulospäin varakkailta (ja hän itse sai olla kotirouva).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just tänään katsoin suomimiestä ja thainaista jossa selkeesti mies sai olla mies eli vahva, maskuliininen, pomo.
Tää varmaan meiltä suominaisilta puuttuu. Ollaan niin tasa-arvoisia että unohdetaan ja hukataan mies miehenä ja yritetään tehdä miehestä nainen. Ja sit mietitään mikä meni pieleen?
Minulla ei ole thainainen, mutta aasiasta kuitenkin. Ei se niin mene, että minä olen suhteessa pomo, vaan kumpaakin kuunnellaan ja tehdään sopiva kompromissi, jos näkemykset jostain asiasta ovat liian kaukana toisistaan. Fiksu vaimoni on pohtinut monia asioita etukäteen ja yleensä vain kohteliaasti kysyy, mitä mieltä minä asiasta olen. Helppo siinä on olla samaa mieltä ihanan vaimoni kanssa.
Aasilainen nainen on oikeasti nainen miehelle ja äiti lapsilleen. Heille tuo roolijako on täysin luonnollista, eli he kyllä hellivät miestään, mutta eivät pidä kuin lapsinaan.
Itselläkin kokemusta aasialaisen naisen kanssa tapailusta ja jollain tavalla hienotunteisesti hän esitti mielipiteensä ja "vaatimuksensa". Kertoi myös hänen äitinsä aina halailleen, suukotelleen ja kehuneen miestään muiden nähden, ja tämä nainen halusi jatkaa samaa tapaa myös itse. En sano, etteikö moni suomalainenkin nainen olisi tuollainen, mutta täytyy myöntää, että oli kyllä miehinen ja arvostettu olo hänen seurassaan.
Minä haluaisin nähdä sellaisen suomalaisen miehen, jonka tykkää, kun vaimo halailee ja suukottelee toisten nähden. Harvoin tuollaista näkee julkisilla paikoilla enkä usko, että syynä on aina naisten passiivisuus. Oma mies jopa ravistelee käden irti, jos otan häntä kaupungilla kädestä kiinni.
No täällä yksi sellainen. Ketjun naiset tuntuvat pitävän enemmän flegmaattisista miehistä (kunhan tekee mitä odotetaan). Herkkä ja tunteellinen on myös herkempi vaivaantumaan suhteen epäkohdista.
t. keskusteluun osallistunut mies.
Mihin ketjun kommentteihin perustat väittämäsi?
No kun mies sanoo, että naisen tulisi antaa tilaa miehen olla mies, niin vastaukset ovat luokkaa
"Nämä ovat niitä suhteita, joissa mies on kuin yksi perheen lapsista ja nainen on koko poppoon äityli. Mies ei ota vastuuta mistään, odottaa vain että äiti sanoo, mitä pitää milloinkin tehdä. Tottelee sitten nyrpeänä tai vetäytyy omiin oloihinsa kuin kapinallinen teini. Siihen asetelmaan ei kannata ajautua alunperinkään, sillä siitä ei ole paluuta." - peukut 72/0
Sitoudun suhteeseen, en työsopimukseen, jossa on tietyt, ennalta määrätyt velvoitteet. Teen kyllä mielelläni osani, ja enemmänkin, mutta ei tällainen asetelma paljon motivoi, kun arvostus jää osoittamatta ja pienistä "sopimusrikkeistä" rangaistaan. Vähän vaikea kuvailla, mutta jotenkin vaan jää huono maku suuhun.
Miten mies, joka hoitaa kodissa omat hommansa, on flegmaattinen?
Flegmaattinen tässä yhteydessä tarkoittaa miestä, joka mukisematta ja pilkulleen tekee kompromisseja naisten mieltymyksiä mukaillen saamatta mitään kiitosta siitä. Mieltymykset eivät ole yhtä. Seikka jonka kommentit kuten aiemman viestin "Onko ihan kamalaa jos arvostaa toista kumppanina" missaavat täysin.
Ai jaa. Sinun käsityksesi flegmaattisesta on kyllä erikoinen. Vaikka mies tekisi mukisematta ne sovitut hommat, hänen ei silti tarvitse olla mikään tahdoton robotti tai löysä nahjus.
Ja miksi ihmeessä miehen pitäisi saada kiitosta kotitöistä sen kummemmin kuin naisenkaan? Molemmat siellä kodissa asuvat, eikä pitäisi olla mikään erityisen kiitoksen aihe, jos laitat omat tiskisi koneeseen tai viet roskapussin. Ei sinua yksin asuessasikaan kukaan näistä kiittele. Ne nyt vain pitää tehdä.
Sanoin juuri, että mieltymykset eivät ole yhtäläiset. Ihan yhtä lailla voi kysyä (viitaten kommenttiin johon alunperin vastasin), että miksi naisen tulisi saada halailla ja suukotella julkisesti, vaikka miehet eivät sellaisista huomionosoituksista niin välitä?
Ahaa. Eli miehet olettavat, että naiset tykkäävät tehdä kotitöitä, koska tekevät ne ilman kiitoksia ja eri käskyä?
Kumpaa se sotku haittaa enemmän, miestä vai naista...?
Kotityötä on muutakin kuin siivoaminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just tänään katsoin suomimiestä ja thainaista jossa selkeesti mies sai olla mies eli vahva, maskuliininen, pomo.
Tää varmaan meiltä suominaisilta puuttuu. Ollaan niin tasa-arvoisia että unohdetaan ja hukataan mies miehenä ja yritetään tehdä miehestä nainen. Ja sit mietitään mikä meni pieleen?
Minulla ei ole thainainen, mutta aasiasta kuitenkin. Ei se niin mene, että minä olen suhteessa pomo, vaan kumpaakin kuunnellaan ja tehdään sopiva kompromissi, jos näkemykset jostain asiasta ovat liian kaukana toisistaan. Fiksu vaimoni on pohtinut monia asioita etukäteen ja yleensä vain kohteliaasti kysyy, mitä mieltä minä asiasta olen. Helppo siinä on olla samaa mieltä ihanan vaimoni kanssa.
Aasilainen nainen on oikeasti nainen miehelle ja äiti lapsilleen. Heille tuo roolijako on täysin luonnollista, eli he kyllä hellivät miestään, mutta eivät pidä kuin lapsinaan.
Itselläkin kokemusta aasialaisen naisen kanssa tapailusta ja jollain tavalla hienotunteisesti hän esitti mielipiteensä ja "vaatimuksensa". Kertoi myös hänen äitinsä aina halailleen, suukotelleen ja kehuneen miestään muiden nähden, ja tämä nainen halusi jatkaa samaa tapaa myös itse. En sano, etteikö moni suomalainenkin nainen olisi tuollainen, mutta täytyy myöntää, että oli kyllä miehinen ja arvostettu olo hänen seurassaan.
Minä haluaisin nähdä sellaisen suomalaisen miehen, jonka tykkää, kun vaimo halailee ja suukottelee toisten nähden. Harvoin tuollaista näkee julkisilla paikoilla enkä usko, että syynä on aina naisten passiivisuus. Oma mies jopa ravistelee käden irti, jos otan häntä kaupungilla kädestä kiinni.
No täällä yksi sellainen. Ketjun naiset tuntuvat pitävän enemmän flegmaattisista miehistä (kunhan tekee mitä odotetaan). Herkkä ja tunteellinen on myös herkempi vaivaantumaan suhteen epäkohdista.
t. keskusteluun osallistunut mies.
Mihin ketjun kommentteihin perustat väittämäsi?
No kun mies sanoo, että naisen tulisi antaa tilaa miehen olla mies, niin vastaukset ovat luokkaa
"Nämä ovat niitä suhteita, joissa mies on kuin yksi perheen lapsista ja nainen on koko poppoon äityli. Mies ei ota vastuuta mistään, odottaa vain että äiti sanoo, mitä pitää milloinkin tehdä. Tottelee sitten nyrpeänä tai vetäytyy omiin oloihinsa kuin kapinallinen teini. Siihen asetelmaan ei kannata ajautua alunperinkään, sillä siitä ei ole paluuta." - peukut 72/0
Sitoudun suhteeseen, en työsopimukseen, jossa on tietyt, ennalta määrätyt velvoitteet. Teen kyllä mielelläni osani, ja enemmänkin, mutta ei tällainen asetelma paljon motivoi, kun arvostus jää osoittamatta ja pienistä "sopimusrikkeistä" rangaistaan. Vähän vaikea kuvailla, mutta jotenkin vaan jää huono maku suuhun.
Miten mies, joka hoitaa kodissa omat hommansa, on flegmaattinen?
Flegmaattinen tässä yhteydessä tarkoittaa miestä, joka mukisematta ja pilkulleen tekee kompromisseja naisten mieltymyksiä mukaillen saamatta mitään kiitosta siitä. Mieltymykset eivät ole yhtä. Seikka jonka kommentit kuten aiemman viestin "Onko ihan kamalaa jos arvostaa toista kumppanina" missaavat täysin.
