Kaveri pyytää tuhlaamaan
Mulla on kaveri joka pyytää jatkuvasti jonnekin, tietenkin maksulliseen juttuun esim. nyt festareille, aikaisemmin pyysi laivalle kahdestaan jne. Hän jaksaa myös naureskella kun kieltäydyn vetoamalla rahan puutteeseen.
Tilanne on tämä, että hänellä on matalampi koulutus ja pienempi palkka, miehensä on samaa tasoa. He asuvat vaatimattomasti, autot on melkein ajokuntoisia jne... mutta he tuhlaavat älyttömästi rahaa jatkuvaan ulkona syömiseen, kampaajaan, geelikynsiin, tupakkaan, jatkuvasti pitää autolla ajella jonnekin. Meillä on paremmat palkat mieheni kanssa, ei kovin paljoa mutta kuitenkin. Arvostamme erilaisia asioita kuin kaverini, kuten kaunista kotia, uusia autoja, matkoja, näiden vuoksi olen valmis luopumaan ravintolakäynneistä, festareista ja laivamatkoista. Harmittaa kuitenkin kun kaverini jaksaa naureskella suuremmille palkoillemme ja miten siltikään ei ole rahaa lähteä hänen kanssaan festareille kun hänelläkin on.
Hän ei kuitenkaan pysty ymmärtämään että saan pitkäkestoisemman ilon hyvästä autosta kuin tupakasta tai geelikynsistä tai laivamatkoista. Ei, hän haluaa tajuta asiat väärin ja naureskella tilanteelle ja saada mut näyttämään joltain elämää ja rahankulutusta hallitsemattomalta ääliöltä jolla ei ole koskaan varaa lähteä edes ravintolaan syömään tai Tuskafestareille. En haluaisi alkaa ilkeilemään vaikka välillä tekis mieli täräyttää, et mun autossani sentään on leimaa jäljellä!
Kommentit (59)
Sinä arvostat materiaa, ystäväsi arvostaa kokemuksia, ei siinä sen kummempaa. Älä kuvittele olevasi jotenkin parempi ihminen kuin hän.
Kaverisi osaa nauttia elämästä. Sinä taas olet peruslammas, joka elää kuten muutkin peruslampaat.
Sinä saat ilon omaisuuden keräämisestä ja "näyttää hyvälle ulospäin"- tyylistä.
Kaverisi elää ja saa ilon tapahtumista.
Eipä istu keinutuolissa vanhana ja miettii, että olisi pitänyt....
Öööö… ja ongelma on missä? Kaverin naureskeluko harmittaa sinua?
Kai sä voit sanoa, että sua ei kiinnosta tämän kaltaiset viihteet, vaikka olisi rahaakin? Jos nimittäin on niin. Vai onko niin, että olet kateellinen kaverisi tavasta käsitellä rahaa huolettomammin? Jos kumpikin on tyytyväinen omaan rahankäyttötapaansa, niin luulisi että kaikki vois olla ok...
Sinä taidat olla sellainen wt, joka elää massalaumoille osoitetulla tavalla. Eli pitää olla työ, asunto ja asuntolaina, auto ja autolaina, taas työ, materiaa, työtä ja sitten hautaan.
Ap on juuri sellainen, kuin tämä markkinatalous, mainostajat ja yhteiskunta haluaa. Ei riitä rahaa enää elämiseen, kun materiaa on pitänyt hankkia niin paljon - ja velkarahalla tietenkin. Katso Netflixistä Minimalism -niminen dokkari. Voi avata sinunkin silmiäsi (mitä tosin epäilen).
Mulla on äärettömän vähän velkaa, ihan vähän talosta ja siinä se. Siksipä juuri mielummin vältän esim näitä festari ja laivakännireissuja, koska mielummin herään kauniista kodista hyvävointisena. En tarvitse velkaa kun havittele molempia, sekä kokemuksia että mukavuuksia.
En koe olevani parempi. En vaan koskaan arvostele päin naamaa muiden valintoja tupakoida tai ottaa geelilynnet. Siksi tuntuu oudolle että mun valintaani elää terveellisesti ja tehdä erilaisia valintoja, voi nauraa ihan päin naamaa.
