Muiden lapsiperheiden lomat tälläisiä?
Tulipa mieleen tuosta kuinka usein vanhemmat lomalla ilman lapsia ketjusta, että onko joidenkin muidenkin "loma" tälläistä lasten kanssa, vai onko meillä vaan ihan toivottoman hankalat tyypit matkassa mukana?
Yleensä isompi kiukuttelee aina, koska kaikki uusi on niin jännää (tai tuttukin, jos on kovin mieleistä) ettei voi olla äksyilemättä aamusta iltaan. Päälle univelka, jonka pikkusisarus aiheuttaa niin lomatunnelma on taattu.
Nuorempi ei osaa nukkua muualla kuin kotona. Ikää jo yli 2v, mutta taaperoiässä tullut enemmän uniongelmia kun ei malta nukkua. Lopputulos on nukahtaa lähempänä puoltayötä ja herätä arkirytmin mukaisesti (huutamaan) klo 6. Ei saa kirveelläkään takaisin unille, paitsi ehkä klo 9 kun kaikki muut on herätetty ja voisi yrittää silmät ristissä tehdä jotain. Ei nuku päiväunia rattaissa tai autossa sen lisäksi ettei nuku yöllä.
Vielä olis kuukausi kesälomaa edessä, onneks ei enää liikuta kotoa mihinkään kun todettu se täysin toimimattomaksi.
Kommentit (340)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ne kiukuttelut ja kiusaamiset kotona hoidetaan?
No meillä hoidetaan puuttumalla, puhumalla, estämällä, ohjaamalla tai houkuttelemalla toiseen toimintaan. Ei useinkaan toimi eli ei lopeta kiukuttelua tai kiusaamista mutta kyseessä onkin erityislapsi. Ehkä ajan kanssa sitten...
Ei se lopu ajankaan kanssa.
Sekä tuo on teidän erityislapsivanhemien ongelma, kun hoette tuota mantraa.
Selkeät pelisäännöt myös lomalle ja reissuille. Jos on hankala, auto seis ja ulos autosta. Niin kauaksi aikaa, kun on rauhoittunut ja tämä toistetaan kerta toisensa perään. Samalla myös hartaasti perustellen ratakiskoja vääntämällä mikä on pysähdyksen syy ja matka jatkuu heti, kun moinen pelleily on loppunut. Joka ikinen kerta tämän saman toistoa, jos ei lopu.
Teidän ongelma on liika lepsuilu.
Eli jos on erityislapsi nin pelleily loppuu kun seinään ja lapsesta tulee hyväkäytöksinen tavis lapsi kun ei olla liian lepsuja? En nyt vain ole samaa mieltä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ne kiukuttelut ja kiusaamiset kotona hoidetaan?
No meillä hoidetaan puuttumalla, puhumalla, estämällä, ohjaamalla tai houkuttelemalla toiseen toimintaan. Ei useinkaan toimi eli ei lopeta kiukuttelua tai kiusaamista mutta kyseessä onkin erityislapsi. Ehkä ajan kanssa sitten...
Ja samaa ei voi tehdä lomalla ja reissussa, koska....?
Voi, mutta mielummin kotona kun jossain ihmisten ilmoilla, jossa ei edes mitään rauhoittavaa paikkaa puida asia löydy. Maksat siis hirveän määrän rahaa jotta saat puida ongelmatilanteita ihmisten silmien edessä väenpaljoudessa. Ei kiitos. Ja monien lasten häiriökäyttäytyminen korostuu kun ympäristö ei ole rauhallinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ne kiukuttelut ja kiusaamiset kotona hoidetaan?
No meillä hoidetaan puuttumalla, puhumalla, estämällä, ohjaamalla tai houkuttelemalla toiseen toimintaan. Ei useinkaan toimi eli ei lopeta kiukuttelua tai kiusaamista mutta kyseessä onkin erityislapsi. Ehkä ajan kanssa sitten...
Ei se lopu ajankaan kanssa.
Sekä tuo on teidän erityislapsivanhemien ongelma, kun hoette tuota mantraa.
Selkeät pelisäännöt myös lomalle ja reissuille. Jos on hankala, auto seis ja ulos autosta. Niin kauaksi aikaa, kun on rauhoittunut ja tämä toistetaan kerta toisensa perään. Samalla myös hartaasti perustellen ratakiskoja vääntämällä mikä on pysähdyksen syy ja matka jatkuu heti, kun moinen pelleily on loppunut. Joka ikinen kerta tämän saman toistoa, jos ei lopu.
