Miksi niin moni ei osaa elää oikein? Hävettää monien puolesta
Näen sitä osaamattomuutta, oman elämänhallinnan puutetta, yleistä tylsyyttä ja ainaista rahanpuutetta ympärilläni. Hiljaa itse mietiskelen, että miksiköhän tuokin teki tuollaisen tyhmän ratkaisun ja otti tuollaisen epäonnistujan parikseen? Miksi tuokin elää vuokralla vaikka on jo yli 33-vuotias? Miksi tuokaan ei ole kyennyt etenemään urallaan vaikka on jo 38-vuotias? Miksi tuokin aina tilaa pizzoja kotiin vaikka muuten ei ole rahaa mennä minnekään?
Paljon näen epäonnistumista elämässä. Mikä ihmisiä vaivaa? Miksi ei ymmärretä elää oikein?
Nainen harmoniassa itsensä, uransa ja muun ympäristön kanssa, 31-vuotias
Kommentit (66)
Minä näen ap:n epäonnistujana. Hän elää pientä säälittäävä elämäänsä näkemättä, että se on täysin yhdentekevää, mutta kuvitellen, että hänellä on jotain merkitystä. Jos hän saisi sydärin tänään ja kuolisi, häntä kaivattaisiin ehkä jonkun aikaa ja ihmiset olisivat surullisia hänen kuolemastaan. Viimeistään sadan vuoden kuluttua ei häntä enää kukaan muistelisi ja tuhannen vuoden kuluttua hänen elämällään ei ole ollut enää mitään vaikutusta.
Ap elää omassa pikku pömpelissään näkemättä totuutta, ja sitä minä pidän epäonnistumisena.
Vierailija kirjoitti:
Jos elämä olisi vuori, jonka rinnettä kiipeämme ylöspäin, ap olisi se onneton joka hikipisarat otsalla kantaa mukanaan repussa omaisuuttaan ja pyrkii kiipeämään ylös nopeasti ennen muita, päästäkseen ensimmäiseksi – minä olisin se reputon kulkija, joka kulkisin kevyesti ja hitaasti nauttien luonnosta pysähtyen usein vuoren rinteelle nauttimaan maisemista ja villinä kasvavan luumupuun hedelmästä.
Kumpikohan meistä olisi onnellisempi?
No riippuu varmaan tapauksesta. Ehkä se ensimmäinen tyyppi nauttii itsensä haastamisesta ja kilpailusta. Hän haluaa kokea sen ilon ja saavutuksen tunteen, että hän on päässyt nopeimmin ylös. Ehkä hän sitten siellä vuoren huipulla ottaa repustaan teetä ja keksejä, ja istahtaa ihastelemaan maisemia.
Mutta kivastihan sinäkin sait tässä vähäteltyä toisen haaveita.
Olet ääliö ja silloin ei voi elää harmoniassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos elämä olisi vuori, jonka rinnettä kiipeämme ylöspäin, ap olisi se onneton joka hikipisarat otsalla kantaa mukanaan repussa omaisuuttaan ja pyrkii kiipeämään ylös nopeasti ennen muita, päästäkseen ensimmäiseksi – minä olisin se reputon kulkija, joka kulkisin kevyesti ja hitaasti nauttien luonnosta pysähtyen usein vuoren rinteelle nauttimaan maisemista ja villinä kasvavan luumupuun hedelmästä.
Kumpikohan meistä olisi onnellisempi?
No riippuu varmaan tapauksesta. Ehkä se ensimmäinen tyyppi nauttii itsensä haastamisesta ja kilpailusta. Hän haluaa kokea sen ilon ja saavutuksen tunteen, että hän on päässyt nopeimmin ylös. Ehkä hän sitten siellä vuoren huipulla ottaa repustaan teetä ja keksejä, ja istahtaa ihastelemaan maisemia.
Mutta kivastihan sinäkin sait tässä vähäteltyä toisen haaveita.
AP aloitti aiheen ja loi alustuksen (=)provon, jotta ilmeisestikin keskustelua syntyisi hänen mielestään 'vääristä' valinnoista. Jotta aapeellä olisi yhtään kredibiliteettiä väitteensä tueksi, lanseeraa ko. assburger "oikeat valinnat" ja "menestymisen" -käsitteet, joita hän ei luonnollisestikaan yhtään aukaise, mutta villinä repsottava, tuulenpieksämä spekuulatioiden taka-ovi rämisee sitäkin enemmän perseilyn tuloksena. Kaiken lisäksi AaPii antaa ymmärtää, että hän on suurin piirtein kartalla Elämän Totuudesta™...eli osaa kattavan, 31-vuotisen elämänsä aikana hankkimansa kokemuksen kautta kertoa meille, mikä elämän tarkoitus on. Kiva, että edes joku tietää.
Ja tässä kohtaa se erektio lässähtää: AP:n premissi tulla tänne aaveelle on puhtaasti egobuustausta, mutta lähetystyön hengessä. Hän tuli tänne vain saarnaamaan/pätemään, miten ja miksi olla (joksin kysymys miksi odottaa vielä vastausta). Minkä ihmeen takia pitäisi kaikkien kilpailla, jos ei vaan kilpailu/saavutukset nappaa?
”HIHHIH VIDU HAUSQAA!!!😂😂”
Not.