Eli kokemuksia on festarit, tupakointi, tekokynnet, rämä auto ja talo jossa katto vuotaa??? Av käsitykseen asioista voi aina luottaa!
Mulle kokemuksia elämään tuo matkustelu, jonka jo mainitsinkin.
Yhyy, miksi joku voi pitää jostain mistä minä en?
9 naulan kantaan, just tää mullakin tuli mieleen. Kaveri on kykenemätön ymmärtämään, että pidän eri asioista ja sillehän sitte onkin kiva naureskella.
Mä ymmärrän että hän pitää festareista, mut hän ei pysty ymmärtämään et mulla on eri intressit.
Ja miksi aina edes pitää tehdä kaverusten jotain maksullista yhdessä? Sitäkään en ymmärrä ettei voi lähteä vaikka yhdessä lenkille. Tai toinen ääripää: vaikka perheineimme Thaimaaseen. Ai niin mut kun siihen ei ole sitten taas varaa koska tupakka, kynnet, kampaaja, jatkuva auton tankkaaminen ja ravintoloissa syöminen. Onkohan mullakin oikeus naureskella kaverille tästä...
Ap
Vierailija kirjoitti:
9 naulan kantaan, just tää mullakin tuli mieleen. Kaveri on kykenemätön ymmärtämään, että pidän eri asioista ja sillehän sitte onkin kiva naureskella.
Mä ymmärrän että hän pitää festareista, mut hän ei pysty ymmärtämään et mulla on eri intressit.
Ja miksi aina edes pitää tehdä kaverusten jotain maksullista yhdessä? Sitäkään en ymmärrä ettei voi lähteä vaikka yhdessä lenkille. Tai toinen ääripää: vaikka perheineimme Thaimaaseen. Ai niin mut kun siihen ei ole sitten taas varaa koska tupakka, kynnet, kampaaja, jatkuva auton tankkaaminen ja ravintoloissa syöminen. Onkohan mullakin oikeus naureskella kaverille tästä...
Ap
Voithan sä ehdottaa kaverille että jätetään kuule yhdessä menemättä kuusille festareille ja jätetään syömättä ulkona kymmenen kertaa, niin säästätte siinä rahaa niin paljon että pääsette perheinenne ehkä viikonlopuksi Kroatiaan...
Festariliput näytti olevan niin järkyttävän hintaisia, ettei tarvitse monia edes jättää väliin niin päästään perheinemme jonnekin lämpimään hakemaan elämyksiä :)
Ap
Toisaalta kaverisi ehkä mieluummin käy festareilla ja pitää geelikynsiä kuin tunkee itsensä lentokoneeseen ja matkustaa jonnekin turistirysään.
Ei kannata vedota rahan puutteeseen, kun se ei kerran ole se todellinen syy. Et vaan välitä festareista etkä ravintolassa syömisestä ja se on ihan ok, makuasioitahan nämä ovat.
Ei minuakaan minnekään festareille saisi, ellei minulle maksettaisi siitä huomattavaa summaa. Jollain tonnilla voisin lähteä, mutta viissatasella en suostuisi. Vastenmielinen ajatuskin, joten kärsimyskorvaukset pitää silloin on olla kunnolliset.
Minä mietin mitä ap ylipäätään saa tuollaisesta ystävyyssuhteesta, jossa elämäntavat ja kiinnostukset kohteet ovat niin erilaiset? Mitä yhteistä heillä oikein on? Jos jotain yhteistä on, niin kannattaisi ehkä keskittyä sen vaalimiseen, eikä yrittää väkipakolla viettää aikaa yhdessä sellaisissa puuhissa, jotka kiinnostavat vain toista osapuolta.
Jos vaikka puhuisit tälle "kaverillesi" etkä ulisisi täällä teidän erilaisista näkemyksistänne ja kaverin käytöksestä.
Minusta kuulostaa siltä, että ap antaa ystävälleen aivan väärän syyn kieltäytymiselleen festareista yms. Oikea syy olisi ”ei kiinnosta festarit” eikä ”ei ole varaa lähteä”. Onhan se tosiaan jotenkin naurettavaa, jos muka kohtuullisesti toimeentulevalla henkilöllä ”ei ole varaa” käydä kerran pari vuodessa ystävänsä kanssa ravintolassa syömässä tai festareilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
9 naulan kantaan, just tää mullakin tuli mieleen. Kaveri on kykenemätön ymmärtämään, että pidän eri asioista ja sillehän sitte onkin kiva naureskella.