Teidän ongelma on liika lepsuilu.
Eli jos on erityislapsi nin pelleily loppuu kun seinään ja lapsesta tulee hyväkäytöksinen tavis lapsi kun ei olla liian lepsuja? En nyt vain ole samaa mieltä...
Meillä auttoi, kun tarpeeksi monta kertaa toisti. Kyllästyi, kun matka tyssäsi joka kerta pysähdykseen.
Ja ongelman ratkaisi myös lääkitys.
Miksi ette hanki lääkitystä näille erityiskullannuppusillenne? Ei mene muiden loma pilalle, kun penskalla on oikea lääkitys.
Yksi helppo lapsi, aina on ollut mukava reissata kauaskin niin koko perheen voimin kuin jomman kumman vanhemman kanssa kahdestaan. Lisäksi lomailen kerran vuodessa yksin muutaman päivän jossain kaupunkikohteessa, mistä lapsi ei samalla tavoin nauti.
Älkää lomailko. Älkää reissatko.
Mikä siinä on ongelma? Pysykää kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ne kiukuttelut ja kiusaamiset kotona hoidetaan?
No meillä hoidetaan puuttumalla, puhumalla, estämällä, ohjaamalla tai houkuttelemalla toiseen toimintaan. Ei useinkaan toimi eli ei lopeta kiukuttelua tai kiusaamista mutta kyseessä onkin erityislapsi. Ehkä ajan kanssa sitten...
Ei se lopu ajankaan kanssa.
Sekä tuo on teidän erityislapsivanhemien ongelma, kun hoette tuota mantraa.
Selkeät pelisäännöt myös lomalle ja reissuille. Jos on hankala, auto seis ja ulos autosta. Niin kauaksi aikaa, kun on rauhoittunut ja tämä toistetaan kerta toisensa perään. Samalla myös hartaasti perustellen ratakiskoja vääntämällä mikä on pysähdyksen syy ja matka jatkuu heti, kun moinen pelleily on loppunut. Joka ikinen kerta tämän saman toistoa, jos ei lopu.
Teidän ongelma on liika lepsuilu.
Eli jos on erityislapsi nin pelleily loppuu kun seinään ja lapsesta tulee hyväkäytöksinen tavis lapsi kun ei olla liian lepsuja? En nyt vain ole samaa mieltä...
Lässynlässyn. Seuraavaksi sanot ettei voi pelisääntöjä, käytöstapoja sun muuta normaalia opettaa, koska erityislapsi.
Teillä tulee olemaan aina vaikeeta.
Mitä isompi, sitä vaikeampi tulee olemaan.
Meillä lapset vinkuu ja tappelee kun ei mennä mihinkään. Ja sit ne vinkuu ja tappelee kun mennään johonkin :D Molemmat vuorotellen, sit kun toinen on enkeli niin toinen ottaa tilansa kiukuttelemalla ja taas kohta toisinpäin. Ja me ollaan tehty niin vietävästi kaikkea kotieläinpihoista kirjatoon ja huvipuistoon. Kesäkuun alussa alkoi loma ja heinäkuun loppuun tätä pitäisi vielä kestää....
Joka aamu herätys klo. 6.
Lapset 6v ja 3v.
Ei ole. 2 vuotias tulee sinne missä äitikin. Isi lomailee elokuussa itsekseen. Olisi itsekkin kiva viettää edes yksi ilta yksin, ja juu ero mielessä. Lasta en kadu vaikka miehen toive oli alunperin. En varmaan ole ansainnut edes tunnin taukoa itsekseni. Anteeksi, valehtelin, käynhän mä salilla, siellä on lapsiparķki..loma ei siis poikkea mun normiarki-illoista eikä näin töissä käyvänä viikonlopuista. Olen vain 24/7 kiinni lapsessa 4 viikkoa. Mutta kasvaahan tuo ja tänävuonna jo helpompaa kuin viimevuonna. Ensivuonna voi kuvitella jo pidempääkin reissua, kun lapsikin vuoden vanhempi. Rakastan lastani, mutta olisi ihanaa edes yksi päivä tehdä mitä haluaa, käydä vaikka päivän vaellus. Niin ja vanhempia mulla ei ole eikä miehen vanhemmat ota hoitoon.
onni ja autuus kirjoitti:
Meillä lapset vinkuu ja tappelee kun ei mennä mihinkään. Ja sit ne vinkuu ja tappelee kun mennään johonkin :D Molemmat vuorotellen, sit kun toinen on enkeli niin toinen ottaa tilansa kiukuttelemalla ja taas kohta toisinpäin. Ja me ollaan tehty niin vietävästi kaikkea kotieläinpihoista kirjatoon ja huvipuistoon. Kesäkuun alussa alkoi loma ja heinäkuun loppuun tätä pitäisi vielä kestää....