Ai jaa. Sinun käsityksesi flegmaattisesta on kyllä erikoinen. Vaikka mies tekisi mukisematta ne sovitut hommat, hänen ei silti tarvitse olla mikään tahdoton robotti tai löysä nahjus.
Ja miksi ihmeessä miehen pitäisi saada kiitosta kotitöistä sen kummemmin kuin naisenkaan? Molemmat siellä kodissa asuvat, eikä pitäisi olla mikään erityisen kiitoksen aihe, jos laitat omat tiskisi koneeseen tai viet roskapussin. Ei sinua yksin asuessasikaan kukaan näistä kiittele. Ne nyt vain pitää tehdä.
Kyllä meillä kiitellään puolin ja toisin pienistäkin hommista, niistäkin jotka "nyt vain pitää tehdä". Se on mielestäni yksi tapa osoittaa että arvostaa ihan arkisissakin asioissa kumppaniaan.
Ahaa. Kun mies tulee kotiin, niin hän varmaan sanoo "kiitos kun kävit kaupassa, kiitos kun laitoit ruuat jääkaappiin, kiitos kun ostit tuota makkaraa, kiitos kun tiskasit, kiitos kun pesit täkit ja petauspatjat, kiitos kun vaihdoit puhtaat petivaatteet, kiitos kun veit roskat ja hait postin, kiitos teit ruokaa, kiitos kun siivosit keittiön ja erityiskiitokset siitä, että teit kahvipannulle kalkinpoiston ja putsasit vessan pesualtaan viemärin". Sitä odotellessa.
Aamulla keitin kahvin ja hain lehden postilaatikosta ennen kuin mies heräsi. Kiittikö mies minua? Ei.
Kyllä minä aina naista kiitän noista, sen verran harvoin hän noita tekee. Oliskin työlästä alituiseen kiitellä. Miksi luette yhä paperilehtiä?
Siis miksi ihmeessä nainen tekee teillä tosi harvoin kotitöitä? Oletko työtön ja hän töissä vai?
Siksi koska ei ole ihan parhaassa kunnossa terveytensä osalta. Pysyvästi. Minä olen se joka käy töissä ja pääosin siivoaakin. Mulle riittää se, että hän hoitaa lapsen keskustelu- ym. henkiset tarpeet ja valvoo läksyjen teon sekä sen, että lapsi syö jotain kunnollista.
Eli pitäisikö tässä nyt sitten olettaa, että miehetkään eivät ole ihan terveitä, kun heidän osallistuminen kotitöihin on erityistä huomiota ja kiitosta vaativa suoritus?
En tiedä, en osaa odottaa kiitosta enkä sillä lämpene. Jos haluat olettaa jotain, niin oleta vaikka, että naisille sillä kiitoksella on suurempi merkitys kuin miehille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just tänään katsoin suomimiestä ja thainaista jossa selkeesti mies sai olla mies eli vahva, maskuliininen, pomo.
Tää varmaan meiltä suominaisilta puuttuu. Ollaan niin tasa-arvoisia että unohdetaan ja hukataan mies miehenä ja yritetään tehdä miehestä nainen. Ja sit mietitään mikä meni pieleen?
Minulla ei ole thainainen, mutta aasiasta kuitenkin. Ei se niin mene, että minä olen suhteessa pomo, vaan kumpaakin kuunnellaan ja tehdään sopiva kompromissi, jos näkemykset jostain asiasta ovat liian kaukana toisistaan. Fiksu vaimoni on pohtinut monia asioita etukäteen ja yleensä vain kohteliaasti kysyy, mitä mieltä minä asiasta olen. Helppo siinä on olla samaa mieltä ihanan vaimoni kanssa.
Aasilainen nainen on oikeasti nainen miehelle ja äiti lapsilleen. Heille tuo roolijako on täysin luonnollista, eli he kyllä hellivät miestään, mutta eivät pidä kuin lapsinaan.
Itselläkin kokemusta aasialaisen naisen kanssa tapailusta ja jollain tavalla hienotunteisesti hän esitti mielipiteensä ja "vaatimuksensa". Kertoi myös hänen äitinsä aina halailleen, suukotelleen ja kehuneen miestään muiden nähden, ja tämä nainen halusi jatkaa samaa tapaa myös itse. En sano, etteikö moni suomalainenkin nainen olisi tuollainen, mutta täytyy myöntää, että oli kyllä miehinen ja arvostettu olo hänen seurassaan.
Minä haluaisin nähdä sellaisen suomalaisen miehen, jonka tykkää, kun vaimo halailee ja suukottelee toisten nähden. Harvoin tuollaista näkee julkisilla paikoilla enkä usko, että syynä on aina naisten passiivisuus. Oma mies jopa ravistelee käden irti, jos otan häntä kaupungilla kädestä kiinni.
No täällä yksi sellainen. Ketjun naiset tuntuvat pitävän enemmän flegmaattisista miehistä (kunhan tekee mitä odotetaan). Herkkä ja tunteellinen on myös herkempi vaivaantumaan suhteen epäkohdista.
t. keskusteluun osallistunut mies.
Mihin ketjun kommentteihin perustat väittämäsi?
No kun mies sanoo, että naisen tulisi antaa tilaa miehen olla mies, niin vastaukset ovat luokkaa
"Nämä ovat niitä suhteita, joissa mies on kuin yksi perheen lapsista ja nainen on koko poppoon äityli. Mies ei ota vastuuta mistään, odottaa vain että äiti sanoo, mitä pitää milloinkin tehdä. Tottelee sitten nyrpeänä tai vetäytyy omiin oloihinsa kuin kapinallinen teini. Siihen asetelmaan ei kannata ajautua alunperinkään, sillä siitä ei ole paluuta." - peukut 72/0
Sitoudun suhteeseen, en työsopimukseen, jossa on tietyt, ennalta määrätyt velvoitteet. Teen kyllä mielelläni osani, ja enemmänkin, mutta ei tällainen asetelma paljon motivoi, kun arvostus jää osoittamatta ja pienistä "sopimusrikkeistä" rangaistaan. Vähän vaikea kuvailla, mutta jotenkin vaan jää huono maku suuhun.
Miten mies, joka hoitaa kodissa omat hommansa, on flegmaattinen?
Flegmaattinen tässä yhteydessä tarkoittaa miestä, joka mukisematta ja pilkulleen tekee kompromisseja naisten mieltymyksiä mukaillen saamatta mitään kiitosta siitä. Mieltymykset eivät ole yhtä. Seikka jonka kommentit kuten aiemman viestin "Onko ihan kamalaa jos arvostaa toista kumppanina" missaavat täysin.
Ei mikään ihme että viestin sisältö menee muilta ohi kun keksii termeille uusia tarkoituksia. Tuollaista määritelmää flekmaattiselle en ainakaan minä ole ennen kuullut.
https://www.suomisanakirja.fi/flegmaattinen
1. Välinpitämätön
2. hidas(luonteinen), tyyni, verkkainen.
En nyt ihan heti sopivampaa sanaa keksi.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä12242 kirjoitti:
Monelta ongelmalta säästyisi, kun ihmiset pariutuisivat sellaisen ihmisen kanssa, jolla on samanlainen käsitys siisteydestä, pukeutumisesta ja rahan käytöstä.
Kun ei ole, niin sitten alkaa vallankäyttö. Se on lopun alkua.
Suurin osa ongelmista syntyy kumppania valitessa.
Siisteyttä kaipaava mies pitää kodin siistinä myös naisen kanssa asuessaan. Miehistä kuitenkin paljon pienempi osa kaipaa siisteyttä kuin naisista.
Pariutukaa oikein.
Juuri näin. Meillä saa siivota, jos sotkut haittaa. Minä siivoan sitten kun minua alkaa haittaamaan. Elämässä on ihan tarpeeksi stressiä ilman siivousstressiäkin.
Silloin kun perheessä on lapsia ja lemmikkejä on on pakko ylläpitää tiettyä siisteystasoa vaikka itseä ei aina huvittaisi tai itse ei sotkusta ja liasta häiriintyisikään. Toki lapsetkin osallistuu siihen siivoamiseen iälleen sopivalla tavalla. Kotoa ne käyttäytymismallit opitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just tänään katsoin suomimiestä ja thainaista jossa selkeesti mies sai olla mies eli vahva, maskuliininen, pomo.
Tää varmaan meiltä suominaisilta puuttuu. Ollaan niin tasa-arvoisia että unohdetaan ja hukataan mies miehenä ja yritetään tehdä miehestä nainen. Ja sit mietitään mikä meni pieleen?