Mä ymmärrän että hän pitää festareista, mut hän ei pysty ymmärtämään et mulla on eri intressit.
Ja miksi aina edes pitää tehdä kaverusten jotain maksullista yhdessä? Sitäkään en ymmärrä ettei voi lähteä vaikka yhdessä lenkille. Tai toinen ääripää: vaikka perheineimme Thaimaaseen. Ai niin mut kun siihen ei ole sitten taas varaa koska tupakka, kynnet, kampaaja, jatkuva auton tankkaaminen ja ravintoloissa syöminen. Onkohan mullakin oikeus naureskella kaverille tästä...
Ap
Voithan sä ehdottaa kaverille että jätetään kuule yhdessä menemättä kuusille festareille ja jätetään syömättä ulkona kymmenen kertaa, niin säästätte siinä rahaa niin paljon että pääsette perheinenne ehkä viikonlopuksi Kroatiaan...
Kroatia on kallis paikka.
Mutta mutta... miksi ihmeessä ap pitää yhteyttä tähän kaveriin, jolla on noin erilaiset arvot ja joka vielä pilkkaa häntä? Itsekin arvostan samoja asioita kuin ap. Minun puolestani joku toinen saa arvostaa geelikynsiä mutta jos alkaisi minua pilkata siitä, että haluan käyttää omat rahani johonkin minulle arvokkaampaan (hyvä auto, omakotitalo, ulkomaanmatkat, viihtyisä sisustus), niin enpä jaksaisi tuollaisen ihmisen kanssa aikaani viettää. Etsiköön jonkun toisen geelinäpin.
Miten se tupakan vetäminen ja festareilla sekoilu on enemmän elämää kuin kaunis koti ja vakaa talous - varsinkaan aikuisen elämää? Jos ap:n kaveri olisi tehnyt vastaavan aloituksen (kaverini ei lähde mihinkään festareille, koska haluaa käyttää rahansa asuntoon ja autoon), hänelle huudettaisiin miten lapsellinen ja epäkypsä hän on. Niin kuin onkin. Ei se räkä poskella ikiteininä riekkuminen ole yhtään sen hienompaa.
Me mieheni kanssa käytämme rahamme nimenomaan kokemuksiin. Käymme festareilla ja matkustamme 2-3 krt/v ulkomaille. Syömme ja juomme ravintoloissa ja yövymme tasokkaissa hotelleissa. Olemme alle keskituloisia eikä meillä ole asuntolainaa eikä autoa. Arjen vastapainoksi irtiotot ovat virkistäviä ja parisuhdekin voi hyvin. En kaipaa Aallon huonekaluja enkä Marimekon pussilakanoita, Iittalan laseista puhumattakaan. Jokainen taaplaa tyylillään.
Vierailija kirjoitti:
Miten se tupakan vetäminen ja festareilla sekoilu on enemmän elämää kuin kaunis koti ja vakaa talous - varsinkaan aikuisen elämää? Jos ap:n kaveri olisi tehnyt vastaavan aloituksen (kaverini ei lähde mihinkään festareille, koska haluaa käyttää rahansa asuntoon ja autoon), hänelle huudettaisiin miten lapsellinen ja epäkypsä hän on. Niin kuin onkin. Ei se räkä poskella ikiteininä riekkuminen ole yhtään sen hienompaa.
Kuka tässä ketjussa on väittänyt, että se mitenkään "objektiivisesti katsoen" olisikaan enemmän elämää. Toisaalta miksi se olisi vähemmänkään elämää? Jos se tälle kaverille paremmin sopii, niin sou? Toiset haluaa sijoitella pitkäjänteisemmin ja toiset satsata tähän hetkeen.
Minäkin ihmettelen miksi nämä kaksi ovat yleensä kavereita? Vai eivätkö he tunne ketään muita kuin toisensa?
Hieno vaiko huono vastayritys.