Joka aamu herätys klo. 6.
Lapset 6v ja 3v.
Vie ne terapiaan puimaan ongelmiaan.
Vierailija kirjoitti:
onni ja autuus kirjoitti:
Meillä lapset vinkuu ja tappelee kun ei mennä mihinkään. Ja sit ne vinkuu ja tappelee kun mennään johonkin :D Molemmat vuorotellen, sit kun toinen on enkeli niin toinen ottaa tilansa kiukuttelemalla ja taas kohta toisinpäin. Ja me ollaan tehty niin vietävästi kaikkea kotieläinpihoista kirjatoon ja huvipuistoon. Kesäkuun alussa alkoi loma ja heinäkuun loppuun tätä pitäisi vielä kestää....
Joka aamu herätys klo. 6.
Lapset 6v ja 3v.
Vie ne terapiaan puimaan ongelmiaan.
Halvemmaksi se päiväkoti tulee. ;) 1 kuukausi lomaa on ihan jees, mutta 2 kuukautta aivan liikaa. Sitähän ne tappelee kun ei ole normaalia arkirytmiä ja tuttuja kavereita ja touhuja.
Vähän tuollaista joo. Vanhempi on arka ja kova jännittäjä ja tekee sitä myös vatsallaan. Eli jos jotain jännää, uutta ja kivaa kuten vaikka reissu ulkomaille on tulossa niin meillä on lapsi, jolla on vatsa kipeä ja siksi huonolla tuulella ja haluton tekemään mitään. Onneksi vielä voi työntää rattaissa. Toistaiseksi ei sentään mene vatsa sekaisin tai olis vielä vaikeampaa. Nyt on tosin alkanut jo tajuta, että vatsa tulee aina kipeäksi ja äksyily ja se "En halua mennä" alkaa jo pari päivää etukäteen, kun pelkää sitä, että vatsa kipeytyy.
Nuorempi taas ei osaa nukkua vieraissa paikoissa kovin hyvin. Ei saa unta. Ollaan ratkaistu asia kahdella huoneella ja vaihdetaan joka yö niin edes toinen saa nukkua, kun tämä jännittäjä sentään nukahtaa paikassa kuin paikassa helposti.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole. 2 vuotias tulee sinne missä äitikin. Isi lomailee elokuussa itsekseen. Olisi itsekkin kiva viettää edes yksi ilta yksin, ja juu ero mielessä. Lasta en kadu vaikka miehen toive oli alunperin. En varmaan ole ansainnut edes tunnin taukoa itsekseni. Anteeksi, valehtelin, käynhän mä salilla, siellä on lapsiparķki..loma ei siis poikkea mun normiarki-illoista eikä näin töissä käyvänä viikonlopuista. Olen vain 24/7 kiinni lapsessa 4 viikkoa. Mutta kasvaahan tuo ja tänävuonna jo helpompaa kuin viimevuonna. Ensivuonna voi kuvitella jo pidempääkin reissua, kun lapsikin vuoden vanhempi. Rakastan lastani, mutta olisi ihanaa edes yksi päivä tehdä mitä haluaa, käydä vaikka päivän vaellus. Niin ja vanhempia mulla ei ole eikä miehen vanhemmat ota hoitoon.
Sinulla on yksi lapsi ja et pärjää sen kanssa???