Minulla ei ole thainainen, mutta aasiasta kuitenkin. Ei se niin mene, että minä olen suhteessa pomo, vaan kumpaakin kuunnellaan ja tehdään sopiva kompromissi, jos näkemykset jostain asiasta ovat liian kaukana toisistaan. Fiksu vaimoni on pohtinut monia asioita etukäteen ja yleensä vain kohteliaasti kysyy, mitä mieltä minä asiasta olen. Helppo siinä on olla samaa mieltä ihanan vaimoni kanssa.
Aasilainen nainen on oikeasti nainen miehelle ja äiti lapsilleen. Heille tuo roolijako on täysin luonnollista, eli he kyllä hellivät miestään, mutta eivät pidä kuin lapsinaan.
Itselläkin kokemusta aasialaisen naisen kanssa tapailusta ja jollain tavalla hienotunteisesti hän esitti mielipiteensä ja "vaatimuksensa". Kertoi myös hänen äitinsä aina halailleen, suukotelleen ja kehuneen miestään muiden nähden, ja tämä nainen halusi jatkaa samaa tapaa myös itse. En sano, etteikö moni suomalainenkin nainen olisi tuollainen, mutta täytyy myöntää, että oli kyllä miehinen ja arvostettu olo hänen seurassaan.
Minä haluaisin nähdä sellaisen suomalaisen miehen, jonka tykkää, kun vaimo halailee ja suukottelee toisten nähden. Harvoin tuollaista näkee julkisilla paikoilla enkä usko, että syynä on aina naisten passiivisuus. Oma mies jopa ravistelee käden irti, jos otan häntä kaupungilla kädestä kiinni.
No täällä yksi sellainen. Ketjun naiset tuntuvat pitävän enemmän flegmaattisista miehistä (kunhan tekee mitä odotetaan). Herkkä ja tunteellinen on myös herkempi vaivaantumaan suhteen epäkohdista.
t. keskusteluun osallistunut mies.
Mihin ketjun kommentteihin perustat väittämäsi?
No kun mies sanoo, että naisen tulisi antaa tilaa miehen olla mies, niin vastaukset ovat luokkaa
"Nämä ovat niitä suhteita, joissa mies on kuin yksi perheen lapsista ja nainen on koko poppoon äityli. Mies ei ota vastuuta mistään, odottaa vain että äiti sanoo, mitä pitää milloinkin tehdä. Tottelee sitten nyrpeänä tai vetäytyy omiin oloihinsa kuin kapinallinen teini. Siihen asetelmaan ei kannata ajautua alunperinkään, sillä siitä ei ole paluuta." - peukut 72/0
Sitoudun suhteeseen, en työsopimukseen, jossa on tietyt, ennalta määrätyt velvoitteet. Teen kyllä mielelläni osani, ja enemmänkin, mutta ei tällainen asetelma paljon motivoi, kun arvostus jää osoittamatta ja pienistä "sopimusrikkeistä" rangaistaan. Vähän vaikea kuvailla, mutta jotenkin vaan jää huono maku suuhun.
Miten mies, joka hoitaa kodissa omat hommansa, on flegmaattinen?
Flegmaattinen tässä yhteydessä tarkoittaa miestä, joka mukisematta ja pilkulleen tekee kompromisseja naisten mieltymyksiä mukaillen saamatta mitään kiitosta siitä. Mieltymykset eivät ole yhtä. Seikka jonka kommentit kuten aiemman viestin "Onko ihan kamalaa jos arvostaa toista kumppanina" missaavat täysin.
Ai jaa. Sinun käsityksesi flegmaattisesta on kyllä erikoinen. Vaikka mies tekisi mukisematta ne sovitut hommat, hänen ei silti tarvitse olla mikään tahdoton robotti tai löysä nahjus.
Ja miksi ihmeessä miehen pitäisi saada kiitosta kotitöistä sen kummemmin kuin naisenkaan? Molemmat siellä kodissa asuvat, eikä pitäisi olla mikään erityisen kiitoksen aihe, jos laitat omat tiskisi koneeseen tai viet roskapussin. Ei sinua yksin asuessasikaan kukaan näistä kiittele. Ne nyt vain pitää tehdä.
Sanoin juuri, että mieltymykset eivät ole yhtäläiset. Ihan yhtä lailla voi kysyä (viitaten kommenttiin johon alunperin vastasin), että miksi naisen tulisi saada halailla ja suukotella julkisesti, vaikka miehet eivät sellaisista huomionosoituksista niin välitä?
No niin ei se syy sittenkään ollut naisissa tai etteivät anna jotain tilaan vaan siinä mitä minua arveli eli mies ei halua tehdä kotitöitä vaan pitää niitä naisen tehtävänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aiemman kommentoijan mainitsemat stereotyyppisen ylemmän keskiluokan statusesineet. Jos olet hyvätuloinen nainen asia on eri.
Ongelmana on kun keskiluokasta/vähävaraisemmasta perheestä lähtöisin olevat naiset omaavat ylemmän keskiluokan kaverin, jonka elämästä he ovat kateellisia. Itse eivät mieti miten kyseisen aseman voi saavuttaa, vaan alkavat kiukuttelemaan miehelleen oman kateudensa johdosta. Ei tietenkään kaikki, mutta omin silmin olen todistanut tätä aivan liikaa.Miten nämä naiset siis ovat kateellisia omalle miehelleen? Se mieskö käyttää rahat omaan elämiseen ja nainen kitkuttaa vieressä pienellä palkalla? Mies ostelee mönkijöitä ja taulutelkkareita, kun nainen yrittää saada rahat riittämään perheen ruokiin? Kannattaakohan tällaisen miehen sitten ylipäätään ryhtyä suhteeseen pienituloisen naisen kanssa, jos omaa elintasoa ei edes saman katon alla suostuta jakamaan.
Eivät he miehelleen ole kateellisia, he ovat kateellisia ystävilleen mutta purkavat sen mieheensä, koska eivät mahdollista tätä samaa elämäntyyliä kuin ystävilleen. Tiedät kyllä mitä tarkoitan.
"Miksei meillä matkustella jenkkeihin, Pirjo ja penakin käyvät "
"Minnalla on vuittonin laukku, mikset sinä koskaan ostele mulle mitään"Eli yleistätkö nyt lapsuuden kodistasi vai omasta parisuhteestasi saadun mallin koskemaan muita pariskuntia? Vai tapahtuuko tätä tuttavapiirissäsi? Kuinka paljon? Anna joku käsitys siitä, kuinka iso tämä ongelma elämänpiirissäsi on, niin meidän on helpompi ymmärtää, miksi asiasta on tullut sinulle tuollainen mörkö. Itse en omassa elämässäni enkä lähipiirissäni tunne yhtään tuollaista paria. Voi olla, että isäni serkku joskus 1970-80 -luvuilla oli tuon tyylinen; miehensä oli yrittäjä ja hänelle vaikutti olevan hyvin tärkeää se, että he näyttivät ulospäin varakkailta (ja hän itse sai olla kotirouva).
Kaikista edellämainituista, eikä se mikään mörkö sinällään ole, yllättävän moni nainen ajattelee näin vaikkei sitä välttämättä edes itselleen tunnustakkaan.
Mutta pidän mielen korkealla ja ainakin uskottelen itselleni että täyspäisiäkin naisia on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just tänään katsoin suomimiestä ja thainaista jossa selkeesti mies sai olla mies eli vahva, maskuliininen, pomo.
Tää varmaan meiltä suominaisilta puuttuu. Ollaan niin tasa-arvoisia että unohdetaan ja hukataan mies miehenä ja yritetään tehdä miehestä nainen. Ja sit mietitään mikä meni pieleen?
Minulla ei ole thainainen, mutta aasiasta kuitenkin. Ei se niin mene, että minä olen suhteessa pomo, vaan kumpaakin kuunnellaan ja tehdään sopiva kompromissi, jos näkemykset jostain asiasta ovat liian kaukana toisistaan. Fiksu vaimoni on pohtinut monia asioita etukäteen ja yleensä vain kohteliaasti kysyy, mitä mieltä minä asiasta olen. Helppo siinä on olla samaa mieltä ihanan vaimoni kanssa.
Aasilainen nainen on oikeasti nainen miehelle ja äiti lapsilleen. Heille tuo roolijako on täysin luonnollista, eli he kyllä hellivät miestään, mutta eivät pidä kuin lapsinaan.
Itselläkin kokemusta aasialaisen naisen kanssa tapailusta ja jollain tavalla hienotunteisesti hän esitti mielipiteensä ja "vaatimuksensa". Kertoi myös hänen äitinsä aina halailleen, suukotelleen ja kehuneen miestään muiden nähden, ja tämä nainen halusi jatkaa samaa tapaa myös itse. En sano, etteikö moni suomalainenkin nainen olisi tuollainen, mutta täytyy myöntää, että oli kyllä miehinen ja arvostettu olo hänen seurassaan.
Minä haluaisin nähdä sellaisen suomalaisen miehen, jonka tykkää, kun vaimo halailee ja suukottelee toisten nähden. Harvoin tuollaista näkee julkisilla paikoilla enkä usko, että syynä on aina naisten passiivisuus. Oma mies jopa ravistelee käden irti, jos otan häntä kaupungilla kädestä kiinni.
No täällä yksi sellainen. Ketjun naiset tuntuvat pitävän enemmän flegmaattisista miehistä (kunhan tekee mitä odotetaan). Herkkä ja tunteellinen on myös herkempi vaivaantumaan suhteen epäkohdista.
t. keskusteluun osallistunut mies.
Mihin ketjun kommentteihin perustat väittämäsi?
No kun mies sanoo, että naisen tulisi antaa tilaa miehen olla mies, niin vastaukset ovat luokkaa
"Nämä ovat niitä suhteita, joissa mies on kuin yksi perheen lapsista ja nainen on koko poppoon äityli. Mies ei ota vastuuta mistään, odottaa vain että äiti sanoo, mitä pitää milloinkin tehdä. Tottelee sitten nyrpeänä tai vetäytyy omiin oloihinsa kuin kapinallinen teini. Siihen asetelmaan ei kannata ajautua alunperinkään, sillä siitä ei ole paluuta." - peukut 72/0
Sitoudun suhteeseen, en työsopimukseen, jossa on tietyt, ennalta määrätyt velvoitteet. Teen kyllä mielelläni osani, ja enemmänkin, mutta ei tällainen asetelma paljon motivoi, kun arvostus jää osoittamatta ja pienistä "sopimusrikkeistä" rangaistaan. Vähän vaikea kuvailla, mutta jotenkin vaan jää huono maku suuhun.
Miten mies, joka hoitaa kodissa omat hommansa, on flegmaattinen?
Flegmaattinen tässä yhteydessä tarkoittaa miestä, joka mukisematta ja pilkulleen tekee kompromisseja naisten mieltymyksiä mukaillen saamatta mitään kiitosta siitä. Mieltymykset eivät ole yhtä. Seikka jonka kommentit kuten aiemman viestin "Onko ihan kamalaa jos arvostaa toista kumppanina" missaavat täysin.
Ai jaa. Sinun käsityksesi flegmaattisesta on kyllä erikoinen. Vaikka mies tekisi mukisematta ne sovitut hommat, hänen ei silti tarvitse olla mikään tahdoton robotti tai löysä nahjus.
Ja miksi ihmeessä miehen pitäisi saada kiitosta kotitöistä sen kummemmin kuin naisenkaan? Molemmat siellä kodissa asuvat, eikä pitäisi olla mikään erityisen kiitoksen aihe, jos laitat omat tiskisi koneeseen tai viet roskapussin. Ei sinua yksin asuessasikaan kukaan näistä kiittele. Ne nyt vain pitää tehdä.
Kyllä meillä kiitellään puolin ja toisin pienistäkin hommista, niistäkin jotka "nyt vain pitää tehdä". Se on mielestäni yksi tapa osoittaa että arvostaa ihan arkisissakin asioissa kumppaniaan.
Ahaa. Kun mies tulee kotiin, niin hän varmaan sanoo "kiitos kun kävit kaupassa, kiitos kun laitoit ruuat jääkaappiin, kiitos kun ostit tuota makkaraa, kiitos kun tiskasit, kiitos kun pesit täkit ja petauspatjat, kiitos kun vaihdoit puhtaat petivaatteet, kiitos kun veit roskat ja hait postin, kiitos teit ruokaa, kiitos kun siivosit keittiön ja erityiskiitokset siitä, että teit kahvipannulle kalkinpoiston ja putsasit vessan pesualtaan viemärin". Sitä odotellessa.
Aamulla keitin kahvin ja hain lehden postilaatikosta ennen kuin mies heräsi. Kiittikö mies minua? Ei.
Kyllä minä aina naista kiitän noista, sen verran harvoin hän noita tekee. Oliskin työlästä alituiseen kiitellä. Miksi luette yhä paperilehtiä?
Siis miksi ihmeessä nainen tekee teillä tosi harvoin kotitöitä? Oletko työtön ja hän töissä vai?
Siksi koska ei ole ihan parhaassa kunnossa terveytensä osalta. Pysyvästi. Minä olen se joka käy töissä ja pääosin siivoaakin. Mulle riittää se, että hän hoitaa lapsen keskustelu- ym. henkiset tarpeet ja valvoo läksyjen teon sekä sen, että lapsi syö jotain kunnollista.
Eli pitäisikö tässä nyt sitten olettaa, että miehetkään eivät ole ihan terveitä, kun heidän osallistuminen kotitöihin on erityistä huomiota ja kiitosta vaativa suoritus?
En tiedä, en osaa odottaa kiitosta enkä sillä lämpene. Jos haluat olettaa jotain, niin oleta vaikka, että naisille sillä kiitoksella on suurempi merkitys kuin miehille.
Täh? Tässähän ovat nyt miehet ronkuneet, kun pitäisi ihan ilman kiitosta tehdä kotitöitä ja naiset ovat sanoneet, etteivät itsestäänselvyyksistä odota kiitoksia. Nyt sitten teitkin sen johtopäätöksen, että naisille on kiitoksella suurempi merkitys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aiemman kommentoijan mainitsemat stereotyyppisen ylemmän keskiluokan statusesineet. Jos olet hyvätuloinen nainen asia on eri.
Ongelmana on kun keskiluokasta/vähävaraisemmasta perheestä lähtöisin olevat naiset omaavat ylemmän keskiluokan kaverin, jonka elämästä he ovat kateellisia. Itse eivät mieti miten kyseisen aseman voi saavuttaa, vaan alkavat kiukuttelemaan miehelleen oman kateudensa johdosta. Ei tietenkään kaikki, mutta omin silmin olen todistanut tätä aivan liikaa.Miten nämä naiset siis ovat kateellisia omalle miehelleen? Se mieskö käyttää rahat omaan elämiseen ja nainen kitkuttaa vieressä pienellä palkalla? Mies ostelee mönkijöitä ja taulutelkkareita, kun nainen yrittää saada rahat riittämään perheen ruokiin? Kannattaakohan tällaisen miehen sitten ylipäätään ryhtyä suhteeseen pienituloisen naisen kanssa, jos omaa elintasoa ei edes saman katon alla suostuta jakamaan.
Eivät he miehelleen ole kateellisia, he ovat kateellisia ystävilleen mutta purkavat sen mieheensä, koska eivät mahdollista tätä samaa elämäntyyliä kuin ystävilleen. Tiedät kyllä mitä tarkoitan.
"Miksei meillä matkustella jenkkeihin, Pirjo ja penakin käyvät "
"Minnalla on vuittonin laukku, mikset sinä koskaan ostele mulle mitään"
Minä en ainakaan tiedä mitä tuolla tarkoitat. Onko tämä nyt se yhteiskunnallinen ongelma vai pelkkä kirjoittajan kokemus?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aiemman kommentoijan mainitsemat stereotyyppisen ylemmän keskiluokan statusesineet. Jos olet hyvätuloinen nainen asia on eri.
Ongelmana on kun keskiluokasta/vähävaraisemmasta perheestä lähtöisin olevat naiset omaavat ylemmän keskiluokan kaverin, jonka elämästä he ovat kateellisia. Itse eivät mieti miten kyseisen aseman voi saavuttaa, vaan alkavat kiukuttelemaan miehelleen oman kateudensa johdosta. Ei tietenkään kaikki, mutta omin silmin olen todistanut tätä aivan liikaa.Miten nämä naiset siis ovat kateellisia omalle miehelleen? Se mieskö käyttää rahat omaan elämiseen ja nainen kitkuttaa vieressä pienellä palkalla? Mies ostelee mönkijöitä ja taulutelkkareita, kun nainen yrittää saada rahat riittämään perheen ruokiin? Kannattaakohan tällaisen miehen sitten ylipäätään ryhtyä suhteeseen pienituloisen naisen kanssa, jos omaa elintasoa ei edes saman katon alla suostuta jakamaan.
Eivät he miehelleen ole kateellisia, he ovat kateellisia ystävilleen mutta purkavat sen mieheensä, koska eivät mahdollista tätä samaa elämäntyyliä kuin ystävilleen. Tiedät kyllä mitä tarkoitan.
"Miksei meillä matkustella jenkkeihin, Pirjo ja penakin käyvät "
"Minnalla on vuittonin laukku, mikset sinä koskaan ostele mulle mitään"
Kyllä noita "miksei meillä" ja "miksen minä saa" sanoja kuului meillä yhteen aikaan paljonkin. Sanojina oli esiteinit, jotka tuota harrastivat parin vuoden ajan. Ilmeisesti osa miehistä pariutuu lapsen tasolla olevien naisten kanssa, mutta eikö tuo jälkeenjääneisyys sitten käy ilmi missään vaiheessa seurustelua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just tänään katsoin suomimiestä ja thainaista jossa selkeesti mies sai olla mies eli vahva, maskuliininen, pomo.