Voi hyvä tavaton. Mulla on neljä ja ei mitään ongelmia edes lomilla :O
Ota ero ja mies pitää lapsen, varmaan pärjää paremmin kuin sinä lapsen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole. 2 vuotias tulee sinne missä äitikin. Isi lomailee elokuussa itsekseen. Olisi itsekkin kiva viettää edes yksi ilta yksin, ja juu ero mielessä. Lasta en kadu vaikka miehen toive oli alunperin. En varmaan ole ansainnut edes tunnin taukoa itsekseni. Anteeksi, valehtelin, käynhän mä salilla, siellä on lapsiparķki..loma ei siis poikkea mun normiarki-illoista eikä näin töissä käyvänä viikonlopuista. Olen vain 24/7 kiinni lapsessa 4 viikkoa. Mutta kasvaahan tuo ja tänävuonna jo helpompaa kuin viimevuonna. Ensivuonna voi kuvitella jo pidempääkin reissua, kun lapsikin vuoden vanhempi. Rakastan lastani, mutta olisi ihanaa edes yksi päivä tehdä mitä haluaa, käydä vaikka päivän vaellus. Niin ja vanhempia mulla ei ole eikä miehen vanhemmat ota hoitoon.
Sinulla on yksi lapsi ja et pärjää sen kanssa???
Voi hyvä tavaton. Mulla on neljä ja ei mitään ongelmia edes lomilla :OOta ero ja mies pitää lapsen, varmaan pärjää paremmin kuin sinä lapsen kanssa.
Ja mä oon huomannut että mitä enemmän lapsia, sitä kyynisempää ja epäempaattisempaa on asenne. Mistäköhän johtuis...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
onni ja autuus kirjoitti:
Meillä lapset vinkuu ja tappelee kun ei mennä mihinkään. Ja sit ne vinkuu ja tappelee kun mennään johonkin :D Molemmat vuorotellen, sit kun toinen on enkeli niin toinen ottaa tilansa kiukuttelemalla ja taas kohta toisinpäin. Ja me ollaan tehty niin vietävästi kaikkea kotieläinpihoista kirjatoon ja huvipuistoon. Kesäkuun alussa alkoi loma ja heinäkuun loppuun tätä pitäisi vielä kestää....
Joka aamu herätys klo. 6.
Lapset 6v ja 3v.
Vie ne terapiaan puimaan ongelmiaan.
Halvemmaksi se päiväkoti tulee. ;) 1 kuukausi lomaa on ihan jees, mutta 2 kuukautta aivan liikaa. Sitähän ne tappelee kun ei ole normaalia arkirytmiä ja tuttuja kavereita ja touhuja.
Pidä rutiinit ja puistoilkaa. Menkää ulos. Etsikää uusia leikkipaikkoja. Menkää rannalle. Menkää kävelylle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulipa mieleen tuosta kuinka usein vanhemmat lomalla ilman lapsia ketjusta, että onko joidenkin muidenkin "loma" tälläistä lasten kanssa, vai onko meillä vaan ihan toivottoman hankalat tyypit matkassa mukana?
Yleensä isompi kiukuttelee aina, koska kaikki uusi on niin jännää (tai tuttukin, jos on kovin mieleistä) ettei voi olla äksyilemättä aamusta iltaan. Päälle univelka, jonka pikkusisarus aiheuttaa niin lomatunnelma on taattu.
Nuorempi ei osaa nukkua muualla kuin kotona. Ikää jo yli 2v, mutta taaperoiässä tullut enemmän uniongelmia kun ei malta nukkua. Lopputulos on nukahtaa lähempänä puoltayötä ja herätä arkirytmin mukaisesti (huutamaan) klo 6. Ei saa kirveelläkään takaisin unille, paitsi ehkä klo 9 kun kaikki muut on herätetty ja voisi yrittää silmät ristissä tehdä jotain. Ei nuku päiväunia rattaissa tai autossa sen lisäksi ettei nuku yöllä.
Vielä olis kuukausi kesälomaa edessä, onneks ei enää liikuta kotoa mihinkään kun todettu se täysin toimimattomaksi.
Meneekö pienempi niin sanotusti yli? Siis pitäisi laittaa aikaisemmin jo nukkumaan reissussa, ettei mene ihan villiksi väsymyksen takia nukkumaan meno.
Luulen, että kotoa poissaolo vaikeuttaa nukkumista, heräilee myös öisin. Aikaisin ollaan iltapuuuhilla lomallakin, mutta aivot taitaa käydä kierroksilla ja vieras paikka = ei nukahda. Tai saattaa torkahtaa just sen verran että jaksaa taas kukkua. Päiväunet sama homma esim autossa =30min unta ja ping, väsynyt hereilläpysyvä taapero loppupäiväksi. Ap
Tämä ei välttämättä auta teitä, mutta juuri joskus 2-vuotiaana aloimme välittämään vähemmän lapsen rytmistä. Eli ei enää pidetty niin pahana asiana, että päiväunet jäi välistä, liian lyhyiksi, olivat väärään aikaan jne. Joillekin kotihoidossa oleville saattaa auttaa, että päiväunet lopetetaan kokonaan ja nukkumaanmeno aikaustuu. Ton ikäinen kiukkuaa oli väsynyt tai ei, uhmaikäinen pahimmillaan. Sekin vaikeuttaa noita unikuvioita, joten kannattaa miettiä, miten saisi uniasiat mahdollisimman vähän stressiä aiheuttaviksi.