Tää varmaan meiltä suominaisilta puuttuu. Ollaan niin tasa-arvoisia että unohdetaan ja hukataan mies miehenä ja yritetään tehdä miehestä nainen. Ja sit mietitään mikä meni pieleen?
Minulla ei ole thainainen, mutta aasiasta kuitenkin. Ei se niin mene, että minä olen suhteessa pomo, vaan kumpaakin kuunnellaan ja tehdään sopiva kompromissi, jos näkemykset jostain asiasta ovat liian kaukana toisistaan. Fiksu vaimoni on pohtinut monia asioita etukäteen ja yleensä vain kohteliaasti kysyy, mitä mieltä minä asiasta olen. Helppo siinä on olla samaa mieltä ihanan vaimoni kanssa.
Aasilainen nainen on oikeasti nainen miehelle ja äiti lapsilleen. Heille tuo roolijako on täysin luonnollista, eli he kyllä hellivät miestään, mutta eivät pidä kuin lapsinaan.
Itselläkin kokemusta aasialaisen naisen kanssa tapailusta ja jollain tavalla hienotunteisesti hän esitti mielipiteensä ja "vaatimuksensa". Kertoi myös hänen äitinsä aina halailleen, suukotelleen ja kehuneen miestään muiden nähden, ja tämä nainen halusi jatkaa samaa tapaa myös itse. En sano, etteikö moni suomalainenkin nainen olisi tuollainen, mutta täytyy myöntää, että oli kyllä miehinen ja arvostettu olo hänen seurassaan.
Minä haluaisin nähdä sellaisen suomalaisen miehen, jonka tykkää, kun vaimo halailee ja suukottelee toisten nähden. Harvoin tuollaista näkee julkisilla paikoilla enkä usko, että syynä on aina naisten passiivisuus. Oma mies jopa ravistelee käden irti, jos otan häntä kaupungilla kädestä kiinni.
No täällä yksi sellainen. Ketjun naiset tuntuvat pitävän enemmän flegmaattisista miehistä (kunhan tekee mitä odotetaan). Herkkä ja tunteellinen on myös herkempi vaivaantumaan suhteen epäkohdista.
t. keskusteluun osallistunut mies.
Mihin ketjun kommentteihin perustat väittämäsi?
No kun mies sanoo, että naisen tulisi antaa tilaa miehen olla mies, niin vastaukset ovat luokkaa
"Nämä ovat niitä suhteita, joissa mies on kuin yksi perheen lapsista ja nainen on koko poppoon äityli. Mies ei ota vastuuta mistään, odottaa vain että äiti sanoo, mitä pitää milloinkin tehdä. Tottelee sitten nyrpeänä tai vetäytyy omiin oloihinsa kuin kapinallinen teini. Siihen asetelmaan ei kannata ajautua alunperinkään, sillä siitä ei ole paluuta." - peukut 72/0
Sitoudun suhteeseen, en työsopimukseen, jossa on tietyt, ennalta määrätyt velvoitteet. Teen kyllä mielelläni osani, ja enemmänkin, mutta ei tällainen asetelma paljon motivoi, kun arvostus jää osoittamatta ja pienistä "sopimusrikkeistä" rangaistaan. Vähän vaikea kuvailla, mutta jotenkin vaan jää huono maku suuhun.
Miten mies, joka hoitaa kodissa omat hommansa, on flegmaattinen?
Flegmaattinen tässä yhteydessä tarkoittaa miestä, joka mukisematta ja pilkulleen tekee kompromisseja naisten mieltymyksiä mukaillen saamatta mitään kiitosta siitä. Mieltymykset eivät ole yhtä. Seikka jonka kommentit kuten aiemman viestin "Onko ihan kamalaa jos arvostaa toista kumppanina" missaavat täysin.
Ai jaa. Sinun käsityksesi flegmaattisesta on kyllä erikoinen. Vaikka mies tekisi mukisematta ne sovitut hommat, hänen ei silti tarvitse olla mikään tahdoton robotti tai löysä nahjus.
Ja miksi ihmeessä miehen pitäisi saada kiitosta kotitöistä sen kummemmin kuin naisenkaan? Molemmat siellä kodissa asuvat, eikä pitäisi olla mikään erityisen kiitoksen aihe, jos laitat omat tiskisi koneeseen tai viet roskapussin. Ei sinua yksin asuessasikaan kukaan näistä kiittele. Ne nyt vain pitää tehdä.
Kyllä meillä kiitellään puolin ja toisin pienistäkin hommista, niistäkin jotka "nyt vain pitää tehdä". Se on mielestäni yksi tapa osoittaa että arvostaa ihan arkisissakin asioissa kumppaniaan.
Ahaa. Kun mies tulee kotiin, niin hän varmaan sanoo "kiitos kun kävit kaupassa, kiitos kun laitoit ruuat jääkaappiin, kiitos kun ostit tuota makkaraa, kiitos kun tiskasit, kiitos kun pesit täkit ja petauspatjat, kiitos kun vaihdoit puhtaat petivaatteet, kiitos kun veit roskat ja hait postin, kiitos teit ruokaa, kiitos kun siivosit keittiön ja erityiskiitokset siitä, että teit kahvipannulle kalkinpoiston ja putsasit vessan pesualtaan viemärin". Sitä odotellessa.
Aamulla keitin kahvin ja hain lehden postilaatikosta ennen kuin mies heräsi. Kiittikö mies minua? Ei.
Kyllä minä aina naista kiitän noista, sen verran harvoin hän noita tekee. Oliskin työlästä alituiseen kiitellä. Miksi luette yhä paperilehtiä?
Siis miksi ihmeessä nainen tekee teillä tosi harvoin kotitöitä? Oletko työtön ja hän töissä vai?
Siksi koska ei ole ihan parhaassa kunnossa terveytensä osalta. Pysyvästi. Minä olen se joka käy töissä ja pääosin siivoaakin. Mulle riittää se, että hän hoitaa lapsen keskustelu- ym. henkiset tarpeet ja valvoo läksyjen teon sekä sen, että lapsi syö jotain kunnollista.
Eli pitäisikö tässä nyt sitten olettaa, että miehetkään eivät ole ihan terveitä, kun heidän osallistuminen kotitöihin on erityistä huomiota ja kiitosta vaativa suoritus?
Pitäisikö tästä nyt sitten olettaa, että naisetkaan eivät ole ihan terveitä, kun heillä ei ole kykyä nähdä miehisiä ominaisuuksia muuten kuin sairautena?
ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aiemman kommentoijan mainitsemat stereotyyppisen ylemmän keskiluokan statusesineet. Jos olet hyvätuloinen nainen asia on eri.
Ongelmana on kun keskiluokasta/vähävaraisemmasta perheestä lähtöisin olevat naiset omaavat ylemmän keskiluokan kaverin, jonka elämästä he ovat kateellisia. Itse eivät mieti miten kyseisen aseman voi saavuttaa, vaan alkavat kiukuttelemaan miehelleen oman kateudensa johdosta. Ei tietenkään kaikki, mutta omin silmin olen todistanut tätä aivan liikaa.Miten nämä naiset siis ovat kateellisia omalle miehelleen? Se mieskö käyttää rahat omaan elämiseen ja nainen kitkuttaa vieressä pienellä palkalla? Mies ostelee mönkijöitä ja taulutelkkareita, kun nainen yrittää saada rahat riittämään perheen ruokiin? Kannattaakohan tällaisen miehen sitten ylipäätään ryhtyä suhteeseen pienituloisen naisen kanssa, jos omaa elintasoa ei edes saman katon alla suostuta jakamaan.
Eivät he miehelleen ole kateellisia, he ovat kateellisia ystävilleen mutta purkavat sen mieheensä, koska eivät mahdollista tätä samaa elämäntyyliä kuin ystävilleen. Tiedät kyllä mitä tarkoitan.
"Miksei meillä matkustella jenkkeihin, Pirjo ja penakin käyvät "
"Minnalla on vuittonin laukku, mikset sinä koskaan ostele mulle mitään"Jaa, tässä puhutaan taas jostain pissaliisoista. En tunne ketään naista, joka olisi kiukutellut miehelleen, kun ei saa vuittonia. Mutta minä olenkin aikuinen, enkä mikään teini.
Alkaa vaikuttaa siltä että "naiset" on taas (yllätys yllätys) nuoria, aktiivisesti somea käyttäviä ja pinnallisia naisia. Tavallinen nainen taas unohtui.
Se joka keskittää elämänsä materiaalille ja sen esittelyyn muille tietysti haalii materiaalia jotta voi esitellä sitä muille.
Keksutelun miesten kannattaa tarkista oma naismakunsa ja millaisissa piireissä liikkuvat sen sijaa että syyttävät yleisesti muita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aiemman kommentoijan mainitsemat stereotyyppisen ylemmän keskiluokan statusesineet. Jos olet hyvätuloinen nainen asia on eri.