Niinkin voi käydä, että kun vain lähtee reissuun, niin parin kiukkupäivän jälkeen unet autossa tmv. onnistuukin. Tuo on ollut juuri se ikä meidän lasten kohdalla, milloin havahtui yhtäkkiä, että aha meidän lapsi kykeneekin toimimaan näin, kun pakon edessä on tullut jokin muutos rytmeihin. Esim lapsi pystyikin nukahtamaan ilman jotain rutiinia, kun vain pari kertaa kokeili/hoidossa täti tai mummo tekikin eri tavalla. Ne on ne kaksivuotiaat kiukkuinensa.. noh, sanotaanko että vuoden päästä on jo kivempaa :)
Vierailija kirjoitti:
Yksi helppo lapsi, aina on ollut mukava reissata kauaskin niin koko perheen voimin kuin jomman kumman vanhemman kanssa kahdestaan. Lisäksi lomailen kerran vuodessa yksin muutaman päivän jossain kaupunkikohteessa, mistä lapsi ei samalla tavoin nauti.
Meillä myös yksi lapsi. Eli myöskään lomalla ei tarvitse kuunnella sitä sisarusten välistä ainaista tappelua ja vinguntaa. Lomalla myös vanhemmilla on mahdollisuus lukea hetki kirjaa itsekseen tai käydä lenkillä kun toinen menee muksun kanssa uimaan jne. joten loma tuntuu myös lomalta ... Matkustaminen on myös taloudellisesti mahdollista, useamman lapsen kanssa meillä ei olisi varaa reissata näin paljoa ainakaan kaukokohteisiin ja/tai tasokkaisiin hotelleihin.
kahden äiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole. 2 vuotias tulee sinne missä äitikin. Isi lomailee elokuussa itsekseen. Olisi itsekkin kiva viettää edes yksi ilta yksin, ja juu ero mielessä. Lasta en kadu vaikka miehen toive oli alunperin. En varmaan ole ansainnut edes tunnin taukoa itsekseni. Anteeksi, valehtelin, käynhän mä salilla, siellä on lapsiparķki..loma ei siis poikkea mun normiarki-illoista eikä näin töissä käyvänä viikonlopuista. Olen vain 24/7 kiinni lapsessa 4 viikkoa. Mutta kasvaahan tuo ja tänävuonna jo helpompaa kuin viimevuonna. Ensivuonna voi kuvitella jo pidempääkin reissua, kun lapsikin vuoden vanhempi. Rakastan lastani, mutta olisi ihanaa edes yksi päivä tehdä mitä haluaa, käydä vaikka päivän vaellus. Niin ja vanhempia mulla ei ole eikä miehen vanhemmat ota hoitoon.
Sinulla on yksi lapsi ja et pärjää sen kanssa???
Voi hyvä tavaton. Mulla on neljä ja ei mitään ongelmia edes lomilla :OOta ero ja mies pitää lapsen, varmaan pärjää paremmin kuin sinä lapsen kanssa.
Ja mä oon huomannut että mitä enemmän lapsia, sitä kyynisempää ja epäempaattisempaa on asenne. Mistäköhän johtuis...
En voi kuin ihmetellä näitä nykyäitejä, kun ei yhdenkään kanssa jakseta olla.
Miksi sitten on lapsen pyöräyttänyt maailmaan kun on niin vaikeaa kaikki?
Niin ja siis puhuin vain yleisesti. Ap:n lapsihan ei ole ollut missään tutkittava ja sekä vanhemmat että koulu eivät ole olleet huolissaan jostain erityisyydestä.
Mutta palatakseni pääkysymykseen, jos lapsi on kovin hankala ja vaativa olkoon sitte erityis tai tavislapsi niin eiköhän sitä kannata viettää se loma niin miten parhaiten tuntuu, eikä niin miten muut viettää.