Ongelmana on kun keskiluokasta/vähävaraisemmasta perheestä lähtöisin olevat naiset omaavat ylemmän keskiluokan kaverin, jonka elämästä he ovat kateellisia. Itse eivät mieti miten kyseisen aseman voi saavuttaa, vaan alkavat kiukuttelemaan miehelleen oman kateudensa johdosta. Ei tietenkään kaikki, mutta omin silmin olen todistanut tätä aivan liikaa.Miten nämä naiset siis ovat kateellisia omalle miehelleen? Se mieskö käyttää rahat omaan elämiseen ja nainen kitkuttaa vieressä pienellä palkalla? Mies ostelee mönkijöitä ja taulutelkkareita, kun nainen yrittää saada rahat riittämään perheen ruokiin? Kannattaakohan tällaisen miehen sitten ylipäätään ryhtyä suhteeseen pienituloisen naisen kanssa, jos omaa elintasoa ei edes saman katon alla suostuta jakamaan.
Eivät he miehelleen ole kateellisia, he ovat kateellisia ystävilleen mutta purkavat sen mieheensä, koska eivät mahdollista tätä samaa elämäntyyliä kuin ystävilleen. Tiedät kyllä mitä tarkoitan.
"Miksei meillä matkustella jenkkeihin, Pirjo ja penakin käyvät "
"Minnalla on vuittonin laukku, mikset sinä koskaan ostele mulle mitään"Jaa, tässä puhutaan taas jostain pissaliisoista. En tunne ketään naista, joka olisi kiukutellut miehelleen, kun ei saa vuittonia. Mutta minä olenkin aikuinen, enkä mikään teini.
Alkaa vaikuttaa siltä että "naiset" on taas (yllätys yllätys) nuoria, aktiivisesti somea käyttäviä ja pinnallisia naisia. Tavallinen nainen taas unohtui.
Se joka keskittää elämänsä materiaalille ja sen esittelyyn muille tietysti haalii materiaalia jotta voi esitellä sitä muille.
Keksutelun miesten kannattaa tarkista oma naismakunsa ja millaisissa piireissä liikkuvat sen sijaa että syyttävät yleisesti muita.
Miehet syyttävät naisia instagrameja vahtaaviksi, mutta ihmeen hyvin he tietävät, mitä ne instababet milloinkin tekevät. Jokainen Voittonin osto raportoidaan tänne heti samoin tein. Ei heillä taida olla mitään kontakteja tavallisiin naisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just tänään katsoin suomimiestä ja thainaista jossa selkeesti mies sai olla mies eli vahva, maskuliininen, pomo.
Tää varmaan meiltä suominaisilta puuttuu. Ollaan niin tasa-arvoisia että unohdetaan ja hukataan mies miehenä ja yritetään tehdä miehestä nainen. Ja sit mietitään mikä meni pieleen?
Minulla ei ole thainainen, mutta aasiasta kuitenkin. Ei se niin mene, että minä olen suhteessa pomo, vaan kumpaakin kuunnellaan ja tehdään sopiva kompromissi, jos näkemykset jostain asiasta ovat liian kaukana toisistaan. Fiksu vaimoni on pohtinut monia asioita etukäteen ja yleensä vain kohteliaasti kysyy, mitä mieltä minä asiasta olen. Helppo siinä on olla samaa mieltä ihanan vaimoni kanssa.
Aasilainen nainen on oikeasti nainen miehelle ja äiti lapsilleen. Heille tuo roolijako on täysin luonnollista, eli he kyllä hellivät miestään, mutta eivät pidä kuin lapsinaan.
Itselläkin kokemusta aasialaisen naisen kanssa tapailusta ja jollain tavalla hienotunteisesti hän esitti mielipiteensä ja "vaatimuksensa". Kertoi myös hänen äitinsä aina halailleen, suukotelleen ja kehuneen miestään muiden nähden, ja tämä nainen halusi jatkaa samaa tapaa myös itse. En sano, etteikö moni suomalainenkin nainen olisi tuollainen, mutta täytyy myöntää, että oli kyllä miehinen ja arvostettu olo hänen seurassaan.
Minä haluaisin nähdä sellaisen suomalaisen miehen, jonka tykkää, kun vaimo halailee ja suukottelee toisten nähden. Harvoin tuollaista näkee julkisilla paikoilla enkä usko, että syynä on aina naisten passiivisuus. Oma mies jopa ravistelee käden irti, jos otan häntä kaupungilla kädestä kiinni.
No täällä yksi sellainen. Ketjun naiset tuntuvat pitävän enemmän flegmaattisista miehistä (kunhan tekee mitä odotetaan). Herkkä ja tunteellinen on myös herkempi vaivaantumaan suhteen epäkohdista.
t. keskusteluun osallistunut mies.
Mihin ketjun kommentteihin perustat väittämäsi?
No kun mies sanoo, että naisen tulisi antaa tilaa miehen olla mies, niin vastaukset ovat luokkaa
"Nämä ovat niitä suhteita, joissa mies on kuin yksi perheen lapsista ja nainen on koko poppoon äityli. Mies ei ota vastuuta mistään, odottaa vain että äiti sanoo, mitä pitää milloinkin tehdä. Tottelee sitten nyrpeänä tai vetäytyy omiin oloihinsa kuin kapinallinen teini. Siihen asetelmaan ei kannata ajautua alunperinkään, sillä siitä ei ole paluuta." - peukut 72/0
Sitoudun suhteeseen, en työsopimukseen, jossa on tietyt, ennalta määrätyt velvoitteet. Teen kyllä mielelläni osani, ja enemmänkin, mutta ei tällainen asetelma paljon motivoi, kun arvostus jää osoittamatta ja pienistä "sopimusrikkeistä" rangaistaan. Vähän vaikea kuvailla, mutta jotenkin vaan jää huono maku suuhun.
Miten mies, joka hoitaa kodissa omat hommansa, on flegmaattinen?
Flegmaattinen tässä yhteydessä tarkoittaa miestä, joka mukisematta ja pilkulleen tekee kompromisseja naisten mieltymyksiä mukaillen saamatta mitään kiitosta siitä. Mieltymykset eivät ole yhtä. Seikka jonka kommentit kuten aiemman viestin "Onko ihan kamalaa jos arvostaa toista kumppanina" missaavat täysin.
Ai jaa. Sinun käsityksesi flegmaattisesta on kyllä erikoinen. Vaikka mies tekisi mukisematta ne sovitut hommat, hänen ei silti tarvitse olla mikään tahdoton robotti tai löysä nahjus.
Ja miksi ihmeessä miehen pitäisi saada kiitosta kotitöistä sen kummemmin kuin naisenkaan? Molemmat siellä kodissa asuvat, eikä pitäisi olla mikään erityisen kiitoksen aihe, jos laitat omat tiskisi koneeseen tai viet roskapussin. Ei sinua yksin asuessasikaan kukaan näistä kiittele. Ne nyt vain pitää tehdä.
Kyllä meillä kiitellään puolin ja toisin pienistäkin hommista, niistäkin jotka "nyt vain pitää tehdä". Se on mielestäni yksi tapa osoittaa että arvostaa ihan arkisissakin asioissa kumppaniaan.
Ahaa. Kun mies tulee kotiin, niin hän varmaan sanoo "kiitos kun kävit kaupassa, kiitos kun laitoit ruuat jääkaappiin, kiitos kun ostit tuota makkaraa, kiitos kun tiskasit, kiitos kun pesit täkit ja petauspatjat, kiitos kun vaihdoit puhtaat petivaatteet, kiitos kun veit roskat ja hait postin, kiitos teit ruokaa, kiitos kun siivosit keittiön ja erityiskiitokset siitä, että teit kahvipannulle kalkinpoiston ja putsasit vessan pesualtaan viemärin". Sitä odotellessa.
Aamulla keitin kahvin ja hain lehden postilaatikosta ennen kuin mies heräsi. Kiittikö mies minua? Ei.
Olen pahoillani, ettei miehesi osaa kiittää :( Me osataan, molemmat. Ei nyt tietenkään jokaisesta sadasta asiasta, mutta suuresta osasta. Esim. siitä kahvinkeitosta ja lehden hausta. Tulee hyvä mieli kummallekin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just tänään katsoin suomimiestä ja thainaista jossa selkeesti mies sai olla mies eli vahva, maskuliininen, pomo.
Tää varmaan meiltä suominaisilta puuttuu. Ollaan niin tasa-arvoisia että unohdetaan ja hukataan mies miehenä ja yritetään tehdä miehestä nainen. Ja sit mietitään mikä meni pieleen?
Minulla ei ole thainainen, mutta aasiasta kuitenkin. Ei se niin mene, että minä olen suhteessa pomo, vaan kumpaakin kuunnellaan ja tehdään sopiva kompromissi, jos näkemykset jostain asiasta ovat liian kaukana toisistaan. Fiksu vaimoni on pohtinut monia asioita etukäteen ja yleensä vain kohteliaasti kysyy, mitä mieltä minä asiasta olen. Helppo siinä on olla samaa mieltä ihanan vaimoni kanssa.
Aasilainen nainen on oikeasti nainen miehelle ja äiti lapsilleen. Heille tuo roolijako on täysin luonnollista, eli he kyllä hellivät miestään, mutta eivät pidä kuin lapsinaan.
Itselläkin kokemusta aasialaisen naisen kanssa tapailusta ja jollain tavalla hienotunteisesti hän esitti mielipiteensä ja "vaatimuksensa". Kertoi myös hänen äitinsä aina halailleen, suukotelleen ja kehuneen miestään muiden nähden, ja tämä nainen halusi jatkaa samaa tapaa myös itse. En sano, etteikö moni suomalainenkin nainen olisi tuollainen, mutta täytyy myöntää, että oli kyllä miehinen ja arvostettu olo hänen seurassaan.
Minä haluaisin nähdä sellaisen suomalaisen miehen, jonka tykkää, kun vaimo halailee ja suukottelee toisten nähden. Harvoin tuollaista näkee julkisilla paikoilla enkä usko, että syynä on aina naisten passiivisuus. Oma mies jopa ravistelee käden irti, jos otan häntä kaupungilla kädestä kiinni.
No täällä yksi sellainen. Ketjun naiset tuntuvat pitävän enemmän flegmaattisista miehistä (kunhan tekee mitä odotetaan). Herkkä ja tunteellinen on myös herkempi vaivaantumaan suhteen epäkohdista.
t. keskusteluun osallistunut mies.
Mihin ketjun kommentteihin perustat väittämäsi?
No kun mies sanoo, että naisen tulisi antaa tilaa miehen olla mies, niin vastaukset ovat luokkaa
"Nämä ovat niitä suhteita, joissa mies on kuin yksi perheen lapsista ja nainen on koko poppoon äityli. Mies ei ota vastuuta mistään, odottaa vain että äiti sanoo, mitä pitää milloinkin tehdä. Tottelee sitten nyrpeänä tai vetäytyy omiin oloihinsa kuin kapinallinen teini. Siihen asetelmaan ei kannata ajautua alunperinkään, sillä siitä ei ole paluuta." - peukut 72/0
Sitoudun suhteeseen, en työsopimukseen, jossa on tietyt, ennalta määrätyt velvoitteet. Teen kyllä mielelläni osani, ja enemmänkin, mutta ei tällainen asetelma paljon motivoi, kun arvostus jää osoittamatta ja pienistä "sopimusrikkeistä" rangaistaan. Vähän vaikea kuvailla, mutta jotenkin vaan jää huono maku suuhun.
Miten mies, joka hoitaa kodissa omat hommansa, on flegmaattinen?
Flegmaattinen tässä yhteydessä tarkoittaa miestä, joka mukisematta ja pilkulleen tekee kompromisseja naisten mieltymyksiä mukaillen saamatta mitään kiitosta siitä. Mieltymykset eivät ole yhtä. Seikka jonka kommentit kuten aiemman viestin "Onko ihan kamalaa jos arvostaa toista kumppanina" missaavat täysin.
Ai jaa. Sinun käsityksesi flegmaattisesta on kyllä erikoinen. Vaikka mies tekisi mukisematta ne sovitut hommat, hänen ei silti tarvitse olla mikään tahdoton robotti tai löysä nahjus.
Ja miksi ihmeessä miehen pitäisi saada kiitosta kotitöistä sen kummemmin kuin naisenkaan? Molemmat siellä kodissa asuvat, eikä pitäisi olla mikään erityisen kiitoksen aihe, jos laitat omat tiskisi koneeseen tai viet roskapussin. Ei sinua yksin asuessasikaan kukaan näistä kiittele. Ne nyt vain pitää tehdä.
Kyllä meillä kiitellään puolin ja toisin pienistäkin hommista, niistäkin jotka "nyt vain pitää tehdä". Se on mielestäni yksi tapa osoittaa että arvostaa ihan arkisissakin asioissa kumppaniaan.
Ahaa. Kun mies tulee kotiin, niin hän varmaan sanoo "kiitos kun kävit kaupassa, kiitos kun laitoit ruuat jääkaappiin, kiitos kun ostit tuota makkaraa, kiitos kun tiskasit, kiitos kun pesit täkit ja petauspatjat, kiitos kun vaihdoit puhtaat petivaatteet, kiitos kun veit roskat ja hait postin, kiitos teit ruokaa, kiitos kun siivosit keittiön ja erityiskiitokset siitä, että teit kahvipannulle kalkinpoiston ja putsasit vessan pesualtaan viemärin". Sitä odotellessa.
Aamulla keitin kahvin ja hain lehden postilaatikosta ennen kuin mies heräsi. Kiittikö mies minua? Ei.
Kyllä minä aina naista kiitän noista, sen verran harvoin hän noita tekee. Oliskin työlästä alituiseen kiitellä. Miksi luette yhä paperilehtiä?
Siis miksi ihmeessä nainen tekee teillä tosi harvoin kotitöitä? Oletko työtön ja hän töissä vai?
Siksi koska ei ole ihan parhaassa kunnossa terveytensä osalta. Pysyvästi. Minä olen se joka käy töissä ja pääosin siivoaakin. Mulle riittää se, että hän hoitaa lapsen keskustelu- ym. henkiset tarpeet ja valvoo läksyjen teon sekä sen, että lapsi syö jotain kunnollista.
Eli pitäisikö tässä nyt sitten olettaa, että miehetkään eivät ole ihan terveitä, kun heidän osallistuminen kotitöihin on erityistä huomiota ja kiitosta vaativa suoritus?
Pitäisikö tästä nyt sitten olettaa, että naisetkaan eivät ole ihan terveitä, kun heillä ei ole kykyä nähdä miehisiä ominaisuuksia muuten kuin sairautena?
ohis
Ai tämä on nyt oikein "miehinen ominaisuus". No ehkä sitten on ihan ok, että kaikki nalkuttamiset ja vuittonin mankumisetkin ovat "naisellisia ominaisuuksia" eikä näissä ole koskaan kenenkään kannalta mitään ongelmallista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just tänään katsoin suomimiestä ja thainaista jossa selkeesti mies sai olla mies eli vahva, maskuliininen, pomo.
Tää varmaan meiltä suominaisilta puuttuu. Ollaan niin tasa-arvoisia että unohdetaan ja hukataan mies miehenä ja yritetään tehdä miehestä nainen. Ja sit mietitään mikä meni pieleen?
Minulla ei ole thainainen, mutta aasiasta kuitenkin. Ei se niin mene, että minä olen suhteessa pomo, vaan kumpaakin kuunnellaan ja tehdään sopiva kompromissi, jos näkemykset jostain asiasta ovat liian kaukana toisistaan. Fiksu vaimoni on pohtinut monia asioita etukäteen ja yleensä vain kohteliaasti kysyy, mitä mieltä minä asiasta olen. Helppo siinä on olla samaa mieltä ihanan vaimoni kanssa.
Aasilainen nainen on oikeasti nainen miehelle ja äiti lapsilleen. Heille tuo roolijako on täysin luonnollista, eli he kyllä hellivät miestään, mutta eivät pidä kuin lapsinaan.
Itselläkin kokemusta aasialaisen naisen kanssa tapailusta ja jollain tavalla hienotunteisesti hän esitti mielipiteensä ja "vaatimuksensa". Kertoi myös hänen äitinsä aina halailleen, suukotelleen ja kehuneen miestään muiden nähden, ja tämä nainen halusi jatkaa samaa tapaa myös itse. En sano, etteikö moni suomalainenkin nainen olisi tuollainen, mutta täytyy myöntää, että oli kyllä miehinen ja arvostettu olo hänen seurassaan.
Minä haluaisin nähdä sellaisen suomalaisen miehen, jonka tykkää, kun vaimo halailee ja suukottelee toisten nähden. Harvoin tuollaista näkee julkisilla paikoilla enkä usko, että syynä on aina naisten passiivisuus. Oma mies jopa ravistelee käden irti, jos otan häntä kaupungilla kädestä kiinni.
No täällä yksi sellainen. Ketjun naiset tuntuvat pitävän enemmän flegmaattisista miehistä (kunhan tekee mitä odotetaan). Herkkä ja tunteellinen on myös herkempi vaivaantumaan suhteen epäkohdista.
t. keskusteluun osallistunut mies.
Mihin ketjun kommentteihin perustat väittämäsi?
No kun mies sanoo, että naisen tulisi antaa tilaa miehen olla mies, niin vastaukset ovat luokkaa
"Nämä ovat niitä suhteita, joissa mies on kuin yksi perheen lapsista ja nainen on koko poppoon äityli. Mies ei ota vastuuta mistään, odottaa vain että äiti sanoo, mitä pitää milloinkin tehdä. Tottelee sitten nyrpeänä tai vetäytyy omiin oloihinsa kuin kapinallinen teini. Siihen asetelmaan ei kannata ajautua alunperinkään, sillä siitä ei ole paluuta." - peukut 72/0
Sitoudun suhteeseen, en työsopimukseen, jossa on tietyt, ennalta määrätyt velvoitteet. Teen kyllä mielelläni osani, ja enemmänkin, mutta ei tällainen asetelma paljon motivoi, kun arvostus jää osoittamatta ja pienistä "sopimusrikkeistä" rangaistaan. Vähän vaikea kuvailla, mutta jotenkin vaan jää huono maku suuhun.
Miten mies, joka hoitaa kodissa omat hommansa, on flegmaattinen?
Flegmaattinen tässä yhteydessä tarkoittaa miestä, joka mukisematta ja pilkulleen tekee kompromisseja naisten mieltymyksiä mukaillen saamatta mitään kiitosta siitä. Mieltymykset eivät ole yhtä. Seikka jonka kommentit kuten aiemman viestin "Onko ihan kamalaa jos arvostaa toista kumppanina" missaavat täysin.
Ai jaa. Sinun käsityksesi flegmaattisesta on kyllä erikoinen. Vaikka mies tekisi mukisematta ne sovitut hommat, hänen ei silti tarvitse olla mikään tahdoton robotti tai löysä nahjus.
Ja miksi ihmeessä miehen pitäisi saada kiitosta kotitöistä sen kummemmin kuin naisenkaan? Molemmat siellä kodissa asuvat, eikä pitäisi olla mikään erityisen kiitoksen aihe, jos laitat omat tiskisi koneeseen tai viet roskapussin. Ei sinua yksin asuessasikaan kukaan näistä kiittele. Ne nyt vain pitää tehdä.
Kyllä meillä kiitellään puolin ja toisin pienistäkin hommista, niistäkin jotka "nyt vain pitää tehdä". Se on mielestäni yksi tapa osoittaa että arvostaa ihan arkisissakin asioissa kumppaniaan.
Ahaa. Kun mies tulee kotiin, niin hän varmaan sanoo "kiitos kun kävit kaupassa, kiitos kun laitoit ruuat jääkaappiin, kiitos kun ostit tuota makkaraa, kiitos kun tiskasit, kiitos kun pesit täkit ja petauspatjat, kiitos kun vaihdoit puhtaat petivaatteet, kiitos kun veit roskat ja hait postin, kiitos teit ruokaa, kiitos kun siivosit keittiön ja erityiskiitokset siitä, että teit kahvipannulle kalkinpoiston ja putsasit vessan pesualtaan viemärin". Sitä odotellessa.
Aamulla keitin kahvin ja hain lehden postilaatikosta ennen kuin mies heräsi. Kiittikö mies minua? Ei.
Kyllä minä aina naista kiitän noista, sen verran harvoin hän noita tekee. Oliskin työlästä alituiseen kiitellä. Miksi luette yhä paperilehtiä?
Siis miksi ihmeessä nainen tekee teillä tosi harvoin kotitöitä? Oletko työtön ja hän töissä vai?
Siksi koska ei ole ihan parhaassa kunnossa terveytensä osalta. Pysyvästi. Minä olen se joka käy töissä ja pääosin siivoaakin. Mulle riittää se, että hän hoitaa lapsen keskustelu- ym. henkiset tarpeet ja valvoo läksyjen teon sekä sen, että lapsi syö jotain kunnollista.
Eli pitäisikö tässä nyt sitten olettaa, että miehetkään eivät ole ihan terveitä, kun heidän osallistuminen kotitöihin on erityistä huomiota ja kiitosta vaativa suoritus?
Pitäisikö tästä nyt sitten olettaa, että naisetkaan eivät ole ihan terveitä, kun heillä ei ole kykyä nähdä miehisiä ominaisuuksia muuten kuin sairautena?
ohis
Kotitöihin osallistumattomuus on miehinen ominaisuus?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just tänään katsoin suomimiestä ja thainaista jossa selkeesti mies sai olla mies eli vahva, maskuliininen, pomo.
Tää varmaan meiltä suominaisilta puuttuu. Ollaan niin tasa-arvoisia että unohdetaan ja hukataan mies miehenä ja yritetään tehdä miehestä nainen. Ja sit mietitään mikä meni pieleen?
Minulla ei ole thainainen, mutta aasiasta kuitenkin. Ei se niin mene, että minä olen suhteessa pomo, vaan kumpaakin kuunnellaan ja tehdään sopiva kompromissi, jos näkemykset jostain asiasta ovat liian kaukana toisistaan. Fiksu vaimoni on pohtinut monia asioita etukäteen ja yleensä vain kohteliaasti kysyy, mitä mieltä minä asiasta olen. Helppo siinä on olla samaa mieltä ihanan vaimoni kanssa.
Aasilainen nainen on oikeasti nainen miehelle ja äiti lapsilleen. Heille tuo roolijako on täysin luonnollista, eli he kyllä hellivät miestään, mutta eivät pidä kuin lapsinaan.
Itselläkin kokemusta aasialaisen naisen kanssa tapailusta ja jollain tavalla hienotunteisesti hän esitti mielipiteensä ja "vaatimuksensa". Kertoi myös hänen äitinsä aina halailleen, suukotelleen ja kehuneen miestään muiden nähden, ja tämä nainen halusi jatkaa samaa tapaa myös itse. En sano, etteikö moni suomalainenkin nainen olisi tuollainen, mutta täytyy myöntää, että oli kyllä miehinen ja arvostettu olo hänen seurassaan.
Minä haluaisin nähdä sellaisen suomalaisen miehen, jonka tykkää, kun vaimo halailee ja suukottelee toisten nähden. Harvoin tuollaista näkee julkisilla paikoilla enkä usko, että syynä on aina naisten passiivisuus. Oma mies jopa ravistelee käden irti, jos otan häntä kaupungilla kädestä kiinni.
No täällä yksi sellainen. Ketjun naiset tuntuvat pitävän enemmän flegmaattisista miehistä (kunhan tekee mitä odotetaan). Herkkä ja tunteellinen on myös herkempi vaivaantumaan suhteen epäkohdista.
t. keskusteluun osallistunut mies.
Mihin ketjun kommentteihin perustat väittämäsi?
No kun mies sanoo, että naisen tulisi antaa tilaa miehen olla mies, niin vastaukset ovat luokkaa
"Nämä ovat niitä suhteita, joissa mies on kuin yksi perheen lapsista ja nainen on koko poppoon äityli. Mies ei ota vastuuta mistään, odottaa vain että äiti sanoo, mitä pitää milloinkin tehdä. Tottelee sitten nyrpeänä tai vetäytyy omiin oloihinsa kuin kapinallinen teini. Siihen asetelmaan ei kannata ajautua alunperinkään, sillä siitä ei ole paluuta." - peukut 72/0
Sitoudun suhteeseen, en työsopimukseen, jossa on tietyt, ennalta määrätyt velvoitteet. Teen kyllä mielelläni osani, ja enemmänkin, mutta ei tällainen asetelma paljon motivoi, kun arvostus jää osoittamatta ja pienistä "sopimusrikkeistä" rangaistaan. Vähän vaikea kuvailla, mutta jotenkin vaan jää huono maku suuhun.
Miten mies, joka hoitaa kodissa omat hommansa, on flegmaattinen?
Flegmaattinen tässä yhteydessä tarkoittaa miestä, joka mukisematta ja pilkulleen tekee kompromisseja naisten mieltymyksiä mukaillen saamatta mitään kiitosta siitä. Mieltymykset eivät ole yhtä. Seikka jonka kommentit kuten aiemman viestin "Onko ihan kamalaa jos arvostaa toista kumppanina" missaavat täysin.
Ei mikään ihme että viestin sisältö menee muilta ohi kun keksii termeille uusia tarkoituksia. Tuollaista määritelmää flekmaattiselle en ainakaan minä ole ennen kuullut.
https://www.suomisanakirja.fi/flegmaattinen
1. Välinpitämätön
2. hidas(luonteinen), tyyni, verkkainen.
En nyt ihan heti sopivampaa sanaa keksi.
Aika kaukana sinun määritelmästäsi: "mies, joka mukisematta ja pilkulleen tekee kompromisseja naisten mieltymyksiä mukaillen saamatta mitään kiitosta siitä"
Välinpitämätönhän nimenomaan ei tekisi yhtään mitään, ainakaan mukisematta ja pilkulleen.
Meillä ei kiitellä erikseen ns. Ilmiselvistä kotitöistä, jotka nyt vaan kuuluu arjen pyörittämiseen. Niissä tapauksissa kiitetään erikseen, kun toista on nimenomaan pyydetty tekemään joku ekstrapalvelus ja toinen sen tekee.